Ilmavoimien tulevaisuus

baikal kirjoitti:
Millainen elinkaari on rynnäkkökoneparvella, joka saa kimppuunsa KUIN IHMEEN KAUTTA KENTÄLTÄ YLÖS JUURI JA JUURI nousseen tai usealta kentältä sen sijaan, hävittäjäparven? Veikkaan, että ilman kunnon saattoa siinä käy rynnäkkökoneille 6-0 ja amen. Ei se ilmarynnäkkö saata olla ihan temputon homma, jos puolustajan ilmapuolustus on edelleen toimiva.

Rynnäkköosastoa suojataan aina hävittäjillä. Esim. epäonnistuneessa hyökkäyksessä Irakin ydintutkimuslaitokseen 1991 oli pomminpudottaja hävittäjiä 32, hävittäjä suojaus koneita 16, ilmapuolustuksen lamautus koneita 12.

Jotkut rynnäkkökoneet pystyvät myös ilmataisteluihin kuten SU-34.
Koneita voidaan estää nousemasta kentältään ampumalla ennen hyökkäystä Iskander-m ohjus keskelle kiitotietä.
 
Caveman kirjoitti:
Voisi jopa olettaa, että kyseisen varatukikohdan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon uudet uhkat. Ja se, että kyseinen tukikohta on rakennettu, kertoo siitä, että maantietukikohdilla on vielä merkitystä. Ainakin olettaen että päättävissä elimissä on tässä tapauksessa ollut viksumpia asiantuntijoita kuin foorumilla huuteleva it-mies.

Eli virheiden jatkaminen on osoitus siitä, että strategia on oikea?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiveajattelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4%C3%A4telm%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_auctoritatem
 
Mosuri kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
Voisi jopa olettaa, että kyseisen varatukikohdan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon uudet uhkat. Ja se, että kyseinen tukikohta on rakennettu, kertoo siitä, että maantietukikohdilla on vielä merkitystä. Ainakin olettaen että päättävissä elimissä on tässä tapauksessa ollut viksumpia asiantuntijoita kuin foorumilla huuteleva it-mies.

Eli virheiden jatkaminen on osoitus siitä, että strategia on oikea?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiveajattelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4p%C3%A4%C3%A4telm%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_auctoritatem

Ehkäpä sinun pitäisi ensiksi osoittaa strategia vääräksi ja maantietukikohdan rakentaminen virheeksi. Foorumin nimimerkillä kun ei taida olla samanlaista uskottavuutta kuin sotalaitoksella... :a-smiley:
 
Caveman kirjoitti:
Ehkäpä sinun pitäisi ensiksi osoittaa strategia vääräksi ja maantietukikohdan rakentaminen virheeksi. Foorumin nimimerkillä kun ei taida olla samanlaista uskottavuutta kuin sotalaitoksella... :a-smiley:

Nii ja se joka sanoo on ite!

Aikuisten pöydässä keskustelut menee vähän eri tavalla.
 
kunnas kirjoitti:
Rynnäkköosastoa suojataan aina hävittäjillä. Esim. epäonnistuneessa hyökkäyksessä Irakin ydintutkimuslaitokseen 1991 oli pomminpudottaja hävittäjiä 32, hävittäjä suojaus koneita 16, ilmapuolustuksen lamautus koneita 12.

Jotkut rynnäkkökoneet pystyvät myös ilmataisteluihin kuten SU-34.
Koneita voidaan estää nousemasta kentältään ampumalla ennen hyökkäystä Iskander-m ohjus keskelle kiitotietä.

Tuota noin, onko jossain siis määritelty, että kenttää voidaankin nyt suojata vain koneilla, jotka nousevat ilmaan juuri siltä samaiselta kentältä? Ohjuksia pitää laukoa auringon pimentävinä mattoina, tai vähintään ryppäinä, jos kiitotie aiotaan tuolla konstilla hoitaa pois pelistä.

Kiitoratakaan ei siis ole mikään pikku ränni, vaan se pitää mieltää laajana alueena, joka on kokonaan pois käytöstä vasta kun siitä 80-90% on kolhittu kelvottomaksi. Riittää kun ehjää pintaa on sen verran, että kone saadaan ilmaan. Sehän voi laskeutua mille tahansa muulle kentälle.

Yksi kuoppa ei siis kesää tee...
 
Mosuri kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
Ehkäpä sinun pitäisi ensiksi osoittaa strategia vääräksi ja maantietukikohdan rakentaminen virheeksi. Foorumin nimimerkillä kun ei taida olla samanlaista uskottavuutta kuin sotalaitoksella... :a-smiley:

Nii ja se joka sanoo on ite!

Aikuisten pöydässä keskustelut menee vähän eri tavalla.

Minä ymmärrän kyllä Mosurin ajatuksen teorian kannalta, mutta matemaattista tarkastelua ajatus ei kestä. Sinällään tietysti käymme aika hedelmätöntä keskustelua, kun ilmavoimien todellisesta kapasiteetista ei ole tietoa.

Siltä osin kun tulee keskustelua maanrakennuksen kapasiteetista, niin ihan oman työkokemukseni kannalta voin sanoa, ettei se tule olemaan toimintaa rajoittava tekijä.

En myöskään usko Hornettien ottavan ensi-iskua vastaan maassa ja toisaalta tuntuu mahdottomalta ajatus, ettei ainuttakkaan laskupaikkaa iskun jälkeen löytyisi.

Mitä tulee teiden kantavuuteen Hornettien alla, niin uskoisin kaikkien valtateiden kantavan ongelmitta. Roudan takia tiet perustetaan hyvin.
 
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Herra Kenraali kirjoitti:
Miten pirullisia ovat ne "maahan uppoavat ajastetut miinapommit"? Niitäkin kaiketi viljellään tuollaisessa rynnäkössä? Kyllä tuollaisen iskun jälkeen joutuu varmaan aika tarkkaan alueen tarkastamaan, ettei määrättyjä pirullisuuksia jää piiloon?

Niistä onneksi jää menojälki ja siihen on raivaajilla erikseen olemassa väline nimeltä syväetsin, mutta älä kysy miten se toimii. Olen saanut siitä kyllä esittelyn, mutten ymmärtänyt ollenkaan muuta kuin että kyllä sieltä iso pommi löytyi ja jokseenkin siinä asennossa ja syvyydessä kun arvelivat.

kyllä sinä ymmärrät vaan et kerro.
Minäkö syyllstyisin salailuun.

No tuosta varmaankin löytyy ihan netistä päteviä selvityksiä, mutta kerron sen minkä ymmärsin ja jäi päähän. Eli perustuu ilmeisesti samalla tavalla sähkömagneettisiin muutoksiin, kuin miinaharavakin. On vaan kovin erinäköinen värkki ja se anturi tyystin erilainen. Näkemässäni oli viisarinäyttö, mutta digitaalisiakin kuulemma on. Viisari ilmaisee muutoksia magneettikentässä ja niitä sitten käyttäjä tulkitsi. Muutoksen suunta +/- ja voimakkuus ja alueen suuruus ja muoto, jolla muutoksia on sekä anturin korkeuden muutosten vaikutukset antaa informaatiota maan sisässä olevasta esineestä, jonka perusteella käyttäjä päättelee löydön koon, muodon, asennon ja syvyyden. Sitä miten se kykenee havaitsemaan syvemmältä kuin miinaharava en ymmärrä. Johtuu kai siitä anturin muodosta.
Geologien käyttämä maatutka on kanssa mahdollinen laite, mutta niitä en ole nähnyt koskaan sotilaskäytössä. Tiedän, että niitä on puolustusvoimillakin, mutten itiedä onko raivaajilla.

Edit: pikkulisäys. Siis se menojälki antaa tietysti osviittaa siitä mistä kannattaa lähteä etsiskelemään ja lisätäänpä linkki vielä, jossa on kuva tuohon suomalaisten käyttämään laitteeseen. Valmistaja on siis Ferrex ja googlella saatta löytyä valmistajan sivutkin tai muuta parempaa infoa. http://tietokannat.mil.fi/pioneeri/syvaetsin_ferrex.html
 
Hösseli kirjoitti:
Pommikuoppien paikkuuseen on muuten olemassa ihan omat aineet ja metodit. Esim. kuopan täyttö karkealla kivellä ja em. täytön injektointi pikabetonilillulla on mahdollista. Tehokkain tapa on tietysti se, että käytetään kiitotien ehjäksi jäänyttä osaa tai tukikohdan muita vaihtoehtoisia kiitoteitä, siis jos juuri sillä kentällä yleensä sattui olemaan koneita pommituksen aikana.

Mitä tuohon sirotemiinan raivaamiseen kestopäällysteeltä tulee, niin älkää tehkö sitä liian vaikeaksi. VPK:lta pumppu lähimpään lampeen ja paloletku käyttöön. Tuolla konstilla kiitotie on hetkessä puhdas. Samalla konstilla saadaan putsattua laiturialueita ja tarvittaessa jopa tukeutuneen laivan kansi. Maastossa kulkevalle joukolle sirotteet ovat paljon hankalampia vastuksia kuin kovalla ja sileällä alustalla toimiville.

Noista maanrakennushommista en tiedä mitään, mutta tuo kuulostaa siltä, että jo pari betoniautoa riittäisi. Tuo esittämäni laskelam worst case scenariosta nopeutuu siis huomattavasti. Kukaan ei ole vielä osannut sanoa mitään arvioita noihin rakennusaikoihin, joita aiemmin kyselin. Suurvalloilal kun on monen näköistä hunajakennolevy- ja telamattoratkaisua kiitoratojen rakentamiseen.

Tuosta miinoitteen raivaamistavasta, että sitä on kirjallisuuden mukaan käytetty englannin rannikolla rantahiekkaan haudattujen miinojen etsimiseen ja raivaamiseen jo 40-luvun lopulla.
Tuli siitä mieleen, eräs muutaman vuoden takainen sotapelinä järjestetty kh. Olipa sinne muutama innovatiivinen akateemisesti kouluttautunut reserviläinen tunkenut itsensä. Yllä pitivät yhtä rt-linnaketta ja eräs heistä toimi siellä pioneeripäällikön tehtävässä. "Sodanjohto" ilmoitti, että linnakkeelle pudotettiin sirotemiinoite, joka eristi saaren toisessa päässä olleet jalkaväkimiehet tykeistä ja että Pietarin tasalla oli tulossa helikoptereita. Kysyivät kauanko kestää kulkuaukon raivaus. Pioneeripäällikkö totesi ajankohdan ollessa kevättalvea, että linnakkeen aura-autossa on lumiaura vielä paikallaan ja saaressa kestopäällystetie niin tie on auki viidessä minuutissa. Oli vaan niin hitaita jv-miehiä, että ehtivät helikopterit laskea miehet maahan (miinakenttään) ennenkuin ehti jv tykekejä suojaamaan. Eipä aiheuttanut kuulemma miinakenttäkään yhtään vahinkoja hyökkäjälle, kun sitä oli pommitettu. Kirjallisuuden mukaan pommittamalla tosin saadaan miinoitteiden miinoista raivattua kokemuksen mukaan 20-50%. Mutta kun sillä keltaisella aakakkosella onkin niitä ihmeaseita ja supermiehiä. Niillä ne kyykyttävät meidät aina, kuten tästäkin ketjusta on luettu.
 
Hösseli kirjoitti:
Merivoimien rannikkopioneerikomppanioilla on Tanskasta ostettuja ja sittemmin peruskorjattuja Raisuja yhteensä 4 kpl. Noissa kerrottiin olevan muunnettu varsta, joka soveltuu nimenomaan kovien pintojen raivuuseen paikkoja särkemättä.
Tanska kun vaan ei koskaan ostanut Raisuja (Sisu RA-140 DS) kuin 2 kpl ja toinen oli jo Hydreman valmistuessa täysin käyttökelvottomaksi revitty. Ovatko nuo siis niitä tanskalaisia Hydremia, vaan onko noista osa kv-tehtävistä tuotuja suomalaisessa käytössä olleita?
Käyttäjäkommenttien mukaan alkupään raisut ovat kaikki aivan erilaisia ja loppun asti ne on rakennettu yksilöinä, joten kaikkien osien vaihtaminen raisusta toiseen ei käy. Balkanilta muistan, että kokeilivat siellä useita erilaisia ketjun pituuksia ja ketjupainon muotoja erilaisiin maaperiin. Myös pyöritys- ja etenemisnopeuden viakutusta testailivat. Varstassa sinällään en kuullut kesto-ongelmia olleen, mutta tarkastan asian kysymällä huomenna.
 
kunnas kirjoitti:
Koneita voidaan estää nousemasta kentältään ampumalla ennen hyökkäystä Iskander-m ohjus keskelle kiitotietä.
Edellyttäen että tiedetään missä se kone on ja kiitoteitä on käytettävissä vain yksi.

Mikä muuten estää ampumasta sillä iskanderilla it:n ykköskalustoa? Siis jos se kerta on niin pystyvä ja kaikki kiitotiet on sillä niin helppo tuhota. Kaukoilmatorjuntaan ei meillä kai ole kuitenkaan ollut milloinkaan samaa määrää ohjuslavetteja kuin on Hornetteja tai kiitoteitä. Bukithan olisi tuhottu siis hetkessä. Niiden nopeus ei olisi mitenkään riittänyt alta pois. Hyvä siis että niistä luovuttiin. Kalliit olisivat olleet järjestelmät tuhottavaksi heti alkuunsa.
 
Caveman kirjoitti:
Tuli tässä mieleen, että Jokioisten baana valmistui vuonna 2009. Voisi jopa olettaa, että kyseisen varatukikohdan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon uudet uhkat. Ja se, että kyseinen tukikohta on rakennettu, kertoo siitä, että maantietukikohdilla on vielä merkitystä. Ainakin olettaen että päättävissä elimissä on tässä tapauksessa ollut viksumpia asiantuntijoita kuin foorumilla huuteleva it-mies.
Olen tuosta Jokioisten baanan kautta ajellut useamman kerran ja kun on muutenkin pikkaisen kontaktipintaa kyseiseen paikkakuntaan niin olen siellä jonkun verran pyörinyt. Luulenpa, että moisen tukikohdan rakentamisessa on mietitty vähän muutakin kuin pelkästään sitä kiitotietä. En tiedä mitä vaateita kiitotielle asetetaan, mutta maallikon silmiin löytyy kuitenkin lähialueilta vastaavia tienpätkiä lukuisia. Muutama on jopa sellaisia, että ihmettelen jos ne on rakennettu sillä tavalla kuin ovat eikä niitä olisi suunniteltu tarvittaessa käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Ja ei kyllä riitä yksi eikä kaksi iskanderia, jos Jokioisista ei saada konetta ilmaan monttujen takia. Virallisestihan Jokioisten varalaskupaikka rakennettiin Porin kentän korvikkeeksi. Hornetit ylittivät melurajat, joten harjoittelu sieltä käsin kiellettiin. Itse en tiedä noista ilmavoimien touhuista muuta kuin, että niitä kenttiä, joista varjomiehiä nostetaan ilmaan on muitakin kuin Utti. Paljon muita. Siksi tuleekin mieleen, että nämä tunnetut kentät ja varalaskupaikat ovat lähinnä harjoittelua varten julkistettua. Niissä saattaa toki olla toimintaa kriisin sattuessakin, mutta ne eivät varmaan ole ainoita paikkoja. Rajoittavana tekijänä on kai lähinnä koulutetun miehistön määrä. Jo nykyiselläänkin tosin maavoimat ilmeisesti tuottaa väkeä noihin tukikohtiin eli ilmavoimien oma koulutusmäärä ja koulutettavat joukkotyypit ei kerro kaikkea ja hyvä niin. Jääpä aa kakkosen pojille jotain ihmeteltävää ja tiedusteltavaa ja tutkittavaa.
 
Joka tapauksessa tällaisen hajautetun systeemin lamauttaminen on vähintään haasteellista ja ken siihen ryhtyy, joutuu kyllä ottamaan sen ihan täyspäiväiseksi hommaksi ja sijoittamaan resursseja, jotka ylittävät erittäin rutkasti meidän oman voimamme.

Nämä tällaiset järjestelyt joka tapauksessa nostavat sodan aloittamisen kynnystä, panevat hyökkääjäkandin miettimään sijoitettua panosta kontra hyötyä. Ja kuten olen epäillyt ja epäilen edelleen: tokko suomalaissotilasväki on tyytynyt vain kaivamaan nenäänsä ja lataamaan milf-pornoa koneilleen, eiköhän suurin osa työajasta ole kuitenkin mennyt ihan oikeasti käskettyjen hommien parissa.
 
noska kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
Merivoimien rannikkopioneerikomppanioilla on Tanskasta ostettuja ja sittemmin peruskorjattuja Raisuja yhteensä 4 kpl. Noissa kerrottiin olevan muunnettu varsta, joka soveltuu nimenomaan kovien pintojen raivuuseen paikkoja särkemättä.
Tanska kun vaan ei koskaan ostanut Raisuja (Sisu RA-140 DS) kuin 2 kpl ja toinen oli jo Hydreman valmistuessa täysin käyttökelvottomaksi revitty. Ovatko nuo siis niitä tanskalaisia Hydremia, vaan onko noista osa kv-tehtävistä tuotuja suomalaisessa käytössä olleita?
Käyttäjäkommenttien mukaan alkupään raisut ovat kaikki aivan erilaisia ja loppun asti ne on rakennettu yksilöinä, joten kaikkien osien vaihtaminen raisusta toiseen ei käy. Balkanilta muistan, että kokeilivat siellä useita erilaisia ketjun pituuksia ja ketjupainon muotoja erilaisiin maaperiin. Myös pyöritys- ja etenemisnopeuden viakutusta testailivat. Varstassa sinällään en kuullut kesto-ongelmia olleen, mutta tarkastan asian kysymällä huomenna.

Minulla on ihan satavarma muistikuva Merivoimien tiedotteesta, jossa tuosta Raisu-hankinnasta kerrottiin. Tarkistan papereista, vängätään sen jälkeen lisää.

Näistä erilaisista pioneerijoukoista, valmisteluista yms. löytyy muuten kaikkien puolustushaarojen osalta hyvää perustietoa melko kattavasti Milnetissäkin ladattavissa olevasta Yhtymän pioneeritoiminnan käsikirjasta vuodelta 2004. Muutaman sivun verran näkyy olevan juttua Ilmavoimienkin toimintamalleista ja tukikohtajärjestelyistä.
 
noska kirjoitti:
Caveman kirjoitti:
Tuli tässä mieleen, että Jokioisten baana valmistui vuonna 2009. Voisi jopa olettaa, että kyseisen varatukikohdan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon uudet uhkat. Ja se, että kyseinen tukikohta on rakennettu, kertoo siitä, että maantietukikohdilla on vielä merkitystä. Ainakin olettaen että päättävissä elimissä on tässä tapauksessa ollut viksumpia asiantuntijoita kuin foorumilla huuteleva it-mies.
Olen tuosta Jokioisten baanan kautta ajellut useamman kerran ja kun on muutenkin pikkaisen kontaktipintaa kyseiseen paikkakuntaan niin olen siellä jonkun verran pyörinyt. Luulenpa, että moisen tukikohdan rakentamisessa on mietitty vähän muutakin kuin pelkästään sitä kiitotietä. En tiedä mitä vaateita kiitotielle asetetaan, mutta maallikon silmiin löytyy kuitenkin lähialueilta vastaavia tienpätkiä lukuisia. Muutama on jopa sellaisia, että ihmettelen jos ne on rakennettu sillä tavalla kuin ovat eikä niitä olisi suunniteltu tarvittaessa käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Ja ei kyllä riitä yksi eikä kaksi iskanderia, jos Jokioisista ei saada konetta ilmaan monttujen takia. Virallisestihan Jokioisten varalaskupaikka rakennettiin Porin kentän korvikkeeksi. Hornetit ylittivät melurajat, joten harjoittelu sieltä käsin kiellettiin. Itse en tiedä noista ilmavoimien touhuista muuta kuin, että niitä kenttiä, joista varjomiehiä nostetaan ilmaan on muitakin kuin Utti. Paljon muita. Siksi tuleekin mieleen, että nämä tunnetut kentät ja varalaskupaikat ovat lähinnä harjoittelua varten julkistettua. Niissä saattaa toki olla toimintaa kriisin sattuessakin, mutta ne eivät varmaan ole ainoita paikkoja. Rajoittavana tekijänä on kai lähinnä koulutetun miehistön määrä. Jo nykyiselläänkin tosin maavoimat ilmeisesti tuottaa väkeä noihin tukikohtiin eli ilmavoimien oma koulutusmäärä ja koulutettavat joukkotyypit ei kerro kaikkea ja hyvä niin. Jääpä aa kakkosen pojille jotain ihmeteltävää ja tiedusteltavaa ja tutkittavaa.

Mietimpä tälläistä, että miten leveä sen kiitoradan pitää olla, jotta siitä pääsee ilmaan? Riittäisikö vaikka maantien kaksi kaistaa, kunhan ovat tarpeeksi suoria? Toinen kysymys on sellainen mitä olen aikaisemminkin kysynyt, eli kuinka paljon siitä kiitoradasta pitää olla aivan suoraa nousukiitoa varten? Eli miten paljon saisi kiitorataan ottaa lisäpituutta vaikka motarin mutkan takaa (tällä matkalla ei varmaan olisi suurta vaikutusta, paitsi kuin sen, että vihollinen joutuu varaamaan kaksi pommia lisää, yhden kiitotien kumpaankin päähän!)?
 
noska kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Koneita voidaan estää nousemasta kentältään ampumalla ennen hyökkäystä Iskander-m ohjus keskelle kiitotietä.
Edellyttäen että tiedetään missä se kone on ja kiitoteitä on käytettävissä vain yksi.

Mikä muuten estää ampumasta sillä iskanderilla it:n ykköskalustoa? Siis jos se kerta on niin pystyvä ja kaikki kiitotiet on sillä niin helppo tuhota. Kaukoilmatorjuntaan ei meillä kai ole kuitenkaan ollut milloinkaan samaa määrää ohjuslavetteja kuin on Hornetteja tai kiitoteitä. Bukithan olisi tuhottu siis hetkessä. Niiden nopeus ei olisi mitenkään riittänyt alta pois. Hyvä siis että niistä luovuttiin. Kalliit olisivat olleet järjestelmät tuhottavaksi heti alkuunsa.

Eiköhän tuossa ole isoin este se paikantaminen ja tunnistaminen? Tutkia tuskin kaikkia pidetään jatkuvasti päällä ja toivottavasti niitä pyritään siirtelemään aina välillä, joten mihinkään strategiseen iskuun tuskin päästään sillä tavalla, joskin voi olla mahdollista yksinkertaisessti metsästää niitä aina kun tilaisuus saadaan muiden operaatioiden lomassa, mutta siinä menee jonkinverran aikaa ennen kuin tuloksia saadaan. Ja jos osa KAVA ja KEVA sekä siviilitutkia on ehjänä, niin IT yksiköt voivat pitää omansa suljettuna siihen asti kunnes vihollinen on kantamalla, joten se kerkeää ampua ainakin yhtä maalia ennen kuin Iskanderilla on edes mahdollisuus ampua. Ja en pitäisi BUK:n liikkuvuutta ongelmana, koska mielestäni silloin pitåisi olla jo liikkeellä, kun Iskander laukaistaan/havaitaan, oli kyseessä mikä IT-yksikkö tahansa.
 
Hösseli kirjoitti:
Herra Kenraali kirjoitti:
lataamaan milf-pornoa koneilleen

Aika hyvin sulla on nuo pornon eri genret hallussa, maturet ja milfit. Eiku piti siis kysymäni, että mitäs nämä on? :a-rolleyes:

Kaikkea sitä oppii, eipä ole ihan hukkaan mennyt maanpuolustus.netissä ja sen edeltäjässä vietetty aika.:D
 
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Koneita voidaan estää nousemasta kentältään ampumalla ennen hyökkäystä Iskander-m ohjus keskelle kiitotietä.
Edellyttäen että tiedetään missä se kone on ja kiitoteitä on käytettävissä vain yksi.

Mikä muuten estää ampumasta sillä iskanderilla it:n ykköskalustoa? Siis jos se kerta on niin pystyvä ja kaikki kiitotiet on sillä niin helppo tuhota. Kaukoilmatorjuntaan ei meillä kai ole kuitenkaan ollut milloinkaan samaa määrää ohjuslavetteja kuin on Hornetteja tai kiitoteitä. Bukithan olisi tuhottu siis hetkessä. Niiden nopeus ei olisi mitenkään riittänyt alta pois. Hyvä siis että niistä luovuttiin. Kalliit olisivat olleet järjestelmät tuhottavaksi heti alkuunsa.

Eiköhän tuossa ole isoin este se paikantaminen ja tunnistaminen? Tutkia tuskin kaikkia pidetään jatkuvasti päällä ja toivottavasti niitä pyritään siirtelemään aina välillä, joten mihinkään strategiseen iskuun tuskin päästään sillä tavalla, joskin voi olla mahdollista yksinkertaisessti metsästää niitä aina kun tilaisuus saadaan muiden operaatioiden lomassa, mutta siinä menee jonkinverran aikaa ennen kuin tuloksia saadaan. Ja jos osa KAVA ja KEVA sekä siviilitutkia on ehjänä, niin IT yksiköt voivat pitää omansa suljettuna siihen asti kunnes vihollinen on kantamalla, joten se kerkeää ampua ainakin yhtä maalia ennen kuin Iskanderilla on edes mahdollisuus ampua. Ja en pitäisi BUK:n liikkuvuutta ongelmana, koska mielestäni silloin pitåisi olla jo liikkeellä, kun Iskander laukaistaan/havaitaan, oli kyseessä mikä IT-yksikkö tahansa.

En ota kantaa tuohon tutka-asiaan, kun en niistä ymmärrä yhtään enempää kuin lehmä kusiaispesästä. Tämä meidän lentotoimintakokonaisuus näyttäisi olevan kehitetty sitä silmällä pitäen, että sen lamauttaminen ei kertakaikkiaan onnistu muutoin kuin hilvatisti voimaa käyttämällä. Kenties järjestelmämme ei ruoki parhaalla mahdollisella tavalla käytettävää omaa potentiaalia, mutta se säilyy iskujenkin jälkeen toimivana.

Tässä vuosien mittaan olen alkanut ymmärtää paremmin ja paremmin satsauksen Ilmavoimiin, joka tuntui vuosia sitten vielä ääliömäiseltä.

Miten vaikuttanevat sitten paineet ryhtyä duunaamaan Nato-kelpoisia tukikohtia, voimmeko edelleen säilyttää oman olosuhteisiimme räätälöidyn tavan toimia vai joudummeko sovittamaan toiminnan johonkin sellaiseen sapluunaan, joka ei ole välttämättä paras mahdollinen puolustustilanteessa, en tiedä.
 
Sivuhuomiona sellainen että Puolustusvoimat käyttää kyllä maatutkia raivaustehtävissä, mm. Helsingin seudulta löytyy pikku-uutisia hakemalla jatkuvalla syötöllä. Sellaista ei kuitenkaan erityisesti tarvita jos tuoreeltaan on tullut kottia kenttään - löytyvät kyllä ilman että selvitellään kaikki kulmakunnan hetekat syvyydestä. Sellaista häiveheitettä kun ei ole vielä tehtykään joka sulkisi tien perässään sukeltaessaan odottamaan paukahdusta.
 
Einomies1 kirjoitti:
kunnas kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

Hornetit laveteille ja ajetaan rekoilla varapaikkaan. Noita vajaan kilometrin tienpätkiä löytyy suomesta enemmän kuin sokea Berttakaan osaa laskea.

Kun kävin aikoinaan seuraamassa Lusin maantietukikohdan harjoitusta, niin mieleen hiipi kyllä lähtiessä että kiitotien saadessa lamauttavan iskun niskaansa toiminta siirretään kylmästi kilometri pari johonkin suuntaan ja homma jatkuu siellä. Kummasti näytti maallikon silmiin siltä että riittäviä suoria löytyi ihan vierestäkin. Olivat muuten vielä niin epeleitä että koneita tuotiin alas yöllä täydessä pilvessä (omaan silmään lähes säkkipimeydessä) ilman valon valoa...

Pika googletus kertoo että Hornet saadaan ilmaan maatukikohdasta tyypillisellä kuormalla (mm. yhdellä lisäpolttoainesäiliöllä) n.800m matkalta (kevyempänä alle 500m matkaltakin), lasketumiseen ilman vaijeria riittää myös reilu 800m matka.

Lusin varalaskupaikka näyttäisi Google mapsista tarkistettuna olevan vajaa 3km pitkä, eli yksi iso paukku kiitotielle ei vielä periaatteessa laumauta toimintaa. Tämän lisäksi pitäisi käytännössä pommittaa koko moottoritie Heinolaan asti koska n.1km suoria löytyy siltä väliltä useita. Samoin juuri ennen Lusin varalaskupaikkaa haarautuva Jyväskylään kääntyvä 4-tien alku näyttäisi soveltuvan nousu/lasku paikaksi.

Kyllä se on tekemätön paikka yrittää pommittaa soveltuvat nous/laskusuorat pois pelistä. Osumat pitäisi saada itse koneisiin.
 
Last edited by a moderator:
Back
Top