ITO 90M korvaaminen

[hessukessu]

Bamsen ohjuslavetin tutka nousee siis 8m korkeuteen. Miten on muiden härveleiden laita? Ovatko tutkat käytännössä aina maatasossa?

Bamse voisi olla mielenkiintoinen lisä NASAMSiin, koska sillä on mukava korkeusulottuvuus ja ohjukset ovat halpoja. NASAMSiin ESSM ohjukset kaukotorjuntaan ja AIM-9X lähitorjuntaan, Bamse keskitorjuntaan ja suojaamaan NASAM:sia. Bamsella olisi halvempaa ampua esimerkiksi lennokeita alas kuin NASAMSilla, samalla sillä voisi taistelutilanteessa ampua vaikeimpia maaleja, kuten vaikkapa häirintää suorittavia lentokoneita tai ohjuksia tms. Noiden systeemien erilaiset tutkat ja muut takaisivat vaikeasti tuhottavan tai lamautettavan sensorivyyhdin, plus tietty että yhden puikon lisää vastustajan harmiksi. No, en viitsi ladella enempää märkiä unia, mutta miettikääs kombinaatiota Spyder-MR + Bamse...aijaijai miten ilkeätä vihollista ajatellen, varsinkin kun tuohon vielä lisättäisiin Hornettien AMRAAMit ja maajoukkojen Bolidet. Jo olisi puikkoa jos jonkimoista ja hakeutumismenetelmää jos jonkinmoista ja tutkaa jos jonkimoista vihollisen kiusaksi...

 

[Raveni]

Eikö tuo bamse ole kuitenkin aika saman tasoinen nasamsin kanssa? Voihan nasamsiinkin antaa tutkatietoa puunlatvojen yläpuolelle nostettavasta tutkasta.. Nasamsilla vielä se etu että ei tarvitse tutkalukitusta vaan pelkkää kohde päivitystä niin se tutka voi rauhassa jatkaa muiden maalien mittaamista. Itse en lähtisi hankkimaan järjestelmiä (kovalla valuutalla josta on pulaa) jotka menevät päällekkäin tai jos sen suoritus kyvyn pystyy nykyisellä kalustolla korvaamaan... Toki tuosta olen samaa mieltä että jos kaukovaikuttava ilmapuolustus nojaa kokonaisuudessaan yhteen puikkoon (amraam) on se tietyllä tavalla kyllä riski, toisaalta amraamin positiivinen puoli on se että se on todella laajasti käytössä ja jatkuvan kehityksen alla.

 

[SJ]

Eikö tuo bamse ole kuitenkin aika saman tasoinen nasamsin kanssa? Voihan nasamsiinkin antaa tutkatietoa puunlatvojen yläpuolelle nostettavasta tutkasta.. Nasamsilla vielä se etu että ei tarvitse tutkalukitusta vaan pelkkää kohde päivitystä niin se tutka voi rauhassa jatkaa muiden maalien mittaamista. Itse en lähtisi hankkimaan järjestelmiä (kovalla valuutalla josta on pulaa) jotka menevät päällekkäin tai jos sen suoritus kyvyn pystyy nykyisellä kalustolla korvaamaan... Toki tuosta olen samaa mieltä että jos kaukovaikuttava ilmapuolustus nojaa kokonaisuudessaan yhteen puikkoon (amraam) on se tietyllä tavalla kyllä riski, toisaalta amraamin positiivinen puoli on se että se on todella laajasti käytössä ja jatkuvan kehityksen alla.

Joo, mutta ohjukset olisi halvempia. Tai näin ainakin periaatteessa.

 

[Raveni]

Sweden Acquires IRIS-T SLS Air Defense System

In March, the Swedish Defense Material Administration signed a contract with Diehl defense for the acquisition of the IRIS-T SLS. The SLS is a ground based air-defense system based around the IRIS-T air-to-air missile. Sweden had been planning to acquire the RBS-23 BAMSE system for national air defense, but the program petered out in recent years due to the overall system cost. A handful of systems were completed, but placed into training use. The RBS-23 BAMSE was intended to replace old Hawk air defense systems. On the other hand, the IRIS-T SLS is reportedly intended to replace the low-altitude RBS-70 system.

No details were immediately released about the scope of the program. The Swedish army has operated several hundred RBS 70 launcher stations, which are a simple pedestal mounted system somewhat similar to the British Starstreak or French Mistral and larger than the man-portable US Army Stinger. The IRIS-T SLS is fundamentally different since the missiles are considerably larger and heavier, and are deployed on trucks using vertical launch cells. The switch from a semi-portable launcher to a truck-based system may reflect Sweden's attempts to trim down the size of its personnel due to budget cutbacks.

The press releases about the contract did not reveal the scope of the contract. Some Swedish accounts have indicated that the initial tranche is valued at around SEK1 billion, or about $145 million. This is a relatively small amount for an air defense system, and may only amount to an initial purchase. Initial deliveries of the system are scheduled for 2016. The Swedish air force already operates the air-to-air version of the IRIS-T missile on its Gripen fighters.

The German armed forces are committed to acquiring the IRIS-T SL, though the scope of the program is expected to undergo review over the next few years. The larger IRIS-T SLM was originally intended to form the underlay of an air defense system centered on the planned MEADS. With the cancellation of MEADS, the defense concept is now open to question. Diehl has been working on the larger and heavier IRIS-T SLM under a government contract since 2007. This system configuration is different from the SLS system being acquired by Sweden. The -SLS is typically mounted on a small Unimog 4x4 truck and carries 4 missiles; in contrast the -SLM is mounted on a larger 8x8 MAN truck, carrying 8 missile cells and supported by a more extensive command and control system.

http://tealgroup.com/index.php/teal...sweden-acquires-iris-t-sls-air-defense-system

 

[Hande]

Taisi olla hyvä ettei meille hankittu Bamsea, oltaisiin pian järjestelmän ainoa käyttäjä.

Näyttää vahvasti sille, että tulevaisuus on ilmataisteluohjusten ja meillä on niille lavetitkin valmiina. NASAMSin ohjusvalikoiman sopivalla terästämisellä se Crotalekin tulee aikanaan näppärästi korvattua.

 

[baikal]

Taisi olla hyvä ettei meille hankittu Bamsea, oltaisiin pian järjestelmän ainoa käyttäjä.

Näyttää vahvasti sille, että tulevaisuus on ilmataisteluohjusten ja meillä on niille lavetitkin valmiina. NASAMSin ohjusvalikoiman sopivalla terästämisellä se Crotalekin tulee aikanaan näppärästi korvattua.

Hyvin todennäköinen kuvio. Ja kun hommataan joku hiluvitkutin, joku dingendangeli lisää, niin suorituskyky on jopa parempi kuin ennen. Vähenevä kanta on aina merkki suorituskyvyn lisääntymisestä. Mutta vakavasti ottaen, varmasti kustannustehokkain tapa edes yrittää korvata Crotalea on vahvistaa NASAMS:a. Aika hämmentäviäkin asioita olen kuullut Crotalen suorituskyvyistä, se ei välttämättä ollut Ilmapuolustuksen Mersu vaan paremminkin tippa-rellu. Mutta tiedä näistä, aina on erilaisia mielipiteitä.

Kuitenkin on hieman hämmentävää kuinka keskustelu valtakunnassa ohjautuu Crotalen poistumiseen, joka tapahtuu noin 2030, tässä taitaa jo reilusti ennen sitä poistua BUK kolmine pattereineen, sen orkosen täyttämisestä en ole kuullut pihaustakaan.

 

[Hande]

Hyvin todennäköinen kuvio. Ja kun hommataan joku hiluvitkutin, joku dingendangeli lisää, niin suorituskyky on jopa parempi kuin ennen. Vähenevä kanta on aina merkki suorituskyvyn lisääntymisestä. Mutta vakavasti ottaen, varmasti kustannustehokkain tapa edes yrittää korvata Crotalea on vahvistaa NASAMS:a. Aika hämmentäviäkin asioita olen kuullut Crotalen suorituskyvyistä, se ei välttämättä ollut Ilmapuolustuksen Mersu vaan paremminkin tippa-rellu. Mutta tiedä näistä, aina on erilaisia mielipiteitä.

Kuitenkin on hieman hämmentävää kuinka keskustelu valtakunnassa ohjautuu Crotalen poistumiseen, joka tapahtuu noin 2030, tässä taitaa jo reilusti ennen sitä poistua BUK kolmine pattereineen, sen orkosen täyttämisestä en ole kuullut pihaustakaan.

NASAMS senkin kuulemma korvaa. Ja kun aikaa kuluu, niin taitaa korvata kaiken muunkin. Aika hyvin, kun edes ohjuksia ei järjestelmälle tilattu ensimmäistäkään. No, harmaassa vaiheessa sitten hamstrataan laarit täyteen

 

[Einomies1]

Sweden Acquires IRIS-T SLS Air Defense System

In March, the Swedish Defense Material Administration signed a contract with Diehl defense for the acquisition of the IRIS-T SLS. The SLS is a ground based air-defense system based around the IRIS-T air-to-air missile. Sweden had been planning to acquire the RBS-23 BAMSE system for national air defense, but the program petered out in recent years due to the overall system cost. A handful of systems were completed, but placed into training use. The RBS-23 BAMSE was intended to replace old Hawk air defense systems. On the other hand, the IRIS-T SLS is reportedly intended to replace the low-altitude RBS-70 system.

No details were immediately released about the scope of the program. The Swedish army has operated several hundred RBS 70 launcher stations, which are a simple pedestal mounted system somewhat similar to the British Starstreak or French Mistral and larger than the man-portable US Army Stinger. The IRIS-T SLS is fundamentally different since the missiles are considerably larger and heavier, and are deployed on trucks using vertical launch cells. The switch from a semi-portable launcher to a truck-based system may reflect Sweden's attempts to trim down the size of its personnel due to budget cutbacks.

The press releases about the contract did not reveal the scope of the contract. Some Swedish accounts have indicated that the initial tranche is valued at around SEK1 billion, or about $145 million. This is a relatively small amount for an air defense system, and may only amount to an initial purchase. Initial deliveries of the system are scheduled for 2016. The Swedish air force already operates the air-to-air version of the IRIS-T missile on its Gripen fighters.

The German armed forces are committed to acquiring the IRIS-T SL, though the scope of the program is expected to undergo review over the next few years. The larger IRIS-T SLM was originally intended to form the underlay of an air defense system centered on the planned MEADS. With the cancellation of MEADS, the defense concept is now open to question. Diehl has been working on the larger and heavier IRIS-T SLM under a government contract since 2007. This system configuration is different from the SLS system being acquired by Sweden. The -SLS is typically mounted on a small Unimog 4x4 truck and carries 4 missiles; in contrast the -SLM is mounted on a larger 8x8 MAN truck, carrying 8 missile cells and supported by a more extensive command and control system.

http://tealgroup.com/index.php/teal...sweden-acquires-iris-t-sls-air-defense-system

Okei! Eli tuosta voi vetää päätelmän että ruotsilla ei ole käytännössä yhtään ajanmukaista aluetorjuntaohjusjärjestelmää? Vain vanhat Hawkit ja pari Bamsea koulutuskäytössä sekä sadoittain erittäin lyhyen kantaman ohjusjärjestelmiä.
Vaikka ruotsilla on n. 80 kpl JAS 39C Gripeniä niin ne eivät päivystä kuin "virka-aikaan", alueilmatorjuntaa ei ole nimeksikään (onko edes ohjuksia?) ja vähäiset Hawkit ja Bamset korvataan lyhyen kantaman it-ohjusjärjestelmällä ehkä 2016+.

En tiedä itkeäkkö vai nauraa koska suomen viimevuosien hankintojen valossa meillä on lähestulkoon pohjoismaiden kehittynein ilmapuolustus! HN MLU-ohjelma mukaanluettuna suomi on santsannut ja uudistanut ilmpuolustustustaan reilusti yli 1,5 miljardilla eurolla viimeisen vuosikymmenen aikana:

- HN päivitys (MLU 1 & 2) n. 1 mrd.
- NASAMS II / BUK korvaus 352 milj.eur
- ITO 05/05M 120+ milj. eur. + 121 milj $
- KEVA 2010 tutkat 175 milj. eur.

Lisäksi
- Ito 90M -päivitys
- KAVA-päivitys
- LÄVA -päivitys
- JOKE -06 ohjelma
- EKITO 90 milj.eur.
- Ilma-operaatiokeskus
ym.ym.

Pitää taas kysyä että onko ruotsi edes enää teoriassa järkevä kumppani sotilaallisesti?! Ainoa hyöty siitä on sikäläinen aseteollisuus mutta ostamaan me joudumme tavaramme sieltä silti, olimme liitossa tai emme koska bisnes on bisnes.
Venäjä modernisoi aseistustaan eikä pohjanlahden tuollapuolen ole herätty muuttuneeseen ympäristöön. Venäjän uusi tsaari oikoo jo käsiään ja ruotsalaiset haikailevat maailmanparannusoperaatioitaan jossain Ambomaalla!

Ihmekkös että Sverker ja kumppanit haikailevat suomi-ruotsi liittoa (nimenomaan näin päin) kun tietävät että ruotsi-neito on riisunut itsensä alastomaksi ja odottaa perse pystyssä raiskatuksi tulemista.
Tässä valossa suomi-neidosta onkin kuoriutunut pikemminkin nahkaruoskaa heiluttava Gootti-Domina joka ei myy itseään ilmaiseksi millekkään kasakkaruhtinaalle.

Ruotsi käyttää meitä häpeilemättömästi kilpenä idän uhkaa vastaan!
Herrasta on tullut narri ja päinvastoin....

 

[Einomies1]

NASAMS senkin kuulemma korvaa. Ja kun aikaa kuluu, niin taitaa korvata kaiken muunkin. Aika hyvin, kun edes ohjuksia ei järjestelmälle tilattu ensimmäistäkään. No, harmaassa vaiheessa sitten hamstrataan laarit täyteen

No onhan noita tilattu sen 300 kpl AIM-120 C7-versioina ja olleet jo toimituksessakin viime keväästä lähtien kun tuotanto siirtyi NAMMOlle ja moottoriongelmat ratkesivat. Sen lisäksi on vielä vanhemmat AIM-120B versiot joita on foorumilla vilahtaneen tiedon mukaan hankittu jopa lähes 450 kpl.

Etkai luullut että uudet puikot on tarkoitettu vain Hornetteihin?

 

[Hande]

No onhan noita tilattu sen 300 kpl AIM-120 C7-versioina ja olleet jo toimituksessakin viime keväästä lähtien kun tuotanto siirtyi NAMMOlle ja moottoriongelmat ratkesivat. Sen lisäksi on vielä vanhemmat AIM-120B versiot joita on foorumilla vilahtaneen tiedon mukaan hankittu jopa lähes 450 kpl.

Etkai luullut että uudet puikot on tarkoitettu vain Hornetteihin?

Ohjusten määrä on se, joka on aikanaan arvioitu Horneteille minimissään tarvittavan. Eikä neljä ohjusta per hävittäjä tosiaan ole mikään massiivinen määrä. Uudesta setistä riittää NASAMS-pattereille jokseenkin kaksi lavettikertaa, mutta sitten hävittäjille ei jää yhtään. Turhan nirkoinen määrä siis. Parempi toki kuin ei mitään, etenkin niin kauan, kuin B-versio vielä roikkuu mukana.

Ja C7-hankinta on enintään 300kpl, voi käytännössä jäädä paljonkin pienemmäksi.

 

[Einomies1]

Ohjusten määrä on se, joka on aikanaan arvioitu Horneteille minimissään tarvittavan. Eikä neljä ohjusta per hävittäjä tosiaan ole mikään massiivinen määrä. Uudesta setistä riittää NASAMS-pattereille jokseenkin kaksi lavettikertaa, mutta sitten hävittäjille ei jää yhtään. Turhan nirkoinen määrä siis. Parempi toki kuin ei mitään, etenkin niin kauan, kuin B-versio vielä roikkuu mukana.

Ja C7-hankinta on enintään 300kpl, voi käytännössä jäädä paljonkin pienemmäksi.

Horneteista 10+ kpl varataan heti alkuvaiheessa rynnäkköohjusten toimitukseen ja ilmasta-maahan tehtäviin koska niitä tehtäviä tarvitaan heti alusta eikä 15. päivä. Siihen viittaa myös Litening II -podien määrä ja alkujaan hankittujen ALQ-165 ASPJ-jammerien määrä (päivitetty).

Hornet kantanee ilmasta-ilmaan aseistuksessaan (tehtävästä riippuen) 6-10 kpl BVR-ohjuksia + 2 AIM-9X ohjusta sekä polttoainetta. En tiedä miten ilmavoimat suunnittelee käyttävänsä koneita ja millä temmolla mutta en usko että läheskään kaikki koneet kantavat tasaisesti samaa määrää ohjuksia mukanaan tai että kaikki seisovat samalla lailla ladattuina odottamassa. Tunnetusti ilma-operaatioissa osa koneista on tehtävässä, osa täydennyksessä ja huollossa ja osa siirtymässä tehtävä-alueelle tai palaamassa. Esimerkkikuvassa ilmasta-maahan tehtävässä HN tuskin kantaa 2-4 ohjusta (AIM-9/AIM-120 yhdistelmä) enempää kuormaa. Turha kuorma tehtävällä pienentää toiminta-sädettä ja liikehtimiskykyä joten koneessa on vain itsepuolustus-aseistus.
Ilmasta-ilmaan kuorma esimerkki: (lähde:Ilmavoimat)

Ilmasta-maahan kuormaesimerkki: (lähde:Ilmavoimat)

Kaikkia 62 konetta ei varmasti lennätetä tai edes ajatella lennätettävän yhtäaikaa rintamassa täynnä AMRAAMeja vihollista päin koska se olisi typerää. Jos noin tehtäisiin olisi naapurilla melko helppoa ekan kähinän jälkeen kun kaikki meikäläiset loput koneet palaisivat yhtä-aikaa kentilleen huoltamaan eikä yhtään konetta olisi varalla torjumassa tai valmiudessa. Myös tukikohtien kapasiteetti ylittyisi huollon ja liikenteen kuormasta hetkellisesti ja siihen sekaan muutaman kymmenen risteilyohjusta niin a`vot!

NASAMS käyttää todennäköisesti B-sarjaa enemmän ja Hornetit C7-sarjalaisia(BVR kantama-etu) mutta kyllähän yksi peruste puikkojen ja alue-it:n hankinnassa oli synergia eli ohjusvarastoja voidaan joustavasti ja helposti tasata kriisissä kulutuksen mukaan.

Senverrran vielä ohjusten määrästä että nuo hankitut määrät on melko suuria koska AMRAAM on niin kehittynyt ase että sen torjuntaprosentin voidaan oikeutetusti olettaa liikkuvan min. 50% tienoilla oikein käytettynä.
Ilmavoimien tuttuni muistan sanoneen että tarkoituksena on tuottaa hyökkääjälle n. 20% prosentin jatkuvat tappiot joka riittää konfliktien tutkimusten perusteella vihollisen perääntymiseen. Esimerkiksi yksinkertaistettuna tavoitteena on että 100 hyökkäävästä koneesta tai lentosuorituksesta 20 päättyisi siis pudotukseen. Tässä on myös ilmatorjunnalla osansa joten kaikki ei ole kiinni hävittäjistä. Jälleen yksinkertaistettuna ja pelkistäen BVR-taistelua mallina käyttäen, tuhottuja koneita vastaan käytettäisiin siis n. 40 kpl AMRAAM-ohjuksia.

Meiltä löytyy kaikenkaikkiaan 700 + kpl AMRAAM versioita joten varastossa riittää hyvin ohjuksia jopa 10 päivän ajaksi 70 ohjuksen käyttövauhtia. Tämä tarkoittaisi yli 150 lentosuoritteen torjuntatehtävää ja yli 30 pudotuksen tahtia, mikäli vihollinen tähän pystyisi niin se olisi erinomainen suoritus. Tietysti haastetta riittää torjunnassa myös!

Georgiassa venäjällä oli käytössä n. 300 taktista lentokonetta (SU-24, SU-25, SU-27 ja TU-22M3 ym. tyyppejä) jotka tekivät jopa 400 lentosuoritusta mutta ne jakaantuivat sodan kaikille 5:lle päivälle. Sodan toisana päivänä lentosuorituksia tehtiin suurinosa n. 120 suoritetta joka siis oli maksimi/päivä.
http://www.strategicstudiesinstitute.army.mil/pdffiles/PUB1069.pdf

Ammattisotilas-blogissa kuvaillaan hypoteettisesti "ilmasodan lyhyt oppimäärä"- otsikossa miten lentosuoritteet jakautuisivat meidän ja naapurin osalta. Kannattaa lukea sieltä.

 

[Hande]

Juu, synergiaa haettiin, mutta sillä ajatuksella, että ohjuksia hankitaan lisää ja sen jälkeen jaetaan. Ilman lisähankintaa määrä on vaatimaton. AMRAAMien määrä on sovitettu Hornetien minimitarpeeseen ja varikoilla on it-järjestelmille tyyoillisesti hankitun 2-3 lavettikerran verran vajausta.

Jos keksitään kahdessa paikassa samanaikaisesti käytettävä ohjus, niin sittenhän tuo vaje poistuu. Tai sitten hankkimalla lisää tavaraa, mikä voi toki olla tulevina vuosina suunnitteillakin. Tai sen täytyy olla noin kymmenen vuoden sisään, mutta sitten puhutaan jo poistuvan kaluston korvaamisesta. Toivottavasti pidemmälle kantavaa puikkoa tulee tuohon mennessä tarjolle.

 

[SJ]

Huomauttaisin tässä välissä, että se 120 miljoonaa mitä on korvamerkitty jonnekin noiden ohjuksien hankkimiseen on edelleen käyttämättä. Tuo edellinen sarja oli tarkoitettu pelkästään ilmavoimille, IT tulee vielä saamaan omansa. Jos siis tulee ikinä saamaankaan, riippuen miten paljon lisää PV joutuu säästämään.

 

[Hande]

Huomauttaisin tässä välissä, että se 120 miljoonaa mitä on korvamerkitty jonnekin noiden ohjuksien hankkimiseen on edelleen käyttämättä. Tuo edellinen sarja oli tarkoitettu pelkästään ilmavoimille, IT tulee vielä saamaan omansa. Jos siis tulee ikinä saamaankaan, riippuen miten paljon lisää PV joutuu säästämään.

Jos tiedotusvälineisiin on luottaminen, niin tuota KKITO-hankkeen ohjusten tilausvaltuutta tai hankintasuunnitelmaa ei enää ole. Rahat on jo kohdennettu muihin hankkeisiin.

 

[Einomies1]

Olisi kiva jos paljastaisitte vähän mistä Hande ja SJ tiedätte noista hankinnoista. Missä lukee tuo 120 miljoonaa ohjuksiin lisää? Epäilen moista jos selvää lähdettä ei löydy.

SL AMRAAM /NASAMS järjestelmä/ohjuksen kantama vaakasuunnassa ei ole ongelma vaan enemmän pystykorkeudessa. Järjestelmä voidaan verkottaa suojattavien kohteiden ympärille ja lisätä kantamaa sekä peittoa. Meille on hankittu onneksi tuota tavaraa kohtuullisesti (järjestelmän osat).

Meillä korostetaan liikaa ohjusjärjestelmän ulottuvuutta tulivoiman ja muiden ominaisuuksien sijasta. Samaa puhui Thomenius aikanaan kun NASAMS esiteltiin Suomen Sotilaassa. Kannattaa muistaa että kantaman lisääntyessä, kasvaa myös alakatveet ja ja haasteet sensorikalustolle. Pitää muistaa myös tutkien taistelunkestävyydestä huolehtiminen ja niiden suhteellisen pieni määrä varsinkin KEVA-kalustossa. Alle 5 km:n korkeudessa ei sitten ole niinkään tutkista pulaa kun Sentinelien lisäksi on Läva-kalustoa (Giraffe 75 ja 100). Tutkien on pakko vuorotella, sammutella itseään ja liikkua ajoittain jotta vihulaisen ELSO-koneet eivät pääse kurittamaan niitä liian helposti.

Norjalaiset olivat laskeneet viime vuosikymmeninä it-ohjuksilla suoritetut torjunnat ja niiden keski-arvo oli 14 km ilmeisesti ampuvasta lavetista mitattuna. Liian usein ajatellaan että kun jonkin ohjuksen tai ammuksen maksimikantama on x niin sitten sinne posotellaan joka tilanteessa ja ilman rajoituksia. Minä en usko tuota.

Esimerkkinä paljon puhuttu ja pelätty S-400 jonka maksimikantama 40N6-ohjuksella on väitetysti 400 km vaakasuunnassa. Tuota ohjustyyppiä ei ole näytetty missään julkisesti ja sen maaleina on kerrottu olevan AWACS, J-STARS sekä muita tärkeitä maaleja. 48N6DM-ohjus sensijaan on todistetusti olemassa ja sen kantama on 250 km. Lisäksi löytyy 9M96E ja 9M96E2 -ohjustyypit jotka on tarkoitettu ohjusten torjuntaan. En usko että tuo ihmepuikko 40N6 (mikäli on todellinen) on enää esimerkiksi kovin ketterä kantaman ääripäässä varsinkaan häivittäjämaaleja vastaan. Vastustaja kun ei aina tyydy lentelemään kiltisti optimikorkeudella kohden 10 km:n sopivassa korkeudessa. Puikon todellinen tehokas kantama (josta se löytää parhaiten maalinsa ja kykenee osumaan)on sitten eri asia.

 

[SJ]

Olisi kiva jos paljastaisitte vähän mistä Hande ja SJ tiedätte noista hankinnoista. Missä lukee tuo 120 miljoonaa ohjuksiin lisää? Epäilen moista jos selvää lähdettä ei löydy.

Missä sanottiin, että "lisää"? Tuo summa on se NASAMS kaupan ohjuksiin varattu osa. Ja se 300 Amraam:n hankinta liittyy netissäkin julkaistuun vientilupaan. Se lupa oli vaan haettu vuotta paria ennen kuin päätös NASAMS:sta tehtiin, joten selkeästi se oli pelkästään ilmavoimille tarkoitettu.

Voi toki olla, että se raha on päätetty käyttää johonkin muuhun tai kokonaan peruttu, mutta ota näistä nyt selvää.

 

[SJ]

Norjalaiset olivat laskeneet viime vuosikymmeninä it-ohjuksilla suoritetut torjunnat ja niiden keski-arvo oli 14 km ilmeisesti ampuvasta lavetista mitattuna. Liian usein ajatellaan että kun jonkin ohjuksen tai ammuksen maksimikantama on x niin sitten sinne posotellaan joka tilanteessa ja ilman rajoituksia. Minä en usko tuota.

Joo, ja tuon saman tutkimuksen perusteella kehitettiin NASAMS, joten josko se kantama siinä sitten riittäisi?

 

[Tähystäjä]

Okei! Eli tuosta voi vetää päätelmän että ruotsilla ei ole käytännössä yhtään ajanmukaista aluetorjuntaohjusjärjestelmää? Vain vanhat Hawkit ja pari Bamsea koulutuskäytössä sekä sadoittain erittäin lyhyen kantaman ohjusjärjestelmiä.
Vaikka ruotsilla on n. 80 kpl JAS 39C Gripeniä niin ne eivät päivystä kuin "virka-aikaan", alueilmatorjuntaa ei ole nimeksikään (onko edes ohjuksia?) ja vähäiset Hawkit ja Bamset korvataan lyhyen kantaman it-ohjusjärjestelmällä ehkä 2016+.

En tiedä itkeäkkö vai nauraa koska suomen viimevuosien hankintojen valossa meillä on lähestulkoon pohjoismaiden kehittynein ilmapuolustus! HN MLU-ohjelma mukaanluettuna suomi on santsannut ja uudistanut ilmpuolustustustaan reilusti yli 1,5 miljardilla eurolla viimeisen vuosikymmenen aikana:

- HN päivitys (MLU 1 & 2) n. 1 mrd.
- NASAMS II / BUK korvaus 352 milj.eur
- ITO 05/05M 120+ milj. eur. + 121 milj $
- KEVA 2010 tutkat 175 milj. eur.

Lisäksi
- Ito 90M -päivitys
- KAVA-päivitys
- LÄVA -päivitys
- JOKE -06 ohjelma
- EKITO 90 milj.eur.
- Ilma-operaatiokeskus
ym.ym.

Pitää taas kysyä että onko ruotsi edes enää teoriassa järkevä kumppani sotilaallisesti?! Ainoa hyöty siitä on sikäläinen aseteollisuus mutta ostamaan me joudumme tavaramme sieltä silti, olimme liitossa tai emme koska bisnes on bisnes.
Venäjä modernisoi aseistustaan eikä pohjanlahden tuollapuolen ole herätty muuttuneeseen ympäristöön. Venäjän uusi tsaari oikoo jo käsiään ja ruotsalaiset haikailevat maailmanparannusoperaatioitaan jossain Ambomaalla!

Ihmekkös että Sverker ja kumppanit haikailevat suomi-ruotsi liittoa (nimenomaan näin päin) kun tietävät että ruotsi-neito on riisunut itsensä alastomaksi ja odottaa perse pystyssä raiskatuksi tulemista.
Tässä valossa suomi-neidosta onkin kuoriutunut pikemminkin nahkaruoskaa heiluttava Gootti-Domina joka ei myy itseään ilmaiseksi millekkään kasakkaruhtinaalle.

Ruotsi käyttää meitä häpeilemättömästi kilpenä idän uhkaa vastaan!
Herrasta on tullut narri ja päinvastoin....

Tämä koko poliitikkojen puhe "pohjoismaisesta yhteistyöstä" on vain tällaista silmänlumetta, jolla yritetään uskotella äänestäjille kaiken olevan hyvin, jotta vältytään oikeasti vaikeiden ratkaisujen tekemisestä...

Ainoa todellinen sisältö tuohon "pohjoismaiseen yhteistöhön" voi tulla NATO:n kautta, Ruotsista yksin ei ole meille nykytilanteessa kovassa paikassa juuri mitään hyötyä...

 

[Tähystäjä]

Juu, synergiaa haettiin, mutta sillä ajatuksella, että ohjuksia hankitaan lisää ja sen jälkeen jaetaan. Ilman lisähankintaa määrä on vaatimaton. AMRAAMien määrä on sovitettu Hornetien minimitarpeeseen ja varikoilla on it-järjestelmille tyyoillisesti hankitun 2-3 lavettikerran verran vajausta.

Jos keksitään kahdessa paikassa samanaikaisesti käytettävä ohjus, niin sittenhän tuo vaje poistuu. Tai sitten hankkimalla lisää tavaraa, mikä voi toki olla tulevina vuosina suunnitteillakin. Tai sen täytyy olla noin kymmenen vuoden sisään, mutta sitten puhutaan jo poistuvan kaluston korvaamisesta. Toivottavasti pidemmälle kantavaa puikkoa tulee tuohon mennessä tarjolle.

Tuo kaikki edellä mainittu on totta, mutta kyllä niitä silti vielä tarvittaisiin lisää. Ihan varmuuden vuoksi, ja jo siksi, että ohjuksilla on rajallinen käyttöikä. Olisihan se nyt ihan "pöllö" tilanne, että meillä on investoitu miljardeja euroja uskottavan ilmapuolustuksen luontiin, ja sitten kuitenkin kovassa paikassa ohjukset loppuvat kesken siksi, että haluttiin säästää muutama sata miljoonaa. Ei sillä ettenkö epäilisi suomalaisten poliitikkojen ja kapiaisten pystyvän tämänkaltaisiin "kuningasideoihin"...

 

[Tähystäjä]

Joo, ja tuon saman tutkimuksen perusteella kehitettiin NASAMS, joten josko se kantama siinä sitten riittäisi?

Kantama riittänee, mutta riittääkö korkeusulottuvuus?

Sinänsä pidän vähän hölmönä kehittää uusi järjestelmä perustuen vanhojen järjestelmien historialliseen suorituskykyyn. Teknologialla kun on tapana kehittyä, trendi ilmatorjunnassa on kuitenkin ollut alusta lähtien niin, että torjuntoja suoritetaan yhä kauempaa ja kauempaa. Koneiden suurempi liikehtimiskyky, tutkakatveiden hyväksikäyttö, harhamaalit, elektroninen häirintä, häiveteknologia ja muut jipot ovat aikaansaaneet tähän trendiin aina ajoittain väliaikaisia muutoksia, mutta jos katsoo asiaa ilma-aseen kehityksen alusta lähtien, niin kehityksen kaari on päivänselvä. Ensimmäisessä maailmansodassa torjuntoja suoritettiin hyvissä näkyväisyysolosuhteissa hiitaasti liikkuviin maaleihin muutamaan sataan metriin. Nykyään torjutaan metrien kokoisia useiden machien nopeudella liikkuvia harhamaaleja laukaisevia objekteja avaruudessa tuhansien kilometrien päässä...