Jalkaväkikomppania puolustuksessa Pyhällön kylän alueella v. 201x

[Morgenstern]

Nythän Suomessa olisi IED-tuntijoita.
Muistan itsekin yhden, inttimme käyneen, selvästi Al-Shabaab - mielisen henkilön.
.
Näitä Pakistan- lomailijoita eli kurssitettuja lie enemmänkin.
Osaavat esim tehdä kokonaan metallittoman pressure platen vaahtomuovijousella ja impro kemikaalisytyttimellä, ja vetää miinan sytyttimestä tulosuuntaan päin 3 metriä. Aika velikultia. Kai gsm-kehittelykin on sujuvampaa kuin Nokian nykyinsseillä.
Ihme jos ei tellupinosta/louhintasäkistä synny suuntaavaa miinaa. Hernerokka pitää vain olla halal.

 

[Mosuri]

Onhan näitä kiva tietenkin miettiä.

Herää nyt tietenkin kysymyksiä tehtävästä. Miten tiedetään jo harmaassa vaiheessa mistä suunnasta vihollinen on tulossa? Mikä se tehtävä on estää vihollisen pääseminen tielle vai vihollisen tienkäyttö? Vai onko päätehtävänä sittenkin tappioiden tuottaminen toiminta-alueelle ilmestyvälle viholliselle?

Hirmuista miinaväijytystä suunnitellaan parin kulkureitin varteen! Entäs jos vihollinen painaakin päälle etelästä tai pohjoisesta vai ovatko ne jonkun muun pumpun vastuulla (varma tietoa, etteivät ole lähestymissuuntia). Tai mitä jos vihollinen ei haekkaan taistelukosketusta väkivaltaista tiedustelu suorittavan ja panssaroiduilla ajoneuvoilla varustetun komppanian avulla? Ehkä vihollinen saattaisi laskea joukkueen verran tiedustelijoita koptereilla kylän länsipuolelle?

Mikä on se päätehtävä on -pitää tie hallussa, estää alueen tiestön käyttö viholliselta vai sittenkin tappioiden tuottaminen? Vähän huonosti sopii tuo hirmuisen räjähdeväijytyksen valmistelu kahden tien varten nykyaikaiselle "taktiselle pallukalle". Mieleen tulee jv-prikaatin viikkoja kestävä syvä kaivautuminen toimialueelle. Nykyaikaisen komppanian pitäisi ehkä varautua liikkuvampaan sodankäytiin?

 

[Kapiainen]

Hienoa keskustelua ja hyviä ajatuksia. Mutta rehellisesti sanoen, mitä tässä on nyt Uudesta Taistelutavasta (TM)? Antakaas kun selitän kohdan jota en käsitä:
Siis joukot ovat liikkuvampia ja varustettu lähiradioin. Kuitenkaan, partio tai ryhmä-kohtainen toiminta on turhaa kun ei sillä saa jotain sodan kitkasta, "pyöristysvirheestä", juuri poikkeavaa hidastetta vastapelurille.

Sanoisin että koulutuksesta johtuva ajatuksellinen tai tavallaan terminologinen ajatusvirhe - vanhat opit hallitsevat ja ohjaavat ajatteluasi liikaa. Se on toki ymmärrettävää.

Esimerkiksi "hajautettu" ja "laajalla alueella taistelu" on aikaisemmin lähes aina tarkoittanut/ymmärretty sen tarkoittavan sissitoimintaa ja se puolestaan on useimmiten ymmärretty partioiden ja ryhmien itsenäiseksi toiminnaksi. Nyt pitäisi kuitenkin unohtaa vanhojen oppien ajatukselliset kahleet ja huomata mm. se, että "hajautettu" ja "taistelu laajalla" alueella voi olla jotakin ihan muuta kuin partioiden itsenäistä toimintaa.. Se vain yksinkertaisesti on useimmiten aivan liian tehotonta, jotta sillä taistelutekniikalla voisi saavuttaa toiminnan halutut tavoitteet.

 

[Kapiainen]

Herää nyt tietenkin kysymyksiä tehtävästä. Miten tiedetään jo harmaassa vaiheessa mistä suunnasta vihollinen on tulossa?

Kun tuntee todennäköisen taistelualueen maaston ja vihollisen taktiikan ja taistelutekniikan ja omien joukkojen suunnitellun käytön, niin vastustajan liikkeet voidaan melkolailla hyvin arvioida milloin tahansa.

 

[Kapiainen]

Tässä kyseisessä skenaariossa en vaan jotenkin usko että patajoonan kokoista joukkoa lähetettäisiin ajelemaan noin pienille teille jotka eivät oikein johda mihinkään sellaiseen maastoon jossa pataljoona tst-voima pääsisi oikeuksiinsa. Kuten todettua realistisempi olisi kenties se vahvennettu komp. jolla yritettäisiin luoda painetta pääsuunnan (jossa pataljoonat hyökkäävät) sivustoille.

Tuolla aiemmin esittämäsi "avt" oli ihan oikeansuuntainen taisteluteknisesti ajatellen.
Sitä sensijaan on mielestäni näillä perusteilla ja tällä tehtävänannolla hieman epäolennaista lähteä tuumimaan millä todennäköisyydellä se pataljoona sinne Pyhältöön suuntautuisi vai suuntautuisiko ollenkaan.
Suppeasti asiaa katsoen asia on kuten edellä sanot - mutta toisaalta on myös niin, että tämä asia pitäisi tarkastella ihan minimissään Prikaatitasolla, mutta käytännössä Armeijakunnan taisteluna. Silloin asia pataljoonan Pyhältään suuntautumisen osalta muuttuukin helposti kokonaan toiseksi. Ehkei yksittäisen Pataljoonan näkökulmasta ole järkevää suunnata sitä Pyhällön "kusiränneihin" - mutta Prikaatin ja varsinkin Armeijakunnan taistelun näkökulmasta Pataljoonan suuntaaminen Pyhällön "kusiränneihin" voikin alkaa vaikuttaa suorastaan fiksulta ja hyvinkin todennäköiseltä.

Sen vuoksi näkisin, että kun käsitellään komppaniatason taistelua jollakin pläntillä, ei ehkö sittenkään kannattane lähteä speluloimaan sillä suuntautuisiko sinne se Pataljoona vaiko ei..vaan mieluummin kannattaisi lähteä siitä että puolustavaa komppaniaa vastaan suuntautuu Pataljoona, joka on Prikaatin osa..eli liittyy tavalla tai toisella Prikaatin taisteluun ja sen myötä alueelle saattaa myöhemmissä taistelunvaiheissa suuntautua se seuraavakin Pataljoona.

 

[baikal]

Otetaans tämmöinen:

Komppania Ryyti on taistellut jo pariin otteeseen hyökkääjän haltuunottamalla tieuralla. Tappioita on aiheutettu yhteensä tusina erilaista ajoneuvoa ja liuta elävää voimaa. Kolmanteen karkeloon lähtiessä: miten todennäköistä on, että pitää varautua jo tosissaan siihen, että maastoissa on vihollisen jalkaväkeä? Kuinka syvällä nuo saattavat todennäköisesti seilata syvyydessä tiehen nähden? Voiko SITÄ hetkeä kuvata mitenkään, jossa viholliskomentaja lyö nyrkkinsä pöytään, repii niskavillojaan ja komentaa sotilaat puskiin?

 

[Kapiainen]

Otetaans tämmöinen:

Komppania Ryyti on taistellut jo pariin otteeseen hyökkääjän haltuunottamalla tieuralla. Tappioita on aiheutettu yhteensä tusina erilaista ajoneuvoa ja liuta elävää voimaa. Kolmanteen karkeloon lähtiessä: miten todennäköistä on, että pitää varautua jo tosissaan siihen, että maastoissa on vihollisen jalkaväkeä? Kuinka syvällä nuo saattavat todennäköisesti seilata syvyydessä tiehen nähden? Voiko SITÄ hetkeä kuvata mitenkään, jossa viholliskomentaja lyö nyrkkinsä pöytään, repii niskavillojaan ja komentaa sotilaat puskiin?

Useimmiten pitäisin sitä aika epätodennäköisenä että vastustaja lähtisi sinne metsiin puolustajan perään suuremmassa määrin. Kuvatunlainen tilanne kun on hyvin suurella todennäköisyydellä hyökkääjän kannalta sivusuunnassa, eli siellä vastustajan tehtävä on todennäköisesti pääsuunnan sivustan suojaaminen ja puolustajan joukkojen sitominen taisteluun sivusuunnalla. Näinollen sen tehtävä useimmiten täyttyy paremmin silloin kun se ei lähde kovin syvälle metsään takaa-ajo tai putsaus tyyppisiin taisteluliikkeisiin.
Jos tämä "kusiränni" sitten taas on esim jokin huoltokuljetuksen kannalta merkittävä, hyökkääjä voi helpoiten suojata uran käyttämällä sirotemiinoitteita tien varsilla..joka sitten taas estää vastapuolen toiminnan hetkellisesti aika tehokkaasti. Kun tähän lisätään hyvin ajoitettu HEKO-toiminta, niin puolustajalla alkaa olemaan hetkellisiä vaikeuksia päästä riittävän lähelle tietä.
Kyllähän sinne toki silloinkin useimmiten jotenkin pääsee - mutta vaikeaksi se muuttuu.

Eli jos miettii vastustajan taktiikkaa ja taistelutekniikkaa, niin ei se helpolla lähde kovinkaan syvälle sinne metsiin puolustajan perään. Noissa tilanteissa se perässä metsään tuleva on aina heikoilla/ puolustaja vahvoilla ja harva haluaa ehdointahdoin lähteä tilanteeseen jossa se tietää jo lähtökohtaisestikin olevansa heikoilla - varsinkin jos sillä on muita, vaihtoehtoisia keinoja käytettävissään.

 

[SJ]

Tässä kyseisessä skenaariossa en vaan jotenkin usko että patajoonan kokoista joukkoa lähetettäisiin ajelemaan noin pienille teille jotka eivät oikein johda mihinkään sellaiseen maastoon jossa pataljoona tst-voima pääsisi oikeuksiinsa. Kuten todettua realistisempi olisi kenties se vahvennettu komp. jolla yritettäisiin luoda painetta pääsuunnan (jossa pataljoonat hyökkäävät) sivustoille.

Tuolla aiemmin esittämäsi "avt" oli ihan oikeansuuntainen taisteluteknisesti ajatellen.
Sitä sensijaan on mielestäni näillä perusteilla ja tällä tehtävänannolla hieman epäolennaista lähteä tuumimaan millä todennäköisyydellä se pataljoona sinne Pyhältöön suuntautuisi vai suuntautuisiko ollenkaan.
Suppeasti asiaa katsoen asia on kuten edellä sanot - mutta toisaalta on myös niin, että tämä asia pitäisi tarkastella ihan minimissään Prikaatitasolla, mutta käytännössä Armeijakunnan taisteluna. Silloin asia pataljoonan Pyhältään suuntautumisen osalta muuttuukin helposti kokonaan toiseksi. Ehkei yksittäisen Pataljoonan näkökulmasta ole järkevää suunnata sitä Pyhällön "kusiränneihin" - mutta Prikaatin ja varsinkin Armeijakunnan taistelun näkökulmasta Pataljoonan suuntaaminen Pyhällön "kusiränneihin" voikin alkaa vaikuttaa suorastaan fiksulta ja hyvinkin todennäköiseltä.

Sen vuoksi näkisin, että kun käsitellään komppaniatason taistelua jollakin pläntillä, ei ehkö sittenkään kannattane lähteä speluloimaan sillä suuntautuisiko sinne se Pataljoona vaiko ei..vaan mieluummin kannattaisi lähteä siitä että puolustavaa komppaniaa vastaan suuntautuu Pataljoona, joka on Prikaatin osa..eli liittyy tavalla tai toisella Prikaatin taisteluun ja sen myötä alueelle saattaa myöhemmissä taistelunvaiheissa suuntautua se seuraavakin Pataljoona.

Tai tuo sama helpommin sanottuna: Muualle eivät mahtuneet, joten koettavat tuota kautta. Ei ollut syytä seisottaa noita tyhjänpanttina tykistötulessa.

 

[baikal]

Otetaans tämmöinen:

Komppania Ryyti on taistellut jo pariin otteeseen hyökkääjän haltuunottamalla tieuralla. Tappioita on aiheutettu yhteensä tusina erilaista ajoneuvoa ja liuta elävää voimaa. Kolmanteen karkeloon lähtiessä: miten todennäköistä on, että pitää varautua jo tosissaan siihen, että maastoissa on vihollisen jalkaväkeä? Kuinka syvällä nuo saattavat todennäköisesti seilata syvyydessä tiehen nähden? Voiko SITÄ hetkeä kuvata mitenkään, jossa viholliskomentaja lyö nyrkkinsä pöytään, repii niskavillojaan ja komentaa sotilaat puskiin?

Useimmiten pitäisin sitä aika epätodennäköisenä että vastustaja lähtisi sinne metsiin puolustajan perään suuremmassa määrin. Kuvatunlainen tilanne kun on hyvin suurella todennäköisyydellä hyökkääjän kannalta sivusuunnassa, eli siellä vastustajan tehtävä on todennäköisesti pääsuunnan sivustan suojaaminen ja puolustajan joukkojen sitominen taisteluun sivusuunnalla. Näinollen sen tehtävä useimmiten täyttyy paremmin silloin kun se ei lähde kovin syvälle metsään takaa-ajo tai putsaus tyyppisiin taisteluliikkeisiin.
Jos tämä "kusiränni" sitten taas on esim jokin huoltokuljetuksen kannalta merkittävä, hyökkääjä voi helpoiten suojata uran käyttämällä sirotemiinoitteita tien varsilla..joka sitten taas estää vastapuolen toiminnan hetkellisesti aika tehokkaasti. Kun tähän lisätään hyvin ajoitettu HEKO-toiminta, niin puolustajalla alkaa olemaan hetkellisiä vaikeuksia päästä riittävän lähelle tietä.
Kyllähän sinne toki silloinkin useimmiten jotenkin pääsee - mutta vaikeaksi se muuttuu.

Eli jos miettii vastustajan taktiikkaa ja taistelutekniikkaa, niin ei se helpolla lähde kovinkaan syvälle sinne metsiin puolustajan perään. Noissa tilanteissa se perässä metsään tuleva on aina heikoilla/ puolustaja vahvoilla ja harva haluaa ehdointahdoin lähteä tilanteeseen jossa se tietää jo lähtökohtaisestikin olevansa heikoilla - varsinkin jos sillä on muita, vaihtoehtoisia keinoja käytettävissään.

Onkohan ne miten ehdottomia muuten nämä käskyt, joiden mukaan esim. yhtymä se ja se valtaa kaupungin se ja se, aikaa neljä vrk tästä hetkestä? Eli onko se tuollaisen ison armeijan "tavoitehakuisuus" myös heikkous, jota puolustaja voi käyttää hyväkseen? Mietin vain näitä mainittuja kusirännejä ja sitä, että ei lähdetä kaahuilemaan pitkin pusikoita vaan mennä törmätään eteenpäin koneilla sen kuin ikinä päästään. Annetaanko ylemmästä portaasta kovin helposti lisävuorokausia tekemiseen vai onko ao. komentajan parasta pysyä tiukasti saadussa käskyssä?

 

[winsu]

en sulkisi GSM-laukaistavia IED:eitä pois keinovalikoimasta.

Kun kerran länsimailla on operatiivisessa käytössä GSM ja radiotaajuuksien jammerit lähes jokikisessä ajoneuvossa, niin tuskin todennäköisimmällä vastustajallamme on vaikeuksia niitä käyttää.

Varmaan aika moni on nähnyt sen dokkarin, jossa se insurgenttiporukka viritti pari IED:tä radiolaukaisulla huoltoreittinä toimivan tien varteen A- maassa. Nappia kun painoi convoyn ollessa hollilla, ei lähtenyt. Kun asiaa ihmettelivät kolonnan ollessa jo matkan päässä ja kokeiltiin laukaista uudelleen, niin nallit lähtivätkin.

Niitä oikeasti käytetään ja ne oikeasti toimivat. Se onkin sitten eri asia, käyttääkö Venäjä niitä. Onkohan muun muassa tsetseniassa viritelty radiolaukaistavia IED:tä T- vaunujen ja bemareiden kiusaksi?

 

[SJ]

en sulkisi GSM-laukaistavia IED:eitä pois keinovalikoimasta.

Kun kerran länsimailla on operatiivisessa käytössä GSM ja radiotaajuuksien jammerit lähes jokikisessä ajoneuvossa, niin tuskin todennäköisimmällä vastustajallamme on vaikeuksia niitä käyttää.

Varmaan aika moni on nähnyt sen dokkarin, jossa se insurgenttiporukka viritti pari IED:tä radiolaukaisulla huoltoreittinä toimivan tien varteen A- maassa. Nappia kun painoi convoyn ollessa hollilla, ei lähtenyt. Kun asiaa ihmettelivät kolonnan ollessa jo matkan päässä ja kokeiltiin laukaista uudelleen, niin nallit lähtivätkin.

Niitä oikeasti käytetään ja ne oikeasti toimivat. Se onkin sitten eri asia, käyttääkö Venäjä niitä. Onkohan muun muassa tsetseniassa viritelty radiolaukaistavia IED:tä T- vaunujen ja bemareiden kiusaksi?

Toisaalta taas pitää muistaa, että jenkit maksoivat noista x määrän kymppitonneja per häiritsin, joten ryssällä saattaisi olla vaikeuksia hankkia niitä niin paljoa. Mutta se tulee mieleen, että olisikos noita häiritsimiä vaikea paikantaa niiden lähettämän signaalin perusteella? Ja mitä kaikkea koiruutta sen perusteella voisi kehittää?

 

[Tvälups]

Hmm, taitaa tämä uusi tst-tapa ollakin Raatteen tie 39-40 sijaan ehken enemmänkin se mottimestarin viimeinen opetus eli Ilomantsi 1944 perustuva oppi...

 

[winsu]

Mutta se tulee mieleen, että olisikos noita häiritsimiä vaikea paikantaa niiden lähettämän signaalin perusteella?

On. Tarkoitus kun on häiritä radiotaajuuksia vain ajoneuvon kohdalla tai välittömässä läheisyydessä. Kommunikointiin tarkoitetusta radioliikenteestä se joukko paikallistetaan jos jostain.

Tarkoitus oli vain herättää ajatuksia IED:n tai sotilasräjähteen radiolaukaisun estämisestä. Laitteita on maailmalla yleisessä käytössä, ne on todettu toimiviksi käyttötarkoitukseensa eikä kyseessä ole niin high tech- vehje, etteikö itänaapurimmekin niitä saisi käyttöön (ellei peräti ole jo).

Kun satkulla saa tavan tallaajakin jo GSM- jammerin, jolla vie yhteydet yhdeltä rivitalolta. :a-rolleyes:

 

[Morgenstern]

Onko mahdollista että on hiukka hedelmätöntä pohtia yhden pataljoonan vahvuista hyökkääjäosastoa joka toimii irrallisena vailla 3-6 prikaatin emoyhtymänsä suomia erikoisjoukkoja, ilmatiedustelua, ilmatukea, maahanlaskuja, epäsuoraa yms. Voisiko sellaista joukkoa olla oikeassa sodassa, joka kuitenkin käydään kummankin osapuolen täysin keskitetyin voimin pienellä alueella kaakossa. Natonorjan ja Ruotsin ilmansuuntiinkaan meitä ei haluta miehittää koska se voi olla globaali rähinä.
.
Sitten kyllä ymmärrän, jos tämä on uuden taistelutavan tutkintaa, tarkasti rajoitettu sotaharjoitus. Mutta sekin on turha toiveajatteluharjoitus, jos joukkojamme päästetään ollenkaan aukeille havaittaviksi, tai oletetaan että hyvinhän se tykistö liikkuu koko ajan ilman edes hydraulijalkoja ja pyöriä valmiina alla, ja hajautettuna osuu ilman moderneja tuliasemapäätteitä.
.

Tulivoimaiselle hyökkääjälle ei saa antaa juuri minkään kokoista yhtenäistä maalia. Raivauskaluston tuhoamisen tavoitteen lisäksi ei kannata ottaa tstpanssarien kanssa nokakkain yhteen paitti umpimetässä. Oman epäsuoran on ratkaistava tämä peli, joka kohdistuu rynnä- ja kuljetuspanssareihin. Ilman niitä ovat isot hukassa, tämä kun ei ole aavikko.
Ilman tätä tavoitetta uusi tapa on pikkukoiran näykintää koska hyökkääjä ei ole arka tappioille.
Jenkit sai ajettua maasta kun tappoi n.19, tässä se on laskennallinen sivuseikka.

 

[Hanski]

Hmm, taitaa tämä uusi tst-tapa ollakin Raatteen tie 39-40 sijaan ehken enemmänkin se mottimestarin viimeinen opetus eli Ilomantsi 1944 perustuva oppi...

Kertoisitko lähemmin, mitä tarkoitat? Molemmista olen lukenut, mutta lukemani perusteella minulle ei ole auennut näiden mottitaisteluiden erot. Mahdollisesti tykistön käyttö Ilomantsissa???

 

[Tvälups]

Tykistön käyttö yhtenä.
Lisäksi Raatteen tiellä käytettiin partiointia ja pieniä partioita häirintäiskuihin. Ilomantsissa käytettiin isompia osastoja ja iskuilla haettiin ratkaisuja pelkän häirinnän sijaan.

 

[Kapiainen]

Onko mahdollista että on hiukka hedelmätöntä pohtia yhden pataljoonan vahvuista hyökkääjäosastoa joka toimii irrallisena vailla 3-6 prikaatin emoyhtymänsä suomia erikoisjoukkoja, ilmatiedustelua, ilmatukea, maahanlaskuja, epäsuoraa yms. Voisiko sellaista joukkoa olla oikeassa sodassa, joka kuitenkin käydään kummankin osapuolen täysin keskitetyin voimin pienellä alueella kaakossa.

No....on ja ei..

Tarkoitan sitä että jos on tarkoitus pohdiskella puolustavan komppanian taistelutekniikkaa niin vastustaja on syytä rajata siihen noin Pataljoonaan, koska sen suurempaa joukkoa vastaan komppaniaa ei juurikaan ole järkevää eikä edes oikein mahdollista käyttää.
Siinä olet toki oikeassa ettei taistelukentällä ole yksittäisiä pataljoonia joiden taistelu ei liittyisi kiinteästi prikaatin ja armeijakunnankin taisteluun, mutta jos puolustajan osalta pohditaan vain komppaniaa, on syytä vastustajaakin rajata vastaamaan puolustajaa.
Viittaan siis siihen että jos ei pataljoona taistele yksin ja irrallaan, niin eipä se puolustava komppaniakaan yksinään siinä ottelussa ole.

Näinollen mielestäni kannattaa keskittyä komppania vs noin pataljoona otteluun Pyhällössä ja unohtaa se isompi kuvio siinä ympärillä ja kylmästi vain olettaa että nyt tässä tilanteessa se isompi kuvio on sellainen että tämä pataljoona suuntautuu Pyhältöön..eikä sen enempää vaivata päätä sillä isommalla kuviolla.

 

[Kapiainen]

Onkohan ne miten ehdottomia muuten nämä käskyt, joiden mukaan esim. yhtymä se ja se valtaa kaupungin se ja se, aikaa neljä vrk tästä hetkestä? Eli onko se tuollaisen ison armeijan "tavoitehakuisuus" myös heikkous, jota puolustaja voi käyttää hyväkseen? Mietin vain näitä mainittuja kusirännejä ja sitä, että ei lähdetä kaahuilemaan pitkin pusikoita vaan mennä törmätään eteenpäin koneilla sen kuin ikinä päästään. Annetaanko ylemmästä portaasta kovin helposti lisävuorokausia tekemiseen vai onko ao. komentajan parasta pysyä tiukasti saadussa käskyssä?

Kyllähän se tietysti heikkoutenakin voidaan nähdä ja hyödyntää puolustajan kannalta jossain määrin. Kyllähän ne vastustajan yhtymien tehtävät tavoitteineen aika tiukkoja taitavat olla ja lisäaikoja lienee kovin mittavasti turha pyydellä. Menestystä tuetaan ja siellä missä se kiila etenee, sinne sitä voimaan työnnetään lisää - ja siellä missä se pysähtyy, ei kovin kauaa ja rajattomasti tungeta lisävoimaakaan.

 

[SJ]

Onkohan ne miten ehdottomia muuten nämä käskyt, joiden mukaan esim. yhtymä se ja se valtaa kaupungin se ja se, aikaa neljä vrk tästä hetkestä? Eli onko se tuollaisen ison armeijan "tavoitehakuisuus" myös heikkous, jota puolustaja voi käyttää hyväkseen? Mietin vain näitä mainittuja kusirännejä ja sitä, että ei lähdetä kaahuilemaan pitkin pusikoita vaan mennä törmätään eteenpäin koneilla sen kuin ikinä päästään. Annetaanko ylemmästä portaasta kovin helposti lisävuorokausia tekemiseen vai onko ao. komentajan parasta pysyä tiukasti saadussa käskyssä?

Kyllähän se tietysti heikkoutenakin voidaan nähdä ja hyödyntää puolustajan kannalta jossain määrin. Kyllähän ne vastustajan yhtymien tehtävät tavoitteineen aika tiukkoja taitavat olla ja lisäaikoja lienee kovin mittavasti turha pyydellä. Menestystä tuetaan ja siellä missä se kiila etenee, sinne sitä voimaan työnnetään lisää - ja siellä missä se pysähtyy, ei kovin kauaa ja rajattomasti tungeta lisävoimaakaan.

Tuolle systeemille ominaista taitaa olla se, että tykistöä annetaan etenkin sinne parhaiten edenneelle joukolle. Eli ei se heikkous ole, pikemminkin erittäin häikäilemätöntä voiman käyttöä.

 

[Kapiainen]

Tuolle systeemille ominaista taitaa olla se, että tykistöä annetaan etenkin sinne parhaiten edenneelle joukolle. Eli ei se heikkous ole, pikemminkin erittäin häikäilemätöntä voiman käyttöä.

On sillä kiistatta vahvuutensa - heikkouksia alkaa löytymään siinä vaiheessa kun sitä menestystä ei synnykään..