Jalkaväkikomppania puolustuksessa Pyhällön kylän alueella v. 201x

Kapiainen kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuolle systeemille ominaista taitaa olla se, että tykistöä annetaan etenkin sinne parhaiten edenneelle joukolle. Eli ei se heikkous ole, pikemminkin erittäin häikäilemätöntä voiman käyttöä.

On sillä kiistatta vahvuutensa - heikkouksia alkaa löytymään siinä vaiheessa kun sitä menestystä ei synnykään..

Siitä puheenollen, niin mitenkäs tuo systeemi sitten toimii puolustuksessa?
 
winsu kirjoitti:
Tarkoitus kun on häiritä radiotaajuuksia vain ajoneuvon kohdalla tai välittömässä läheisyydessä. Kommunikointiin tarkoitetusta radioliikenteestä se joukko paikallistetaan jos jostain.


En nyt ihan jaksa uskoa, etteikö tästä jenkkien GSM-jammerista leviäisi tarpeeksi hajasäteilyä vaikkapa paikallisen tiedustelun tarkoituksiin.
Ei se antennin suuntakuvio ole koskaan niin hyvin hallussa.

Tarkoitus oli vain herättää ajatuksia IED:n tai sotilasräjähteen radiolaukaisun estämisestä. Laitteita on maailmalla yleisessä käytössä, ne on todettu toimiviksi käyttötarkoitukseensa eikä kyseessä ole niin high tech- vehje, etteikö itänaapurimmekin niitä saisi käyttöön (ellei peräti ole jo).

Entäs jos...

a) ...siirretään IED:n radiovastaanotinosaa vähän sivuun ajouralta? Jos se jammerin suuntakuvio on niin tiukka kuin annetaan ymmärtää, luulisi tällä olevan dramaattisia vaikutuksia.

b) ...muutetaan vastaanottimen antennin suuntakuviota meille edulliseksi?

c) ... ei toimitakkaan GSM-taajuuksilla?

d) ... käytetään GSM-jammeria triggerinä?

Näin muutamina esimerkkeinä.
 
winsu kirjoitti:
Hanski kirjoitti:
en sulkisi GSM-laukaistavia IED:eitä pois keinovalikoimasta.

Kun kerran länsimailla on operatiivisessa käytössä GSM ja radiotaajuuksien jammerit lähes jokikisessä ajoneuvossa, niin tuskin todennäköisimmällä vastustajallamme on vaikeuksia niitä käyttää.

Varmaan aika moni on nähnyt sen dokkarin, jossa se insurgenttiporukka viritti pari IED:tä radiolaukaisulla huoltoreittinä toimivan tien varteen A- maassa. Nappia kun painoi convoyn ollessa hollilla, ei lähtenyt. Kun asiaa ihmettelivät kolonnan ollessa jo matkan päässä ja kokeiltiin laukaista uudelleen, niin nallit lähtivätkin.

Niitä oikeasti käytetään ja ne oikeasti toimivat. Se onkin sitten eri asia, käyttääkö Venäjä niitä. Onkohan muun muassa tsetseniassa viritelty radiolaukaistavia IED:tä T- vaunujen ja bemareiden kiusaksi?

Noiden perusteella on koska Tsetseniassa tuskin on toimivaa kännykkäverkkoa ainakaan videoiden tekohetkellä 2001:
http://www.metacafe.com/watch/135286/ied_attack_in_chechnya/

Näissä pätkissä on melko karuja kuvia mm.silpoutuneita ruumiita joten valitettavasti ilman rekisteröitymistä Tubeen ei näitä pysty katselemaan.

Mm. Sinko-osuma BMP:en, IED hyökkäys BMP jonka jälkeen katolla oleva sotilas putoaa ja jää oman vaunun telan alle ym.
Aika pitkiä vetoja langalle....
 
Last edited by a moderator:
Jammereiden vaikutuksen ulosmittaamiseen on kaiketi yksinkertaisia konsteja, joissa on otettu huomioon jammerien heikkoudet ja rajoitukset.
 
SJ kirjoitti:
Siitä puheenollen, niin mitenkäs tuo systeemi sitten toimii puolustuksessa?

Se riippuu vähän siitä millaisesta puolustustaistelusta on kysymys..

Useimmiten tilanne on ryhmittyminen hyökkäyksen tavoitteeseen, joka on aikalailla samankaltaista kuin meillä ja melkeinpä voisi sanoa kaikilla muillakin vastaavan kaluston joukoilla.
Sitten on olemassa viivytystyylinen taktiikka/taistelutekniikka, joka tulee kyseeseen silloin kun tulee niin kovaa pataan että on pakko ottaa liikesuunta taaksepäin.
Ja onpa heillä myös sitten oma taktiikka/taistelutekniikka varsinaiseen puolustustaisteluunkin, joka on kuitenkin heikäläisillä varmaankin kaikkein vähiten harjoiteltu taistelutapa.
 
elso kirjoitti:

Kohta a) on käytännössä ainoa toimiva ehdotus. Toisaalta, jos kerran esim. uralta joudutaan vetämään johdotus jokusen kymmenen metriä sivuun vastaanottimelle niin eikö se ole aivan sama laukaista johdolla tähysteisesti jolloin lähtee varmasti?

Muuten en ala avoimella foorumilla luettelemaan speksejä, tietoja ja toimintamalleja ton jammerin kanssa koska se työnantajan puolelta selvästi ilmoitettiin hys hys- asiaksi.
 
winsu kirjoitti:
elso kirjoitti:

Kohta a) on käytännössä ainoa toimiva ehdotus. Toisaalta, jos kerran esim. uralta joudutaan vetämään johdotus jokusen kymmenen metriä sivuun vastaanottimelle niin eikö se ole aivan sama laukaista johdolla tähysteisesti jolloin lähtee varmasti?

Entäs a+b? (vastaanotin vähän sivuun + suuntaava lähetinantenni + suuntaava vastaanotinantenni) -- Suunta-antenneilla on "nollansa", ja jos ne/se asetetaan sopivaan kohtaan häiriölähteeseen nähden, ja samalla maksimoidaan vahvistus hyötysignaaliin nähden, niin pieniä ihmeitähän siinä tapahtuu. Eikä välttämättä ole tarvis viedä johdotusta kymmeniä metrejä sivummalle.

Tietysti tämä on vain spekulointia, koska mitään speksejä häirintälaitteista ei ole minun tiedossani.
 
Johdotusta ei kannata missään nimessä vetää suoraan sivuun, vaan sivuun ja sitten ETEENPÄIN ja sitten siihen se vastaanotin. Näin ajoneuvossa oleva häirintälaite ei kovin helposti kykene häiritsemään vastaanotinta, koska vastaanotin ei ole samalla tasalla ajoneuvon kanssa, vaan edessä ja sivulla. Suoraan sivulla oleva vastaanotin on tasan tarkkaan häirintälaitteen vaikutuspiirissä, joskin tietysti etäisyys tiestä voi olla niin suuri, että häirintälaitteen signaali ei riitä...

Näin ainakin maalaisjärjellä ajateltuna. Häirintäsignaalihan kaiken järjen mukaan pyritään kohdistamaan erityisesti ajoneuvon välittömään etusektoriin ja mahdollisimman kauas sivulle ajoneuvosta, koska tällöin tehot riittävät paremmin ja todennäköisimmät laukaisupaikat/sektorit on siten saatu peitettyä.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Tässä kyseisessä skenaariossa en vaan jotenkin usko että patajoonan kokoista joukkoa lähetettäisiin ajelemaan noin pienille teille jotka eivät oikein johda mihinkään sellaiseen maastoon jossa pataljoona tst-voima pääsisi oikeuksiinsa. Kuten todettua realistisempi olisi kenties se vahvennettu komp. jolla yritettäisiin luoda painetta pääsuunnan (jossa pataljoonat hyökkäävät) sivustoille.

Tuolla aiemmin esittämäsi "avt" oli ihan oikeansuuntainen taisteluteknisesti ajatellen.
Sitä sensijaan on mielestäni näillä perusteilla ja tällä tehtävänannolla hieman epäolennaista lähteä tuumimaan millä todennäköisyydellä se pataljoona sinne Pyhältöön suuntautuisi vai suuntautuisiko ollenkaan.
Suppeasti asiaa katsoen asia on kuten edellä sanot - mutta toisaalta on myös niin, että tämä asia pitäisi tarkastella ihan minimissään Prikaatitasolla, mutta käytännössä Armeijakunnan taisteluna. Silloin asia pataljoonan Pyhältään suuntautumisen osalta muuttuukin helposti kokonaan toiseksi. Ehkei yksittäisen Pataljoonan näkökulmasta ole järkevää suunnata sitä Pyhällön "kusiränneihin" - mutta Prikaatin ja varsinkin Armeijakunnan taistelun näkökulmasta Pataljoonan suuntaaminen Pyhällön "kusiränneihin" voikin alkaa vaikuttaa suorastaan fiksulta ja hyvinkin todennäköiseltä.

Sen vuoksi näkisin, että kun käsitellään komppaniatason taistelua jollakin pläntillä, ei ehkö sittenkään kannattane lähteä speluloimaan sillä suuntautuisiko sinne se Pataljoona vaiko ei..vaan mieluummin kannattaisi lähteä siitä että puolustavaa komppaniaa vastaan suuntautuu Pataljoona, joka on Prikaatin osa..eli liittyy tavalla tai toisella Prikaatin taisteluun ja sen myötä alueelle saattaa myöhemmissä taistelunvaiheissa suuntautua se seuraavakin Pataljoona.

Pääsin vasta nyt tutkimaan alueetta googlen street viewillä, kyllä tuo 26 tie erityisesti sitä reunustamine peltomaisemineen on jo ihan hyvin pataljoonan kokoisen osaston mellastusmaastoa jos on tarkoitus sen suuntaisesti tähdätä esim. Haminaan.

Kritisoin ehkä kuitenkin enemmän sitä että keskustelu Pyhällön aluueen puolustamisessa jumittui Hämeenkankaantien maastoon. Tuskin koko pataljoonaa missään nimessä suunnattaisiin Pyhältöön pelkästään sitä tietä pitkin, Pyhältöönhän johtaa alempaa ihan samalainen Liikkasentie. Ei olisi mitään mieltä survoa koko pataljonaa yhtä tuon kokoista/metsän reunustamaa "kusiränniä" pitkin koska kärjessä ei pystyisi tulivoimaa monin paikoin käyttämään kuin korkeintaan kaksi ensimmäistä vaunua. Ehdottomasti pataljoona kannataisi jakaa hyökkäämään Pyhältöön myös Liikkasentietä pitkin. Todellisuudessa pataljoonan tehtävä voisi olla vain etsiä reitti tielle 26, mutta ei nyt laajenneta tätä tämän enempää...

Näkisin että Pyhällön kylän puolustaminen yhdellä komp. on ns. kylästä käsin tekemätön paikka tuon kokoista vastustajaa vastaan, vähintään komp. pitäisi jakaa tulppaamaa molemmat edellä mainitut tiet hyvissä ajoin metsämaastossa ennen kartalla näkyvien vesistöjen tasalta alkavia aukeita, jos pataljoonat vaunuineen pääsevät aukeisiin kiinni, ei niitä pidätellä mitenkään komp. kokoisella porukalla.

Jos uuden alueellisen tst-osaston komp. koostuisi 4 jv-joukkueesta, niin ehkä silloin kahdesta joukkueesta koostuvat n. 80-miehen vahvuiset joukot pystyisivät pitämään tuollaisen metsän reunustaman kapean tien kiinni vahvempaakin vihollista vastaan miesmäärän&metsämaaston turvin...?
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Jos uuden alueellisen tst-osaston komp. koostuisi 4 jv-joukkueesta, niin ehkä silloin kahdesta joukkueesta koostuvat n. 80-miehen vahvuiset joukot pystyisivät pitämään tuollaisen metsän reunustaman kapean tien kiinni vahvempaakin vihollista vastaan miesmäärän&metsämaaston turvin...?
Todennäköisesti pystyisi hyvinkin. Maasto on avainsana tässä(kin) kohtaa kun taistelun lopputulosta arvioidaan.
 
Jos neljästä joukkueesta puhutaan, niin pystyykö siihen liittämään kaksi cv:tä. Neljällä maasturilla, ja kahdella kuorma-autolla pystyisi liikuttamaan tuota pumppua edes takaisin valmisteltua maastoa, missä kahdesta, neljään joukkoa pitää reserviä ja valmistelee syvyyttä. 80 plus 20 reserviä, missä nuo 20 on sissejä.
 
ctg kirjoitti:
Jos neljästä joukkueesta puhutaan, niin pystyykö siihen liittämään kaksi cv:tä. Neljällä maasturilla, ja kahdella kuorma-autolla pystyisi liikuttamaan tuota pumppua edes takaisin valmisteltua maastoa, missä kahdesta, neljään joukkoa pitää reserviä ja valmistelee syvyyttä. 80 plus 20 reserviä, missä nuo 20 on sissejä.

Minäkin olen pähkäillyt tuon joukon terästämistä cv-vaunulla. Se pystyy tuomaan ryhmät pelipaikalle esim. vihollisen juututtua miinoitteisiin tai muihin esteisiin. Sen suora-ammuntaa voi käyttää, mukana tulee pst-aseet ja esim. kaksi partiota, poislähtö tapahtuu kuin Loot lähtisi Sodomasta, samaa tahtia. Cv tai ällitälli voi toimia tulenjohtueen ajokkina, evakuointiin jne. On varmaan paikkansa, kun nämä ajoneuvot ovat oivallisia välineitä monenlaisessa tst-tavassa.
 
Jos ja KUN taistelumaaston on oltava mahdollisimman huonoa panssarivaunuille, jotta puolustajalla ylipäätään on menestymismahdollisuuksia, niin en oikein ymmärrä logiikkaa jonka mukaan yhtäkkiä puolustajan kuitenkin kannattaisi käyttää panssarivaunuja?!?!
Jos siinä maastossa ei vastustaja saa pystyä hyödyntämään BMP-kalustoaan niin miten puolustaja voisi siinä samassa maastossa hyödyntää CV:tä???
Pelkkään alueelle siirtymiseen ja sieltä irtautumiseen ei kannata missään nimessä käyttää CV-kalustoa..ei edes MT-LB:tä..koska tarkoitushan on nimenomaan irtautua reittejä joille vastustaja ei pysty ainakaan maitse seuraamaan ja väistyä alueille mihin mekanisoitu joukko ei pääse.
Sama pätee tulitukeen: Jos CV pystyy hyödyntämään tulivoimaansa, pystyy sitä hyödyntämään myös vastustajan BMP:t ja T-80:t...ja silloin ollaan puolustajalle väärässä maastossa. Tulitukeen on olemassa peitteiseen maastoon paljon parempia ja tehokkaampia menetelmiä, aseita ja asejärjestelmiä kuin panssarivaunut.
Nuo edellytykset täytyy täyttyä, jotta tässä "casessa" puolustajana olevalla joukolla on menestymismahdollisuuksia.
 
Kapiainen kirjoitti:
Jos ja KUN taistelumaaston on oltava mahdollisimman huonoa panssarivaunuille, jotta puolustajalla ylipäätään on menestymismahdollisuuksia, niin en oikein ymmärrä logiikkaa jonka mukaan yhtäkkiä puolustajan kuitenkin kannattaisi käyttää panssarivaunuja?!?!
Jos siinä maastossa ei vastustaja saa pystyä hyödyntämään BMP-kalustoaan niin miten puolustaja voisi siinä samassa maastossa hyödyntää CV:tä???
Pelkkään alueelle siirtymiseen ja sieltä irtautumiseen ei kannata missään nimessä käyttää CV-kalustoa..ei edes MT-LB:tä..koska tarkoitushan on nimenomaan irtautua reittejä joille vastustaja ei pysty ainakaan maitse seuraamaan ja väistyä alueille mihin mekanisoitu joukko ei pääse.
Sama pätee tulitukeen: Jos CV pystyy hyödyntämään tulivoimaansa, pystyy sitä hyödyntämään myös vastustajan BMP:t ja T-80:t...ja silloin ollaan puolustajalle väärässä maastossa. Tulitukeen on olemassa peitteiseen maastoon paljon parempia ja tehokkaampia menetelmiä, aseita ja asejärjestelmiä kuin panssarivaunut.
Nuo edellytykset täytyy täyttyä, jotta tässä "casessa" puolustajana olevalla joukolla on menestymismahdollisuuksia.

Hyvä pointti kapiaiselta. Tarkka ja tehokas epäsuora on minusta se paras apu. Lisäksi tietysti riittävä määrä sulutteita (miinat, r-panokset tähysteisinä/ei-tähysteisinä sekä liikkuva ja tehokas lähi-pst.

Itse käyttäisin 4x40=160 miehen komppaniaa puolustuksessa kahden uran suunnassa siten että 1 joukkue suunnassaan puolustaa ja toinen täydentää, liikkuu seuraavaan asemaan. Näin 80 miehen (2 joukkuetta) porukasta saataisiin jatkuvasti iskeva ja liikkuva osasto joka ehtisi myös täydentää ja evakuoida haavoittuneet samalla kun toinen puoli osastosta pysyisi kontaktissa.

"Iske ja liiku" periaate toteutuisi paremmin ja johtaminen helpottuisi hankalassa maastossa kun porukkaa ei törmäile siellä liiaksi. Tämä edellyttää tietysti että porukka on riittävän hyvin aseistettu ja a-tarvikkeita riittää. Tst-asemat voitaisiin tiedustella valmiiksi ja sijoittaa a-tarvikkeita ym. valmiiksi asemien lähelle siirtyvälle joukolle joka helpottaisi ja nopeuttaisi huoltoa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Jos uuden alueellisen tst-osaston komp. koostuisi 4 jv-joukkueesta, niin ehkä silloin kahdesta joukkueesta koostuvat n. 80-miehen vahvuiset joukot pystyisivät pitämään tuollaisen metsän reunustaman kapean tien kiinni vahvempaakin vihollista vastaan miesmäärän&metsämaaston turvin...?
Todennäköisesti pystyisi hyvinkin. Maasto on avainsana tässä(kin) kohtaa kun taistelun lopputulosta arvioidaan.

Jos puolustaja kykenisi väistämään epäsuoran, niin eihän tuossa kaiketi olisi hyökkääjällä muuta vaihtoehtoa kuin ajattaa riittävästi jalkamiehiä paikalle jotta uran reunustamat metsät saataisiin puhtaaksi puolustajista ja liike vaunuilla jatkumaan. Se kuinka hyvin epäsuoraa kyetään väistelemään ilman että hyökkääjä pääsee aina x-km eteenpäin on toki asia erikseen...

Hyökkääjän näkökulmasta näkisin kaksi vaihtoehtoa, jakaa pataljoona kaikille mahdollisille alueella oleville urille (jotka tässä tapauksessa johtavat tielle 26) sillä oletuksella että kaikkia ei kyetä puolustamaan kunnolla, kun jostain päästään läpi niin suunnata muut joukot sitä kautta mahdollisemman nopeasti pois "kusiränneistä". Tai sitten tosiaan ajattaa riittävästi jalkamiehiä yhden uran suuntaan ja hakea ratkaisua sitä kautta.

Puolustajalla taas pitäisi olla heittää jokaiselle uralle sellainen voima jolla kyettäisiin pidättelemään useammallle eri uralle hajautettua hyökkäävää pataljoonaa omin päin ja reserviin joukkoja jotka suunnataan sen uran tueksi josta yritetään reilulla ylivoimalla läpi. Hyökkääjän reilun ylivoiman yhden uran varteen kokoaminen avaa myös omalle epäsuoralle pulskan maalin.
 
Kapiainen kirjoitti:
Jos ja KUN taistelumaaston on oltava mahdollisimman huonoa panssarivaunuille, jotta puolustajalla ylipäätään on menestymismahdollisuuksia, niin en oikein ymmärrä logiikkaa jonka mukaan yhtäkkiä puolustajan kuitenkin kannattaisi käyttää panssarivaunuja?!?!
Jos siinä maastossa ei vastustaja saa pystyä hyödyntämään BMP-kalustoaan niin miten puolustaja voisi siinä samassa maastossa hyödyntää CV:tä???

Menee kyllä minultakin yli hilseen... ja muutenkin on aivan turhaa haihatella rynnäkkövaunuja alueellisille joukoille.

Kapiainen kirjoitti:
Pelkkään alueelle siirtymiseen ja sieltä irtautumiseen ei kannata missään nimessä käyttää CV-kalustoa..ei edes MT-LB:tä..koska tarkoitushan on nimenomaan irtautua reittejä joille vastustaja ei pysty ainakaan maitse seuraamaan ja väistyä alueille mihin mekanisoitu joukko ei pääse.

Ensinnäkin kalusto alueellisilla joukoilla tulee olemaan korkeintaan Pasi/Teka tasoista, todennäköisemmin kuorma-autoja/traktoreita/maastureita. Pohjoiseen mahd. tulevilla tekoilla on mahdollista tehdä siirtymisiä tiestön ulkopuolle, pyöräajoneuvojen tapauksessa touhu rajoittuu todennäköisesti siihen että joku mökki/tukkitie sivuaa puolustettavaa tietä jossain kohtaa sen suuntaisesti jonkun matkan päästä, mutta tiet eivät kuitenkaan ole mitenkään yhteydessä toisiinsa. Tällöin kyllä varmaan kannattaa tehdä jalkamiesten siirto/väistö sinne pienen tien varteen jossa odottaa moottoroitu kuljetus taaemmas. Toki väistöt ja siirtymiset on aina suojaisampaa tehdä jalkaisin, mutta riittääkö nopeus ja kunto jos matkat ovat vähääkään pidempiä + kuormaa kannettavana...

Kapiainen kirjoitti:
Sama pätee tulitukeen: Jos CV pystyy hyödyntämään tulivoimaansa, pystyy sitä hyödyntämään myös vastustajan BMP:t ja T-80:t...ja silloin ollaan puolustajalle väärässä maastossa. Tulitukeen on olemassa peitteiseen maastoon paljon parempia ja tehokkaampia menetelmiä, aseita ja asejärjestelmiä kuin panssarivaunut.
Nuo edellytykset täytyy täyttyä, jotta tässä "casessa" puolustajana olevalla joukolla on menestymismahdollisuuksia.

Tuon puolustettavan tien metsän reunustamalla alueella kun ajeli googlen autolla, niin kyllähän se maasto oli isoilta osin ainakin siitä kuvakulmasta niin peitteistä että suorastaan hirvitti kuinka lähelle tietä jouduttaisiin asemiin, puhutaan varmaan max. 50m:stä ja siitä alaspäin. Toisaalta metsä on silloin juuri niin peitteistä ettei taaemmat vaunut näe ampua kyseiseen asemaan kohdalla olevaa vaunua taaempaa varmaan ollenkaan, eli päästään hyvin pitkälle jv vs. jv tilanteeseen vaunujen ns. nököttäessä tiellä sinkojen maaleina. Ja jos jostain löytyy rako ampua vähääkään kauempaa tielle, niin itko reijittää kevyet vaunut sivuprofiilista mennen tullen!
 
Ohjustiekkari:
Puhuin yleisellä tasolla.. Ja se nyt on varmasti täysin päivänselvää ettei alueellisille joukoille ole CV-, BMP- tai MT-LB-kalustoa, mutta se ei kai nyt ollutkaan pointti tuossa pohdiskelussa jota kommentoin, vaan se että OLISIKO hyvä jos se muutama CV kyseisellä komppanialla olisi käytettävissä..

Olen edelleen sitä mieltä, että kyseinen komppania on täysin väärässä paikassa jos sen taistelulle olisi merkittävää hyötyä panssarivaunukalustosta.

Meillä ON maastoja jotka on kuin tehty panssari- ja mekanisoiduille joukoille - meillä ON maastoja jotka on kuin tehty "kevyille" jalkaväkijoukoille, jollaisia useimmat uusien taistelutapojen joukot ovat.

Minusta jokaiselle pitäisi olla itsestään selvää, että jos taistelussa halutaan menestyä, on taistelumaasto valittava niin että se maasto on puolustavalle joukkotyypille sopivaa..ja lähtökohtaisesti asia kuitenkin yleisten taktisten periaatteiden mukaan on se, että puolustaja useimmiten valitsee maaston jossa taistellaan.

Joten: Jos puolustaja saa hyötyä panssarikalustosta, siitä hyötyy myös vastustaja - jolla lähes varmuudella on enemmän panssareita => puolustaja on väärässä maastossa tai jos maasto on oikea, on joukkotyyppi väärä => todennäköisesti turpaan tulee.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Jos puolustaja kykenisi väistämään epäsuoran, niin eihän tuossa kaiketi olisi hyökkääjällä muuta vaihtoehtoa kuin ajattaa riittävästi jalkamiehiä paikalle jotta uran reunustamat metsät saataisiin puhtaaksi puolustajista ja liike vaunuilla jatkumaan. Se kuinka hyvin epäsuoraa kyetään väistelemään ilman että hyökkääjä pääsee aina x-km eteenpäin on toki asia erikseen...

Hyökkääjän näkökulmasta näkisin kaksi vaihtoehtoa, jakaa pataljoona kaikille mahdollisille alueella oleville urille (jotka tässä tapauksessa johtavat tielle 26) sillä oletuksella että kaikkia ei kyetä puolustamaan kunnolla, kun jostain päästään läpi niin suunnata muut joukot sitä kautta mahdollisemman nopeasti pois "kusiränneistä". Tai sitten tosiaan ajattaa riittävästi jalkamiehiä yhden uran suuntaan ja hakea ratkaisua sitä kautta.

Puolustajalla taas pitäisi olla heittää jokaiselle uralle sellainen voima jolla kyettäisiin pidättelemään useammallle eri uralle hajautettua hyökkäävää pataljoonaa omin päin ja reserviin joukkoja jotka suunnataan sen uran tueksi josta yritetään reilulla ylivoimalla läpi. Hyökkääjän reilun ylivoiman yhden uran varteen kokoaminen avaa myös omalle epäsuoralle pulskan maalin.

Käsitin että kun väistöstä puhutaan, niin se tarkoittaa että jätetään maasto. Näin ainakin komppaniatasolla termistö menee.

Vastustaja pyrkii tietenkin luomaan painopistettä, mutta se ei tapahdu millään joukkue/komppania- eikä pataljoonatasolla, vaan isommalla tasolla. Kun tiedusteluvaunujoukue kohtaa vastarintaa, sinne työnnetään komppania. Toki toistakin kautta voi tulla suoraan komppania. Jotta me se/ne komppania/-iat saadaan hollille, eli siihen aiotulle killing zonelle/-eille, ei pidä pysäyttää sitä tiedustelujoukkuetta, samaan paikkaan jonne aiotaan luoda killing zone, koska silloin saadaan valmistautunut komppania rintamasuunnassa itseämme vastaan. Tuolla toisella osapuolella on tietenkin parempi suoja ja riittävät aseeilla, joten nokakkain ei haluta jäädä mihinkään tilanteeseen, jossa vastustaja voi vaivattomasti lisätä voimaa.

Jotta saadaan aikaan vastustajalle epäedullinen tilanne, se joudutaan pysäyttämään., jotta saadaan luotua killing zone. Eli kun ne tiedusteluvaunut pysääytetään vasta tuolla kylässä, niiltä lähtee viestiä että vihollista kylässä (tai parhaassa tapauksessa niistä lähti viestiä ennen kylään tuloa, että lähestymme kylää, ja sitten viestitys loppuu. Seuraavaksi tulee niiden kaverit tarkoituksena lisätä voimaa kylään/ajaa kylän yli. Kaverien kärki pysäytetäänkin jo aiemmin, sinne heille epäedulliseen maastoon, alkaa olla edellytyksiä saada aikaan jotain.

Killing zoneilla tässä on vaatimukset että vaunut eivät noi vain voi ajaa meidän joukkojen yli ja säällisen matkan päässä skutan toisella puolella pystymme käyttämään omia ajoneuvoja, olkoonka ne traktoreita, kuorma-autoja tai mitä tahansa, kun siirrytään väistöalueelle, eli lähdetään suunnitelman mukaan haneen.

Nythän tässä uudessa tst-tavassa ei ole maastokohtien pitäminen ideana vaan tappioiden tuottaminen, joten en puhuisi urien puolustamisesta.
 
adam7 kirjoitti:
Nythän tässä uudessa tst-tavassa ei ole maastokohtien pitäminen ideana vaan tappioiden tuottaminen, joten en puhuisi urien puolustamisesta.

Oikea havainto!
Kyse ei ole urien puolustamisesta, vaan vihollisen tuhoamisesta urille. Eli tiestö liittyy taisteluun olennaisesti, mutta ei siksi että sitä tiestöä sinänsä puolustettaisiin, vaan siksi että kun maasto on valittu joukkotyypille oikein se on maastoa jossa vihollinen on helppoa tuhota juuri urille (jos moinen homma nyt koskaan tai missään varsinaisesti "helppoa" on)
 
Ajatus minulla CV kalustossa lähti siitä, että niin jenkit kuin britit ajoi irakissa IFV vaunuilla aika lähellekin mekanisoituja pataljooneja. Joissakin vaiheissa matkat olivat alle 50 metriä, kun otettiin kontaktia. Kovin monissa paikoissa niille ei pysty rakentamaan väijyjä, mutta tietyissä paikoissa niistä on enemmän apua kuin kevyestä JV:stä. CV:n konetykki kuitenkin puree isoon osaan naapurin kalustoa, ja uskon vahvasti, että myös alueellisilla joukoilla pitäisi olla kalustoa, joka myös pystyy ottamaan iskua. Ja samalla katson että tämä on vähän siinä samassa paikassa kuin stenatut t-72 kalustot, jotka olisi pystytty jakamaan alueellisille joukoille. Samaan henkeen sanoisin, että stenattu venäläinen krKK olisi toiminut hyvin tukikalustona maastoautojen katolla taikka lavalla.

Tietenkin voidaan sanoa että krKK maastoautossa on teknikaali tapaa, mutta tuolla alueella on myös rakennettua aluetta, mihin teknikaali taktiikka puree paremmin, kuin jv:llä ja IEDeillä taisteleminen, kun jv miinoista on luovuttu. Vauhdilla asemaan krh iskun jälkeen ja ryöppy niskaan voi auttaa luomaan painetta vihollisen etenemiseen. Taikka väijystä tulittaminen ja nopea poistuminen voi helpostikin aiheuttaa moraalin rakoilua vihollisessa, jos ne tietää että se voi lymytä alueella toisessa iskussa.
 
Back
Top