Juha Sipilän hallituksen toiminnan tarkastelua ja ruodintaa

Ai jaa. Pitäiskö opiskelusta maksaa oikein palkkaa?

Minä kyllä pidän opiskelua panostuksena tulevaisuuteen, esimerkiksi vaikka niin että sitten isona ei ole pakko palella ulkona lapion varressa jos ei taho vaan voi tienata leipänsä lämmitetyissä huoneissa papereita pyöritellen. Toisekseen opiskelua vaativista hommista pruukataan maksaa palkkaa hanttihommia enemmän.

Ei tullut mieleen että sitten kun valmistut niin yhteiskunta toteaa että eihän sulle tartte maksaa palkkaakaan peruspäivärahaa enemmän kun me ollaan sua elätetty kaikki nämä vuodet?

Et ole koskaan kuullut opintolainasta? Itse kuulun siihen ikäluokkaan joka kustansi itse opintonsa kesätöiden ja lainan yhdistelmällä. Laina maksettiin sitten pois kun päästiin oikeisiin töihin. Pisti kummasti motivaatiota pänttäämiseen eikä alma materin syliin jääty köllöttelemään päivääkään pakollista pitempään kun lainasta korko juoksi. Nykyään kai on tyylinä roikkua kymmenenkin vuotta oppilaitoksen kirjoilla tupla- tai triplatutkintoa suorittamassa.

Ilmeisesti tavoitteena on rakentaa systeemi joka mahdollistaa suoran siirtymisen oppilaitoksen kirjoilta vanhuuseläkkeelle, yhteiskunnan maksaessa viulut.

Minä muuten haluaisin tietää miten saa opintotukea "kymmenenkin vuotta", kun tukikuukausia on kuitenkin maksimissaan 7 vuoden opintoihin.
 
Tupla
 
Viimeksi muokattu:
Taisi ne useimmat sinun ikäluokkasi opiskelijat työllistyä julkiselle sektorille synnytettyihin suojatyöpaikkoihin ja sen seurauksena maa on nyt käytännössä toivottamassa tilanteessa. Meinaan teidän eläkkeet määräytyvät niiden velaksi maksettujen ylisuurien suojatyöansioiden pohjalta, joten yksityisen sektorin palkka-ale ei maata pelasta. Palkka-alen seurauksena pitäisi eläkemaksuja tuntuvasti nostaa nykyisten eläkkeiden kattamiseksi. Siinä sulaa palkka-alen hyödyt yritysten kannalta hyvin nopeasti. Yhteiskuntarauhan ja veronkeruun kannalta tilanne olisi tietysti lähellä Kreikan tasoa, jos julkilorvijat saisivat monikertaisen ansion eläkepäivinä, kuin mitä heidän eläkkeensä maksajat työelämässä.

Suomen pitäisi devalvoida. Yksityisen sektorin työntekijöistä aiheutuvat palkkamenot ovat niukasti yläkanttiin maailmanmarkkinoita ajatellen, mutta varsinainen ongelma on julkisen sektorin tolkuttomat palkat ja niiden pohjalta määräytyneet ylisuuret eläkkeet. Nämä näkyvät kohtuuttomina oheiskuluina suhteessa työntekijän käteen saamaan palkkaan ja se siivu tekee Suomesta kilpailukyvyttömän. Tilanne vaatisi 30% devalvaation ja siihen päälle yksityisen sektorin palkkojen korotuksen, kunnes yksityinen puoli olisi samassa veneessä julkisen puolen kanssa.
Kuinka näihin ongelmiin auttaa se, että opiskelijoille syydetään rahaa?
 
Ai jaa. Pitäiskö opiskelusta maksaa oikein palkkaa?

Minä kyllä pidän opiskelua panostuksena tulevaisuuteen, esimerkiksi vaikka niin että sitten isona ei ole pakko palella ulkona lapion varressa jos ei taho vaan voi tienata leipänsä lämmitetyissä huoneissa papereita pyöritellen. Toisekseen opiskelua vaativista hommista pruukataan maksaa palkkaa hanttihommia enemmän.

Ei tullut mieleen että sitten kun valmistut niin yhteiskunta toteaa että eihän sulle tartte maksaa palkkaakaan peruspäivärahaa enemmän kun me ollaan sua elätetty kaikki nämä vuodet?

Et ole koskaan kuullut opintolainasta? Itse kuulun siihen ikäluokkaan joka kustansi itse opintonsa kesätöiden ja lainan yhdistelmällä. Laina maksettiin sitten pois kun päästiin oikeisiin töihin. Pisti kummasti motivaatiota pänttäämiseen eikä alma materin syliin jääty köllöttelemään päivääkään pakollista pitempään kun lainasta korko juoksi. Nykyään kai on tyylinä roikkua kymmenenkin vuotta oppilaitoksen kirjoilla tupla- tai triplatutkintoa suorittamassa.

Ilmeisesti tavoitteena on rakentaa systeemi joka mahdollistaa suoran siirtymisen oppilaitoksen kirjoilta vanhuuseläkkeelle, yhteiskunnan maksaessa viulut.

Ei sitä opintolainaa loputtomasti saa, sekä nyt on jo opintolainalla+opintotuella aika tiukkaa eläminen.
Mitä monien ystävien kanssa jutellut. Jos erehdyt tekemään töitä opiskelun ohessa saat hyvin nopeasti päätöksen että kaikki takaisin kelalle. takaisinmaksu tapahtuu sitten aika vikkelästi eikä siinä paljoa kysellä onko varaa.

Kyllä tiedän hyvinkin mikä on opintolaina, olen ottanut sitä aikoinani itsekkin ja maksan vielläkin takaisin. Monen vuoden jälkeen. Olen joutunut myös maksamaan kellalle tukeni takaisin, eli tästäkin on kokemusta.

Miksi kannatan että opiskelusta maksetaan ainakin sama mitä työttömälle tai jopa 100-200e enemmän on se että ei ole helvetillistä velkaa valmistuessa, edes noilla summilla ei kovin ruhtinaallisesti eletä vaikka ottaisit lainaa päälle.
Toisekseen se kannustaisi työttömiä sekä perus pertti duunareita kellä nykyinen työtilanne on epävarma lähteä jatkamaan opintoja, olisi edes välttävä toimeentulo tälle ajalle. Eikä nykypäivänä ole mikään takuu että työllistyt vaikka olisikin korkea tutkinto, hyvinmoni jää ilman työpaikkaa sekä siihen kun laitetaan viellä helvetin ison opintolainan maksu takaisin niin kusessa olet.

Kannatan myös sitä että jos opiskelija menee tekemään jotain vuoroja siwan kassalle niin opintotuki pysyy eikä peritä samantien takaisin. Opiskelija ei niitä vuoroja kauheasti pysty tekemään eikä palkat päätä huimaa.
 
Jos opinnot etenevät aikataulussa niin töitä pitäisi tosiaan saada tehdä ihan vapaasti. Nykymalli on kaukana järkevästä. Seitsemän vuoden opintotuista voisi kyllä napsaista pätkän pois. Vaikka niin että neljän vuoden jälkeen ei enää saisi kuin lainaa.
 
Minä muuten haluaisin tietää miten saa opintotukea "kymmenenkin vuotta", kun tukikuukausia on kuitenkin maksimissaan 7 vuoden opintoihin.

Minä taas haluaisin tietää kuka esitti opintotukea myönnettävän 10 vuotta? Mielestäni replassa puhuttiin yliopiston kirjoilla olemisesta eikä tukikuukausien nostamisesta.

Veikkaan, että aika moni saattaa tietoisesti edetä löysempää tahtia opiskelussa jotta saa kaikki tukikuukaudet hyödynnettyä. Ettei "ilmaista rahaa" mene hukkaan. Onko tuttua kenellekään?
 
Jos opinnot etenevät aikataulussa niin töitä pitäisi tosiaan saada tehdä ihan vapaasti. Nykymalli on kaukana järkevästä. Seitsemän vuoden opintotuista voisi kyllä napsaista pätkän pois. Vaikka niin että neljän vuoden jälkeen ei enää saisi kuin lainaa.

Mikähän vitun järki tässä nyt taas olisi? Maisterivaiheen viimeinen vuosi pitäis sitten käydä töissä opiskelujen sijaan? Maisterivaihe jossa pitäis just kirjoittaa gradu ja on muutenkin varmaan työn täyteisin vuosi koko opiskeluista? Äly hoi älä jätä...
 
Minä taas haluaisin tietää kuka esitti opintotukea myönnettävän 10 vuotta? Mielestäni replassa puhuttiin yliopiston kirjoilla olemisesta eikä tukikuukausien nostamisesta.

Veikkaan, että aika moni saattaa tietoisesti edetä löysempää tahtia opiskelussa jotta saa kaikki tukikuukaudet hyödynnettyä. Ettei "ilmaista rahaa" mene hukkaan. Onko tuttua kenellekään?
No mitähän se mahtaa kenenkään persettä kutittaa jos siellä yliopistolla on kirjoilla enemmänkin aikaa jos kustantaa elämisensä itse?
 
Mikähän vitun järki tässä nyt taas olisi? Maisterivaiheen viimeinen vuosi pitäis sitten käydä töissä opiskelujen sijaan? Maisterivaihe jossa pitäis just kirjoittaa gradu ja on muutenkin varmaan työn täyteisin vuosi koko opiskeluista? Äly hoi älä jätä...

Maisterivaiheesta pääsääntönä olisi yleensäkin hyvä päästä eroon. Tuo on enimmäkseen joutavaa ylikouluttamista. Erilaiset stipendijärjestelyt ovat mahdollisia sille vähäiselle osalle opiskelijoita jotka kannattaa maisteriksi asti karsinnan jälkeen kouluttaa. Tämä edellyttäisi toki mm. virkojen pätevyysvaatimuksien muokkaamista ja muita vastaavia toimenpiteitä joista on täällä aiemminkin tarinoitu.
 
No mitähän se mahtaa kenenkään persettä kutittaa jos siellä yliopistolla on kirjoilla enemmänkin aikaa jos kustantaa elämisensä itse?

Nyt kai puhuttiinkin siitä että maksaa itse mutta raha tilillä on opintotukea?
 
Maisterivaiheesta pääsääntönä olisi yleensäkin hyvä päästä eroon. Tuo on enimmäkseen joutavaa ylikouluttamista. Erilaiset stipendijärjestelyt ovat mahdollisia sille vähäiselle osalle opiskelijoita jotka kannattaa maisteriksi asti karsinnan jälkeen kouluttaa. Tämä edellyttäisi toki mm. virkojen pätevyysvaatimuksien muokkaamista ja muita vastaavia toimenpiteitä joista on täällä aiemminkin tarinoitu.

Joopasen joo. Yliopistomaailmassa on monia muitakin tiedekuntia kuin se saatanan Humanististen huuhaatieteiden tiedekunta, joka valmistaa näihin julkisen puolen suojatyöpaikkoihin.

Nyt kai puhuttiinkin siitä että maksaa itse mutta raha tilillä on opintotukea?

Mitenkähän kommentti yliopiston kirjoilla notkumisesta oli sitten alkuunsakkaan relevantti?
 
Tänapäivänä se vaan on kovin epävarmaa se työn saanti vaikka olisi tohtorin paperit.

Niin sen pitääkin olla että tohtorin tutkinnon ei saa olla mikään itseisarvo eikä "vakuutus" sille, että aina löytyy hommia jos on väitellyt.
Itse asiassa tohtorin tutkinto on usein jopa rasite töitä hakiessa (varsinkin jos on työtön) koska työnantajat helposti odottavat että kyseessä on joku turhantärkeä kaveri, jolle kelpaavat vain "arvolle sopivat hommat". Kolmekymppinen tohtori ilman päivänkään "oikeaa työkokemusta" ei ole mikään rekrytoijan märkä päiväuni. Ennemmin arvostaisin sellaista, joka sen väitöskirjansa väkertää vaikkapa 20 vuoden työuran jälkeen.
 
Tässä tullaankin siihen että tällähetkellä valtio rankaisee opiskelusta eikä sipilän hallitus ole millään parantamassa tätä tilannetta. Samalla se kuitenkin sitä vaatii.

Todella moni haluaisi opiskella mutta se summa mitä saat opiskellessasi on niin surkea että ei mitään rajaa.
Sekä oma huomioni on että yläkoulu on liian aikainen vaihe tehdä päätös siitä mitä aikuisena haluat tehdä.
Sitä pitäisi jotenkin muuttaa, karsia turhia aineita pois sekä lisätä työharjoitteluja.


Aikamoista sontaa. AMK- ja yliopistomaailma ovat sen verran vapaamuotoisia että hyvin kykenee tekmään töitä opintojen ohessa ilman mitään ihmeellisiä opintojen kärsimisiä. Se nyt on selvää että varmasti on vaikeaa jos pelkällä opintotuella asumistukineen koittaa elää, mutta tämä nyt on varmasti useimmille täysin selvä asia.

Perus-amk tason (210 pojoa) suorittaminen 3 vuodessa ei ole mikään amerikantemppu (ohje-aika on 3 vuotta)
 
Veikkaan, että aika moni saattaa tietoisesti edetä löysempää tahtia opiskelussa jotta saa kaikki tukikuukaudet hyödynnettyä. Ettei "ilmaista rahaa" mene hukkaan. Onko tuttua kenellekään?
Mitä järkeä? Työttömänä saa enemmän "ilmasta rahaa" kuin opiskelijana. Jos haluaa "ilmasta rahaa" kannattaisi valmistua nopeasti ja jäädä työttömäksi. Ehkä moni elämänkoululainen on tämän tajunnut? Vai oliko ideana opiskella hitaasti mutta kuitenkin pyrkiä työllistymään välittömästi valmistuttuaan? No, silloin menee ilmasta rahaa hukkaan.

En kyllä ole vakuuttunut, että koulutustason laskeminen on tie Suomen nostamiseksi. Joistain koulutuksista toki voi leikata.
 
Niin sen pitääkin olla että tohtorin tutkinnon ei saa olla mikään itseisarvo eikä "vakuutus" sille, että aina löytyy hommia jos on väitellyt.
Itse asiassa tohtorin tutkinto on usein jopa rasite töitä hakiessa (varsinkin jos on työtön) koska työnantajat helposti odottavat että kyseessä on joku turhantärkeä kaveri, jolle kelpaavat vain "arvolle sopivat hommat". Kolmekymppinen tohtori ilman päivänkään "oikeaa työkokemusta" ei ole mikään rekrytoijan märkä päiväuni. Ennemmin arvostaisin sellaista, joka sen väitöskirjansa väkertää vaikkapa 20 vuoden työuran jälkeen.
No pitäiskö jättää sitten väitöskirja tekemättä, jos on käynyt niin hyvä tuuri, että suoraan maisterivaiheesta vaikka pääsee tekemään tutkimusta johonkin tutkimusryhmään?
 
Aikamoista sontaa. AMK- ja yliopistomaailma ovat sen verran vapaamuotoisia että hyvin kykenee tekmään töitä opintojen ohessa ilman mitään ihmeellisiä opintojen kärsimisiä. Se nyt on selvää että varmasti on vaikeaa jos pelkällä opintotuella asumistukineen koittaa elää, mutta tämä nyt on varmasti useimmille täysin selvä asia.

Perus-amk tason (210 pojoa) suorittaminen 3 vuodessa ei ole mikään amerikantemppu (ohje-aika on 3 vuotta)

No missäpä välissä meinasit käydä töissä opiskelu on jo täysipäiväistä, eli 8-16? Kaikki viikonloput pitäis sitten olla töissä? Mikä saatanan pakko se on koittaa niitä rangaista, jotka koittavat tehdä tulevaisuutensa eteen jotain, eikä niitä, jotka vain loisivat kotona tekemättä yhtään mitään? Miksi täälläkään ei kukaan ehdottele sosiaalipummien tukien leikkaamista, vaan aina pitää mennä opiskelijoiden perään?

Onko tämä joku moderni versio herra-vihasta? "Saatana jos siitä tuleekin vaikka joku isoherra kun se käy koulut? Jumalauta ei nyt kyllä saa helpoksi tätä tehdä sille"
 
Näissä keskusteluissa opintolaina esitetään usein vaihtoehtona opintotuelle tai työssäkäynnille. Käsitys on väärä, sillä opintolaina on osa opintotukea ja jos tukikuukaudet on käytetty, loppuu myös opintolaina.

Korkeakouluopiskelija voi nostaa opintolainaa 400 euroa / tukikk. Mikäli 1.8.2014 jälkeen opintonsa aloittanut korkeakouluopiskelija saa maksimimäärän sekä opintorahaa, asumislisää että opintolainaa, hänen bruttotulonsa ovat hieman alle tonnin, eli alle 9000 euroa vuodessa. Kesällä kun ei makseta mitään.

En ymmärrä miksi kukaan tuollaisen tulotason vuoksi roikkuisi huvikseen kirjoilla yliopistossa. Joka tapauksessa tämän joutuu tekemään omalla rahalla, koska tukikuukausia on maksimissaan 64.
 
Kukin tyylillään. Minä kävin töissä koko ajan opintojen ohessa. Luennoilla olin neljään ja töissä (paikasta riippuen) puoleenyöhön tai koko yön.

Kovaa hommaa se oli.
 
Joopasen joo. Yliopistomaailmassa on monia muitakin tiedekuntia kuin se saatanan Humanististen huuhaatieteiden tiedekunta, joka valmistaa näihin julkisen puolen suojatyöpaikkoihin.

Jos ajat opiskelijoiden asiaa, tuskin on mielekästä lähteä tuolle linjalle.

Julkisella sektorilla on töissä helkkarin paljon enemmän lääkäreitä kuin yksityisellä ja hyvin verovarat imuroidaan Lääkäriliiton ohjeiden mukaan. Mahtuu kunnille diplomi-insinöörejä tärkeilemään, kouluihin matemaatikkoja jne... :)

Terveisin yksityisen työnantajan palveluksessa yli kaksikymmentä vuotta työskennellyt humanisti-Vonka (jolla myös kolme vuotta valtion palvelua ja kuusi vuotta kunnan palvelua - vaikkakaan kummassakaan ei humanistin töistä).
 
Omista opiskeluvuosista on jo niin kauan, että se aihe ei minua paljon kiinnosta jos ihan rehellisiä ollaan.

Minua kiinnostaa tällä hetkellä eniten se onko tämä tuore hallitus tekemässä Stubbin ja Sipilän johdolla Margaret Thatcherit vai eikö ole. Siihen on ollut paineita jo kauan ja sillä on omat kannattajansa, mutta kukaan ei ole vielä uskaltanut sellaisesta edes haaveilla... jos sitä suomenruotsalaisesta ruotsinsuomalaiseksi muuttunutta veropakolaista ei lasketa mukaan.

Sipilän hallituksella on erilainen neuvottelustrategia kuin edeltävillä hallituksilla. Sipilän hallitus yrittää pakottaa yhden osapuolen eli ammattiliitot ja palkansaajien keskusjärjestöt nurkkaan ja antautumaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015060119787003_uu.shtml

Uhkarohkea strategia. Siinä on kaksi vaihtoehtoa lopputulokseksi. Uhattu voi joko taipua, mutta se voi myös puolustautua verisesti sotien.

En tiedä mitä Hallitus suunnittelee ja mikä sen strategia ammattiliittojen suhteen ihan oikeasti on. Jotenkin voisin kyllä kuvitella että juuri tämä hallitus voisi tuota yrittää, kun tämä tilaisuus ei ihan heti toistu.

Jos ammattiliittoja lyödään mutta ne eivät tipahda polvilleen, niin siitä seuraa jotain sellaista, mitä kukaan ei ihan oikeasti halua kokea.

Pahimmassa tapauksessa koemme yleislakon, massiiviset mellakat ja demareiden uuden tulemisen :D Tuossa tilanteessa Vasemmistoliitostakin tulee pääministeripuolue, niin että heilahtaa. Kun tarpeeksi kauan tappelemme, niin lopulta Venäjä tulee ja pelastaa.

Mutta voi käydä myös niin että ammattiliitot tipahtavat polvilleen ja koko homma kaatuu kun laho puu ja meistä tulee jotain ihan muuta kun nyt olemme.

345x230_Instant-Casino_Little-Britain.jpg


Kun työelämästä puhutaan, niin elämme mielenkiintoisia aikoja.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top