Entisen puheenjohtajan puoluevelien avulla hoidetut bisnekset tulevat päivänvaloon.
Tulee mieleen onko kunnissa hoidettu kilpailuttaminen nihan asillisesti, väittäisin, että ei ole. Ala on sen verran kilpailtu, että ei olisihelppoa saada tuollaista liikevoittoa suhteessa kilapilijoihin. Ainakaan jos huolehtii lakisääteisitä velvoitteistaan.
Edit: Hyvää jurnalismia Liskiltä, taas.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5f1fcce4-8432-4a48-bf19-e0e0ed65370d
Paavo Väyrysen lastensuojelubisnes on tahkonnut jo yli 10 miljoonaa euroa liikevoittoa
Paavo Väyrysen lastensuojelubisneksen kannattavuus on omaa luokkaansa alan keskiarvoihin verrattuna. Lastensuojelubisnes sai alkunsa kariutuneesta kansanopistohankkeesta.
Paavo Väyrysen merkittävin vaurauden lähde on lastensuojelubisnes, paljastuu Iltalehden selvityksestä. Paavon ja hänen vaimonsa 94-prosenttisesti omistamat lastensuojelulaitokset ovat tuottaneet jo yli 10 miljoonan euron voitot vajaan kahden vuosikymmenen aikana. PETE ANIKARI
Jarno Liski
[email protected]
Eilen klo 17:34
Suomalaiset kunnat ovat maksaneet lasten sijaishuollosta ja muusta hoidosta keskustan entisen puheenjohtajan
Paavo Väyrysen perustamille lastensuojelulaitoksille yli 50 miljoonaa euroa vajaan 20 vuoden aikana. Tästä summasta on jäänyt yritysten liikevoitoksi yli 10 miljoonaa euroa. Viime vuodet Väyrynen perheineen on kerännyt hoivayhtiöillään keskimäärin jo yli miljoonan euron voitot vuodessa.
Iltalehti kertoi lauantaina Plus-jutussa alakouluikäisen
Matias-pojan ja hänen äitinsä tarinan, joka liittyy aihepiiriin.
Väyrysen voitot on siirretty konsernin emoyhtiöön, tappiolliseen kylpylähotelli Pohjanrantaan. Se puolestaan on maksanut osinkoja vain sen verran kuin laki sallii maksaa 75-prosenttisen verovapauden turvin. Tästä syystä Väyrysen yli sadan tuhannen euron osinkotulot näkyvät verolistoilla vain neljäsosan suuruisena.
Kylpylähotellin tappioiden kuittaamisen ja vuosittain jaettujen osinkojen jälkeen yhtiöihin on kertynyt noin 3,8 miljoonaa euroa jakamattomia voittovaroja, joista valtaosa on kylpylähotelliyhtiön taseessa, mutta peräisin lastensuojelubisneksestä.
Osin Väyrysen vaurastumisen havaitsemista on hankaloittanut sisäinen laskutus, jolla merkittävä osa lastensuojelubisneksen tuotoista on siirretty kiinteistöyhtiöön sijaiskotikonsernin ulkopuolelle.
Osa voitoista kiinteistöyhtiöön
Väyrysen liiketoiminta on järjestetty Pohjanranta Oy -nimisen, kylpylähotelli Pohjanranta -aputoiminimeä käyttävän yhtiön alle. Pohjanranta omistaa Pohjankodit Oy:n (ent. Saava Oy), joka puolestaan omistaa Temakodit Oy -nimisen yhtiön.
Pohjankodit pyörittää Kemissä kahta lastensuojelulaitosta: Keminmaan Nuorisokotia ja kuntoutuskoti Sateenkaarta ja omistaa niiden tilat.
Temakodit pyörittää ammatillista perhekoti Veeralaa Tuusulassa sekä Lastenkoti Veeraa Järvenpäässä. Perhekodin ja lastenkodin käytössä olevat kiinteistöt omistaa kuitenkin Pohjanranta Oy:n tytäryhtiö Suoharju Oy.
Kun Väyrysen Pohjankodit Oy osti Temakodit Oy:n, osti Suoharju Oy Temakotien käyttämät kiinteistöt. Kiinteistöjen kauppahinta oli yhteensä 1,45 miljoonaa euroa. Viime vuosina Temakodit on maksanut Suoharjulle 320 000 euroa vuodessa vuokraa näistä kiinteistöistä sekä käyttämistään autoista.
Vuokra on yli kolme kertaa suurempi kuin kiinteistöistä ja autoista Suoharjulle aiheutuvat kulut ja poistot. Näin osa Temakotien tuotoista siirretään hoivayhtiöistä sivuun, jolloin toiminnan koko kannattavuus ei paljastu tilinpäätöksistä.
Suoharju-yhtiön nimi viittaa Väyrysten Tuusulasta ostamaan maatilaan. Maatilan Väyryset omistavat itse, ja maatilan mukaan nimetty yhtiö on perustettu omistamaan hoivakiinteistöjä.
Temakotien liikevaihto on Väyrysen omistuksen aikana vuodesta 2013 alkaen vaihdellut 2,1 ja 2,5 miljoonan euron välillä. Liiketoiminnan kulujen jälkeen liikevoittoa on jäänyt keskimäärin 290 000 euroa vuodessa. Pelkästään Temakoteja laskuttamalla rahansa keräävä Suoharju on kuitenkin kerännyt samaan aikaan keskimäärin 220 000 euroa voittoa vuodessa. Temakotien liiketoiminnan todellinen tuotto on siis lähes kaksinkertainen tilinpäätöksestä havaittavaan nähden.
Matias, 10, soitti lastenkodista itkien äidilleen – viranomaiset puuttuivat Paavo Väyrysen miljoonabisnekseen
Huippukannattavat laitokset
Tällainen kannattavuus on suorastaan huikea työvoimavaltaisella palvelualalla. Lasten sijaishuollon yritysten keskimääräinen liikevoitto oli Hyvinvointiala ry:n selvityksen mukaan 8,3 prosenttia liikevaihdosta vuosina 2015–2019.
Jo Temakotien keskimääräinen raportoitu liikevoitto on keskimäärin puolitoistakertainen, 12,4 prosenttia. Mikäli liiketulosta oikaistaan Suoharjun ylivuokrista keräämillä voitoilla, on Temakotien liikevoittoprosentti ollut keskimäärin 20,4. Pohjankotien, eli Lapin lastensuojelulaitosten, keskimääräinen liikevoittoprosentti on ollut samaan aikaan 23,6.
Vertailun vuoksi lastensuojeluketju Familar raportoi tilinpäätöksessään tehneensä viime vuosina 9-13 prosentin liikevoittoa. Kymmeniä lastensuojelulaitoksia pyörittävä Familar kuuluu kansainvälisen riskipääoman omistamaan Mehiläinen-hoivakonserniin.
Voitto palkkoja suurempi
Väyrysen lastensuojelubisneksen kannattavuuden eräs ennätys nähtiin vuonna 2018, jolloin Lapin laitoksia pyörittävä Pohjankodit teki 2,4 miljoonan euron laskutuksella 974 000 euron liikevoiton.
Kyseisen tilikauden henkilöstökulut olivat 894 000 euroa ja kaikki muut kulut lasten ruokailuista kiinteistöjen poistoihin yhteensä 534 000 euroa. Rahoituskulut olivat vain alle 4000 euroa, joten omistajien lopullinen voitto ennen veroja oli 970 000 euroa.
Toisin sanoen jokaisesta lapsia sijoittaneilta kunnilta lasten huolenpidosta laskutetusta eurosta omistajille meni voittona 0,40 euroa, lapsia hoitaneen henkilökunnan palkkoihin ja sivukuluihin 0,37 euroa ja hoivatiloihin, ruokiin, tarvikkeisiin ja kaikkeen muuhun 0,23 euroa.
Yhtiöiden pääomistaja ja toimitusjohtaja Paavo Väyrynen ei pidä jakoa kohtuuttomana.
– Asiakasmaksut sovitaan pääosin puitesopimuksilla. Henkilöstön palkat määräytyvät työehtosopimuksilla, Väyrynen toteaa.
Väyrynen muistuttaa yritysten kilpailevan keskenään.
– Laadun takaa se, että kunnat valitsevat yritykset, joihin lapsia ja nuoria sijoitetaan.
Kannattavuus notkahti
Iltalehti kertoi aiemmin, miten valvontaviranomaiset olivat kiinnittäneet huomiota vakaviin puutteisiin lastenkoti Veeran toiminnassa vuosina 2019–2020. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ei ole vuoden 2020 jälkeen sijoittanut lapsia yksikköön. Vielä vuonna 2015 apulaisoikeusmies antoi lastenkodille tarkastuskäynnillään puhtaat paperit.
Myös Pohjankotien pyörittämään Kemin nuorisokotiin tehtiin valvontasuunnitelman mukainen ohjaus- ja valvontakäynti vuonna 2020. Koronapandemian vuoksi valvontakäynti toteutettiin etänä Skype-yhteydellä. Aluehallintovirasto ei valvontaraportin mukaan havainnut toiminnassa epäkohtia, joihin olisi ollut aihetta puuttua.
Vuonna 2020 niin Pohjankotien kuin Temakotien kannattavuus notkahti tuntuvasti. Pohjankotien liikevoitto putosi 740 000 eurosta 399 000 euroon. Temakotien liikevoitto laski 252 000 eurosta 66 000 euroon. Suoharjun Temakotien maksamista vuokrista saama voittto tosin kasvoi 226 000 eurosta 235 000 euroon. Kokonaisuutena lastensuojeluliiketoiminnan voitto kuitenkin putosi 1,2 miljoonasta eurosta 700 000 euroon.
Opisto-hanke vastatuulessa
Väyrysestä tuli lastensuojeluyrittäjä vastoinkäymisten kautta. Keväällä 1998 Väyrynen vaimoineen osti Keminmaan kunnalta 2,8 miljoonalla markalla vanhan Kemin kaupungin vanhainkodin. Tiloihin oli tarkoitus perustaa Eurooppa-koulutukseen erikoistunut kansanopisto, jolle europarlamentaarikko Väyrynen haki opetusministeriöltä valtion tuet mahdollistavaa ylläpitolupaa.
Keminmaan kunta myönsi Pohjantähti-opiston perustamiseen 800 000 markan avustuksen. Avustusta vastustivat kaikki muut ryhmät kuin keskusta, mutta keskustalla oli valtuustossa yhden äänen enemmistö. Muut ryhmät marssivat päätöksen jälkeen kokouksesta ulos protestina.
Seuraavalla viikolla kokoomuksen kansanedustaja teki eduskuntakyselyn siitä, miten opetusministeri suhtautuu siihen, että perusopetuksesta säästävä kunta avustaa poliitikon opistoa merkittävällä summalla. Seuraavalla viikolla Väyrynen sai opetusministeriöltä hylkäävän päätöksen lupa-anomukseensa.
Väyrynen ei antanut periksi. Pari kuukautta myöhemmin Iltalehti (12.8.1998) uutisoi Väyrysen lähettäneen Suomen kuntien kunnanvaltuustoille kirjeen, jossa hän patisteli kuntia lähettämään luottamusmiehiään ja työntekijöitään kansainvälisyyskoulutusta tarjoaville lyhytkursseille kunnan kustannuksella.
Tähän tarkoitukseen varattavan tuen enimmäismääräksi Väyrynen suositteli kunnanvaltuustoille 200 markkaa päivässä. Kirjeessä vedottiin erikseen, ettei koulutustukea rajattaisi vain valtionapua saavien oppilaitosten kursseihin. Kirjeessä luonnollisesti mainostettiin myös Pohjantähti-opiston tarjoavan juuri kaivatunkaltaisia kursseja ja tarjonnan kasvavan entisestään, kunhan ministeriö myöntäisi luvan. Seuraavan kerran Väyrynen haki lupaa jo saman vuoden marraskuussa. Taas tuloksetta.
Iltalehti kertoi kouluikäisen Matiaksen ja hänen äitinsä tarinan lauantaina. TOMMI ANTTONEN
Lastenkoti vuokralaiseksi
Väyryset alkoivat pyörittää vanhainkodin tiloissa matkailubisnestä. Vuonna 2000 Väyrynen vuokrasi osan tiloista Jussin Koti -nimiselle Haukiputaalla lastenkotia pyörittäneelle yritykselle, jonka nimi vaihtui sivutoimipaikan myötä monikkomuotoon Jussin Kodit.
Vuonna 2003 yrityksen omistaja kuoli ja perilliset myivät yrityksen sijoitusyhtiö A Company Finlandille. Väyrynen irtisanoi vuokrasopimuksen ja päätti perustaa oman nuortenkodin.
Lupa opistollekin heltisi lopulta
Matti Vanhasen (kesk) hallituksen opetusministeri
Antti Kalliomäeltä (sd) vuonna 2006. Opiston oli määrä tarjota valtion tuella koulutusta syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
– Opistoon voivat hakeutua perhe- tai nuorisokodissa tai sijaisperheessä sijoitettuna olleet nuoret, jotka ovat jälki- tai jatkohuollon piirissä, kertoi Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, rehtori
Timo Niemelä Kalevalle.
Samana syksynä Keminmaan nuortenkoti laajensi avaamalla huoltokodin, joka oli tarkoitettu “jälki- tai jatkohoidossa oleville nuorille, jotka ovat aiemmin olleet sijoitettuna”.
Hyvät kaupat
Väyrynen on kertonut lastensuojeluyrittäjäksi ryhtymisestään kirjoittamassaan vaalikirjassa Huonomminkin olisi voinut käydä (2011). Vuonna 2010 hän oli avannut Keminmaan nuorisokodin yhteyteen kuntoutuskoti Sateenkaaren.
Kirjassaan (pdf) hän pelkäsi palveluntuotantoaan ulkoistaneiden kuntien ajavan yksityiset lastenkodit ahtaalle omia laitoksia perustamalla.
Tämä pelko ei estänyt häntä ostamasta seuraavana vuonna Temakoteja. Yhtiön taseeseen aktivoidun osakkeiden hankintamenon perusteella liiketoiminta maksoi reilut 800 000 euroa. Kiinteistöt maksoivat 1,45 miljoonaa euroa.
Ostos on kannattanut. Reilulla kahdella miljoonalla ostettu bisnes on tuottanut Väyrysen yhtiöille vajaassa vuosikymmenessä yli neljän miljoonan euron voitot. Yhtiön ja kiinteistöjen käypä arvo on nyt useamman miljoonan – ainakin mikäli vuoden 2020 notkahdus jää tilapäiseksi.
. Onko honkonen se kepu, joka suunnilleen järkeviä höpissyt ja nyt harjattu, vai erehdynkö henkilöstä
Twitter.
