Kranaatinheittimistö

Puolustusvoimathan testasi noita lähipuolustusheittimiä liittyen maamiinojen korvaamiseen. Tuloksista en tiedä tarkemmin, mutta ainakaan vielä ei hankintailmoituksia ole näkynyt. Varmaan jonkun tukikohdan suojaamiseen ihan hyvä mutta onko tuosta sitten muuhun?

Joku täällä mainitsi kohdanneensa noita testeissä, mutta toteutus ei olisi ollut erityisen hyvä.
 
Tuosta pitäisi kyllä tietää hinta, mitä se on per laatikko? Nuo vaikuttavat todella mielenkiintoisilta ja simppeleiltä ja päteviltä! Hajautettuun taistelutoimintaan sopivat kuin nyrkki naamaan! Simppeliä, nopeaa, tehokasta. Noilla voi korvata myös miinoituksia, jos niitä ei ole esimerkiksi ehditty tehdä. Jos tuollaisia saisi vaikka laatikko per mies niin huh-heijaa mikä tulivoima. Hajautettuna käyttönä antavat suojaa ja keskitettynä käyttönä esimerkiksi tuliylläkössä tekevät häijyä jälkeä. Mutta mikä lienee hinta?

Ei mitään tietoa.
 
Se on porukkaa, joka kykenee liikkumaan kohtuullisia matkoja jalan silloinkin, kun varusteet ovat mukana. Vaikkapa alueellisen taisteluosaston komppania. Sitä käytetään toimintaan, jossa pitää kyetä liikkumaan maastossa jalan. Jos vertaa vanhoja kokoonpanoja, niin vaikkapa jääkärikomppanialla ja torjuntakomppanialla on vissi ero. Toinen on syystä kevyempi ja toinen yhtälailla syystä raskaampi.

Uskoisin singolla ammuttavan 80 mm luokan ilmassa rajahtavan sirpaleammuksen olevan juuri se mita kevyt jalkavakikin tarvitsisi. Mikali se pystyy pitamaan sektorinsa puhtaana 0-200/300 m syvyydelta niin +300 m vihollinen voidaan turvallisesti kattaa 120 mm krh:lla.
Viuhkapanokset ovat erinomaisia mutta ne on ennalta asetettava etumaastoon ja kun ne on kerran asetettu niin siella ovat. Sirpaleen saa sinne missa sita tilanteen mukaan tarvitaan ja olisivat erittain hyodyllisia ainakin vaijytys, puolustus- ja suojaustahtavissa.
Hyokkayksessa nuo voisi jattaa pois kannosta jos joukolla on raskaan krh:n tuki.
 
Felin? Ja mitä tarkoittaa "Land Warrior tason suojaus"?

FELIN on SAGEMin maavoimille suunnittelema "tulevaisuuden taistelijan" korkealuokkainen varustus.

2008 Venaja ilmaisi saaneensa oman "tulevaisuuden taistelijan" "RATNIK" varustuksen testattavalle tasolle. 2009 Venaja oli kiinnostunut ranskalaisesta Felin varustuksesta ja ilmaisi halunsa saada muutama kappale pystyakseen vertaamaan niita omiinsa.

2011 Venaja ilmaisi ostaneensa "eran" Felin varusteita mutta ilman taistelijalle kuuluvaa suojavarustusta koska he pitivat amerikkalaisia ja saksalaisia varusteita niita parempina. Ilmeisesti he olivat testanneet "land warrior" ja "IdZ" varusteet samalla. Nyt tilanne nayttaa silta etta venalisyhtio Kirassa valmistaa taistelijaa suojaavan varustuksen "Permiatchka" ja Sagem on toimittanut tarvittavan elektroniikan seka optiikan.

2008 on siita mielenkiintoinen vuosi etta se sattuu Georgian sodan kohdalle ja 2011 Venaja ja Ranska sopivat kahden Mistralin hankinnasta. Mielestani tuossa on aika pitkalle vastaus mihin suuntaan Venajan parhaat joukot ovat edistymassa ja milta ne saattavat tulla nayttamaan 2025.

Oli vihollinen sitten Felin tai Ratnik kylla pidan tarkeana etta joukkueenjohdolla on niita 80 mm luokan sirpaleita, savuja ja valoammuksia ja kun asialla ollaan niin laitetaan koriin niita pst-ammuksiakin.
 
FELIN on SAGEMin maavoimille suunnittelema "tulevaisuuden taistelijan" korkealuokkainen varustus.

2008 Venaja ilmaisi saaneensa oman "tulevaisuuden taistelijan" "RATNIK" varustuksen testattavalle tasolle. 2009 Venaja oli kiinnostunut ranskalaisesta Felin varustuksesta ja ilmaisi halunsa saada muutama kappale pystyakseen vertaamaan niita omiinsa.

2011 Venaja ilmaisi ostaneensa "eran" Felin varusteita mutta ilman taistelijalle kuuluvaa suojavarustusta koska he pitivat amerikkalaisia ja saksalaisia varusteita niita parempina. Ilmeisesti he olivat testanneet "land warrior" ja "IdZ" varusteet samalla. Nyt tilanne nayttaa silta etta venalisyhtio Kirassa valmistaa taistelijaa suojaavan varustuksen "Permiatchka" ja Sagem on toimittanut tarvittavan elektroniikan seka optiikan.

2008 on siita mielenkiintoinen vuosi etta se sattuu Georgian sodan kohdalle ja 2011 Venaja ja Ranska sopivat kahden Mistralin hankinnasta. Mielestani tuossa on aika pitkalle vastaus mihin suuntaan Venajan parhaat joukot ovat edistymassa ja milta ne saattavat tulla nayttamaan 2025.

Oli vihollinen sitten Felin tai Ratnik kylla pidan tarkeana etta joukkueenjohdolla on niita 80 mm luokan sirpaleita, savuja ja valoammuksia ja kun asialla ollaan niin laitetaan koriin niita pst-ammuksiakin.

Mikään Felin tai Ratnik ei yksittäisenä järjestelmänä vaikka niitä vastapuolella olisikin vaikuta siihen minkälaista suora tai epäsuoraa tulivoimaa PV tarvitsee.
 
Mikään Felin tai Ratnik ei yksittäisenä järjestelmänä vaikka niitä vastapuolella olisikin vaikuta siihen minkälaista suora tai epäsuoraa tulivoimaa PV tarvitsee.

Ei kyseessa ole yksittainen jarjestelma. Minulla ei ole lukuja Venajan kannalta mutta Ranskassa Felin varusteita on yli kahdellekymmenelle tuhannelle miehelle (22500) + vaunuihin kuuluvat terminaalit. Tuon johdosta lahes reaaliaikainen kommunikaatioverkosto yhdistaa maavoimien eri aselajit toisiinsa aivan kuten ilmavoimat ja laivastonkin. "lahes reaaliaikaisella tarkoitan etta joukkueenjohtajan terminaaliin tuleva tieto kay pataljoonan tiedustelu-upseerin kautta varmistukseksi siita etteivat eri yksikot olisi ilmaisseet samaa vihollista joka nyt nakyisi tuplana terminaalissa". Muutoin tiedonvalitys on reaaliaikaista.

Mikali suomalainen mekaaninen taisteluosasto panssarijaakareineen hyokkaa vihollisen moottorisoidun osaston asemiin, niin miksi meilla on sellainen mielta lammittava tunne etta mekaanikkamme jauhaa vihollisen vaikka uskon etta jauhaisikin, mutta toiselta puolelta aitaa katsoen meidan on vaikea uskoa etta painvastaisessa tilanteessa nain voisi kayda. Kyse ei ole tappiomielialasta vaan realismista. Jos tuollainen vaara olisi vain minun keksimaa niin miksi alueelliset joukot ovat siirtymassa hajautettuun taistelutapaan.

Esimerkki: Vaijytyksessa oleva PV joukkue tuhoaa kaksi vihollisen moottorisoidun osaton vaunua PV Joukkueen asema heijastuu vihollisen raketinheitin patteriston tulenjohtajan terminaalissa. Joukkue poistuu paikalta ja hajaantuu. Vihollisen (tyhjiin asemiin iskeytyvat) raketit nakyvat suomalaisessa tutkassa ja sen myota raketinheitin patteriston asemat ilmestyvat PVn hajautetun tykiston terminaaleihin. Tykisto tuhoaa raketinheitin patteriston ja siirtyy. Vihollisen vastapatteristo iskee tyhjiin tykistoasemiin... eihan tuo suojautuminen varmasti joka kerralla onnistu mutta kun tuota touhua vaan jaksetaan yllapitaa laajasti niin hyvin nopeasti niissa vihollisen terminaaleissa alkaa olemaan niin paljon punaisia tunnuksia tyhjia asemia ilmaisemassa ettei silla jarjestelmalla enaan ole sita arvoa ja merkitysta minka kasityksen alkukirjoituksestani saattoi saada. Taajama olosuhteissa joukkueenjohtaja saattaa nahda terminaalistaan milta mailma edessaan olevan talon takana nayttaa mutta peitteisessa maastossa viholliskomppanian/pataljoonankomentajan on haitallisempaa saada reaaliaikaista kolmiuloitteista tietoa terminaaliinsa.
 
Patrialta tullut pari uutta NEMO videota.


Tossa NEMO Navyssä on kyllä paljon fiksumpi toi lataus systeemi. Tornia ei enää tarvitse kääntää osoittamaan eteenpäin vaan latauslaite kääntyy putken taakse.
 
Viimeksi muokattu:
Nemo Navyssa latauslaite kulkee edelleenkin tornin mukana sivusuunnassa ja latausta varten ase ottaa latauskoron. Ainoa ero maaversioon on, että lataus voidaan tehdä sivusuuntauksen vielä jatkuessa tai vaihtoehtoisesti toinen kuulla voi olla latauslaitteella mukana ja se voidaan ladata ampumasivulla. Sen jälkeen palataan jälleen sivulle, joka sallii ammustäydennyksen varastolta.
 
Nemo Navyssa latauslaite kulkee edelleenkin tornin mukana sivusuunnassa ja latausta varten ase ottaa latauskoron. Ainoa ero maaversioon on, että lataus voidaan tehdä sivusuuntauksen vielä jatkuessa tai vaihtoehtoisesti toinen kuulla voi olla latauslaitteella mukana ja se voidaan ladata ampumasivulla. Sen jälkeen palataan jälleen sivulle, joka sallii ammustäydennyksen varastolta.

Okei eli latauslaite kulkee edelleenkin putken mukana. Eli periaatteessa kaksi laukausta lähtee nopeasti ja loput sitten joskus.
 
Joo, jatkuvana 8...10 ls/min, MRSI:nä 4 ls on helppo, 6 ls vaatii kokemusta.
 
Siis eihän NEMO tai AMOS mitään kokemusta hirveesti tarvitse. Laitehan kertoo suoraan käyttäjille miten a-tarvikkeet valmistellaan ja se tehdään valmiiksi. Eiköhän ampuminen tapahdu myös täysin tietokoneen ohjaamana. Vai kuinka?
 
MRSI (= Multiple Round Simultaneous Impact = ennakolta lasketuilla panoksilla/sivuilla/koroilla/laukaushetkillä saadaan iskemät maaliinsamaan aikaan) vaatii kokemusta, niin lataajilta kuin ampujaltakin, koska latausvälit ovat todella lyhyitä ja näppihäiriöihin ei ole varaa. Muutenhan homma on kuin mikä tahansa tietokonepeli.
 
D5GTCZX.jpg


710iLxG.jpg


WAazRqh.jpg


 
Tuollaisia Dragon Fire periaatteella toimivia heittimiä näyttäisi olevan markkinoilla melko runsaasti. Itse sijoittaisin rahat mieluummin AMOS tai NEMO tyyppiseen heittimeen jossa ase on tornissa eikä miehistön tarvitse poistua panssarin suojista tai availla mitään kattoluukkuja.

http://en.wikipedia.org/wiki/M1129_Mortar_Carrier


Olisikohan mitään järkeä asentaa AMOS/NEMO panssaroidulle SISU 6x6 alustalle?
 
Tuollaisia Dragon Fire periaatteella toimivia heittimiä näyttäisi olevan markkinoilla melko runsaasti. Itse sijoittaisin rahat mieluummin AMOS tai NEMO tyyppiseen heittimeen jossa ase on tornissa eikä miehistön tarvitse poistua panssarin suojista tai availla mitään kattoluukkuja.

http://en.wikipedia.org/wiki/M1129_Mortar_Carrier


Olisikohan mitään järkeä asentaa AMOS/NEMO panssaroidulle SISU 6x6 alustalle?

Ennen laittaa tavallisen heittimen vastaavalla alustalla mikä on heitin tekoissa. Tai mikä on tuossa M1129:ssä. Ei se luukun aukaiseminen voi olla niin iso juttu.
 
Idea edes koittaa korvata jääkärikomppanian KRHJ jollain Carl Gustavilla on aika hassun hauska ja tuhoon tuomittu. 1) Tulentiheys, KRHJ 3x18/min, Carl Gustav 6/ase/min 2) menkää jonnekin Taipalsaareen tai minne tahansa kuivalle mäntykankaalle (lue suomalaiseen metsään) ja sanokaa tosissanne pystyvänne ampumaan muuta kuin männyn runkoja yli 100 metrin päähän 3) hyökätessä ei vaadi toimenpiteitä hyökkäävältä joukolta tulituen osalta.

MRSI Amoksella ja Nemolla ei vaadi käyttäjältä mitään erikoisempaa osaamista kuin, että osaa käyttää sitä laitetta. Miten kuvittelitte, että se pääsee aloittamaan ammunnan n. minuutissa tulikäskystä, jos siellä vaunussa kaivellaan taulukoita ja laskimia esille ampuma-arvojen määrittämiseksi.
 
Idea edes koittaa korvata jääkärikomppanian KRHJ jollain Carl Gustavilla on aika hassun hauska ja tuhoon tuomittu. 1) Tulentiheys, KRHJ 3x18/min, Carl Gustav 6/ase/min 2) menkää jonnekin Taipalsaareen tai minne tahansa kuivalle mäntykankaalle (lue suomalaiseen metsään) ja sanokaa tosissanne pystyvänne ampumaan muuta kuin männyn runkoja yli 100 metrin päähän 3) hyökätessä ei vaadi toimenpiteitä hyökkäävältä joukolta tulituen osalta.

Ehdottiko joku KRHJ:n korvaamista? Sitä on kyllä mietitty, että miten CG:itä lisättäisiin komppanioihin (jääkäri tai ei), mutta en muista kenenkään ehottaneen KRHJ:n korvaamista. Itse ehdotin, että joukkueisiin lisättäisiin 60 millin kommandoheitin esim. savuttamiseen, mutta KRHJ olisi edelleen sen lisänä.
 
Ehdottiko joku KRHJ:n korvaamista? Sitä on kyllä mietitty, että miten CG:itä lisättäisiin komppanioihin (jääkäri tai ei), mutta en muista kenenkään ehottaneen KRHJ:n korvaamista. Itse ehdotin, että joukkueisiin lisättäisiin 60 millin kommandoheitin esim. savuttamiseen, mutta KRHJ olisi edelleen sen lisänä.

60 millinen vois parantaa vasteaikaa savutuksen saamiseen kunhan sille vaan löytyy tuliasema. Itse en koe jääkärijoukkueen tarvitsevan omaa epäsuoraa tulta. Jos saisin päättää ja rahaa olis niin joukkuetasolle NLAW ja osa itkoista korvataan uudella KORD:lla paremman liikkuvuuden takia, jotta suora-ammuntatulituki pysyy hyökkäävien joukkojen mukana ja sillä pystytään tekemään väijytyksiä ja jopa vielä irtautumaan aseen kanssa. CG:n kohtalon Suomessa ratkaisee se mistä tulee APILAS:sen seuraaja.

Yksi syy miksi 60mm näkyy Afganistanissa jenkeillä, on se että he pystyy vastaamaan sinko- ja konekiväärituleen, joka saatetaan avata kilometrinkin päästä. Rpg-7 voi roikulla osua suunnilleen saamaan lääniin kilometrin päästä ja PKM voi tähystämällä osua ikävänkin lähelle samalta matkalta.
 
Viimeksi muokattu:
60 millinen vois parantaa vasteaikaa savutuksen saamiseen kunhan sille vaan löytyy tuliasema. Itse en koe jääkärijoukkueen tarvitsevan omaa epäsuoraa tulta. Jos saisin päättää ja rahaa olis niin joukkuetasolle NLAW ja osa itkoista korvataan uudella KORD:lla paremman liikkuvuuden takia, jotta suora-ammuntatulituki pysyy hyökkäävien joukkojen mukana ja sillä pystytään tekemään väijytyksiä ja jopa vielä irtautumaan aseen kanssa. CG:n kohtalon Suomessa ratkaisee se mistä tulee APILAS:sen seuraaja.

Mielestäni Apilaksen korvaajan pitäisi olla NLAW, mutta noista kummankin on tarkoitus olla vain PST ase, ei muuta. CG on sitten yleisluontoisempi tukiase, joka toki kykenee myös PST:hen.
 
Mielestäni Apilaksen korvaajan pitäisi olla NLAW, mutta noista kummankin on tarkoitus olla vain PST ase, ei muuta. CG on sitten yleisluontoisempi tukiase, joka toki kykenee myös PST:hen.

Sirpalevaikutusta löytyy epäsuoralla tulella ja panssarinläpäisyä olemassa olevilla järjestelmissä, mutta juuri kyky vaikuttaa rakennuksiin ja linnoitteisiin on puutteellinen (joo, 66 KES 12 RAK on olemassa, mutta paljon sitä löytyy valtakunnasta?). Tässä kohtaa CG olisi oivallinen asejärjestelmä.
 
Back
Top