Kuljetus- ja monitoimihelikopterit

Onko tosiaan näin (joku lähde olisi kova)? Että ensin haukutaan ettei niillä mitään tee ja sitten lähtetään "paskat vaunut" Ukrainaan tuhoutumaan hyökkäyksen kärjessä? Kuulostaa vittumaiselta tempulta Suomen osalta.

Elätkö tosiaan pullossa? Tuosta on ollut foorumi ja valtamedia puolillaan, aurat ei toimi Suomen kivisessä ja routaisessa maaperässä. Ukrainan mustassa mullassa toimivuus lienee parempi.

("Muistio" voisi olla tämä Panssariseminaarista oleva, mutta todennäköisesti ei, koska HS:n mukaan muistio on laadittu logistiikkalaitoksella ja tuo taas on ressujen kirjoittelema yhteenveto ko. tapahtumasta.)


Muistio: Suomen lupaamat Leopard-vaunut aiottiin purkaa varaosiksi​

Logistiikkalaitoksella laaditun muistion mukaan luovutettavien vaunujen raivausjärjestelmä ”ei kovin hyvin sovellu Suomen olosuhteisiin”.


Suomi lähettää Ukrainaan kolme Leopard-raivauspanssarivaunua. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Joona Aaltonen HS, Jarmo Huhtanen HS

23.2. 14:41
Suomen Ukrainalle lupaamat kolme Leopard-raivauspanssarivaunua eivät soveltuneet erityisen hyvin Suomen olosuhteisiin, selviää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen insinöörimajurin laatimasta muistiosta.

Muistion mukaan Puolustusvoimat harkitsi vaunuista luopumista jo runsas vuosi sitten.


tilaajille


Suomen Leopard-apu Ukrainalle herättää kiusallisia kysymyksiä​

Lähettääkö Suomi Ukrainaan sutta ja sekundaa, pohtii turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.


Urdan-miinajyrä asennetaan Leopard-taistelupanssarivaunun eteen, jossa se räjäyttää tai murskaa mahdolliset miinat. Kuva: Tankspotting.com
Jarmo Huhtanen HS

1.3. 2:00 | Päivitetty 1.3. 7:13
Vielä viime viikolla puolustusministerinä toiminut Mikko Savola (kesk) kertoi viime torstaina odotetun uutisen: Suomi lähettää Ukrainaan kolme Leopard-panssarivaunua.

Suomi lahjoittaa kolme Leopard 2R -raivauspanssarivaunua. Savola korosti, että vaunut ovat ”etulinjan vehkeitä”. Niiden tehtävänä on raivata miinoista ja esteistä vapaa kulkureitti varsinaisille taistelujoukoille.

tilaajille

 
Viimeksi muokattu:
Ja sitten kevyt lasku takaisin aiheeseen:

1691124536647.png

Onkohan tuota konseptia koskaan tutkittu tai kokeiltu Suomessa? Luulisi, että helikopterin vetämä "raivauskelkka" olisi varsin käyttökelpoinen ahtailla rannikkoväylillämme, joissa kelkan hinaaminen pinta-aluksen perässä on hankalampaa.
 
Mistä olet saanut sen käsityksen, että muissa maissa koko laivasto pistettäisiin heti lentokieltoon pienistäkin ongelmista ja Suomessa taas lennettäisiin iloisesti jesari-purkka-fikseillä?

Suomessahan ilmoitettiin, että ollaan tyytyväisiä, kun käytettävyys on 50 prosentin tasollla - eikä meillä yleensä ole tapana kritisoida omaa kalustoamme. Aura-Leopardeistakaan ei pitkään aikaan hiiskuttu poikkipuolista sanaa, ennen kuin vasta viime vuosina myönnettiin julkisesti, ettei näillä oikein mitään tee ja kovalla rahalla hankitut vaunut kannattaa mieluummin lähettää Ukrainalle.

Minusta käsitykseni on, että Ruotsille aiheuttaa ongelmia kopterin ruotsalaistaminen (korkea kabiini), joka heikensi osayhteensopivuutta muiden maiden koptereiden kanssa. Norjalla taas on ymmärtääkseni ollut ongelmia kopterin järjestelmien kanssa - SUTO-kopterin pitäisi pystyä tekemään muutakin kuin lentämään. Australiasta en tiedä, mutta kaipa yleinen epäluotettavuus ja korkeat kustannukset on ollut ongelmana.

Tuolla vähän noista varusteista:


Norjan syistä:
Mikä mahtaa tällä hetkellä olla lentotunnin hinta? Jos päästään vain 50% käytettävyyteen joka omasta mielestä on helikopterille matala niin lentotunnin hinta lienee edelleen posketon.

Kopterin suorituskyvyssä ei varmaankaan ole mitään vikaa kun se suorittaa operatiivista tehtävää. Kun se makaa pajalla niin sen suorituskyky on nolla ja korkea lentotunnin hinta ainakin syö lentotunteja.
 
Tässä Airbussin sivuilta juttua viime vuotisesta "Vigilant Fox" - harjoituksesta. Aikaisempaan NH-90 keskusteluihin liittyen, Patria on koonnut 19 kpl suomen 20 kopterista ja vain yksi on koottu ranskassa.
Ehkä Patrian kyvyt kokoonpanossa ja pohjoismaisessa kopterihuollossa näkyvät jollain tavalla vs. niihin maihin joissa ei ole syvää ymmärrystä rakenteista ja komponenteista? Ongelmia siis voisi olla vähemmän siitä syystä ja suurin pullonkaula lienee sitten tehdasvaraosien saannissa.

Finnish NH90 proves its worth during international military joint exercises​

The NH90 up to the task
Twenty NH90s were delivered to Finland between 2008 and 2015. The first of these helicopters was assembled at Airbus Helicopters’ facility in Marignane, the 19 following helicopters were assembled by Patria in Finland. The NH90 is seen as a truly multi-mission platform: “the main task is troop and material transport, but we also conduct SOF (Special Forces) missions, tactical mine laying for the Navy, CSAR (Combat Search and Rescue) for the Airforce, SAR (search and Rescue) in support of other
authorities, support to special police, MEDEVAC (Medical Evacuation) etc.” says Nordberg. “The NH90 is a very capable helicopter. Along with transport capability, it is extremely fast and its high endurance means it can cover a great distance”, he added.
https://www.airbus.com/en/newsroom/...its-worth-during-international-military-joint
 
Tässä Airbussin sivuilta juttua viime vuotisesta "Vigilant Fox" - harjoituksesta. Aikaisempaan NH-90 keskusteluihin liittyen, Patria on koonnut 19 kpl suomen 20 kopterista ja vain yksi on koottu ranskassa.
Ehkä Patrian kyvyt kokoonpanossa ja pohjoismaisessa kopterihuollossa näkyvät jollain tavalla vs. niihin maihin joissa ei ole syvää ymmärrystä rakenteista ja komponenteista? Ongelmia siis voisi olla vähemmän siitä syystä ja suurin pullonkaula lienee sitten tehdasvaraosien saannissa.

Viimeisen virkkeen voisi muotoilla uusiksi: "Ongelmat pystytään ratkaisemaan nopeammin ja edullisemmin." ;) Ongelmiahan tuon kopterin kanssa tuntuu piisaavan ihan joka maassa. Suomessakin, kun kaluston käytettävyys on Horneteja huonompi ja lentotuntikin Hornetia kalliimpi (tai oli ainakin silloin, kun tietoja viimeksi julkaistiin...).

Siinä olet oikeassa, että Patrian osaaminen voi hyvinkin säästää rahaa ja kustannuksia. Suomalainenhan on perinteisesti ollut työnarkomaani: tyytyy keskinkertaiseen palkkaan, tulee töihin pää kainalossa eikä nostele työajalla viinilaseja moottorihuollon apulaistalouspäällikön kissanristiäisissä. Ulkomailla teettäminen tulisi vielä paljon kalliimmaksi.

Vaan eipä kotimaassa tekeminen ratkaise sitä ulkomailta tulevien komponenttien huonoa saatavuutta eikä myöskään kopterin suunnittelussa tehtyjä virheitä. Australia on hyvä esimerkki - kokoonpani itse kymmenittäin NH90- ja Tiger-helikoptereita. Sittemmin Australia totesi, että nämä on täysiä vikapesiä ja korvataan amerikkalaisilla tuotteilla, jotka oikeasti toimivat. Alla juttu Australian kopterikokoonpanosta:

Helicopters: Australian Aerospace launches MRH90 line​


1 June 2007
Comments0 Comments
ShareFacebookTwitterLinkedInRedditTelegramEmail
Copy Link


1 / 3 free articles left.

By Gregor Ferguson


The ADF's $6 billion program to re-capitalise and rationalise its helicopter fleet passed a symbolic milestone May 2. However, key aspects of the program remain unresolved, especially the fate of the RAN's troubled Super Seasprites.


The Minister for Defence, Dr Brendan Nelson, on May 2 opened the MRH90 helicopter Final Assembly Line in Brisbane where Australian Aerospace Pty Ltd will assemble and flight test 42 aircraft destined for the Australian Army and Royal Australian Navy.



The company is already using this facility to assemble and test the Army's new fleet of Eurocopter Tiger Armed Reconnaissance Helicopters (ARH).

The MRH90 is derived from the NH90 helicopter manufactured by NH Industries in Europe. The ADF has ordered 46 MRH90s, worth $4.2 billion, from Eurocopter, four of which will be built in France.


These will replace the Army's current fleet of 35 Sikorsky S-70A Blackhawks and 12 UH-1H Iroquois and the RAN's remaining six Westland Sea King Mk50 utility helicopters. They will be used in both the battlefield and amphibious assault roles, flying off the RAN's planned fleet of two amphibious landing ships which are due to enter service from 2013.

According to Brigadier Andrew Dudgeon, Director General Army Aviation, the MRH90 will be a key element of Australia's evolving Hardened and Networked Army concept. Australian Army Aviation, he said, is going, "Full steam ahead for [first delivery] at the end of the year. [Air 9000] brings an additional squadron of helicopters to Australia in addition to replacing the Black Hawk and Sea King. It can carry more people greater distances in a more digitally connected helicopter."

The first Australian-assembled aircraft is due for delivery in December 2008, with deliveries due to run at seven to nine aircraft per year, concluding in 2014.

"The MRH90 program will deliver a significant boost to Australian industry with a package worth in excess of $1.2 billion, enhancing the work initiated under the Tiger project to transfer technologies to industry and the participation of local companies in the global supply chain," Nelson said as he symbolically installed a minor component on the first MRH90 airframe.

The Australian Army is currently training instructors for its Tiger ARH fleet; it ordered 22 aircraft worth $1.9 billion, in December 2000 to replace its ageing UH-1H Bushranger gunships and Bell 206 Kiowa light observation helicopters; the first of these was delivered from Marignane in December 2004, but delays in type certification of the French and German Tiger helicopter fleets have also held up Australia's program, which will see 18 of the Tigers assembled in Brisbane.


Six Tigers have been accepted into service thus far with a further five slated for delivery through 2007. The last is already undergoing final assembly in Brisbane and will be delivered next year, and the first Tiger squadron will be fully operational in 2010.

Project Air 9000 will also see a $450 million Australian dollar upgrade to the Australian Army's six CH-47D Chinook helicopters. These aircraft have been heavily tasked over the past four years supporting Australian Special Forces in Iraq and Afghanistan.

The uncertainties in Project Air 9000 relate to the RAN's helicopter fleet; as well as the Sea King, which will be replaced by the MRH90, the RAN operates 16 S-70B Sea Hawks which equip its FFG-7 frigates.


The RAN is awaiting a decision by the Federal cabinet on the future of the 11 Kaman Super Seasprites ordered in 1997 at a cost of $1.003 billion but which have yet to enter service.


The helicopters, which were intended to operate aboard the RAN's eight Anzac-class frigates, have been bedevilled by software integration problems in their complex Integrated Tactical Avionics System (ITAS) as well as serious glitches in their new digital flight control systems. The Anzac frigates currently embark Seahawks and Squirrel training aircraft instead.

Nelson was expected to announce earlier this year the cancellation of the Super Seasprite program and the purchase of a replacement, but has now deferred a decision until late this year - probably after Federal election which is widely expected to take place in October.

He said on 2 May in Brisbane, "I've been carefully examining this project myself for about a year. The government is ... continuing to examine it very closely and until such time as we do make an announcement on the way ahead, or otherwise, with Super Seasprite we just continue to work with the contractor, Kaman."

The RAN is currently mulling a $450 million Australian dollar mid-life upgrade for its Seahawks to keep them in service for a further 10 years; a replacement is due to start entering service between 2017 and 2019 at an estimated cost of between $2.5 and $3.5 billion.

Notwithstanding the ADF's commitment to the NH90 family of helicopters, Nelson quashed speculation that the Navy's Seahawks could be replaced early by the NFH90 maritime helicopter in the near term. He told Defense News 2 May: "Our Seahawk fleet and, should we continue with it, also our Seasprites are our principal aircraft for anti-ship and anti-submarine warfare."

The Seahawks will equip the RAN's FFG-7 frigates until they retire at the end of the next decade; but no decision has been made as yet on which helicopter will equip the RAN's three new Air Warfare Destroyers which are scheduled to enter service from 2013.
 
Toinen juttu Australian kopteriteollisuudesta:


NH90 in Australia​


10 January 2008
Comments0 Comments
ShareFacebookTwitterLinkedInRedditTelegramEmail
Copy Link


2 / 3 free articles left.

Australian Aerospace and the Australian Army have begun preparing for delivery of the first two MRH90s at the end of this year. The last of 46 aircraft ordered by the ADF will be delivered in 2011.
Australian Aerospace has probably grown faster than any other defence contractor in Australia - from 45 staff in 2002 to more than 600 in 2007, and as preparations accelerate for assembly of MRH90 multirole helicopters at the company's Brisbane facility that number will only increase.

Notwithstanding the success to date of Air 87, under which 18 of 22 Tiger armed reconnaissance helicopters for the Australian Army are currently being assembled at the same Brisbane facility, it is the MRH90 program that will drive the fortunes of Australian Aerospace - a subsidiary of Eurocopter which in turn is a subsidiary of the European Aeronautic Defence and Space Company (EADS) - into the next decade.

The first four of the 46 MRH90s on order to replace the Army's 35 S-70A-9 Black Hawks and the Royal Australian Navy's six Mk 50 Sea Kings are now being assembled in France and the first two will be delivered to Australia in December.

The second two will arrive from France in the first quarter of 2008, after which Australian assembly will get underway on the line vacated by the last of the Tigers. Tooling is currently being prepared for the MRH90, technical documentation is being readied, and management reviews completed.

Joseph Saporito, Chief Executive Officer of Australian Aerospace, told ADM that between seven and nine aircraft would be assembled, ground tested and flight tested per year, meaning the current order, barring unforeseen difficulties, is likely to be completed late in 2011.

Analysts note this would mean capacity would be available at the right time should AIR 9000 Phase 8 be accelerated and the maritime variant of the MHR90 be selected to replace ageing Sea Hawks aboard Australia's new air warfare destroyers, the first of which is scheduled to commission in 2013.

Although New Zealand has ordered eight NH90s - the European equivalent of the MRH90 - as yet there is no linkage to the Australian program and all the RNZAF aircraft will be manufactured in France.

Saporito disclosed that as yet there had been no rescoping of the strategic partnership that Australian Aerospace signed with the Defence Materiel Organisation in 2005 when it won the its initial order for 12 trooplift helicopters. The order for an additional 34 aircraft followed in June last year.

Saporito said there was no significant difference in assembling the Tiger and the MRH90, although the Tiger was more complex in some respects because of its weapons systems.

Both were largely constructed of composite materials such as Kevlar and carbon laminates and the key challenge in both programs was in recruiting skilled staff that could be trained, generally in France, in the manufacture, assembly and repair of such materials. As with the Tiger, a small team of European experts would provide technical assistance on the MRH90 assembly line.

Highlighting the importance of the materials issue, Australian Aerospace and one of its major French suppliers are investing $15 million in a state-of-the-art composite fibre manufacturing plant in Queensland which late this year will begin producing key fuselage parts and fittings for the Tiger, the MRH90 and the NH90, as well as developing technologies and procedures for maintenance and repairs.

The facility will also act as an operational test site for research and development carried out by the Cooperative Research Centre for Advanced Composite Structures at Fisherman's Bend, Victoria. The Centre's primary aim is to provide a focus for the development of advanced technologies which foster the growth of an efficient, globally-competitive, Australian composite industry.

The Australian Industry Capability development requirements in the $2.6 billion MRH90 contract have not been disclosed, but Saporito said that the program would inject $1.1 billion into Australian industry. This included some 400 new jobs with Australian Aerospace and other companies, about 60 of which would be involved in long-term maintenance of the aircraft.

The most complex sub-contracting role is being undertaken by ADI, which developed the complex software-based ground mission management system for the Tiger and is now doing the same for the MRH90.

Saporito is enthusiastic about export opportunities. Apart from fuselage parts and fittings, he envisages interest in Australian-designed and manufactured ground training devices including an underwater escape trainer, and a local company has been selected to manufacture MRH90 electrical harnesses for both the Australian and European production lines.

The MRH90 being purchased for Australia is similar to the NH90 TTH, the tactical transport helicopter for the German Army which entered service last year. The major differences are radio systems which are specific to Australia, and machinegun fittings at both sliding doors for the Australian aircraft.

Similarly, one of the few variations between the MRH90s operated by Army and the six aircraft that will replace the Royal Australian Navy's Sea Kings are likely to be permanent floats on the Navy platforms.

By Julian Kerr, Sydney
 
Onko tosiaan näin (joku lähde olisi kova)? Että ensin haukutaan ettei niillä mitään tee ja sitten lähtetään "paskat vaunut" Ukrainaan tuhoutumaan hyökkäyksen kärjessä? Kuulostaa vittumaiselta tempulta Suomen osalta.
Nuo aurat eivät toimi Suomessa, mutta ne toimivat kyllä Ukrainassa missä ei ole kivikkoista moreenia, joka on noin puolet vuodesta roudassa.
 
Nuo aurat eivät toimi Suomessa, mutta ne toimivat kyllä Ukrainassa missä ei ole kivikkoista moreenia, joka on noin puolet vuodesta roudassa.

"Erityisolosuhde" on perinteinen tapa torpata mikä hyvänsä asia, mutta tässä asiassa meillä todella taitaa olla sellainen. :giggle:
 
Viimeisen virkkeen voisi muotoilla uusiksi: "Ongelmat pystytään ratkaisemaan nopeammin ja edullisemmin." ;) Ongelmiahan tuon kopterin kanssa tuntuu piisaavan ihan joka maassa. Suomessakin, kun kaluston käytettävyys on Horneteja huonompi ja lentotuntikin Hornetia kalliimpi (tai oli ainakin silloin, kun tietoja viimeksi julkaistiin...).

Siinä olet oikeassa, että Patrian osaaminen voi hyvinkin säästää rahaa ja kustannuksia. Suomalainenhan on perinteisesti ollut työnarkomaani: tyytyy keskinkertaiseen palkkaan, tulee töihin pää kainalossa eikä nostele työajalla viinilaseja moottorihuollon apulaistalouspäällikön kissanristiäisissä. Ulkomailla teettäminen tulisi vielä paljon kalliimmaksi.

Vaan eipä kotimaassa tekeminen ratkaise sitä ulkomailta tulevien komponenttien huonoa saatavuutta eikä myöskään kopterin suunnittelussa tehtyjä virheitä. Australia on hyvä esimerkki - kokoonpani itse kymmenittäin NH90- ja Tiger-helikoptereita. Sittemmin Australia totesi, että nämä on täysiä vikapesiä ja korvataan amerikkalaisilla tuotteilla, jotka oikeasti toimivat. Alla juttu Australian kopterikokoonpanosta:
Ei voida sanoa niin että ovat vikapesiä, koska mm. Alankomaiden ja Italian asevoimat ovat pääosin tyytyväisiä NH-90 laivastoihinsa. Alankomaat kehuvat erityisesti kopterin kehittynyttä avioniikkaa ja sensoreita, joilla he kykenevät valvomaan merellä salakuljettajia ja aluevesiään. On syytä muistaa että Alankomailla on siirtomaata karibialla ja heidän laivastonsa liikkuu ympäri palloa ankarissakin olosuhteissa, toisin kuin meillä. Aluksi heillä oli ongelmia korroosion kanssa meritoiminnassa, mutta ajan myötä oppivat että mitkä paikat tuppaavat korrosioitumaan ja huoltoa kehitettiin tarpeen mukaan. Nyt koneiden kanssa pärjätään ilmeisen hyvin.

Myös Italian molemmat koneversiot ovat toimineet hyvin ja niitä kehutaan. Aikanaan olivat myös Afganistanissakin, varsin pölyisissä olosuhteissa ja keräsivät kiitosta. Näistä molemmista olen lukenut vuosien varrella ilmailulehdistä ja haastateltu on hekolentueiden päälliköitä, eikä poliitikkoja tai kolmen tähden kenraaleita nojatuoleissa. Voi tietysti olla että kaikki muut, suomi mukaanlukien valehtelevat ja vain Norja sekä Aussit puhuvat totta. Koska aussit olisivat toisaalta olleet tyytyväisiä mihinkään, paitsi omiensa suunnittelemiin virityksiin? Norja huollattaa kopterinsa Patrialla ja siinä ei eroa pitäisi olla suomeen, mutta norskien kopteri on eri alatyyppiä ja aivan eri käytössä. Atlantin korroosio kuluttaa tekniikkaa melkoisesti ja se voi olla yksi syy.

On mahdotonta sanoa julkisten lähteiden perusteella mitään tarkkaan ylläpidon, huollon ja kokoonpanon osalta eri maissa. Jokaisella maalla on omanlaisensa NH ja sekin lisää hankaluutta vertailla kalustoa.
 
Ei voida sanoa niin että ovat vikapesiä, koska mm. Alankomaiden ja Italian asevoimat ovat pääosin tyytyväisiä NH-90 laivastoihinsa. Alankomaat kehuvat erityisesti kopterin kehittynyttä avioniikkaa ja sensoreita, joilla he kykenevät valvomaan merellä salakuljettajia ja aluevesiään. On syytä muistaa että Alankomailla on siirtomaata karibialla ja heidän laivastonsa liikkuu ympäri palloa ankarissakin olosuhteissa, toisin kuin meillä. Aluksi heillä oli ongelmia korroosion kanssa meritoiminnassa, mutta ajan myötä oppivat että mitkä paikat tuppaavat korrosioitumaan ja huoltoa kehitettiin tarpeen mukaan. Nyt koneiden kanssa pärjätään ilmeisen hyvin.

Myös Italian molemmat koneversiot ovat toimineet hyvin ja niitä kehutaan. Aikanaan olivat myös Afganistanissakin, varsin pölyisissä olosuhteissa ja keräsivät kiitosta. Näistä molemmista olen lukenut vuosien varrella ilmailulehdistä ja haastateltu on hekolentueiden päälliköitä, eikä poliitikkoja tai kolmen tähden kenraaleita nojatuoleissa. Voi tietysti olla että kaikki muut, suomi mukaanlukien valehtelevat ja vain Norja sekä Aussit puhuvat totta. Koska aussit olisivat toisaalta olleet tyytyväisiä mihinkään, paitsi omiensa suunnittelemiin virityksiin? Norja huollattaa kopterinsa Patrialla ja siinä ei eroa pitäisi olla suomeen, mutta norskien kopteri on eri alatyyppiä ja aivan eri käytössä. Atlantin korroosio kuluttaa tekniikkaa melkoisesti ja se voi olla yksi syy.

On mahdotonta sanoa julkisten lähteiden perusteella mitään tarkkaan ylläpidon, huollon ja kokoonpanon osalta eri maissa. Jokaisella maalla on omanlaisensa NH ja sekin lisää hankaluutta vertailla kalustoa.
Hyvin kuvattu. Palstalla on kyllä porukalla päätetty, että NH-90 on paska kopteri. Parempi kun olis meilläkin pieniä elokuvista tuttuja museokoneita.
 
Ei voida sanoa niin että ovat vikapesiä, koska mm. Alankomaiden ja Italian asevoimat ovat pääosin tyytyväisiä NH-90 laivastoihinsa. Alankomaat kehuvat erityisesti kopterin kehittynyttä avioniikkaa ja sensoreita, joilla he kykenevät valvomaan merellä salakuljettajia ja aluevesiään. On syytä muistaa että Alankomailla on siirtomaata karibialla ja heidän laivastonsa liikkuu ympäri palloa ankarissakin olosuhteissa, toisin kuin meillä. Aluksi heillä oli ongelmia korroosion kanssa meritoiminnassa, mutta ajan myötä oppivat että mitkä paikat tuppaavat korrosioitumaan ja huoltoa kehitettiin tarpeen mukaan. Nyt koneiden kanssa pärjätään ilmeisen hyvin.

Tuohan on selkeä ongelma! Jos minä ostan meritoimintahelikopterin, niin kyllä minä oletan, että valmistaja on suunnitellut sen niin, ettei se ruostu valtoimenaan. Kuka on keskeyttänyt vaikkapa Sea Hawkien toimitukset, koska kopterit yllättäen alkoivat ruostua?


Dutch NH90 delays cost government more than €100 million​

31 October 2014

Corrosion problems that resulted in the postponed delivery of the Royal Netherlands Navy’s NH Industries NH90 helicopter have cost the Dutch Department of Defence in excess of €100 million ($126 million), the country’s parliament has heard.

Defence minister Jeanine Hennis-Plasschaert appeared before parliament to explain that the delays in delivery have resulted in an interim extension in service of its Airbus Helicopters AS532 Cougar fleet, which will cost €105.8 million for operations between 2015 and 2020.


This is in addition to the €1.2 billion that the acquisition of the 20 naval variants of the helicopter will cost.
NH90 Royal Netherlands Navy

Royal Netherlands Navy
To date, 13 NH90s have been delivered to the Netherlands, but it was announced earlier this year that Hennis-Plasschaert had suspended delivery of the last seven until the corrosion problem was countered.
The NHI consortium will have to pay the additional costs for the problems, and it is understood that the government expects to find a solution for the financial and technical issues later this year.

Thereafter, delivery of the helicopters can resume, with the last NH90 scheduled for delivery in 2016.
Reporting by Bob Fischer

Myös Italian molemmat koneversiot ovat toimineet hyvin ja niitä kehutaan. Aikanaan olivat myös Afganistanissakin, varsin pölyisissä olosuhteissa ja keräsivät kiitosta. Näistä molemmista olen lukenut vuosien varrella ilmailulehdistä ja haastateltu on hekolentueiden päälliköitä, eikä poliitikkoja tai kolmen tähden kenraaleita nojatuoleissa. Voi tietysti olla että kaikki muut, suomi mukaanlukien valehtelevat ja vain Norja sekä Aussit puhuvat totta. Koska aussit olisivat toisaalta olleet tyytyväisiä mihinkään, paitsi omiensa suunnittelemiin virityksiin? Norja huollattaa kopterinsa Patrialla ja siinä ei eroa pitäisi olla suomeen, mutta norskien kopteri on eri alatyyppiä ja aivan eri käytössä. Atlantin korroosio kuluttaa tekniikkaa melkoisesti ja se voi olla yksi syy.

On mahdotonta sanoa julkisten lähteiden perusteella mitään tarkkaan ylläpidon, huollon ja kokoonpanon osalta eri maissa. Jokaisella maalla on omanlaisensa NH ja sekin lisää hankaluutta vertailla kalustoa.

Ongelmista voi joko avautua tai vaieta. Koska niin moni on ongelmista avautunut (ja useampi maa antamassa periksi niiden edessä), niin luultavasti "tyytyväiset italialaiset" korostavat kaluston hyviä puolia (eli teknistä edistyneisyyttä) ja vaikenevat huonoista. Italiassa varsinkaan ei tarvitse rahasta paljoa piitata, lentotunti voi maksaa yhtä paljon kuin Raptorin. Jos rahat loppuu, niin EU kyllä lähettää pelastuspaketin.

Tiukemman budjettikurin maissa nuo kustannukset on ongelma, mm. Belgiassakin vielä vuonna 2020. NH90 12k€/h, vanha ja väsynyt Sea King 5k€/h.

New army helicopters less frequently deployed: too expensive​


The Belgian Defense Department will reduce the number of flights of four expensive transport helicopters. The four NH-90 helicopters (TTH version) are hardly five years old, but it is costing an arm and a leg to use them, VRT NWS reports. They often have to be repaired, and there is not enough staff for this continuous task. On average, one hour of flying with this type of helicopter costs about 12,000 euros.

Michaël Torfs
Thu 25 Jun 2020
10:20

The TTH is the version of the NH-90 designed to carry out transports. Several problems emerged ever since the helicopters were purchased five years ago.
Each helicopter cost 30 million euros. And keeping them in the air also costs a pretty penny: 12,000 euros per hour, compared to 5,000 euros for the Sea King, the predecessor of the NH-90. Moreover, the TTH is often nursing problems, and repairs have to be done on such a frequent basis that the army does not have enough staff to maintain them.
This triggered the decision to use them less often: there are talks of 600 hours per year instead of 1,000. It will also be discussed whether the helicopters will be kept altogether.

Näitä ongelmia on kyllä yhä edelleen isoillakin mailla. Saksa ja Ranska solmivat viime vuonna sopimuksen NH90:n käytettävyyslukujen parantamiseksi. Miksi, jos nykyinen on hyvä eikä ole käytettävyysongelmia?


France, Germany and Airbus seek to improve NH90 availability​


Gastón Dubois
Por Gastón Dubois
-
13/06/2022
0




NHIndustries signed an agreement with the NATO Helicopter Management Agency [NAHEMA] to better support the German and French NH90 helicopter fleets.
After the uproar caused by Australia’s resolution to give an early retirement to its NH90 fleet, and the shock caused by Norway’s decision to terminate the contract with NHI, return all its helicopters and demand a refund, Europe’s largest helicopter joint venture is rushing to show that it has a solution to the recurring operational availability problems of its aircraft.

See also: Norway terminates NH90 contract and demands a refund

As reported by Airbus Helicopters (co-owner of NHI) the support contract was signed with the NATO agency NAHEMA, because it will act as contracting authority on behalf of the Direction générale de l’armement (the French General Armament Directorate) and the Direction de la maintenance aéronautique (the French Aeronautics Support Directorate) for the French Ministry of the Armed Forces and the BAAINBww for the German Ministry of Defense. This contract should improve the availability rates of NH90 naval (NFH) and tactical (TTH) helicopters.
- Advertisement -
The NH90 Operational Support (NOS) contract, which will be performance based, will see both nations delegating a major part of their logistics and maintenance activity to NHIndustries, enabling them to focus on their operations. The agreement was also designed in a way that allows additional nations to join at any time.
“NHIndustries is fully committed to ensuring customer satisfaction, and the contents of this agreement have been carefully crafted to provide the French and German armed forces with the right set of services for improving NH90 operability, affordability and serviceability. This new support contract will also strengthen our current relationship with our partner NAHEMA,” says Nathalie Tarnaud-Laude, President of NHIndustries. “The contract includes support of the customers’ continuing airworthiness management organizations, which ensures the continued airworthiness of aircraft and their parts and establishes an improved approach for supply chain management for spare parts and component MRO.”
NH90German NH90 TTH and NFH helicopters. Photo: Courtesy NHI.
“This agreement, made up of a harmonized set of services that cover the operational needs of several helicopter variants, marks a new phase of the dynamic engagement between NHIndustries and NAHEMA”, says Admiral Giorgio Gomma, General Manager of NAHEMA. “We are confident that this new approach will improve the effectiveness of NH90 fleets and could soon be expanded to other nations that operate these helicopters.”
Through the contract, NHIndustries takes full responsibility for ensuring the continuous flow of spare parts to France and Germany through a flight-hour-based service. It will manage the inventories of both nations, while also allocating resources to ensure that scheduled inspections and maintenance run seamlessly.
Additionally, the contract includes a variety of catalogue services that can be activated as required by the entire community or by individual nations, thus allowing maximum flexibility.
The agreement covers five years of support with two optional extensions of five years each, for a total duration of 15 years. It will serve up to one hundred NH90s in France and up to 131 NH90s in Germany.
The NH90 military helicopter is a modern multipurpose helicopter designed in two versions, tactical transport (TTH) and NATO frigate helicopter (NFH). The NH90 contains a unique and fully integrated mission system for operations in the most demanding conditions over land and sea, day, and night. It has been ordered by fourteen nations (France, Germany, Italy, the Netherlands, Belgium, Australia, Finland, Greece, New Zealand, Norway, Oman, Qatar, Spain, and Sweden), including two dissatisfied customers, who will be looking to replace them shortly.
 
NH Industriesin johtajan luotto ei yllättäen horju. Ei, vaikka NH90:n keskimääräinen käytettävyys globaalisti on vähän yli 40%. Tavoittelee 50-60 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä. Liekö toteutunut?


Why new NH Industries chief is upbeat, despite Swedish setback​

Dominic Perry By Dominic Perry15 November 2022


The new president of NH Industries (NHI) believes three nations seeking to ditch their fleets of NH90 helicopters are abandoning the programme at the worst possible moment, arguing that long-sought availability improvements are just around the corner.
Axel Aloccio took over as the head of NHI in mid-September and, as has been the case throughout the manufacturer’s recent history, was immediately forced to deal with a crisis of sorts when Sweden announced on 1 November that it was proposing to replace its 18-strong NH90 fleet.
Sweden NH90 again-c-NH Industries

Source: NH Industries
Sweden announced on 1 November proposals that would see it phase out NH90 fleet
Stockholm joins Australia and Norway, which have revealed similar decisions over the last 12 months, in seeking to exit the military helicopter programme. Should all three proceed, that will represent a combined 79 NH90s removed from the active inventory – or around 15% of the total.
Advert

While each nation has specific complaints, the common thread linking their decisions is a continued dissatisfaction with availability rates.
But Aloccio, speaking exclusively to FlightGlobal, says improvements to that metric are within reach. “We feel that the timing is a bit unfortunate because we feel they have done most of the hard work.”
He points out that a customer does not acquire a platform and make the associated significant investment in training and support “just for 10 or 15 years – you do it for 50 years”.

The service-entry phase for a new aircraft – “the difficult part” – can take that long to work through, Aloccio adds. “So, they have done most of the hard work – and just when the system starts working they are about to, or at least they are considering, phasing out the NH90.”
Aloccio compares the situation to a mountain stage in the Tour de France cycle race where “there’s a big climb and it’s hard” but once you reach the summit “you know the most difficult part is done and then it starts to be flat or even downhill.
“But this is where they decide to get off the bike and give up.”

In recent months, availability rates in Australia and Sweden, at least for the latter’s nine anti-submarine warfare-roled examples, have been well above the global average, he adds.
MRH90-c-Commonwealth of Australia

Source: Commonwealth of Australia
Australia has seen recent improvement in availability rates
Aloccio also argues that “dropping the NH90 now” would not be the most cost-effective solution for the countries or their taxpayers given that billions of dollars will be required to bring alternative helicopters into service.
Instead, if “they invested even a very small fraction of that into further enhancing the NH90 support system”, additional pilots or technicians could be trained, or more spare parts procured, he says.

“We are offering them many things for a very small fraction of what they would invest in procuring new helicopters.”
But whatever direction those nations eventually choose – and Australia and Norway appear particularly intractable – Aloccio says NHI will “respect their decision” and will “support them until the end”.
Under Aloccio’s predecessor Nathalie Tarnaud Laude, NHI and its partner companies – Airbus Helicopters, Leonardo Helicopters and GKN/Fokker – launched a transformation plan called New Horizon, designed to deal with a range of issues that were hindering up-time improvements.

Speaking to FlightGlobal in December 2021, she promised that system-wide changes, such as better spare part availability and localisation of overhaul services, would drive average global fleet availability to 50-60% by the end of 2022.
However, Aloccio admits NHI has failed to reach that target, with average global fleet availability sitting at “a little bit above 40%”. Of course, an average figure disguises the extremes: at one end, some operators are hovering around 90%, while others are “achieving much less”.
The inability to achieve the promised increase is down to numerous factors. Some – the ongoing supply chain crunch, the war in Ukraine – are outside of NHI’s control, but Aloccio admits there has been a longer than hoped for period of “latency” – the time taken for any changes made to have an effect on averages taken over a six- or 12-month period.

Despite this, he is confident that progress will become apparent “over the next 12 to 18 months”, when “we will definitely see an improvement in the KPI, that’s for sure”.
The length of time it is taking to retrofit early-build aircraft to the latest standard – another source of complaint for operators – has also only improved slightly, from 24 months in late 2021, down to a minimum of 18 months at present.
Of course, other customers dissatisfied with these aspects of the NH90’s or NHI’s performance, emboldened by recent announcements, may feel that a year-and-a-half is too long to wait to see any improvement. Does Aloccio think that others will follow suit and exit the progamme? “I have no reason to believe that they will,” he says.
Norway NH90-c-NH Industries

Source: NH Industries
Norway had 14 maritime NH90s on order
“But we are working very closely with all the other nations to tell them what we are doing. We also keep them informed of the status of our discussions with Australia, Sweden and Norway.”
NHI is sharing “in full transparency”, all the changes it is implementing to the supply chain and support system, as well as longer-term enhancements to the helicopter itself.
Although you can divide NHI’s strategy into short- and long-term actions, Aloccio argues that even those designed to drive up availability today will have a lasting impact on the programme.
“We are convinced that in the long run we will have an extremely robust support system that will work, and that will more importantly be able to cater to the needs of all the nations in terms of achieving their flight-hour targets.”
As an example, he points out that maintenance inspections have been extended from 600 to 900 flight hours – a 50% increase – and the time before overhaul for dynamic components has been extended from 1,200h to 1,800h. Crucially the new figure is a multiple of 900, so the maintenance inspection and overhaul activity can be synchronised.
Additionally, Aloccio sees a performance-based support contract, launched by France and Germany during the summer, as a blueprint for future sustainment activities: “The same discussion now is also being extended to other NH90 nations which have shown some interest in such contracts.”
Aloccio declines to say precisely which customers are interested but notes that they are all members of NAHEMA, which, besides the two nations above, also includes Belgium, Italy and the Netherlands.
These long-term actions are key, he argues, as based on the current backlog and the likelihood of further orders taking production out to 2030, plus a life-extension, the NH90 will probably be in operation until 2070 or 2080.
To achieve that seemingly distant goal, NHI is carrying out a study of the composite fuselage to ensure it will last for 50 years, two decades beyond the previous limit. Aloccio hesitates to prejudge the results of that research, which are due in early 2023, but says: “We already know the study should be positive.”
NH90-Qatar-2022-QNFH-045 pics

Source: Leonardo Helicopters
Qatar is latest export customer for the NH90
That should provide operators with a “long-term perspective”, allowing them to consider other future upgrades of mission equipment or weapons. “But the foundation is to really have the core vehicle last 50 years – and this should be confirmed early next year.”
There are around 110 NH90s still to be delivered, including examples to core nations France, Germany, Italy and Spain, plus to Qatar, the latest export customer; by year-end, NHI will have delivered the 500th helicopter. Aloccio remains confident that top-up orders from existing operators alongside those from nations new to the programme can still be secured.
“The NH90 story didn’t start and will not end with Australia and Sweden, and we will continue to support these five, six hundred, maybe seven hundred aircraft in the long run,” he says.
“And we are investing together with all the partner companies of NHI… into making sure that we will have a support system that is able to respond to the needs of those aircraft.”
The content of a potential mid-life upgrade is also being discussed with operators, although Aloccio stresses there is “no rush” to decide on its content as it will not be implemented until the mid-2030s – around 30 years since the first NH90 was delivered.
He is also anxious to clear up what he feels is a misconception about – or at least mischaracterisation of – the NH90: “On social media you often see people saying the NH90 is a peacetime helicopter, not one for wartime and this is something that annoys me,” he says.
He points to deployments in “high-intensity conflicts” in Afghanistan, Iraq, and Mali, and to anti-piracy and anti-smuggling missions off the Somali coast and in the Caribbean, where, despite harsh operating environments and logistical challenges, “each time the helicopter has performed extremely well in terms of mission capability and maintenance.
“When deployed the NH90 has always had between 70-80% availability – even when it’s been in theatre without the support of industry,” he says.
“The NH90 is not just for disaster relief or training – it’s a military helicopter for wartime. We know this is what our customers expect. We want to support them deploying the NH90 in theatres of operations everywhere.”
 
Hyvä uutinen tuossa yläpuolisessa on, että kopterin komposiittirungon elinikä yritetään saada nostettua alkujaan suunnitellusta 30 vuodesta peräti 50 vuoteen. Toivottavasti onnistuu, koska Suomen lentotuntimäärillä nuo menisivät muuten paaliin etuajassa suhteessa siihen, paljonko niillä on lennetty (alle 100h per kopteri per vuosi).

Kun toimitukset tapahtuivat vuosina 2008-2015, niin jos komposiittirunko lahoaisi ajan vaikutuksesta 30 vuodessa, Suomen kopterit jouduttaisiin korvaamaan jo vuosina 2038-2045. Se ei ehkä olisi hyvä asia.
 
Tuohan on selkeä ongelma! Jos minä ostan meritoimintahelikopterin, niin kyllä minä oletan, että valmistaja on suunnitellut sen niin, ettei se ruostu valtoimenaan. Kuka on keskeyttänyt vaikkapa Sea Hawkien toimitukset, koska kopterit yllättäen alkoivat ruostua?
Turha tuosta on pillastua. En minä puolustele ketään, vaan yritän ymmärtää että mitkä ovat ne huonon käytettävyyden ja maineen syyt. UH-60 sarjalaiset suunniteltiin 1970-luvulla ja niitä on käytetty vuosikymmeniä eri paikoissa. Onhan se selvää että valmistaja on käyttäjien kanssa kehitetellyt ylläpitoa ja valmistusta. Pitäisi vaan tietää että minkälainen oli alkutaival 1980-luvun alussa. Ei ehkä niin ruusuinen, kuin kuvitellaan.
Tiukemman budjettikurin maissa nuo kustannukset on ongelma, mm. Belgiassakin vielä vuonna 2020. NH90 12k€/h, vanha ja väsynyt Sea King 5k€/h.
Super Puman käyttökustannukset liikkuvat 10k euron paremmalla puolen, eikä se ole ongelma rajalle. On toki siedettävää pitää 5 kopteria käyttökunnossa ja pari-kolme niistä valmiudessa kerrallaan kuin kymmeniä. Sea King tuskin lentelee enää pilkkopimeässä ja matalalla sotilaallisessa kriisissä kuin epätoivoisten valtakunnassa.
Näitä ongelmia on kyllä yhä edelleen isoillakin mailla. Saksa ja Ranska solmivat viime vuonna sopimuksen NH90:n käytettävyyslukujen parantamiseksi. Miksi, jos nykyinen on hyvä eikä ole käytettävyysongelmia?
Aivan samaa kuin F-35 kohdalla ja silti konetyyppi saa suitsutusta osakseen koska se on niin edistynyt. USAF:n F-35 laivaston käytettävyys huitelee kokonaisuudessaan reippaasti alle sen mitä edellytetään, eli jossain 50-65% tienoilla. Silti käyttäjät kehuvat ja haluavat lentää sillä.

En pidä NH:n lukuja missään nimessä hyväksyttävinä ja toivon muutosta asiaan. Vaikka olen itsekin huutanut UH-60/MH-60R perään noiden sijasta niin mitä minä asiasta tiedän? Pitäisi kysyä NH-90 piloteilta, huoltohenkilöstöltä, laivuekomentajilta ym. että vaihtaisivatko koneen Sikorskyyn. Ehkä ei kuitenkaan. Nousevasta puolustusbudjetista huolimatta meillä tuskin olisi varaa myydä tai romuttaa NH:t ja hankkia sama määrä muuta tyyppiä tilalle. Pääosa painotuksesta on jalkaväen tulivoiman ja liikkuvuuden, tykistön sekä ilmapuolustuksen puolella.

Jos itkun sijasta mietittäisiin ratkaisuja asiaan, niin mitä ne olisivat:
- suurempi varaosapooli kotimaahan? Ehkä niitä on jo kriisiä varten tarpeeksi.
- Patrian osaaminen osien 3D-tulostamisessa ja lisenssioikeudet? Siellä on jo kykyä tuottaa joitain HN-kaluston osia.
- NH:n kenttäkelpoisuuden parantaminen omilla ratkaisuilla? Onnistuuko? Onko tarvetta esim. modifioida tankkausjärjestelmää yksinkertaisemmaksi, parantaa kybersuojausta ym?
- oma ohjelmistosuunnittelu?
- panostaminen koulutuksessa enemmän simulaattoreihin?
 
Tutkin hieman NH-90 ylläpitoa ja NHI tarjoaa kalustolle kahdenlaista ylläpitopuitesopimusta: suorituskykyyn pohjautuvaa tai lennettävien tuntien mukaiseen.

Support Schemes​

  • Performance Based schemes: through the implementation of performance based contract NHI shares with Customers the responsibility of NH90 fleet performance. Target maintainability, system availability and committed TAT for components R&O are examples of such innovative approaches.
  • Pay by the Hour Schemes: the NH90 team takes responsibility for agreed levels of performance across specific aspects of the NH90 ILS system based on an agreed flying hour rate.
  • http://www.nhindustries.com/website/en/ref/Product-Support-Services_183.html
Norja ja Saksa sopivat RTM322 moottorien tuesta Safranin kanssa NAHEMA:n (Nato Helicopter Management Agency) vuonna 2020. Safran toimittaa myös Ranskan, Alankomaiden ja Belgian käyttämiin koptereihin moottoreita. Nuo maat ovat siis sopineet siitä että heillä on käytössään lentotuntien perusteella tietty määrä valmiita moottoreita, jotka huoltaa ja toimittaa Safran. Sopimus takaa kiinteän hinnan per lentotunti.
Safran Helicopter Engines has signed a support contract with the NATO Helicopter Management Agency (NAHEMA), to support 276 NH90 engines owned by BAAINBw (Federal Office of Bundeswehr Equipment, Information Technology and In-Service Support) in Germany and the Norwegian Defence Materiel Agency (NDMA). The RTM322 engines will be covered by Safran’s Global Support Package (GSP) under NAHEMA management.

Giorgio Gomma, General Manager of NAHEMA, said: “the Global Support Package and its philosophy as a Service by the Hour Contract based on an availability commitment for the supported engines represents a further step in the direction of unifying In Service Support of NH90 community”.

In 2017, Safran Helicopter Engines and NAHEMA agreed a support program protecting RTM322 engines installed on NH90s operated by France’s armed forces, the Belgian Army and Navy and the armed forces of the Netherlands.

Under a GSP, the customer receives a commitment to engine availability. Other benefits include budget stability, a fixed price per engine flying hour and a technical partnership with the OEM.
https://www.safran-group.com/pressroom/safran-support-german-and-norwegian-nh90-engines-2020-06-18


Näin ollen kyseiset maat eivät ole tehneet sellaista järjestelyä, kuten oletettavasti suomi. Suomessa Patria huoltaa rungot ja moottorit Hallissa sekä Utissa ja mitään yhteistä poolia ei ole. Näin ollen suomeen on hankittu tietty määrä moottoreita, jotka pysyvät täällä. En tiedä olisiko näillä eroilla jotakin tekemistä käytettävyyden osalta. Suomessa lienee käytössä tuo NHI:n Performance Based- sopimus, jonka tuottajana on Patria.

https://www.patriagroup.com/fi/case-nh90-laajaa-osaamista-nh90-helikoptereiden-elinkaaripalveluissa
 
NH-90:n valmistajan laatima ja hyväksymä (kuten monen muunkin ilma-alusvalmistajan) huolto-ohjelma on pääosin kalenteriaikaan pohjautuva. Teet siis saman 21-päivän välein tehtävän huollon, oli koneella lennetty 1 tunti tai 100 tuntia. Jos käyttöä on vähän, on huolto-ohjelma hyvin raskas per lentotunti. Ilmavoimien normaalioloissa lentotuntiperustainen huoltaminen on havaittu paljon tehokkaammaksi. Utin kopterien nykyistä huolto-ohjelmaa en tunne, haluja oli ainakin kehittää sitä kotimaassa.
 
Teet siis saman 21-päivän välein tehtävän huollon, oli koneella lennetty 1 tunti tai 100 tuntia.
Miksi laitat ensimmäiseen väliviivan, mutta et toiseen? Yleensä ihmiset ovat kirjoitusvirheissään johdonmukaisia :unsure:

Noh, jätetään viisastelu sikseen.

Kalenteriaikaan perustuva huolto-ohjelma on monilta osin kyllä kömpelö, lähinnä korroosio etenee vakionopeudella, mutta esmes väsymisilmiöt eivät. Olen ollut käsityksessä, että kalenteriperusteisesti tehtäisiin ilmailussakin yleensä lähinnä tarkastuksia, mutta huolto-ohjelma noudattaa käyttötunteja, kuten konehommissa yleensä tehdään? Yleistähän on myös lentokoneiden huputtaminen pitkäaikaissäilytykseen.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi laitat ensimmäiseen väliviivan, mutta et toiseen? Yleensä ihmiset ovat kirjoitusvirheissään johdonmukaisia :unsure:

Noh, jätetään viisastelu sikseen.

Kalenteriaikaan perustuva huolto-ohjelma on monilta osin kyllä kömpelö, lähinnä korroosio etenee vakionopeudella, mutta esmes väsymisilmiöt eivät. Olen ollut käsityksessä, että kalenteriperusteisesti tehtäisiin ilmailussakin yleensä lähinnä tarkastuksia, mutta huolto-ohjelma noudattaa käyttötunteja, kuten konehommissa yleensä tehdään? Yleistähän on myös lentokoneiden huputtaminen pitkäaikaissäilytykseen.
Kirjoitusvirhe on lyöntivirhe, en usko siihen tietoisesti viivaa tarjonneeni.

Lentolaitteiden huolto on hatusta heitettynä 90% tarkastuksia, joten tavallaan olet ihan oikeassa.

Säilytystä varten on sitten eri huolto-ohjelma.
 
Lentolaitteiden huolto on hatusta heitettynä 90% tarkastuksia, joten tavallaan olet ihan oikeassa.

Säilytystä varten on sitten eri huolto-ohjelma.
Mulla ei oo nyt käsillä mitään näyttöä millä vastaan, mutta 90 % kuulostaa aika korkealta luvulta. Ainakin mun lukemien NTSB:n raporttien mukaan huolto-ohjelma noudattaa ainakin moottorien osalta käyttötunteja, ja näin se menee myös työkonepuolella, mutta voihan toki olla, että näissä käytäntö eli korkea käyttöaste ajaa tähän ja ohjelmassa on vaihtoehtona myös kalenterijakso (vrt. auton öljynvaihto 20 tkm tai 3 vuoden välein). Siitä voi sitten tehdä ehkä johtopäätöksiä NH90:stä...

Noin yleisestikin voimalinjassahan väsyttävät kuormat ovat yleensä luonnon korroosiota merkittävämpiä, ellei koneita seisoteta pitkiä aikoja nimenomaan korroosio-ympäristössä. Liekkikorroosio yms käytöstä johtuvat ilmiöt ovat sitten oma juttunsa.
 
Back
Top