Tvälups
Ylipäällikkö
yle 4.10.2013 klo 7:51
Kun trollit tukahduttavat totuuden – nettikeskustelu voi vinouttaa maailmankuvaa
Tutkimukset vihjaavat, että tiedeuutisten yhteydessä julkaistut lukijoiden kommentit vääristävät käsitystä todellisuudesta.
Mikä trolli?
Suomessa tieteen popularisoijana tunnettu kirjailija ja biologi Tiina Raevaara kertoo pitäneensä päätöstä aluksi tyhmänä.
- Syntyi sellainen vaikutelma, etteivät maallikot saisi lehden mielestä osallistua kommentointiin. Yleensä ottaenhan pelätään tieteen ajamista norsunluutorniin, joten ratkaisu tuntui oudolta, Raevaara sanoo.
Toisaalta Raevaara ymmärtää lehden halua muuttaa verkon keskustelukulttuuria, joka kärjistyy helposti.
- Usein kommentit jakautuvat kahteen ääripäähän. Välillä myös tuntuu siltä, että ihmiset pakotetaan ottamaan kantaa asioihin.
Vaikuttaako nettikeskustelu tieteen rahoitukseen?
Popular Sciencen näkemykselle löytyy tukea tieteestä – mistäs muualta.
Wisconsinin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että pieni mutta kovaääninen keskustelijoiden vähemmistö vääristi artikkelin antamaa kuvaa todellisuudesta.
Kärkkäät kommentit muokkasivat usein lukijoiden käsitystä itse uutisesta ja sen kohteesta. Popular Science viittaa myös toiseen tutkimukseen, jossa saatiin vastaavia tuloksia.
Lehden päättelyketju on seuraavanlainen: Kommentit vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen, joka puolestaan muovaa käytännön politiikkaa. Politiikan kautta taas määritetään, millaista tutkimusta tieteen piirissä tehdään ja rahoitetaan.
On tavallaan kaunis ajatus, että ruohonjuuritason kommenteilla olisi vaikutusta tieteen maailmaan.
- On tavallaan kaunis ajatus, että ruohonjuuritason kommenteilla olisi vaikutusta tieteen maailmaan. Popular Science kyllä hieman liioittelee nettikeskustelun merkitystä, Raevaara sanoo.
Lisäksi Raevaara huomauttaa, että lehden lainaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan välittömiä vaikutuksia. Avoimeksi jää, kuinka pysyviä kommenttien aiheuttamat muutokset mielipiteissä lopulta ovat.
Kenellä on valta esiintyä asiantuntijana?
Oli nettikeskustelun rooli mikä hyvänsä, ovat jotkin asenteet liukuneet hätkähdyttävään suuntaan viime vuosina.
Samalla kun tieteellinen maailmankuva on tarkentunut, on yleisö entistä jakautuneempi suhtautumisessaan tuloksiin.
Toisin sanoen yhä suurempi osa ihmisistä ei luota tietoihin, joista tieteentekijät ovat pitkälti yksimielisiä. Tämä näkyy esimerkiksi kreationismin, uskomushoitojen ja ilmastodenialismin yleistymisenä etenkin Yhdysvalloissa.
Tieteen vinkkelistä eräs ongelmista liittyy kysymykseen siitä, kenet yleisö hyväksyy asiantuntijaksi kussakin aiheessa. Paitsi itse jutuissa myös niiden kommenttiketjuissa saattaa vilistä eri henkilöiden esittämiä näkemyksiä, joiden arvottaminen on vaikeaa, ellei ole perehtynyt käsiteltävään asiaan perin pohjin.
- Asiantuntijuus on aina vähän kriisissä. Oli kyse sitten avoimesta keskustelutilaisuudesta tai nettikommentoinnista, niissä pitäisi pystyä selvästi erottamaan, kuka on asiantuntija ja kuka ”vain” keskustelija. Välttämättä ei toki tarvita asiantuntijaa lainkaan, ilmankin voi tulla paljon hyviä keskusteluja, Raevaara toteaa.
Popular Science toivoo lukijoidensa osallistuvan keskusteluun jatkossa esimerkiksi Twitterin, Facebookin ja sähköpostin välityksellä.
Lisäksi verkkotoimitus jättää yhä oven raolleen artikkelien suoralle kommentoinnille: lehti nimittäin lupaa, että valikoidut jutut avataan keskustelua varten.
Kun trollit tukahduttavat totuuden – nettikeskustelu voi vinouttaa maailmankuvaa
Tutkimukset vihjaavat, että tiedeuutisten yhteydessä julkaistut lukijoiden kommentit vääristävät käsitystä todellisuudesta.
Mikä trolli?
- Trollilla tarkoitetaan viestiä tai henkilöä, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ja aiheuttaa kiivaita reaktioita
- Tyypillisesti trollaaja esittää kiistanalaisesta aiheesta äärimmäisen mielipiteen ja esittää sen halventamalla vastustajien kantaa
- Alkeellisimmillaan trollaus on häiriköintiä, jolla ei edes pyritä muuhun kuin tuohtuneiden vastausten houkutteluun
Suomessa tieteen popularisoijana tunnettu kirjailija ja biologi Tiina Raevaara kertoo pitäneensä päätöstä aluksi tyhmänä.
- Syntyi sellainen vaikutelma, etteivät maallikot saisi lehden mielestä osallistua kommentointiin. Yleensä ottaenhan pelätään tieteen ajamista norsunluutorniin, joten ratkaisu tuntui oudolta, Raevaara sanoo.
Toisaalta Raevaara ymmärtää lehden halua muuttaa verkon keskustelukulttuuria, joka kärjistyy helposti.
- Usein kommentit jakautuvat kahteen ääripäähän. Välillä myös tuntuu siltä, että ihmiset pakotetaan ottamaan kantaa asioihin.
Vaikuttaako nettikeskustelu tieteen rahoitukseen?
Popular Sciencen näkemykselle löytyy tukea tieteestä – mistäs muualta.
Wisconsinin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että pieni mutta kovaääninen keskustelijoiden vähemmistö vääristi artikkelin antamaa kuvaa todellisuudesta.
Kärkkäät kommentit muokkasivat usein lukijoiden käsitystä itse uutisesta ja sen kohteesta. Popular Science viittaa myös toiseen tutkimukseen, jossa saatiin vastaavia tuloksia.
Lehden päättelyketju on seuraavanlainen: Kommentit vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen, joka puolestaan muovaa käytännön politiikkaa. Politiikan kautta taas määritetään, millaista tutkimusta tieteen piirissä tehdään ja rahoitetaan.
On tavallaan kaunis ajatus, että ruohonjuuritason kommenteilla olisi vaikutusta tieteen maailmaan.
- On tavallaan kaunis ajatus, että ruohonjuuritason kommenteilla olisi vaikutusta tieteen maailmaan. Popular Science kyllä hieman liioittelee nettikeskustelun merkitystä, Raevaara sanoo.
Lisäksi Raevaara huomauttaa, että lehden lainaamassa tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan välittömiä vaikutuksia. Avoimeksi jää, kuinka pysyviä kommenttien aiheuttamat muutokset mielipiteissä lopulta ovat.
Kenellä on valta esiintyä asiantuntijana?
Oli nettikeskustelun rooli mikä hyvänsä, ovat jotkin asenteet liukuneet hätkähdyttävään suuntaan viime vuosina.
Samalla kun tieteellinen maailmankuva on tarkentunut, on yleisö entistä jakautuneempi suhtautumisessaan tuloksiin.
Toisin sanoen yhä suurempi osa ihmisistä ei luota tietoihin, joista tieteentekijät ovat pitkälti yksimielisiä. Tämä näkyy esimerkiksi kreationismin, uskomushoitojen ja ilmastodenialismin yleistymisenä etenkin Yhdysvalloissa.
Tieteen vinkkelistä eräs ongelmista liittyy kysymykseen siitä, kenet yleisö hyväksyy asiantuntijaksi kussakin aiheessa. Paitsi itse jutuissa myös niiden kommenttiketjuissa saattaa vilistä eri henkilöiden esittämiä näkemyksiä, joiden arvottaminen on vaikeaa, ellei ole perehtynyt käsiteltävään asiaan perin pohjin.
- Asiantuntijuus on aina vähän kriisissä. Oli kyse sitten avoimesta keskustelutilaisuudesta tai nettikommentoinnista, niissä pitäisi pystyä selvästi erottamaan, kuka on asiantuntija ja kuka ”vain” keskustelija. Välttämättä ei toki tarvita asiantuntijaa lainkaan, ilmankin voi tulla paljon hyviä keskusteluja, Raevaara toteaa.
Popular Science toivoo lukijoidensa osallistuvan keskusteluun jatkossa esimerkiksi Twitterin, Facebookin ja sähköpostin välityksellä.
Lisäksi verkkotoimitus jättää yhä oven raolleen artikkelien suoralle kommentoinnille: lehti nimittäin lupaa, että valikoidut jutut avataan keskustelua varten.