Linnoittaminen

Mutta tosi tilanteessa se home taitaa olla pienimpiä murheita.
Benelli kirjoitti:
Tuo on iso jos. Ei jossain Säkylän camp Maurissa missä kontit ovat irti maasta ja katon alla mitään ongelmia ole mutta ikävän suuressa osassa on käytännössä hometta.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tietenkin aina on asua mukavasti maan päällä teltassa kuin homeisessa kontissa.
Mutta tosi tilanteessa se home taitaa olla pienimpiä murheita.




Ps
Ihan hyvin noissa Säkylän konteissa viikon makoili viime kesäkuun lopun helteissä (lämpö yöllä 6 ja 0)
 
Ottoville kirjoitti:
Mutta tosi tilanteessa se home taitaa olla pienimpiä murheita.



Tietenkin aina on asua mukavasti maan päällä teltassa kuin homeisessa kontissa.
Mutta tosi tilanteessa se home taitaa olla pienimpiä murheita.




Ps
Ihan hyvin noissa Säkylän konteissa viikon makoili viime kesäkuun lopun helteissä (lämpö yöllä 6 ja 0)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tietysti lasta ei pidä heittää pois pesuveden mukana.
 
(Meri)kontit on kyllä jo aika vanha juttu linnoittamisessa - ainakin sellaiset parikymmentävuotta niitä on käytetty/suunniteltu käytettäväksi erilaisiin linnoittamistarkoituksiin.
Homehtumisongelmasta sen verran, että se on tullut eteen oikeastaan kaikkien linnoitteiden kanssa minkä kanssa olen ollut tekemisissä. Kontit, puiset valmisosalinnoitteet, betoniset valmisosalinnoitteet jne jne homehtuvat kaikki melko nopeasti JOS ne eivät ole jatkuvassa käytössä. Homehan on siitä "hauska" ilmiö, että se on yksi sitkeimmistä elämänmuodoista mitä on. Kuten kaikki varmasti tietävätkin, hometta on jossain muodossa lähes kaikkialla ja heti kun jossain vain ilmenee sopiva elinalusta ja olosuhteet, niin kasvu lähtee käyntiin - ja pirun vaikea hometta on myös tappaa, se kun menee jonkinlaiseen horrostilaan kun olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi - heräten sitten taas eloon jos olosuhteet muuttuvat.
Tämä aiheuttaa sen, että kun linnoitteet eivät ole käytössä (siis käytännössä niitä ei lämmitetä) muodostuu niihin nopeasti kosteutta ja sitä sitä kautta homeet aloittavat kasvunsa.
Eli: kun linnoite on käytössä (lämmitetty), harvoin homekaan muodostaa ongelmaa.
Nyt tietysti joku sanoo, että onhan monissa jatkuvasti käytössä olevissa asuin- ja muissa rakennuksissakin homeongelmia, miksei siis linnoitteissakin? Totta - mutta asuinrakennukset ovat usein linnoitteisiin nähden rakenteeltaan monimutkaisia ja monikerroksisia että rakenteiden joihinkin osiisn muodostuu helposti homeelle otolliset olosuhteet. Linnoitteet taas ovat tässä mielessä useimmiten rakenteeltaan niin yksinkertaisia, ettei niihin kovin helposti muodostu homeelle otollisia olosuhteita KUN lämpötila ja kosteus pidetään sellaisina, ettei homeelle otollisia olosuhteita pääse syntymään.
Näkisin siis, että home harvoin on ongelma linnoitteissa jotka ovat käytössä - sensijaan kaikki näkemäni linnoitteet, jotka ovat pääosin käyttämättömiä, kärsivät jollakin tavalla homeista.
 
Voi olla, että siinä vaiheessa, kun kontteja tarvitaan, niin home on se pienin ongelma... :)
 
No joo, toki - mutta olisi tietysti hyvä että asuttaviksi tarkoitetut linnoitteet olisivat homeettomia, osa homeista kun taitaa olla sellaisia että ne aiheuttavat joillekin aika nopeasti oireita. Sotilaiden suorituskyvyn kannalta olisi tietysti hyvä, että palautumista häiritsevät tekijät saisi karsittua minimiin - varsinkin kun niitä kaikkia ei ylipäätään ole sotaoloissa mahdollista karsia, niin sellaiset joille voi tehdä jotakin, voitaisiin välttää.

Tosin olen nähnyt sellaisenkin puisen valmisosalinnoitteen, joka oli 4vkon kuluttua valmistumisestaan sisältä lähes musta sinne levinneestä homeesta = asumiskelvoton jopa sotatilanteessa sanoisin. Tämä tilanne olisi hyvin voinut syntyä tosipaikassa siinä välissä kun linnoittava porukka olisi sen rakentanut - ennenkuin käyttäjä on toiminta-alueellaan.

Mutta joo, tuskin se home suurimpia ongelmia siinä tilanteessa on.
 
Kapiainen kirjoitti:
No joo, toki - mutta olisi tietysti hyvä että asuttaviksi tarkoitetut linnoitteet olisivat homeettomia, osa homeista kun taitaa olla sellaisia että ne aiheuttavat joillekin aika nopeasti oireita. Sotilaiden suorituskyvyn kannalta olisi tietysti hyvä, että palautumista häiritsevät tekijät saisi karsittua minimiin - varsinkin kun niitä kaikkia ei ylipäätään ole sotaoloissa mahdollista karsia, niin sellaiset joille voi tehdä jotakin, voitaisiin välttää.

Tosin olen nähnyt sellaisenkin puisen valmisosalinnoitteen, joka oli 4vkon kuluttua valmistumisestaan sisältä lähes musta sinne levinneestä homeesta = asumiskelvoton jopa sotatilanteessa sanoisin. Tämä tilanne olisi hyvin voinut syntyä tosipaikassa siinä välissä kun linnoittava porukka olisi sen rakentanut - ennenkuin käyttäjä on toiminta-alueellaan.

Mutta joo, tuskin se home suurimpia ongelmia siinä tilanteessa on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Melkein vaatisi jonkun tutkimuksen lähteeksi, että nuo kyseiset homeet ovat vaarallisia.

Yksinkertainen kikka homeen hillitsemiseksi saattaisi olla kalkitseminen. Asuintilojen kalkitseminen ei veisi kauan ja toteutettavissa todella yksinkertaisilla aineilla ja välineillä, sekä tarttuu puuhun ja betoniin. Osastolla luulisi olevan aikaa, jos kerran ovat saaneet vielä valmiit linnoitteet.
 
Recon4Life kirjoitti:
Melkein vaatisi jonkun tutkimuksen lähteeksi, että nuo kyseiset homeet ovat vaarallisia.

Yksinkertainen kikka homeen hillitsemiseksi saattaisi olla kalkitseminen. Asuintilojen kalkitseminen ei veisi kauan ja toteutettavissa todella yksinkertaisilla aineilla ja välineillä, sekä tarttuu puuhun ja betoniin. Osastolla luulisi olevan aikaa, jos kerran ovat saaneet vielä valmiit linnoitteet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep - ja tutkimukseen ei siinä tilanteessa ole aikaa, halua, eikä resursseja - joten käytäntö osoittaisi ovatko ne haitallisia..

Kalkitseminen tosiaan on minusta oikein hyvä keino varsinkin betonilinnoitteiden kohdalla. Ei niitä ennenaikaan kivi- ja betoniseiniä turhaan kalkittu - ja olenpa itsekin erään vanhan kellarin kerran jonkinlaisessa koemielessä kalkinnut sisäseiniltään. Ko. kellarissa on maalattia, eli kosteutta aika paljon. Seinät olivat aikamoisessa homeessa kun tila ei ollut ollut minkäänlaisessa käytössä vuosiin. Harjailin seinistä kasvustoa irti sen mitä järkevällä vaivalla lähti, valmistin itse "kalkkimaalia" (vähän hommassa oikaistenkin verrattuna siihen miten se olisi kuulunut tehdä) ja kalkitsin seinät. Nyt on kulunut noin 10 vuotta, ja seinissä ei edelleenkään näy hometta. Kalkki siis tuntuisi toimivan = pieni vaiva, halpa hinta, helppo toteuttaa ja vaikuttaa toimivalta.
Puuta en ole kalkinnut koskaan, joten siitä en osaa sanoa oikein mitään muuta kuin että jos tarttuu niin varmasti toimii.
 
Kalkitseminen on wanha kikka. Mm. navetat kalkittiin ennen joka kesä. Vältyttiin homeelta ja toiseksi kesällä kärpäset ym. eivät tykkää valkoisesta kalkitusta seinästä.
 
Mihinkähän se kalkin hometta estävä vaikutus perustuu? Entäs kalkkipölyn hengittäminen, onko kovinkin haitallista - luulisin, että ei, mutta... Tuossahan on oikein erinomainen keino torjua hometta sitten, senkun sivellään kalkkilitkua seiniin tai pikavaihtoehtona vedetään nasse päähän ja käydään paiskimassa hanskat kädessä sitä sinne seiniin pitkin ja poikin, sitten pyyhitään rätillä ylimääräiset pois/levitetään tasaisesti, sitten tuuletetaan kämppä ja pistetään helvetinmoiset hönkät kaminaan ja se on siinä sitten.
 
hessukessu kirjoitti:
Mihinkähän se kalkin hometta estävä vaikutus perustuu? Entäs kalkkipölyn hengittäminen, onko kovinkin haitallista - luulisin, että ei, mutta... Tuossahan on oikein erinomainen keino torjua hometta sitten, senkun sivellään kalkkilitkua seiniin tai pikavaihtoehtona vedetään nasse päähän ja käydään paiskimassa hanskat kädessä sitä sinne seiniin pitkin ja poikin, sitten pyyhitään rätillä ylimääräiset pois/levitetään tasaisesti, sitten tuuletetaan kämppä ja pistetään helvetinmoiset hönkät kaminaan ja se on siinä sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Home taitaa viihtyä paremmin happamilla alustoilla. Voisiko kalkin teholla olla jotain tekemistä sen ph-arvon kanssa?
 
On siitä Kalkkimaalista muutakin hyötyä...varsinkin talvella ;)
 
Pysyykö muuten kalkkivelli tankin pellissä mitenkään? Neitseenvalkoista tuskin koskaan tarvitaan, eiköhän joku harmaalaikkuinen liene lähellä parasta?
 
baikal kirjoitti:
Neitseenvalkoista tuskin koskaan tarvitaan, eiköhän joku harmaalaikkuinen liene lähellä parasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä taitaa olla aika tyypillinen suomalainen metsä, aika paljon muuta kuin puhdasta valkoista tankin taustaksi.

8070605.jpg
 
baikal kirjoitti:
Pysyykö muuten kalkkivelli tankin pellissä mitenkään? Neitseenvalkoista tuskin koskaan tarvitaan, eiköhän joku harmaalaikkuinen liene lähellä parasta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Pysyy se kohtalaisesti - joskus talvimaalausohjekin oli että musta jätetään mustaksi kokonaan, ruskeasta 1/2 maalataan valkoiseksi ja vihreä jää vihreäksi - tai jotakin sinnepäin. Peruskuvio kai on edelleen se, että noin 1/3 on valkoista, loput tummia värejä kesäkuviosta.
 
Kapiainen kirjoitti:
Pysyy se kohtalaisesti - joskus talvimaalausohjekin oli että musta jätetään mustaksi kokonaan, ruskeasta 1/2 maalataan valkoiseksi ja vihreä jää vihreäksi - tai jotakin sinnepäin. Peruskuvio kai on edelleen se, että noin 1/3 on valkoista, loput tummia värejä kesäkuviosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Normin mukaan.
3 värikaaviossa maalataan kaikki vaalean vihreä ja puolet tumman vihreästä valkoiseksi. 4 värikaaviossa maalataan kaikki vaalean vihreät sekä puolet ruskeista ja tumman vihreistä valkoiseksi. T: Joka talvi tankkeja maalaava
 
CV9030FIN kirjoitti:
Normin mukaan.
3 värikaaviossa maalataan kaikki vaalean vihreä ja puolet tumman vihreästä valkoiseksi. 4 värikaaviossa maalataan kaikki vaalean vihreät sekä puolet ruskeista ja tumman vihreistä valkoiseksi. T: Joka talvi tankkeja maalaava
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep - näin se epäilemättä menee. Siitä on jo "hetki" kun olen tankkeja maalaillut - aikana jolloin tankit oli vielä venäläisiä ja tankkimiehet kuvittelivat että ne olisivat muka hyviä.. Toki sen verran on onneksi saanut näihin meidän uusiinkin peleihin tutustua että tietää niiden venäläisten rattaiden olleen oikeasti jotain muuta kuin hyviä :)
Sittemmin on saanut - tai joutunut - ihan miten sen ottaa, miettimään miten niille venäläisille tankeille saa pistettyä kampoihin.
 
baikal kirjoitti:
Pysyykö muuten kalkkivelli tankin pellissä mitenkään? Neitseenvalkoista tuskin koskaan tarvitaan, eiköhän joku harmaalaikkuinen liene lähellä parasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ennen käytettiin nimenomaan kalkkimaalia. Nykyinen vesipestävä talvimaali on sitten aavistuksen teknisempää kamaa. Pitää myös muistaa että kiintonaamiointi havupuilla on myös talvella normaalia toimintaa talvinaamiomaalauksen lisäksi. Harjoituskuvissa vaan harvemmin näkyy kun kiintonaamioidulla vaunulla ei saa ajaa yleisellä tiellä...
 
Kapiainen kirjoitti:
Jep - näin se epäilemättä menee. Siitä on jo "hetki" kun olen tankkeja maalaillut - aikana jolloin tankit oli vielä venäläisiä ja tankkimiehet kuvittelivat että ne olisivat muka hyviä.. Toki sen verran on onneksi saanut näihin meidän uusiinkin peleihin tutustua että tietää niiden venäläisten rattaiden olleen oikeasti jotain muuta kuin hyviä :)
Sittemmin on saanut - tai joutunut - ihan miten sen ottaa, miettimään miten niille venäläisille tankeille saa pistettyä kampoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen minäkin maalannut ja maalauttanut niin Neuvosperäisiä kun länsimaisiakin kuljetus-, rynnäkkö-, ja taistelupanssarivaunuja sekä -ajoneuvoja.
Soisin useammankin miettivän miten niille tankeille pannaan kampoihin...se kun ei olekaan ihan niin helppoa kun voisi luulla...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top