Samses
Ylipäällikkö
Ottamalla yhteyden Helsingin aluetoimistoon. Sijaintipaikka Lauttasaari, yhteystiedot täällä:
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=5ea324004691bdfb8838bb786bf3619b
MAAK tänään
- Viestiketjun aloittaja vezuri
- Aloitus PVM
Ottamalla yhteyden Helsingin aluetoimistoon. Sijaintipaikka Lauttasaari, yhteystiedot täällä:
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=5ea324004691bdfb8838bb786bf3619b
Samses
Ylipäällikkö
Höps. Jos kunto, into ja koulutus sopivat, MaakKissa voi palvella 60-vuotiaaksi asti. Ikänumerosta se ei ole kiinni. KOTU-yksikössä voi palvella myös hyvinkin pitkään.
Samses
Ylipäällikkö
Itse näkisin, että jos vaikka muutaman vuoden päästä pääsisin noihin hommiin mukaan niin sekin olisi itsessään hieman asennekasvatusta, olisi nimittäin varmaankin jollakin tasolla siistiä kun "isi on sotamies".Tai sitten pälvikaljuisen kolmevitosen isäukon tälläytyminen maakuntajoukkojen kurkkusalaattiin olisi niin perin pohjin noloa että valitsisivat sivarin
Kaipa tämän 81mm krh-koulutuksen myötä, suht hyväkuntoisena edelleen ja väkiköyhässä maakunnassa voisin olla ihan toivottuakin ainesta MAAKiin jopa sitten 35 ja risat mittarissa.
Varmasti olisit.
Tuosta varusmieskoulutuksesta sen verran, että siitä ei kannata murehtia. Kaikki jalkaväkitehtävät ovat erittäin sopiva perusta, SPOL-koulutus samoin, ja mukana on myös tykistö-, huolto- yms koulutettuja joista yllättävän monelle löytyy MaakKista jopa ihan koulutusta vastaava tai ainakin lähellä oleva tehtävä. MaakK on rakenteeltaan useita koulutushaaroja sisältävä ja itsensä huoltava joukko, joten monenlaisia osaamistarpeita henkilöstölle on.
Sinä saattaisit hyvin todennäköisesti löytää itsesi oman MaakKisi Krh-joukkueesta, sattuneesta syystä.
Tuota väitettä saisit perustella.
Minäkin tiedän, että Perkeissä on todella hyviä miehiä. Se, että tuikkaat tuollaisen kommentin ketjuun jossa kehutaan maakkeja viittaa siihen, että mielestäsi Perkissä on vielä parempia miehiä kuin maakeissa. En pysty/halua kiistää, mutta jotain täsmennystä pyydän.
Perkissä olevia ukkoloita on taatusti sijoitettu sinne jo ennen kuin maakit edes keksittiin. Oliko peräti niin, että yli 30 vuotiaat aktiivit tyrkättiin ennen perkkiin ja nykyään maakkiin? Itse en tiedä vastausta. Tuli vaan mieleen.
Sori Kim. Se oli huono vitsintekeleeksi tarkoitettu.
Ok. Tällaisena tosikkona tuollainen vaihtoehto ei tullut mieleen. KIM
KorpiSISSI
Kenraali
Näin varmaan "ErKin PERKissä"
joka juoksee kupletin kasaan ja pistää hommat tulille, "avaimet käteen" periaatteella Mutta tästäkään ei sen enempää.Tämä riittää vakuuttamaan minut liittymisestä. Katsotaan hyväksyykö ne.
Mutta mennäämpä syvään asiaan.
MAAKJt lienee nyt jo julistamista vaille yhtäkuin paikallisjoukkojen kova ydin? Itseasiassa näinhän me uumoilimme jo ajat sitten. Periaatteessa toimiva konsepti: vapaaehtoisvoimalla luodaan runko-osat, jotka täydennetään määrävahvuisiksi, jos tarve vaatii?
Ukrainan sodan tiiviimmissä vaiheissa UA olisi varmasti kiitollisuudella tervehtinyt vaikka sitten paikallispataljoonia saumakohtiin ja sivustojen vapaana pitämiseen. Monessa kohtaa ainakin virallisten karttatietojen valossa näytti siltä, että "pelkät taistelujoukot" eivät riittäneet, jo vallattuja alueita ei voitu vakiinnuttaa ja helposti jo pataljoonan kokoinen vihollinen pystyi luomaan sivustauhkia yms. jotka pakottivat osan taistelujoukoista irroittamaan voimaa varsinaiselta pelipaikalta ja mitäpä siitä sitten seurasikaan.
Siviilillä on lupa ja varaa akkiloida asioita. Millä keinoin kevyesti varustetut paikallisjoukot voivat selvitä sellaisista tehtävistä, joita UA selvitteli painopistesuunnan joukoillaan? Mitä eri taistelutapoja ja -tekniikoita hyväksi käyttäen rajatun liikkuvuuden ja - suojan jopa yli-ikäisinä pidettävät joukot voivat pitää alueita hallussaan tai ainakin rajata vihollisen saamaa jalansijaa niillä alueilla? Iskuarmeijan leikkimisestä ei tule mitään, eikä linjapuolustuskaan oikein ole tätä päivää kaikin paikoin ym. rajoitteet huomioiden. Mitteepä lottootte?
MAAKJt lienee nyt jo julistamista vaille yhtäkuin paikallisjoukkojen kova ydin? Itseasiassa näinhän me uumoilimme jo ajat sitten. Periaatteessa toimiva konsepti: vapaaehtoisvoimalla luodaan runko-osat, jotka täydennetään määrävahvuisiksi, jos tarve vaatii?
Ukrainan sodan tiiviimmissä vaiheissa UA olisi varmasti kiitollisuudella tervehtinyt vaikka sitten paikallispataljoonia saumakohtiin ja sivustojen vapaana pitämiseen. Monessa kohtaa ainakin virallisten karttatietojen valossa näytti siltä, että "pelkät taistelujoukot" eivät riittäneet, jo vallattuja alueita ei voitu vakiinnuttaa ja helposti jo pataljoonan kokoinen vihollinen pystyi luomaan sivustauhkia yms. jotka pakottivat osan taistelujoukoista irroittamaan voimaa varsinaiselta pelipaikalta ja mitäpä siitä sitten seurasikaan.
Siviilillä on lupa ja varaa akkiloida asioita. Millä keinoin kevyesti varustetut paikallisjoukot voivat selvitä sellaisista tehtävistä, joita UA selvitteli painopistesuunnan joukoillaan? Mitä eri taistelutapoja ja -tekniikoita hyväksi käyttäen rajatun liikkuvuuden ja - suojan jopa yli-ikäisinä pidettävät joukot voivat pitää alueita hallussaan tai ainakin rajata vihollisen saamaa jalansijaa niillä alueilla? Iskuarmeijan leikkimisestä ei tule mitään, eikä linjapuolustuskaan oikein ole tätä päivää kaikin paikoin ym. rajoitteet huomioiden. Mitteepä lottootte?
Jos katsoo noita aiemmin linitettyjä videoita ja powerpointteja, noin voinee tulkita sopivassa seurassa. Mutta ei se mielestäni ole ihan objektiivinen näkemys. Todetaan, että MAAK on yki osa paikallispataljoonaa ja myös todetaan, että toimintavalmiudeltaan paras virka-aputehtäviin. Jos kovin ydin määritellään noin, sitten kysymykseesi voi vastata kyllä, mutta tästä lienee näkemyksiä eri suuntiin eri tahoilla.
Totta mutta minusta UA:n ongelma oli kertaluokkaa suurempi kuin vain paikallispataljoonien puute. Aiemmin kysyin kokeeko porukka MAAKin yhdeksi rattaaksi turvallisuuskoneistossa. UA:sta puuttui varmasti tämä ratas, mutta en sen usko olleen ainoa puuttuva osa.
Eikös tilanne itseasiassa ollut melkein niin, että taistelevat joukot olivat vain ja ainoastaan paikallispataljooniin verrattavia joukkoja hyvin pitkälti. Ainakin raskaan aseistuksen ja muun varustuksen puutetta valitettiin jatkuvasti. Niinhän meilläkin valitettaisiin jos paikallisjoukot olisivat ainoat kasaan saadut joukot.
Yksi kysymys vielä kovan harjoituksen määritelmästä (mikä on ns täyttä asiaa) kun siihen on viitattu monessa kohtaa... Mitä se teille on?
Minä katsoisin sen liittyvän fyysiseen rasittavuuteen, ehkä johtuen siitä että en ole kovin teknisessä aselajissa ja vain miehistössä. Viisi tuntia max unta viikonloppuun, lyhyet tauot ja lähinnä vain rastikoulutusten yhteydessä, muuten liikettä (ei välttämättä juoksua, mutta tekemistä). Huvi (ja hyöty) tulee siitä, että tällä tavalla tulee vietettyä vain harvoin "siviilissä".
Kanta-Hämeen talvisissikurssi täyttää nuo vaatimukset. Kesäkurssit ei ihan, koska ainakin syksyn kurssi on osana Hämeen Ilves harjoitusta ja suuremmasta joukkojen määrästä johtuen odottelua on enemmän. Kilpailuista Etelä-Karjalan Sotilasmarssi myös on hyvä, lyhyempi mutta siitä saa niin kovan kuin vain juoksukunto kestää (60-80km 20 tunnissa 10-15kg repun kanssa, mutta saa vetää myös 10 tuntiin jos jaksaa).
Johtajille kovat kurssit on varmasti jotain ihan muuta, esim joukkojen koordinointi vaikka tuossa Hämeen Ilveksessä on varmasti vaativa rupeama.
Minä katsoisin sen liittyvän fyysiseen rasittavuuteen, ehkä johtuen siitä että en ole kovin teknisessä aselajissa ja vain miehistössä. Viisi tuntia max unta viikonloppuun, lyhyet tauot ja lähinnä vain rastikoulutusten yhteydessä, muuten liikettä (ei välttämättä juoksua, mutta tekemistä). Huvi (ja hyöty) tulee siitä, että tällä tavalla tulee vietettyä vain harvoin "siviilissä".
Kanta-Hämeen talvisissikurssi täyttää nuo vaatimukset. Kesäkurssit ei ihan, koska ainakin syksyn kurssi on osana Hämeen Ilves harjoitusta ja suuremmasta joukkojen määrästä johtuen odottelua on enemmän. Kilpailuista Etelä-Karjalan Sotilasmarssi myös on hyvä, lyhyempi mutta siitä saa niin kovan kuin vain juoksukunto kestää (60-80km 20 tunnissa 10-15kg repun kanssa, mutta saa vetää myös 10 tuntiin jos jaksaa).
Johtajille kovat kurssit on varmasti jotain ihan muuta, esim joukkojen koordinointi vaikka tuossa Hämeen Ilveksessä on varmasti vaativa rupeama.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Vain aika tulee näyttämään mihin tilanne vakiintuu.
Tästä samaa mieltä.
Tulevaisuudessa tulemme näkemään onko tuo yksikkö maakuntakomppania vai paikallispataljoona.
Kylmä fakta on kuitenkin se, että maakuntakomppanioiden on palveltava suurempaa suunnitelmaa. Voi hyvinkin tulevaisuudessa olla, että maakuntakomppaniassa tehdään muutaman vuoden mittainen kisällijakso, jonka jälkeen nuorimmat ja parhaimmat jatkavat tässä keihäänkärjessä ja osa henkilöistä saa sodan ajan sijoituksen muualta paikallispataljoonasta. Se jää sitten täysin auki toimiiko MAAK noille vapaaehtoisille vielä jonkinlaisena koulutusorganisaationa?
Pidän erittäin epätodennäköisenä, että tulevaisuudessa maakuntakomppanioissa olisi 55+ johtajia tai miehistötehtävissä toimivia henkilöitä, jotka 50 vuotispäivänä ylennetään alikessuiksi, että saavat jatkaa palvelusta komppaniassa. (Siis nykyisinhän näitä löytyy.)
Viimeksi muokattu:
Sanoppa yhden eurooppalaisen armeijan nimi, joka ei Venäjää vastaan hiukan valittaisi tulivoiman puutetta tai oman armeijansa miesluvun pienuutta? Niin siinä tahtoo käydä, kun vastaan tulee ihan oikea vastustaja, sitä joutuu punnitsemaan erilaiset määriin perustuvat asiat vähän uudelta pohjalta. Venäjä kykenee luomaan minkä tahansa rajanaapurinsa kanssa tilanteen, jossa tuo rajanaapuri saa kyllä ihan täyspäiväistä työtä selviämisensä suhteen.
Jo on hitto, jos tätä ei ole jo Suomessakin "ymmärretty uudestaan".
Jos ukrainalaiset ovat ja olivat paikallispataljooniin verrattavia, niin Suomella on hyvin pullat uunissa.
Karvajalka
Luutnantti
Maakissa ei tarvita ensimmäistäkään yli 45-, 50- tai 55-vuotiasta ukkoa (jokainen valitkoon mieleisensä ikärajan), jos nuorempia tulijoita on riittävästi. Uudellamaalla saattaa olla, meillä ei, joten allekirjoittaneellekin riittää vielä tilaa. Toisaalta on ihan mukavaa kun tarvitaan, mutta olisihan se hyvä että porukka koostui nuoremmista. No ei auta maista, täytyy vaan kammeta itsensä taas lenkille että pysyy nuorempien edellä.
taktinen taistelumajava
Kapteeni
Niin nykyisin sentään foorumillakin myönnetään noiden paikallisjoukkojen tarve.
Toista se oli 10 vuotta sitten kun pinnassa oli vain kriha, interventiokyky ja sai kuulla kuinka Ruotsin asevoimat on kova taistelukone Suomen armeijaan verratuna kun valmius on niin verraton.
Nykyään noi kumipyörävaunut konetykkeineen on löytäneet oman painoarvonsa keskusteluissakin.
Jaa postiisi olisi saanut vastata vain, että olen samaa mieltä
Leikki sikseen, en mä usko että ainoa ongelma oli vastapuolen suuruus/hyvyys/paremmuus vaan myös puolustavan osapuolen mädänneisyys. Ja veikkaan, että moni (ehkä myös sinä) on samaa mieltä, ainakin laajan ukrainaketjun perusteella.
Sinällään nuo pohdinnat siitä, että "Vihollisen panssarikärki pääsee murtoon, mitä tekee MAAKK???" ovat aika turhia, kunhan tajuaa tarkastella asiaa hieman laajemmalta mittakavalta, kuin oman rynnäkkökiväärin tähtäinten läpi. Paikallisjoukot käsittävät noin 30 000 taistelijaa 150 000 vahvuisista SA-maavoimista, joten eiköhän tehtävälle löydy niitä panssarikärkiä torppaamaan ihan alan miehiäkin, ennenkuin Paikallispahoinpitelijät tarvitsee laittaa tehtävälle. Tosin kyllähän näiltäkin löytyy rajoitettu kyky vaikuttaa esim. Taistelupanssarivaunuihin. Kuvittelisin, että osa tähän lankaan kommentoineista hyvin tietää tämän, mutta jostain syystä on kiva jauhaa vähän aiheen sivusta jotain siihen liittymätöntä paskaa...
Ja kotimaisten Puolustusvoimien vertailu Ukrainalaisiin, tai ainakin samalle viivalle laittaminen osoittaa mielestäni vakavaa harkintakyvyn ja näkemyksen puutetta. Tätä en sano mitkään siniristilasit silmien edessä, vaan ihan kummankin maan organisaatioihin ja tilanteeseen hieman tavallista syvemmin perehtyneenä. Vai mitä luulette, keskittyvätkö suomalaiset upseerit tulevassa rähinässä sotimisen sijaan verottamaan taistelijoilta rahaa heille joka tapauksessa kuuluvista, usein jopa lahjoituksina saaduista varusteista? Ensinnäkään ei taida tulla 99,99%lle edes mieleen ja se loppu 0,01% mätäpaiseitakin pistetään tuomiolle asiasta hyvin nopeasti jos jotain tällaista ilmenee. Osaamis- ja tietotaitotasoero suomalaisten ja ukrainalaisten upseerien välillä on aivan tajuton, hieman yksinkertaistaen meillä on "systeemi", heillä ei.
Paikallisjoukot ovat 1.1.2015 sodan ajan joukkoja, joten uskomattomia muutoksia organisaatioon tuskin tulisi enää LKP:n aikana. Eri asia taas on ajan kuluessa kertyneen kokemuksen pohjalta mahdolliset tehtävät muutokset k.o. organisaatioon jo rauhan aikana. Ensisijaisesti vapaaehtoisista koottavat PAIKP:n yksiköt täydennetään just niillä itsellään, eli vapaaehtoisilla. Kunhan taistelija täyttää minimivaatimukset ei ole tarkoituksenmukaista tarttua pikkuasioihin, kuten ikään, eikä näin myöskään pääasiassa toimita (Poikkeukset ovat pääasiassa yksittäisiä ALTSTO:jen väen huteja). Eri asia on sitten se tulevaisuuden tilanne, kun hakijoiden määrä ylittää avointen paikkojen määrän. Tällöin nostetaan rimaa (kunnon ja/tai muiden ominaisuuksien osalta)
Joissakin tapauksissa on myös helpompaa perustella toimintaan kelpaamattomaksi katsotulle kaverille iän tms. muotoseikan perusteella teiden erkanemista... just sayin'. Kyllä joukossa seurataan henkilöiden todellista kenttäkelpoisuutta ja soveltuvuutta, pelkkien cooper-testin ja LKT:n numeroiden tuijottamisen sijaan. Tähän asti tällaista toimintaa rajoittava tekijä on ollut se fakta, ettei MAAKKeihin ole suoranaista tunkua ollut.
Yksi asia joka pitää ymmärtää näinkin suuria muutoksia tarkasteltaessa on se, ettei esimerkiksi Paikallisjoukkojen kokoinen laiva käänny rauhan aikana yhdessä yössä, eikä tarvitsekaan. Rajatulla budjetilla ja monen muun korkeamman prioriteetin kehityskohteen asettamissa raameissa asia silti etenee vaihtelevan määrätietoisesti kohti asetettuja tavotteita. Mikäli Sodan uhka huomattavasti nousee nykyisestä on sanomattakin selvää, että kaikken mahdollisien keskeneräisten asioiden valmiiksi saattamista tullaan nopeuttamaan erilaisin toimenpitein.
Näin yleisesti kenelle tahansa tätä ketjua lukevalle, jota kiinnostaa Aktiivireserviläisura:
Mikäli paikallisjoukkoihin liittyminen kiinnostaa, pistä sitä hakemusta menemään sen sijaan, että ihmettelet jossain mp.netissä asiaa kolme vuotta. MAAKK:n tai muiden PAIKP:n yksiköihin liittyessä tehtävä koulutussitoomus ei ole pelkkä menolippu, vaan muutokset elämäntilanteessa, halukkuudessa yms. ovat käypiä syitä purkaa tehty sitoumus jos homma ei jossain välissä enää nappaakaan. Muutamissa MAAKKeissa on sitäpaitsi käytössä harjoituksesta tai useammasta koostuva harkintaperiodi, jonka aikana ei ole voimassa vielä mitään velvotteita. Tänä aikana PV mittaa hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota, kun taas hakija puolestaan saa käsityksen siitä, onko toiminta hänelle mielekästä vai ei.
Paikallisjoukoissa palvelleet saavat pääasiassa SA-sijoituksen niihin, vaikka purkaisivat tai jättäisivät uusimatta koulutussitoomuksensa. Heille on annettu koulutusta, jota ei päästetä valumaan hukkaan.
Ja kotimaisten Puolustusvoimien vertailu Ukrainalaisiin, tai ainakin samalle viivalle laittaminen osoittaa mielestäni vakavaa harkintakyvyn ja näkemyksen puutetta. Tätä en sano mitkään siniristilasit silmien edessä, vaan ihan kummankin maan organisaatioihin ja tilanteeseen hieman tavallista syvemmin perehtyneenä. Vai mitä luulette, keskittyvätkö suomalaiset upseerit tulevassa rähinässä sotimisen sijaan verottamaan taistelijoilta rahaa heille joka tapauksessa kuuluvista, usein jopa lahjoituksina saaduista varusteista? Ensinnäkään ei taida tulla 99,99%lle edes mieleen ja se loppu 0,01% mätäpaiseitakin pistetään tuomiolle asiasta hyvin nopeasti jos jotain tällaista ilmenee. Osaamis- ja tietotaitotasoero suomalaisten ja ukrainalaisten upseerien välillä on aivan tajuton, hieman yksinkertaistaen meillä on "systeemi", heillä ei.
Paikallisjoukot ovat 1.1.2015 sodan ajan joukkoja, joten uskomattomia muutoksia organisaatioon tuskin tulisi enää LKP:n aikana. Eri asia taas on ajan kuluessa kertyneen kokemuksen pohjalta mahdolliset tehtävät muutokset k.o. organisaatioon jo rauhan aikana. Ensisijaisesti vapaaehtoisista koottavat PAIKP:n yksiköt täydennetään just niillä itsellään, eli vapaaehtoisilla. Kunhan taistelija täyttää minimivaatimukset ei ole tarkoituksenmukaista tarttua pikkuasioihin, kuten ikään, eikä näin myöskään pääasiassa toimita (Poikkeukset ovat pääasiassa yksittäisiä ALTSTO:jen väen huteja). Eri asia on sitten se tulevaisuuden tilanne, kun hakijoiden määrä ylittää avointen paikkojen määrän. Tällöin nostetaan rimaa (kunnon ja/tai muiden ominaisuuksien osalta)
Joissakin tapauksissa on myös helpompaa perustella toimintaan kelpaamattomaksi katsotulle kaverille iän tms. muotoseikan perusteella teiden erkanemista... just sayin'. Kyllä joukossa seurataan henkilöiden todellista kenttäkelpoisuutta ja soveltuvuutta, pelkkien cooper-testin ja LKT:n numeroiden tuijottamisen sijaan. Tähän asti tällaista toimintaa rajoittava tekijä on ollut se fakta, ettei MAAKKeihin ole suoranaista tunkua ollut.
Yksi asia joka pitää ymmärtää näinkin suuria muutoksia tarkasteltaessa on se, ettei esimerkiksi Paikallisjoukkojen kokoinen laiva käänny rauhan aikana yhdessä yössä, eikä tarvitsekaan. Rajatulla budjetilla ja monen muun korkeamman prioriteetin kehityskohteen asettamissa raameissa asia silti etenee vaihtelevan määrätietoisesti kohti asetettuja tavotteita. Mikäli Sodan uhka huomattavasti nousee nykyisestä on sanomattakin selvää, että kaikken mahdollisien keskeneräisten asioiden valmiiksi saattamista tullaan nopeuttamaan erilaisin toimenpitein.
Näin yleisesti kenelle tahansa tätä ketjua lukevalle, jota kiinnostaa Aktiivireserviläisura:
Mikäli paikallisjoukkoihin liittyminen kiinnostaa, pistä sitä hakemusta menemään sen sijaan, että ihmettelet jossain mp.netissä asiaa kolme vuotta. MAAKK:n tai muiden PAIKP:n yksiköihin liittyessä tehtävä koulutussitoomus ei ole pelkkä menolippu, vaan muutokset elämäntilanteessa, halukkuudessa yms. ovat käypiä syitä purkaa tehty sitoumus jos homma ei jossain välissä enää nappaakaan. Muutamissa MAAKKeissa on sitäpaitsi käytössä harjoituksesta tai useammasta koostuva harkintaperiodi, jonka aikana ei ole voimassa vielä mitään velvotteita. Tänä aikana PV mittaa hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota, kun taas hakija puolestaan saa käsityksen siitä, onko toiminta hänelle mielekästä vai ei.
Paikallisjoukoissa palvelleet saavat pääasiassa SA-sijoituksen niihin, vaikka purkaisivat tai jättäisivät uusimatta koulutussitoomuksensa. Heille on annettu koulutusta, jota ei päästetä valumaan hukkaan.
Viimeksi muokattu: