Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

120kt, luulisin olevan niiden yläraja taktiselle iskulle. CEP:n ollessa 30 metriä, niin luulisin, että sillä pystyy aika hyvin vaikuttamaan tunnettujen luolien suulle. 1.5 - 5 kilsan välitön paine-aalto, joka tuhoaa suurimman osan rakennetusta alueesta, aiheuttaen tulipaloja 10 kilometrin alueella.

30kt, vaikuttaa kokonaisuudessaan noin 2 kilometrin alueelle. Jos mä luen oikein tätä Fasin laskinta, http://www.fas.org/programs/ssp/nukes/nuclear_weapon_effects/nuclearwpneffctcalc.html?formAction=297&contentId=367 Ja ne voi toimittaa helposti tuollaisen pelkkänä termobarisena MOABina luolan suulle.

En mä haluaisi olla siellä paikalla, kaivaitumasta raunioista.
 
Juu, ja Tsar Bombaahan voi koettaa aina, jos on oikein sitkeä luolasto kyseessä. Siinä riittää JYTKYÄ jo sen verran, että rupee luola-asukin tukka suoristumaan.
 
ctg kirjoitti:
120kt, luulisin olevan niiden yläraja taktiselle iskulle. CEP:n ollessa 30 metriä, niin luulisin, että sillä pystyy aika hyvin vaikuttamaan tunnettujen luolien suulle. 1.5 - 5 kilsan välitön paine-aalto, joka tuhoaa suurimman osan rakennetusta alueesta, aiheuttaen tulipaloja 10 kilometrin alueella.

30kt, vaikuttaa kokonaisuudessaan noin 2 kilometrin alueelle. Jos mä luen oikein tätä Fasin laskinta, http://www.fas.org/programs/ssp/nukes/nuclear_weapon_effects/nuclearwpneffctcalc.html?formAction=297&contentId=367 Ja ne voi toimittaa helposti tuollaisen pelkkänä termobarisena MOABina luolan suulle.

En mä haluaisi olla siellä paikalla, kaivaitumasta raunioista.

Niin, tuossa viitannet siihen ryssien kokeeseen, jossa testasivat thermobaarista asetta ja arvelivat sen vastaavan 30kt:n räjähdystä vai kuinka? Kysymys tuossa tulee olemaan se, että minkälaisen paineen tuo aiheuttaa? Noiden suojien oviaukot on tehty kestämään 6 bar:n ylipaineen ja ilmaräjäytetty ydinpommi ei riitä sitä rikkomaan. Jotenkin veikkaan, että se konventionaalinen pommi ei riitä, etenkin jos se paineovi on yhtään syvemmällä.
 
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
120kt, luulisin olevan niiden yläraja taktiselle iskulle. CEP:n ollessa 30 metriä, niin luulisin, että sillä pystyy aika hyvin vaikuttamaan tunnettujen luolien suulle. 1.5 - 5 kilsan välitön paine-aalto, joka tuhoaa suurimman osan rakennetusta alueesta, aiheuttaen tulipaloja 10 kilometrin alueella.

30kt, vaikuttaa kokonaisuudessaan noin 2 kilometrin alueelle. Jos mä luen oikein tätä Fasin laskinta, http://www.fas.org/programs/ssp/nukes/nuclear_weapon_effects/nuclearwpneffctcalc.html?formAction=297&contentId=367 Ja ne voi toimittaa helposti tuollaisen pelkkänä termobarisena MOABina luolan suulle.

En mä haluaisi olla siellä paikalla, kaivaitumasta raunioista.

Niin, tuossa viitannet siihen ryssien kokeeseen, jossa testasivat thermobaarista asetta ja arvelivat sen vastaavan 30kt:n räjähdystä vai kuinka? Kysymys tuossa tulee olemaan se, että minkälaisen paineen tuo aiheuttaa? Noiden suojien oviaukot on tehty kestämään 6 bar:n ylipaineen ja ilmaräjäytetty ydinpommi ei riitä sitä rikkomaan. Jotenkin veikkaan, että se konventionaalinen pommi ei riitä, etenkin jos se paineovi on yhtään syvemmällä.

Ei tarvitse, jos sä hautaat ne sisällä olijat sinne luolaan, taikka teet siitä ainakin hemmetin vaikean kaivautua ulos. Se naapurin Father of All Bombs painoi 7.5 tonnia ja vastasi voimaltaan 44 tonnia TNTtä.
 
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
120kt, luulisin olevan niiden yläraja taktiselle iskulle. CEP:n ollessa 30 metriä, niin luulisin, että sillä pystyy aika hyvin vaikuttamaan tunnettujen luolien suulle. 1.5 - 5 kilsan välitön paine-aalto, joka tuhoaa suurimman osan rakennetusta alueesta, aiheuttaen tulipaloja 10 kilometrin alueella.

30kt, vaikuttaa kokonaisuudessaan noin 2 kilometrin alueelle. Jos mä luen oikein tätä Fasin laskinta, http://www.fas.org/programs/ssp/nukes/nuclear_weapon_effects/nuclearwpneffctcalc.html?formAction=297&contentId=367 Ja ne voi toimittaa helposti tuollaisen pelkkänä termobarisena MOABina luolan suulle.

En mä haluaisi olla siellä paikalla, kaivaitumasta raunioista.

Niin, tuossa viitannet siihen ryssien kokeeseen, jossa testasivat thermobaarista asetta ja arvelivat sen vastaavan 30kt:n räjähdystä vai kuinka? Kysymys tuossa tulee olemaan se, että minkälaisen paineen tuo aiheuttaa? Noiden suojien oviaukot on tehty kestämään 6 bar:n ylipaineen ja ilmaräjäytetty ydinpommi ei riitä sitä rikkomaan. Jotenkin veikkaan, että se konventionaalinen pommi ei riitä, etenkin jos se paineovi on yhtään syvemmällä.

Ehkä rajaamme keskustelua sillä tavoin, että jätämme ydinaseiden käytön ja vaikutukset tämän keskustelun ulkopuolelle? Suojatilojen suojaavuudesta täytyy sanoa seuraavaa. Kerrostalon S-1 suoja (ns. perusväestönsuoja) kestää jos 500 kilon miinapommi räjähtää 10-15 metrin päässä suojan seinästä.

Luolastoista täytyy sanoa seuraavaa. Ne vanhimmat ovat lähes 100 vuotta vanhoja, joten ehkä 1800-luvulla opiskellut insinööriupseeri ei voinut ottaa huomioon esim. laserohjautuvien liitopommien muodostamaa uhkaa. Toki osa noista vanhoista Helsingin maalinnoituksen luolista on sellaisia, että niihin ei voida vaikuttaa esim. täsmäliitopommeilla ja risteilyohjuksilla. Toki kyseessä oli enemmän pelko siitä, että mereltä ammuttu 30 senttinen tykinammus voisi osua suoraan sisäänkäyntiin.

Toki osa luolista on sisäänkäyntien osalta liian haavoittuvia ja ne saattavat olla ns. "mutkattomia" suoria luolia. Kyseinen luola on kuitenkin mahdollista suojata jopa voimakkaimmilta ja tarkimmilta täsmäpommeilla sulkemalla nuo vanhat sisäänkäynnit ja tekemällä uudet. Itse asiassa esim. osassa Helsingistä löytyvissä luolastoissa näkyy eri vuosikymmenten uhkakuvien vaatimia rakenneratkaisuja.

Missään tapauksessa kalliosuojat eivät ole menettämässä merkitystään suojarakenteina. Suomessa on kalliosuojissa 200 000 suojapaikkaa. Kerrottakoon, että Yhdysvalloissa vastaavat rakenteet tunnetaan nimellä "hardened facilities" eikä niitä ole ollenkaan tehty siviiliväestölle vaan käytännössä kaikki "kovetut laitokset" on varattu sotilaskäyttöön tai viranomaisille. Itse asiassa noita kovitettuja suojia siivileille löytyy vain Suomesta, Ruotsista ja Sveitsistä (siis edes jonkinlaisia määriä- Bill Gatesien yksityisbunkkereita ei lasketa).

Puolustusvoimien kalliosuojat ovat sitten asia erikseen. Yksi viimeisimmistä on valmistunut Sipooseen valmistunut ns. Hindsbyn varikkoluolasto. Asiasta kiinnostunut kyllä löytää pääkaupunkiseudulla myös huomattavan määrän muita luolastoja joiden olemassaolo ei ole julkista tietoa. Itse asiassa salailu näihin maanalaisiin järjestelyihin liittyen on lisääntynyt viime aikoina. Katajanokan valtavista maanalaisista tiloista ei ole tiedotettu juuri mitään ja eduskunnan alle louhitaan valtavaa "logistiikkakeskusta" jossa mm. pelkkään "huoltotunneliin" on budjeteitu 7 miljoonaaa- hmm. häiritseekö ne Amican kuljetukset todellakin noin paljon? Myös Vuosaaren satamaan johtavaa Suomen pisintä rautatiettunnelia ei ole esitelty millään tavalla?
 
Kuinka herkästi kallioluola tai sen sisäänkäynti romahtaa osumasta? Äkkiseltään kuvittelisi useammankin osuman sisäänkäynnin tuntumaan olevan hyödyttömiä, ellei luolaa saada romahtamaan. Edes luolan sisäänkäynnin romahtaminen ei olisi mitenkään merkittävä ongelma kaivinkoneiden aikakaudella.
 
En minä niistä täällä puhuisikaan, mutta kun ottivat ne nyt aiheeksi niin totesin, että ei niihin ihan helpolla vaikuteta. Termobarisesta haluan vain mainita, että mahdollisten maahanlaskujen yhteydessä naapurilla voi olla myös niitä mukana, notta ne saa tietyt strategiset paikat eliminoitua heti kättelyssä. Toisaalta, pitää myös todeta, että se myös luo puolustajille ottollisia raunioita todella nopeasti.

Mitä tulee maantiekenttiin, niin ei niillä riitä kalustoa laittamaan niitä kaikkia alas jos konflikti rajoittuu pelkästään "pohjoisen sivun puolueettomuuden turvaamiseen."
 
Täysin off topiccina pitää tännekin sadatella sitä, että Helsinkiin ei olla saatu laajaa metroverkkoa, vaikka maan alla risteilee 180km tunneleita. Kukin voi metrolla matkustaessaan katsella esim. Metroasemathan (maanpäällisiä asemia lukuunottamatta) suunniteltu pommisuojiksi. Sen lisäksi luolista kiinnostuneet voivat käydä helsngin kaupungin ylläpitämässä maunulan liikuntakeskuksessa tai hakaniemen areena centerissä. Eipä niitä kovinkaan helposti hajotettaisi... Lisäksi luolissa on yleensä useampi uloskäynti, joiden kaikkien tukkiminen on hyvin hankalaa... Ja vaikka sisäänkäynti olisikn tukossa niin sisälläolijoilla riittää ruokaa ja juomaa pidemmäksikin aikaa. Ainoaksi hyväksi tavaksi komentokeskuksia yms. vastaan taitaa siis jäädä viestiyhteyksien tuhoaminen, joka sekin on hankalaa nykyisten verkottuneiden ärjestelmien aikana...

PS. Kiinnostuneet voivat myös lukasta juttuja päijännetunnelista
 
Voisiko olla mahdollista, että kaikissa julkisen sektorin rakennuttamissa tunneleissa on sunnittelussa otettu huomioon muutakin kuin ensisijainen käyttötarkoitus? Yksityisiä, ainakaan täysin sellaisia, tunneleita ei taida hirveästi olla. Vähän sama juttu kuin "suomessa kaikki sillat pitää rakentaman niin, että niille voidaan suorittaa toimenpide x nopeasti ja helposti"

Hajautus on varmaan edelleen se kova sana näissä asioissa. Ja yhtäaikainen toiminta monella alueella ja monessa syvyydessä.
 
Miksi Helsingissä ei voi asua maan pinnan alle rakennetuissa luolissa pidempiä aikoja?

Vuosia ellei kymmeniä vuosia, suljettuna ulkopuoliselta maailmalta, mutta kuitenkin yhteisössä yhteisön omana yksilönä antaen oman työnpanoksensa rakennuksessa taikka huollossa pitäen maanalaisen kaupungin toiminnassa. Vastineeksi saisi sitten möllöttää siinä 60 -75 neliön kokoisessa luolassaan.

Mä näen joka paikassa rakennettavan ylöspäin, mutta miten olisi jos käännettään arkkitehtuuri alas päin ja käytetään hyödyksi sitä vakaata kallioperää aivan toisella mittakaavalla. Lontoo aivan liian itsekeskeinen nähdäkseen alas päin käännetyn arkkitehtuurin ratkaisevan monia urbaaneja ongelmia. Helsinki sen sijaan on mielenkiintoinen paikka, koska se esittää myös maanalaista kulttuuria.

Meillä on junioreissa myös monia, jotka ei mene ulos joka päivä mutta touhuavat sisätiloissa koneiden kimpussa kaiken päivää. Ja ne haluaa joskus lähteä ulos sieltä pesistänsä, joten miksi me ei voida luoda heille uutta kulttuuria, joka sopeuttaa heidät asumaan pitkiä aikoja luolamaisissa kaupunki verkoissa?

Tiedän, että tämä menee kokonaan off-topiikkiin, mutta jos oikein katsotaan niin meillä on suuhteellisen tunnettu ja vakaa maaperä, joka soveltuu mega-luokan siviiliprojekteihin suunnitellessa seuraavaa askelta suomalaisessa kulttuurissa.

Pisin viittaus mulla on tässä tulevaan teknologiaan. Ja miksi me ei voitasi sitä kehittää jos ne ihan oikeasti aikoo kaivautua lähitulevaisuudessa kuun kallioperään.
 
ctg kirjoitti:
SJ kirjoitti:
ctg kirjoitti:
120kt, luulisin olevan niiden yläraja taktiselle iskulle. CEP:n ollessa 30 metriä, niin luulisin, että sillä pystyy aika hyvin vaikuttamaan tunnettujen luolien suulle. 1.5 - 5 kilsan välitön paine-aalto, joka tuhoaa suurimman osan rakennetusta alueesta, aiheuttaen tulipaloja 10 kilometrin alueella.

30kt, vaikuttaa kokonaisuudessaan noin 2 kilometrin alueelle. Jos mä luen oikein tätä Fasin laskinta, http://www.fas.org/programs/ssp/nukes/nuclear_weapon_effects/nuclearwpneffctcalc.html?formAction=297&contentId=367 Ja ne voi toimittaa helposti tuollaisen pelkkänä termobarisena MOABina luolan suulle.

En mä haluaisi olla siellä paikalla, kaivaitumasta raunioista.

Niin, tuossa viitannet siihen ryssien kokeeseen, jossa testasivat thermobaarista asetta ja arvelivat sen vastaavan 30kt:n räjähdystä vai kuinka? Kysymys tuossa tulee olemaan se, että minkälaisen paineen tuo aiheuttaa? Noiden suojien oviaukot on tehty kestämään 6 bar:n ylipaineen ja ilmaräjäytetty ydinpommi ei riitä sitä rikkomaan. Jotenkin veikkaan, että se konventionaalinen pommi ei riitä, etenkin jos se paineovi on yhtään syvemmällä.

Ei tarvitse, jos sä hautaat ne sisällä olijat sinne luolaan, taikka teet siitä ainakin hemmetin vaikean kaivautua ulos. Se naapurin Father of All Bombs painoi 7.5 tonnia ja vastasi voimaltaan 44 tonnia TNTtä.

No, jos pommi osuu oikeaan paikkaan, niin varmaankin se voisi se tunneli romahtaa, mutta veikkaan, että tässä yhteydessä tarvitaan läpäisevää pommia enemmän kuin painepommia. Tämä siis siksi, että se paine tuppaa menemään sinne, mihin helpoiten pääsee. Niin ja piti vielä muistuttaa, että väestönsuojissa on aina se varauloskäynti ja se suunnitellaan juuri tuollaiset ja vastaavat tilanteet mielessä.
 
Amerikkalaiset savustivat Irakissa haluamiaan bunkkereita tyhjiksi jymäyttämällä joitain grafiittilaakeja melkoisen tukon per kohde: grafiitti tukkii ansiokkaasti kaikki suodattimet, viottaa sähköjärjestelmät tunkeutuessaan mitä herkimpiinkin ja suojatuimpiin osiin ja olikohan sillä grafiitilla vielä joku muukin ominaisuus? Saattoi olla nimittäin, että se armotta tunkeusi luolastoon ja pakoitti sisälläolijat käyttämään kohtuu hyvää suojanaamaria. Ilmastointi tukossa, sähköt seis ja suodatin kärsässä....ei siinä taida auttaa kuin lähteä nostelemaan?

Näillä grafiittijytkyillä saadaan muuten edelleen esim. sähkölaitos pimeeksi. Olen lukenut joskus, että ilmatorjunnan eri järjestelmät ovat myös herkkiä pilaantumaan saadessaan tuota töhkää servoihinsa.


Tähän asti tässä ketjussa on vatiloitu kuinka SUURI MÖTKY pitää olla, että bunkkerin kuori halkeaa. Yksi mahdollisuus on toimittaa alumiinisulfaattiin, happeen ja räjähteeseen perustuva pökäle katolle, räjähdys ei ole mikään Tsar Bomba, mutta alu-reaktio tekee melkoiseen kiviläjään reiän. Lämpöä siinä on hitokseen ja hirmuinen on kyky porata reikää.

Veikkaan, että emme (taas kerran) tiedä ihan kaikkia menetelmiä ja tapoja, joilla luolaston kimppuun voidaan käydä. Historia on pullollaan "valloittamattomia" linnakkeita, suunnilleen yhtä monta linnaketta on kuitenkin vallattu, kun sille päälle on alettu. Ihmisen mielikuvitus on melkoinen ase, joka hakkaa monta kertaa insinööritaidon hurjimmatkin viritykset. Linnake on valloittamaton tismalleen niin kauan kuin se on vallattu.
 
Gaddafin verkosto toimi melko hyvin useita kuukausia. Miten paljon hänellä oli insinööreja apuna toteuttamassa hänen suunnitelmiaan viittaa siihen, että hän oli melkein kokonaisuudessa käyttänyt salaisia budjetteja. Ei niistä ollut paljon tietoa. Vain se että niitä oli olemassa.

Libanonin konfliktissa ei noita grafiittipommeja käytetty, ja mikä on ymmärrettävää, että suurta cybersotaa ei käyty tuonna aikana ainakaan lähi-idän puolelta. Irak oli myös melko hiljaa, mutta Georgiassa naapuri pisti alas tietoverkkoa, ja tutkia käyttäen kaikkia osapuolia.

En usko, että he alkavat käyttämään grafiittia suoraan maahanlaskujen yhteydessä. Ehkä sitten kun he ovat pakottamaan rauhaan kun mikään muu ei käy paikallisille huligaaneille. He tietävät, että jos esim Olkiluoto possahtaa, niin silloin myös heille käy pahasti laajan saastuneen alueen vuoksi (lue. Pietarin alueella.)

Ja mitä tulee siihen ilmastointiin ja suodatukseen niin se vain riippuu siitä, että kuinka paljon halutaan investoida itse-generoituun ilmaan, kun suodattimet voidaan aina tukkia. Luulisin, että kotimaan kyvyillä pystytään tuollaiset ongelmat helposti ratkaisemaan hajaitetuissa, mutta yhteen verkotetuissa luolissa.
 
baikal kirjoitti:
Amerikkalaiset savustivat Irakissa haluamiaan bunkkereita tyhjiksi jymäyttämällä joitain grafiittilaakeja melkoisen tukon per kohde: grafiitti tukkii ansiokkaasti kaikki suodattimet, viottaa sähköjärjestelmät tunkeutuessaan mitä herkimpiinkin ja suojatuimpiin osiin ja olikohan sillä grafiitilla vielä joku muukin ominaisuus? Saattoi olla nimittäin, että se armotta tunkeusi luolastoon ja pakoitti sisälläolijat käyttämään kohtuu hyvää suojanaamaria. Ilmastointi tukossa, sähköt seis ja suodatin kärsässä....ei siinä taida auttaa kuin lähteä nostelemaan?

Näillä grafiittijytkyillä saadaan muuten edelleen esim. sähkölaitos pimeeksi. Olen lukenut joskus, että ilmatorjunnan eri järjestelmät ovat myös herkkiä pilaantumaan saadessaan tuota töhkää servoihinsa.


Tähän asti tässä ketjussa on vatiloitu kuinka SUURI MÖTKY pitää olla, että bunkkerin kuori halkeaa. Yksi mahdollisuus on toimittaa alumiinisulfaattiin, happeen ja räjähteeseen perustuva pökäle katolle, räjähdys ei ole mikään Tsar Bomba, mutta alu-reaktio tekee melkoiseen kiviläjään reiän. Lämpöä siinä on hitokseen ja hirmuinen on kyky porata reikää.

Veikkaan, että emme (taas kerran) tiedä ihan kaikkia menetelmiä ja tapoja, joilla luolaston kimppuun voidaan käydä. Historia on pullollaan "valloittamattomia" linnakkeita, suunnilleen yhtä monta linnaketta on kuitenkin vallattu, kun sille päälle on alettu. Ihmisen mielikuvitus on melkoinen ase, joka hakkaa monta kertaa insinööritaidon hurjimmatkin viritykset. Linnake on valloittamaton tismalleen niin kauan kuin se on vallattu.

Tuo grafiittipommeimin liittyvä tieto on mielenkiintoinen. Tulee vain mieleen miksei bunkkereissa vain siirrytty suljettu tilaan (ei siis oteta ilmaa ulkoa ollenkaan) ja käyty vain siivoamassa möhniä pois? Ideanahan tuo suodattimen tukkiminen sopivan kokoisilla partikkeleilla on vanha- ensimmäiset "naamarimurtajat" olivat käytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana.

Mälkkihän kirjoitti tuoreessa kirjassaan ettei väestönsuoja tai bunkkeri ole oikeastaan mitään muuta kuin "toisinpäin käännetty linna"- sinällänsä hieno vertauskuva. Suomalaisten suhtautuminen linnoituksiin on varmaan historian valossa vähintäänkin "mielenkiintoinen" Suomenlinnahan antautui ilman taistelua, rannikkotykistön linnakkeet eivät osallistuneet varsinaiseen tehtäväänsä eli rannikon puolustamiseen maihinnousuilta, Mannerheim-linjan linnoitteet no jaa eivät ollet täysin ajanmukaisia, Salpa-linjaa ei koskaan tarvittu ja Laatokan pohjoispuolen varustuksia jouduttiin luovuttamaan taisteluitta.

Rannikkotykistön linnakkeethan eivät nauttineet asevoimissamme kovin korkeaa arvostusta koska ne miellettiin "passiivisiksi" ja niiltä sotiminen jonkilaiseksi sisätiloista suoritetuksi "light-sodankäynniksi".

Jotain juttua olen kuullut miehiltä joiden sodan ajan sijoitus liittyy noihin sodan ajan johtokeskuksiin. Eivät kyllä vaikuttaneet miltä "kevyen luokan kavereilta" vaan aika monitaitoisilta kavereilta joilla on sekä puolustuvoimien että siviilipuolen koulutusta joka liittyy kohteessa tarvittaviin taitoihin. Ainakin omien havaintojeni mukaan käsitys jonka mukaan noissa kohteissa käytettäisiin jotain B-miehiä tai peräti koiraslottia on täysin väärä.
 
Ekassa Irakin sodassa muistan yhdenkin LUOLASTON "purkamisen" sujuneen siten, että siinä käytettiin aerosolilaakeja, grafiittitöhkää, polttotst-aineita, alu-laakeja ja kauniiksi lopuksi alueen kattava sirotemiinoitus. Missä järjestyksessä ja missä määrin, ei muistikuvaa laisin.

Historiasta on vaikea löytää linnoitusta, jota ei olisi vallattu, jos siihen joku on tosissaan ryhtynyt. Ihmismieli tuottaa sellaisen keinovalikoiman, ettei sitä voine edes kuvitella. Toki on niin, ettei nykyään joku mystinen luolasto ole linnoitus samassa mielessä kuin keskiajan kiviläjälinnakkeet yms. ....Vai onko sittenkin? Jos tuolla maan uumenissa on informaation ja komentotien risteyspaikka, oikea keskus, niin jos tuo infotie saadaan poikki se tarkoittaa jotain sodankäynnille ihan heti kohta. Eli jos satoja vuosia sitten odotettiin linnoituksen antautuvan, jahka herttua tahi kuningas on kypsynyt antautumaan eläessään ruton ja koleran keskellä ja homma oli paketissa, nyt tuo "kuningas" on oikeastaan se informaatio: jos se saadaan seis, kuningas on kuollut, eläköön kuningas.

Veikkaan, että hirmuinen määrä erilaisia pirullisuuksia on kehitetty ihan vaan noiden komento- yms. keskusten lamauttamiseksi ja tuhoamiseksi. Ja ne katalimmat temput eivät ole luettavissa wikipediasta.
 
Mosurille lukemista RT:n toiminnasta Talvisodassa http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=18
 
Touhottaja kirjoitti:
Voisiko olla mahdollista, että kaikissa julkisen sektorin rakennuttamissa tunneleissa on sunnittelussa otettu huomioon muutakin kuin ensisijainen käyttötarkoitus? Yksityisiä, ainakaan täysin sellaisia, tunneleita ei taida hirveästi olla. Vähän sama juttu kuin "suomessa kaikki sillat pitää rakentaman niin, että niille voidaan suorittaa toimenpide x nopeasti ja helposti"

Hajautus on varmaan edelleen se kova sana näissä asioissa. Ja yhtäaikainen toiminta monella alueella ja monessa syvyydessä.

Helsingissä on lukuisisa yksityisesti rahoitettuja maanalaisiatiloja. Osaan näistä tiloista kaupunki (pelastuslaitos) on rahoittanut suojan vaatimat ratkaisut, loput varsinainen rakennuttaja. Näin on saatu parkkihallista väestönsuoja.
 
Olen kyllä tietoinen noista tapahtumista ja ylipäätänsä linnakkeiden merkityksestä Suomen meripuolustukselle 1939-1944. Kyse oli siitä kuinka suomalaiset "hahmottavat linnoitusten merkityksen" ja epäilen tuo arvostus ole kovin korkealla? Ja tämä siis siinä merkityksessä kuin yleensä voidaan puhua "suomalaisten mielipiteistä".

Jos tässä nyt minun kirjoituksilleni pitäisi jotain punaistalankaa hakea niin olen vannomassa nimenomaan sen nimiin, että tuo passiivinen suoja pitää nivoa yhteen nimenomaan aktiivisen suojan kanssa. Kun hyvä passiivinen suoja (esim. kallioluola) yhdistettään edes kohtuullisen kuranttiin ilmatorjuntaan saadaan aikaiseksi todella hyvä suoja.

Kohteiden suojaaminen voidaan jakaa erilaisiin keinoihin:

-Liikkuvuus (kun vihollinen kohdistaa asevaikutusta esim. ilmavoimilla on kohde jo häipynyt)

-Passiivinen suoja (kohdetta suojaa paksu kivi, betoni tai teräskuori)

-Naamiointi (kohdetta on vaikea erottaa ympäristöstään ja asevaikutusta on vaikea kohdentaa) naamiointi sisältä myös harhautuksen.

-Salainen (kohteen sijaintia ei tiedetä eikä se erotu ympäristöstään)

-Aktiivinen suoja (kohteen ilmatorjunta kohtaa suojetta ilma- tai jopa tykistö tai ohjustulelta.) Tämä sisältää myös muut turvallisuusjärjestelyt (security) kuten vartiojoukot.

Esimerkiksi eduskunnan poikkeusolojen tilat ovat yhdistelmä passiivista suojaa (luolasto), aktiivista suojaa (Helsingin ilmatorjunta) ja ripaus salaista (luolaston tarkka rakenne ei toivon mukaan ole metrilleen tiedossa).

Toki voimme siirtää eduskunnan esim. johonkin entiseen sairaalaan Vaasan lähelle ja luottaa siihen, että sen sijainti pysyy salaisena. Ratkaisuna tuo on tietenkin halpa- mutta jos sijainti ei pysy salassa voi seuraukset olla melkoisen dramaattiset... Muita mahdollisia vaihtoehtoja voisi ainakin teoriassa olla esim. liikuvuus + aktiivinen suoja - esim. eduskunta voisi toimia ilmatorjunnan suojaamassa junassa. Jos juna vielä ajettaisiin tunneliin saataisiin siihen vielä lisäelementiksi tuo passiivinen suoja.

Paras suojauksen taso luonnollisesti saavutetaan kun nuo kaikki ylläolevat tekijät yhdistetään. Aika harvoin tuo tietenkään on onnistunut mutta hyvänä esimerkkinä käy vaikka saksalaisten salaisessa kallioluolassa toiminut V-2 tehdas joka oli vielä hyvin suojattu vartiojoukoilla ja ilmatorjunnalla.
 
Itselle tuli tuossa eilen illalla mieleen maantietukikohtien sijaan, kuinka helposti pienen suomalaisen sataman saa suljettua vihollisen ohjustoiminnalla tai ilmarynnäköillä.

Lähinnä ehkäisemään "mahdollisen ulkomaisen avun" perille tulon.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Itselle tuli tuossa eilen illalla mieleen maantietukikohtien sijaan, kuinka helposti pienen suomalaisen sataman saa suljettua vihollisen ohjustoiminnalla tai ilmarynnäköillä.

Lähinnä ehkäisemään "mahdollisen ulkomaisen avun" perille tulon.

Mulla on vähän sama pelko takamuksen tuntumilla, minä en oikein osaa uskoa harmaan vaiheen kalustohankintojen onnistuvan. Tietty voi aina Norjan/Ruotsin kautta kierrättää maitse, mutta sielläkin suunnalla rauta- ja maantiet pistetään äkkiä silpuksi. Lisäksi kuljetukset altistuisi ilma-aseelle aika tehokkaasti, ennen kuin ne saataisiin pelikentän pääpainopisteeseen.

Mutta emme vaivu epätoivoon, kaikista suurin salaisuus on kaluston ja joukkojen saaminen oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. Jospa se pataässä siellä hihassa lymyää.
 
Back
Top