Uusi puolustusmalli uudistaa reserviläiskoulutusta
Joonas Välilä | Julkaistu 22.5.2014 | Muokattu 22.5.2014
‹›
Uusi puolustusmalli uudistaa reserviläiskoulutusta | MPK:n toiminnanjohtajan Pekka Tuunasen mukaan on tärkeää saada koulutuksen sisältö vastaamaan kysyntää.
Kuva Puolustusvoimat ,Ali Rinta-Jaskari
Uusi paikallispuolustusmalli luo haasteita reserviläisten koulutukselle. Etäopiskelun tuonti koulutukseen on mahdollista.
Uusi paikallispuolustusmalli asettaa haasteita reserviläisten koulutukselle. Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen (MPK) toiminnanjohtajan
Pekka Tuunasenmukaan muutoksia koulutukseen on tulossa.
MPK on tällä hetkellä kouluttanut paljon maakuntakomppanioita. Tulevaisuudessa näiden lisäksi koulutetaan muun muassa aselajiosaamista ja esikuntatoimintaa.
- Joissakin maakunnissa pitää pystyä kasvattamaan kouluttajien määrää, mutta myös sisältöä tulee hioa. MPK:lle isoin haaste on se, että pystyisimme joka puolella maata olemaan vahva kouluttaja.
Yksi mahdollisista muutoksista on, että reserviläisille avataan tulevaisuudessa internetiin itseoppimismateriaaleja. Lisäksi liikunnalle tulee oma käyttöliittymä.
- Tällä hetkellä käytämme jo puolustusvoimien omaa verkko-oppimisympäristöä PVMoodlea. Esimerkiksi kouluttajakoulutuksesta on hyvä olla etäopiskelumateriaalia. Käytännön koulutuksessa päästään nopeammin asiaan, kun etämateriaali on opiskeltuna, Tuunanen toteaa.
Johtajakoulutuksen saaneet innokkaimpia
Maakuntakomppaniat sisältyvät paikallispataljooniin ja koostuvat vapaaehtoisista reserviläisistä. Tulevaisuudessa maakuntakomppanioiden koot eivät ole juurikaan muuttumassa. Paikallispataljoonien sisällä olevien muiden yksiköiden, kuten sotilaspoliisi- ja huoltokomppanioiden koot saattavat muuttua.
Ensisijaisesti maakuntakomppaniat pyritään täyttämään operatiivisista joukoista ylijäävillä reserviläisillä. On huomattu, että johtajakoulutuksen saaneet tulevat aktiivisemmin reserviläiskoulutukseen kuin miehistö.
- Upseerikoulutuksen saaneet tulevat varmimmin koulutukseen, sen jälkeen aliupseerit ja miehistö.
Kaikki käytettävissä oleva reservi tarvitaan
Puolustusvoimilla on paljon vanhempia reserviläisiä, joilla ei ole sodanajan sijoitusta. Maavoimien operaatiopäällikön, prikaatikenraali
Petri Hulkon mukaan kaikki käytettävissä oleva reservi kuitenkin tarvitaan, jotta sodanajan joukot saadaan täyteen.
- Tämä ei tarkoita, että jokainen asevelvollinen tulee sijoitetuksi. Meillä on paljon ammatteja ja aloja, joiden osaajia ei voida ottaa tehtävänsä takia sodanajan joukkoihin. Tällaisia ammatteja ja aloja ovat muun muassa poliisi ja pelastuslaitos, Hulkko sanoo.
Rauhan aikana maakuntakomppaniat tarjoavat tarvittaessa virka-apua viranomaisille. Näihin komppanioihin pyritään kanavoimaan valtaosa vapaaehtoisuudesta. Koulutus viranomaisten virka-aputehtävissä palveleville tulisi yrittää järjestää Pekka Tuunasen mukaan samantyylisesti, kuin MPK:ssa ja puolustusvoimissa tällä hetkellä.
- Tällä hetkellä vapaaehtoiset kouluttavat vapaaehtoisia. Tällä tavoin saadaan kustannushyötyjä tiukassa taloustilanteessa, Tuunanen toteaa.
Paikallispataljoonien esikuntakoulutuksessa hiottavaa
Paikallispataljoonilla pitää olla myös esikunnat. Yhden esikunnan vahvuus vaihtelee paikkakunnan mukaan 50 ja 60 hengen välissä. Valtaosa paikallispataljoonan esikuntatehtävistä on reserviläistehtäviä. Muun muassa varakomentajan pesti täytetään reserviläisellä.
Esikuntatehtäviin on tarkoitus sijoittaa henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kyvykkyytensä ja joilla on nousujohteinen urakehitys reserviläistoiminnassa. Esikuntaan siirrettävät reserviläiset on kuitenkin koulutettava tehtäviin sopiviksi. Tuunasen mukaan koulutus täytyy tulevaisuudessa räätälöidä täysin paikallispataljoonien esikuntatoimintaa vastaavaksi.
- MPK järjestää koulutusta esikuntatoimintaa varten. Koulutuksessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Tällä hetkellä olemme käyttäneet tavallisten joukkojen kuten pataljoonaesikuntien malleja koulutuksessa.
-------
Reserviläisten motivointi ei ole ongelma
Reserviläisten motivoimisessa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja
Pekka Tuunanen ei näe ongelmaa. Koulutukseen ja muuhun reserviläistoimintaan osallistuminen on ollut aktiivista. Hänen mielestään vapaaehtoisia löytyy tulevaisuudessakin. Laaja maanpuolustustahto ja oikeudenmukaisuus vapaaehtoisia kohtaan on tärkeää.
- Meidän pitää olla oikeudenmukaisia ja reiluja. En usko, että motivointiin on mitään erityistä kikkaa.
Parhaita motivaattoreita ovat perinteiset ylennykset, kunniamerkkien jakaminen ja muut palkitsemiset. Oikeiden henkilöiden huomioiminen on tärkeää.
- Niiden palkitseminen, jotka oikeasti ovat tehneet töitä, on tärkeää, Tuunanen sanoo.
Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtajan
Raimo Mikkosen mukaan myös sopivan haasteelliset ja vastuulliset tehtävät ovat hyviä motivaattoreita. Motivaation kannalta on myös tärkeää, että vapaaehtoisen toiveita kuunnellaan ja kyvykkyys huomioidaan.
- Reserviläiselle on tärkeää, että hän kokee tekevänsä tärkeää ja haasteellista hommaa. Toisaalta samalla asetetaan myös vaatimuksia pitää omasta kunnosta ja osaamistasosta huolta, Mikkonen toteaa.
Maavoimien operaatiopäällikön, prikaatikenraali
Petri Hulkon mukaan puolustusvoimien toive on, että reserviläinen pitäisi itsestään huolta myös vapaaehtoisesti.
- Puolustusvoimat pitää omia kertausharjoituksiaan osalle paikallisjoukoista. Toivomme kuitenkin, että reserviläinen kouluttautuu myös itsenäisesti omalla vapaa-ajallaan ja vapaaehtoisesti.
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...41656ae8281cf028affb6da#.U33QFKJecH0.facebook
