Merivoimien kehitysnäkymät

Tuskin ajatuksena on tehdä itsemurhaiskuja. Mutta esimerkiksi jonkin saaren ottamien takaisin voisi olla mahdollista ilman, että vihollisella olisi siellä mitään järkyttävää puolustusmuuria.

Tässä törmätään yhteen merkittävään ongelmaan, eli mistä saadaan hyökkäyksen tueksi tonneittain epäsuoraa tulta? Tällä hetkellä kokoonpanot eivät sitä mahdollista, kun rannikkojoukoilla ei ole 130mm tornikanuunoita lukuunottamatta enää tykistöä ja raskailla heittimillä ei tahdo yltää pelipaikoille. Pelkkien suora-ampuma-aseiden tuella tehty hyökkäys on jo ennalta tuhoon tuomittu.
 
En osaa sano miten vastaisku vihollisen hallussa olevaan saareen on ajateltu tehtäväksi, mutta kuten jo todettu aina ei tiedä ajavansa vihollista kohti, ennen kuin se avaa tulen.
 
Pitää vain panostaa sensoreihin joilla havaitaan viholliset. Sukellusveneiden tuomat erikoisjoukot jne. Passiiviset kuuntelujärjestelmät kriittisissä paikoissa saaristoissa. Käsitykseni mukaan ovat vähissä ja heikossa hapessa.
 
En osaa sano miten vastaisku vihollisen hallussa olevaan saareen on ajateltu tehtäväksi, mutta kuten jo todettu aina ei tiedä ajavansa vihollista kohti, ennen kuin se avaa tulen.

Eivät isot linjat poikkea merkittävästi kuivan maan toiminnasta. Jääkärikomppanialla tai -pataljoonalla vain on Pasien sijasta veneet kulkuvälineinä. Paseista jalkaudutaan turvalliseen maastoon, ei vihollisen suora-ammuntatuleen. Samaan tapaan veneistä rantaudutaan turvalliseksi tiedusteltuun rantaan, tai sitten oma toiminta suojataan runsaalla epäsuoralla, mieluiten tietysti molemmat. Ilman valmistelua ei rynnitä vihollisen asemia päin muuta kuin vahingossa, niin varmaa tuhoa se tietää omalle joukolle.
 
Merivoimilla pitäisi edelleen olla vahvuuksissa joitain 130 K 54 kalustoa käyttäviä pstoja. Sen lisäksi Rannikko-ohjus jolla myös jotain voi tehdä. Tuo RANNJP oma epäsuoratuli on kyllä ongelmallinen ja mielestäni jos jossain vaiheessa hankintalistalla on AMOS/NEMO järjestelmiä niin rannikkojoukoille omat NEMO-veneet pitäisi olla listan kärjessä. Orgaanisen epäsuoran puutteethan on varmasti suurin syy siihen miksi RANNJPllä on käytössään KRKKt ja KRPIST sekä KVKRH tosin se löytyy muiltakin joukoilta.
 
Toi vaikuttaa todella monipuolisen toiminnan mahdollistavalta. http://www.sss.fi/uutiset/545831.html uutisten mukaan kauppaan sisältyy 12 veneen lisäksi optio lisäalusten hankinnasta. Isoja verrattuna aiempiin.
Mikä tämän kaupan hinta on, eli mikä tulee kappalehinnaksi?
Mikä tuon suojaustaso on, siitä ei lukenut tarkemmin mitään, eli antaako tuon runkorakenteet suojaa...miltä vaiko eivätkö miltään?
 
Mikä tämän kaupan hinta on, eli mikä tulee kappalehinnaksi?
Mikä tuon suojaustaso on, siitä ei lukenut tarkemmin mitään, eli antaako tuon runkorakenteet suojaa...miltä vaiko eivätkö miltään?

En osaa sanoa paljoakaan noiden suojauksesta, mutta joskus Ruotuväkilehdessä taisi olla maininta, että meri-uiskossa olisi ollut suojaus luodeilta ja sirpaleilta etusektorille. Eli se keulaportti ja ohjaamon etuseinä ainakin.
 
Jotenkin vain itsellä on sellainen kutina että ei nuo saaret vihollista kiinnosta... Vaikea suojautua ja heikot mahdollisuudet edetä... Noihin voidaan 90%:sti vaikuttaa raskaalla epäsuoralla maista ja ne mihin ei voida ovat sen verran kaukana että niille hyökkäämisessä ei ole kummallekaan osapuolelle järkeä...
 
Raveni tuossa tiivistikin olennaisen. Eli pitänee suhteuttaa tuo laite odotettavaan viholliskuvaan. Kyseessä harvemmin on Normandia tyyppinen suuroperaatio sillä vihollinen tuskin ryhmittää tiedustelijoita/sabotöörejä kummempaa osastoa yksittäisille ulkosaarille ja aseistuskaan ei varmasti ole sieltä raskaimmasta päästä koska liikkuvuus, piiloutuminen ja salassapito lienee tulivoimaa tärkeämmässä roolissa. Merellä on sellainen ero että erilaisin sensorein on tosi paljon helpompi havannoida kaukaa verrattuna maalle, vaikka tulijalla olisi maastopuvuissa maaginen IR-suojaus. Koska tuollaiset kyvyt on enemmän tai vähemmän gekados niin ei mennä siitä sen syvemmälle. Tästä syystä sellaista tilannetta että "täysin puun takaa" mennään naapurin ainakaan isomman poppoon hallitsemaan saareen ei kovinkaan suurella todennäköisyydellä synny, lisäksi tuollaisella nopealla jettiveneellä voidaan valita sopivin hyökkäyssuunta nopeammin kuin ehditään jalan liikkua rannalta toiselle haltuun otettaavassa saaressa (tietty on saaria missä on tasan 1 tai 2 maihinnousukelpoista paikkaa). Tässä valossa sanoisin että 3-4 tuollaisen uuden veneen tekemä ryntäys (jopa useammalta suunnalta...) on ihan napakka manööveri saaripahasen haltuun ottamiseksi. Siellä kun ei kallioon/kivikkoon pahemmin piilossa pysyen kaivauduta ja hiekkaiset saaret on melko harvassa niin tulen vaikutus melko tehokasta kk/krkk kalustolla. Tietenkin sitä voidaan valmistella 130mm TK kalustolla ennalta rannikkotykistön toimesta kuten jo edellä mainittu niin ei kulu krkk:n 40mm murkuloita niin paljoa. Meillä on ollut jo vuosikymmen taaksepäin rannikon valvonta kaikenlaisin vehkein todella hyvällä tolalla ja pitää muistaa että tilanteen kiristyessä meillä on aika hyvin nuo ulkosaariston saaret lähtökohtaisesti hallussa ihan fyysisten rannikkojoukkojen toimesta. Jo edeltäjässä Jurmo-luokassa on jonkin tasoinen suojaus kuljetettaville joukoille ja tämä seuraajakaan ei varmasti tee siinä poikkeusta. Nämäkin lienee asioita mitä ei kannata tarkemmin revitellä julkisella foorumilla muusta kuin naapurin kalustosta.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin vain itsellä on sellainen kutina että ei nuo saaret vihollista kiinnosta... Vaikea suojautua ja heikot mahdollisuudet edetä... Noihin voidaan 90%:sti vaikuttaa raskaalla epäsuoralla maista ja ne mihin ei voida ovat sen verran kaukana että niille hyökkäämisessä ei ole kummallekaan osapuolelle järkeä...

Siinä isoimman kiven lentokentän ja satamien läheisyydessä olevat pienemmät luodotkin saattavat kyllä kiinnostaa vastapuoltakin, noin ihan niin kuin ilma- ja satamatoiminnan suojausmielessä. Muuten keskustelun jatkoksi pieni huomio, että aika iso osa saarista on sen verran lähellä seuraavaa, että jos sen seuraavan rantaan päästään turvassa, niin sieltäkin pystyy suora-ampumaan tulitukea siihen kuumaan rantaan, jos siitä meneminen todella on ainoa vaihtoehto.
 
Pitää vain panostaa sensoreihin joilla havaitaan viholliset. Sukellusveneiden tuomat erikoisjoukot jne. Passiiviset kuuntelujärjestelmät kriittisissä paikoissa saaristoissa. Käsitykseni mukaan ovat vähissä ja heikossa hapessa.

Tulevaisuuden ratkaisuna ovat erilaiset miehittämättömät sukellusveneet jotka voivat uiskennella pitkään veden alla siirtäen välillä tietoja akustisella modeemilla tai nostamalla antennin pintaan. Mainittakoon että nykyisissä miinanraivaajissa on jo käytössä Kongsbergin Remus 100 ja Hugin AUV:t. (Seuraava kysymys on, kun miinanraivaus perustuu robottien käyttöön tarvitaanko älyttömän hillittömän kallista yksikäyttöalusta robottien kuskaamiseen, mutta sen kysyminen on jo raakasti liian myöhäistä.)

Remus 100 ja Hugin esitetietoa Kongsbergin sivuilta:

http://www.km.kongsberg.com/ks/web/...INandREMUSFamily_Jan09_lowres.pdf?OpenElement

Erilaiset AUV:t ovat kovassa kehityksessä ja tietyssä mielessä suomalais-ruotsalainen kuopattu älymiinaprojekti oli tällainen. Varmaa kuitenkin on että vastinetta on raakasti enemmän kuin perinteisille pinta-aluksille ilmapuolustustehtävää lukuun ottamatta.
 
No tuollaiset lentokentät ja satamat varmasti suojattaisiin ensimmäisten kohteiden joukossa niin että saadaan oma toiminta turvattua... jos vihollinen taas tuollaiseen maihin pääsee niin ei siinä kyllä lento ja satama toimintaa enään harjoiteta siinä vaiheessa

Lähinnä tarkoitan että meillä ei mielestäni ole odotettavissa naapurin taholta toimintaa joka tähtäisi saarien ja luotojen haltuunottoon koska siinä ei vain ole järkeä... ne eivät auta maihinnousussa, niistä ei ole neuvotteluvaltiksi, ne ovat kyllä puolustettavissa joukoin tapahtuvaa hyökkäystä vastaan (ainakin tiettyyn pisteeseen saakka) mutta vaikeasti huollettevia... saaret sen verran pieniä (suurimmatkin) että niihin ei paljoa joukkoja mahdu... lisäksi tämänpäivän tulivaikutus on sen verran murhaavaa että hallussa pitäminen olisi täyttä tuskaa sille osapuolelle joka ei samalla hallitse rannikkoa... jos rannikko on vihollisen hallussa niin meillä on suurempiakin huolia kuin saarille hyökkääminen... pv on syystä luopunut osasta saaria ja kiinteitä linnoituksia... toki aikoinaan olivat tehokkaita mutta tänä päivänä lähinnä hautausmaita siellä oleville joukoille jos vastapuolella on raskasta tulta laittaa sinne...
 
Viimeksi muokattu:
Lähinnä tarkoitan että meillä ei mielestäni ole odotettavissa naapurin taholta toimintaa joka tähtäisi saarien ja luotojen haltuunottoon koska siinä ei vain ole järkeä... ne eivät auta maihinnousussa, niistä ei ole neuvotteluvaltiksi, ne ovat kyllä puolustettavissa joukoin tapahtuvaa hyökkäystä vastaan (ainakin tiettyyn pisteeseen saakka) mutta vaikeasti huollettevia... saaret sen verran pieniä (suurimmatkin) että niihin ei paljoa joukkoja mahdu... lisäksi tämänpäivän tulivaikutus on sen verran murhaavaa että hallussa pitäminen olisi täyttä tuskaa sille osapuolelle joka ei samalla hallitse rannikkoa... jos rannikko on vihollisen hallussa niin meillä on suurempiakin huolia kuin saarille hyökkääminen... pv on syystä luopunut osasta saaria ja kiinteitä linnoituksia... toki aikoinaan olivat tehokkaita mutta tänä päivänä lähinnä hautausmaita siellä oleville joukoille jos vastapuolella on raskasta tulta laittaa sinne...

Ahvenanmaan saaristo on oikeastaan ainoa saaristo jonka haltuunotolla on strategista merkitystä. Se haltuunottamalla pystyy käytännössä katkaisemaan Suomen ulkomaan meriliikenteen, haittaamaan ilmaoperaatioita koko Länsi-Suomessa ja mahdollistaa toisen rintaman avaamisen Pohjanlahdelle tai vaikka Perämerelle. Se on myös ystävällisesti linnoittamaton ja miehittämätön. Vaikka saariston haltuunotto on epätodennäköistä olisi täysin vastuutonta olla varautumatta tilanteeseen jossa saaristosta jouduttaisiin kamppailemaan.
 
Ahvenanmaan saaristo on oikeastaan ainoa saaristo jonka haltuunotolla on strategista merkitystä. Se haltuunottamalla pystyy käytännössä katkaisemaan Suomen ulkomaan meriliikenteen, haittaamaan ilmaoperaatioita koko Länsi-Suomessa ja mahdollistaa toisen rintaman avaamisen Pohjanlahdelle tai vaikka Perämerelle. Se on myös ystävällisesti linnoittamaton ja miehittämätön. Vaikka saariston haltuunotto on epätodennäköistä olisi täysin vastuutonta olla varautumatta tilanteeseen jossa saaristosta jouduttaisiin kamppailemaan.
Olet oikeassa ahvenanmaa on jo sen kokoinen että on mahdollista järjestää puolustus jollain lailla...
 
Slammer kirjoitti toisessa ketjussa:

"Eikös tämä keskustelu käyty jo? Toistan aiemman kommenttini eli oli Natoa tai ei, Suomen ei missään nimessä pidä heittäytyä millään osa-alueella kokonaan ulkopuolisen avun varaan. Minimitavoitteena on Pohjanlahden pitäminen puhtaana tavalla tai toisella jotta meriyhteys Ruotsiin säilyy."

Suomen kyky suojata itsenäisesti meriliikennettä Ruotsiin on vähintäänkin kyseenalainen. Suomella ei ole kauppalaivojen saattamiseen kykeneviä alusyksiköitä, alusten ilmasuojaaminen jää nykytilanteessakin käytännössä Ilmavoimien varaan. Toisaalta Pohjanlahti on alue jolle hävittäjätorjunta on realistinen vaihtoehto sillä reagointiaikaakin jää riittämiin.
 
Suomen kyky suojata itsenäisesti meriliikennettä Ruotsiin on vähintäänkin kyseenalainen. Suomella ei ole kauppalaivojen saattamiseen kykeneviä alusyksiköitä, alusten ilmasuojaaminen jää nykytilanteessakin käytännössä Ilmavoimien varaan. Toisaalta Pohjanlahti on alue jolle hävittäjätorjunta on realistinen vaihtoehto sillä reagointiaikaakin jää riittämiin.

Sepä se. Jos vihollisen ilmavoimat saavat toimia Pohjanlahdella niin silloin ilmatilan hallinta on menetetty täysin.
 
^^Se on kato niin, et sodassa on pakko ottaa riskejä...
 
Sepä se. Jos vihollisen ilmavoimat saavat toimia Pohjanlahdella niin silloin ilmatilan hallinta on menetetty täysin.

Ei suinkaan. Ei Ilmavoimat kykene täysin estämään vihollisen lentoja koko maan alueella, ainoastaan tekemään iskut kalliimmaksi.

Ai niin, myöskään suto-kykyisiä yksiköitä ei ole oikein olemassa. Mikä on se ratkaiseva etu että meillä on eräänlainen leikkilaivasto?
 
Back
Top