Ei tosiaan kannata laskea seitsemän aluksen hintaa vaikka poistuneita ja poistuvia onkin kaikkiaan sen verran. 3-4 uutta alusta on realismia. Voi jäädä vielä kahteenkin jos aletaan ahnehtia fregattiluokan aluksia.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Ei tosiaan kannata laskea seitsemän aluksen hintaa vaikka poistuneita ja poistuvia onkin kaikkiaan sen verran. 3-4 uutta alusta on realismia. Voi jäädä vielä kahteenkin jos aletaan ahnehtia fregattiluokan aluksia.
BarrelNut
Kenraali
NSM/JSM ohjuksesta on Kongsberg esitellyt VL mockuppia messuilla.
http://www.navyrecognition.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2328
LRASM on tarkoitettu myös VL laukaistavaksi:
http://www.lockheedmartin.com/us/products/LRASM.html
Juuri näin.
Jos olisit ollut Estonian turmapaikalla ensimmäisenä niin olisit ollut pelastustoimissa johtoaluksena. Oli aluksesi sitten Buster RS tai ruotsinlaiva. Ei nämäkään ole meripelastusaluksia.
yrjö
Ylipäällikkö
Jotenkin tää koko keskustelu tuntuu melko turhalta koska Suomella on ihan tähän öljyntorjuntatarkoitukseen rakennettuja aluksia käytössään.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/...nta_merialueilla/Valtion_oljyntorjuntaalukset
Aluksen nimi Organisatio Pituus [m] Tankkitilavuus [m³] Pyyhkäisyleveys [m]
Halli Merivoimat 60 1400 40
Hylje Merivoimat 54 800 35
Kummeli Meritaito 28 70 25
Letto Meritaito 43 43 30
Linja Meritaito 35 77 23
Louhi Merivoimat 71 1200 42
Merikarhu Rajavartiolaitos 58 40 32
Oili I Meritaito 24 80 21
Oili II Meritaito 24 80 21
Oili III Meritaito 24 80 21
Oili IV Meritaito 19 30 19
Otava FinFerries 34,9 100 25
Seili Meritaito 50,5 196 30
Sektori Meritaito 33 108 25
Stella Kuljetus-Savolainen Oy 33 100 25
Svärtan Ahvenanmaan maakuntahallitus 24 52 30
Tursas Rajavartiolaitos 61,45 100 30
Turva Rajavartiolaitos 95,9 1200 45
Uisko Rajavartiolaitos 61,45 100 30
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/...nta_merialueilla/Valtion_oljyntorjuntaalukset
Aluksen nimi Organisatio Pituus [m] Tankkitilavuus [m³] Pyyhkäisyleveys [m]
Halli Merivoimat 60 1400 40
Hylje Merivoimat 54 800 35
Kummeli Meritaito 28 70 25
Letto Meritaito 43 43 30
Linja Meritaito 35 77 23
Louhi Merivoimat 71 1200 42
Merikarhu Rajavartiolaitos 58 40 32
Oili I Meritaito 24 80 21
Oili II Meritaito 24 80 21
Oili III Meritaito 24 80 21
Oili IV Meritaito 19 30 19
Otava FinFerries 34,9 100 25
Seili Meritaito 50,5 196 30
Sektori Meritaito 33 108 25
Stella Kuljetus-Savolainen Oy 33 100 25
Svärtan Ahvenanmaan maakuntahallitus 24 52 30
Tursas Rajavartiolaitos 61,45 100 30
Turva Rajavartiolaitos 95,9 1200 45
Uisko Rajavartiolaitos 61,45 100 30
yrjö
Ylipäällikkö
Näin saattaa olla, mutta ei pidä paikkaansa automaattisesti. Lisäksi pitää ymmärtää, että se mistä kirjoitat pätee vain kun päämääränä on ihmishenkien pelastus.
Onnettomuuspaikan johtaja, OSC (On Scene Coordinator):
Meripelastusjohtaja voi tarvittaessa asettaa onnettomuuspaikan johtajan (OSC), jonka tehtävänä on meripelastusjohtajan alaisuudessa johtaa onnettomuusaluksen ulkopuolista etsintä- ja pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla. Onnettomuuspaikan johtajaksi asetettavan henkilön on oltava tehtävään hyvin perehtynyt virkamies. Kiireellisissä tapauksissa, joissa se ihmishenkien pelastamiseksi on välttämätöntä, voidaan OSC:ksi tilapäisesti nimetä muukin tehtävään kykenevä henkilö kuin virkamies. Onnettomuuspaikan johtaja voi antaa paikalla oleville etsintä- ja pelastusyksiköille sitovia käskyjä ja määräyksiä. Hän käyttää tehtävässään meripelastusjohtajan alaisuudessa julkista valtaa ja toimii tehtävässään virkavastuun alaisena.
Mutu is very strong today...
Etenkin talvioloissa voisi helposti isomman öljyvahingon myötä tulla tilanne jossa kaikki mahdollinen jäissä kulkeva kalusto on vain haalittava paikalle oli varustusta eli ei. Viranomaisalukset ovat siitä hyviä että ne voi isommitta häiriöittä vain käskeä paikalle. Nyt vain tarkkuutta edunvalvontaan ettei kukaan edes aloita keskustelua uusien alusten varustamisesta öljyntorjuntalaittein ellei sitten puhuta jostain työnnettävästä tai vedettävästä lisämoduulista jonka voi kokonaisuudessaan heivata muiden päätehtävien suorittamisen ajaksi.
Iso liuta aluksia levällään pitkin rannikkoa. Ison onnettomuuden tullen ei riitä vaikka nuo kaikki saataisiin paikalle ja se on käytännössä mahdotonta. Voi käydä niin että kolmen ensimmäisen paikalle ehättävän joukkoon osuu myös miinalaiva. Näin etenkin avomerellä. Silloin pelkkä puomitusapukin voi olla kullan arvoista vahingon rajoittamisen kannalta.
No aika lähelle meni kuitenkin. Ja pätee varmaan siihen ruotsinlaivaan ja sen päällikköön melko hyvin.
Tuosta listasta jäi muuten puuttumaan Kontio, joka on EMSAn rahtauksessa. 2033 m3 tankit kerätylle öljylle ja pyyhkäisyleveys 50 metrin luokkaa. Ensi vuonna tulee vielä tuo Helsingissä rakenteilla oleva uusi jäänmurtaja.
Mitä alus, jolla on rajallinen toimintakyky jäissä, ei lämmitettyjä keräystankkeja eikä tehokkaita talvikeräyslaitteita tekisi tuollaisessa tilanteessa? Ei siellä öljyn seassa kannata turhaan ajella ja puomitustakaan ei jäissä voi käyttää...
Ennemmin lähettäisin uuden monitoimikorvetin rajavalvontaan sillä välin kun Turva, Tursas, Uisko ja Merikarhu olisivat kiinni öljyntorjuntatehtävässä. Säästyneillä rahoilla varustaisin Otson öljyntorjuntaan sisaraluksensa tapaan.
Meripelastustilanteessa monitoimikorvetin hekokannesta saattaisi olla enemmän iloa (vrt. Turva).
Mitä alus, jolla on rajallinen toimintakyky jäissä, ei lämmitettyjä keräystankkeja eikä tehokkaita talvikeräyslaitteita tekisi tuollaisessa tilanteessa? Ei siellä öljyn seassa kannata turhaan ajella ja puomitustakaan ei jäissä voi käyttää...
Ennemmin lähettäisin uuden monitoimikorvetin rajavalvontaan sillä välin kun Turva, Tursas, Uisko ja Merikarhu olisivat kiinni öljyntorjuntatehtävässä. Säästyneillä rahoilla varustaisin Otson öljyntorjuntaan sisaraluksensa tapaan.
Meripelastustilanteessa monitoimikorvetin hekokannesta saattaisi olla enemmän iloa (vrt. Turva).
Oma näkemykseni alustarpeesta voisi olla seuraavan kaltainen
Päätehtävät järjestyksessä
1. IT/Ilmavalvonta (pintavalvonta toteutetaan samoilla sensoreilla)
2. SUTO/vedenalainen valvonta
3. Saattueiden suojaaminen (edellä olevat ovat tärkeimpiä ominaisuuksia tämän kannalta)
4. Osaston johtoaluksena toimiminen
5. Miinanlasku
6. Ulkomaan operaatiot Itämeren alueella
Muita tehtäviä jotka aluksen tulisi mahdollistaa
1. Alustarkastustoiminta/erikoisjoukkotoiminta
2. RIB käsittely
3. HEKOn laskeutumismahdollisuus (NH90 kokoluokka)
4. UNREP NATO-standardeilla välineillä
Ominaisuuksia/tehtävät jotka voidaan toteuttaa vain edellisten ominaisuuksien kärsimättä
1. MTO
2. AUV/MITO
3. HEKO tankkausmahdollisuus
4. Koulutuspurjehdukset (valtamerille)
5. Kansainväliset operaatiot (valtamerillä)
Muiden viranomaisten tukemiseen käytetään edellä mainittuihin ominaisuuksiin liittyviä kykyjä.
Minkälaisella aluksella nämä edellä mainitut asiat näkemykseni mukaan voitaisiin toteuttaa
Uppouma: 1400-2000 tn
Pituus: 75-85 m
Leveys: 11-12 m
Syväys: Max 3,5 m
Miehistö: Alle 60 (+10-15 hengen alustarkastusjoukko)
Toiminta-matka: 6500 km (Pohjanmaa luokkaa lähde:Wikipedia)
Nopeus: >26 solmua
Moottorit: 2xDiesel (tai CODAG dieseleillä+kaasuturbiinilla) joilta voima välitetään kahdelle potkurille
Jääluokitus: Omatoiminen kyky liikkua Suomenlahdella/Saaristomerellä/Selkämerellä keskimääräisenä jäätalvena (Vastaisiko siis Hämeenmaan kykyä?) ja kovimpinakin talvina jäänmurtajan avustamana
Runkomateriaali: Teräs ja kansirakenteet komposiittimateriaalia.
Aseistus:
Sylver A43 8xcell VLS
8x4 (32) CAMM (Umkhonto IR Mk2 integrointi)
Bofors 57 mm Mk3 tai OTO Melara 76/62 SP (ovat aika samassa painoluokassa 7-8 tn)
Kevyt torpedo (Mk50/54/MU90/joku ruotsalainen? - parhaiten rikkonaisiin vesiin soveltuva)
SUTO-raketit ja syvyyspomminpudottimet (torpedoita ei voida käyttää kunnolla rannikko-oloissa)
ITKK/KRKK
Sensorit:
Ilma/pintavalvontatutka - TRS-3D/16 taso tai hiukan suorituskykyisempi
Tulenjohtotutka - CEROS tai vast.
Ilma/pintavalvonta/ohjusvaroitus - IRST (Sagem EOMS tai vast.)
SIGINT- RESM/CESM tutka/viestitaajuusalueen sensorit
Vedenalainen valvonta - Syvyytettävä aktiivi/passiivinen kaikuluotain (VDS) Thales CAPTAS 1/2 tasoa tai vast. Jos mahdollista (budjetti) niin runkoonasennettu aktiivi/passiivi kaikuluotain (HMS).
Omasuojalaitteet: Tutkavaroittimet, laservaroittimet, omasuojaheittimet (MASS tai vast.) ja IRST (yllä)
Veneet: RIB <9,5 m MOB ja alustarkastusveneeksi.
Montas tällaista sitten vois saada. Jos Hamina-luokka maksaa n. 20 milj € runko/laivatekniset osat ja n. 50 milj € laitteet niin voisko olla kohtuu lähellä jos laskisi rungon hinnaksi 65-80 milj € ja laitteisiin 70-80 milj € (kokonaisuus 135-160 milj €). Järjestelmien kustannukset ei hirveästi eroaisi Haminasta koska monet komponentit voisivat olla kohtuu samaa tasoa. Merkittävimmät kustannuslisät tulisivat SUTO-sensoreista ja laajemmasta johtamisjärjestelmästä.
4 alusta kustantaisi pelkkinä aluksina 540-640 milj € siihen toki päälle tulisi muitakin kuluja (onko lähelläkään realismia?). Tällä paketilla saataisiin merkittävä SUTO-kyky (ainakin nykytilanteeseen verrattuna), hyvä omasuoja/saattueen ilmasuoja sekä pystyttäisiin suorittamaan saattueiden suojausta mahdollisesti jopa kahdessa paikassa kerrallaan. Alukset myös mahdollistaisivat edelleen saaristossa toimimisen.
Tällasta fantasiointia tällä kertaa ja saa kommentoida eikä tartte olla samaa mieltä.
Päätehtävät järjestyksessä
1. IT/Ilmavalvonta (pintavalvonta toteutetaan samoilla sensoreilla)
2. SUTO/vedenalainen valvonta
3. Saattueiden suojaaminen (edellä olevat ovat tärkeimpiä ominaisuuksia tämän kannalta)
4. Osaston johtoaluksena toimiminen
5. Miinanlasku
6. Ulkomaan operaatiot Itämeren alueella
Muita tehtäviä jotka aluksen tulisi mahdollistaa
1. Alustarkastustoiminta/erikoisjoukkotoiminta
2. RIB käsittely
3. HEKOn laskeutumismahdollisuus (NH90 kokoluokka)
4. UNREP NATO-standardeilla välineillä
Ominaisuuksia/tehtävät jotka voidaan toteuttaa vain edellisten ominaisuuksien kärsimättä
1. MTO
2. AUV/MITO
3. HEKO tankkausmahdollisuus
4. Koulutuspurjehdukset (valtamerille)
5. Kansainväliset operaatiot (valtamerillä)
Muiden viranomaisten tukemiseen käytetään edellä mainittuihin ominaisuuksiin liittyviä kykyjä.
Minkälaisella aluksella nämä edellä mainitut asiat näkemykseni mukaan voitaisiin toteuttaa
Uppouma: 1400-2000 tn
Pituus: 75-85 m
Leveys: 11-12 m
Syväys: Max 3,5 m
Miehistö: Alle 60 (+10-15 hengen alustarkastusjoukko)
Toiminta-matka: 6500 km (Pohjanmaa luokkaa lähde:Wikipedia)
Nopeus: >26 solmua
Moottorit: 2xDiesel (tai CODAG dieseleillä+kaasuturbiinilla) joilta voima välitetään kahdelle potkurille
Jääluokitus: Omatoiminen kyky liikkua Suomenlahdella/Saaristomerellä/Selkämerellä keskimääräisenä jäätalvena (Vastaisiko siis Hämeenmaan kykyä?) ja kovimpinakin talvina jäänmurtajan avustamana
Runkomateriaali: Teräs ja kansirakenteet komposiittimateriaalia.
Aseistus:
Sylver A43 8xcell VLS
8x4 (32) CAMM (Umkhonto IR Mk2 integrointi)
Bofors 57 mm Mk3 tai OTO Melara 76/62 SP (ovat aika samassa painoluokassa 7-8 tn)
Kevyt torpedo (Mk50/54/MU90/joku ruotsalainen? - parhaiten rikkonaisiin vesiin soveltuva)
SUTO-raketit ja syvyyspomminpudottimet (torpedoita ei voida käyttää kunnolla rannikko-oloissa)
ITKK/KRKK
Sensorit:
Ilma/pintavalvontatutka - TRS-3D/16 taso tai hiukan suorituskykyisempi
Tulenjohtotutka - CEROS tai vast.
Ilma/pintavalvonta/ohjusvaroitus - IRST (Sagem EOMS tai vast.)
SIGINT- RESM/CESM tutka/viestitaajuusalueen sensorit
Vedenalainen valvonta - Syvyytettävä aktiivi/passiivinen kaikuluotain (VDS) Thales CAPTAS 1/2 tasoa tai vast. Jos mahdollista (budjetti) niin runkoonasennettu aktiivi/passiivi kaikuluotain (HMS).
Omasuojalaitteet: Tutkavaroittimet, laservaroittimet, omasuojaheittimet (MASS tai vast.) ja IRST (yllä)
Veneet: RIB <9,5 m MOB ja alustarkastusveneeksi.
Montas tällaista sitten vois saada. Jos Hamina-luokka maksaa n. 20 milj € runko/laivatekniset osat ja n. 50 milj € laitteet niin voisko olla kohtuu lähellä jos laskisi rungon hinnaksi 65-80 milj € ja laitteisiin 70-80 milj € (kokonaisuus 135-160 milj €). Järjestelmien kustannukset ei hirveästi eroaisi Haminasta koska monet komponentit voisivat olla kohtuu samaa tasoa. Merkittävimmät kustannuslisät tulisivat SUTO-sensoreista ja laajemmasta johtamisjärjestelmästä.
4 alusta kustantaisi pelkkinä aluksina 540-640 milj € siihen toki päälle tulisi muitakin kuluja (onko lähelläkään realismia?). Tällä paketilla saataisiin merkittävä SUTO-kyky (ainakin nykytilanteeseen verrattuna), hyvä omasuoja/saattueen ilmasuoja sekä pystyttäisiin suorittamaan saattueiden suojausta mahdollisesti jopa kahdessa paikassa kerrallaan. Alukset myös mahdollistaisivat edelleen saaristossa toimimisen.
Tällasta fantasiointia tällä kertaa ja saa kommentoida eikä tartte olla samaa mieltä.
Minä kyllä lisäisin vielä Dronen käyttömahdollisuuden. Keulapiikkiin kauko-ohjaamo ja 3 kpl koneita, jotka ammutaan minikatapultilla etutykin etupuolelta, kannen alta nousevalla mallilla!!!! Olisi meinaa hiukan kätsy mööpeli, jolla voisi käydä katsomassa horisontin taakse ja kokoluokka sellainen, että voisi kantaa pikku meriohjusta/paria AMRAAMia mukanaan... Eli 5,6 m kärkiväli.. Taittosiivet. Olisi käyttökunnossa n. 7 minuutin työllä keulakannella.
Kuten todettua uusia sotalaivoja ei tule varustaa ööjyntorjunta-aluksiksi. Silti merellä Helsingin edustalla oleva laiva voi olla sopivasti lähellä. Etenkin silloin jos vaihtoehtona on Tursaan tai Uiskon ajaminen paikalle Turun satamasta. Meri jäätyy ensin rannoilta. Talvella voidaan puomituksella estää öljyn ajautuminen avovedestä jäätyneelle alueelle. Käytettävien alusten tulee siellä avovedessäkin olla jäissä kulkevia koska muuten ne eivät pääse rannasta jäävyöhykkeen läpi sinne avoveteen. Vielä kerran: sotalaiva ei voi olla öljyntorjunnan kantava voima koska se on suunniteltu ja varustettu muihin tehtäviin. Silti siitä saattaa onnellisten sattumien kautta olla rajatulla tehtäväkuvalla rajatun ajan hyötyä myös öljyntorjunnassa. Iso öljytuho on sellainen uhka että sitä vastaan pitää kyllä heittää kaikki tarjolla olevat resurssit. Vaikka sitten vain siksi aikaa että isot pojat ehtivät paikalle. Nopealla ensiavulla saatetaan tässäkin tapauksessa kyetä rajoittamaan vahinkoa vaikka lääkärin tulo hetken kestäisikin.
Siis käytännössä kaikkinensa jollain miljardilla eurolla saisi 4 hyvin varusteltua korvettia kaikkine kilkkeineen.
Muuten hyvä, en kyllä tiedä tarvitaanko tuota HEKO laskeutumismahdollisuutta meillä ainakaan kotimaan puolustuksessa mihinkään?
Viimeksi muokattu:
Intian valtamerihän on mainittu yhtenä Merivoimien tärkeänä tulevaisuuden toiminta-alueena. Ehkä hekoasiaa kannattaa peilata sitä taustaa vasten?
Hinta kohoaa hyvin äkkiä varustusta kasvattamalla. Riittävän suorituskyvyn saa edellä kuvatulla tavalla (hinta-arvio optimistinen?). Jos halutaan ASTER/ESSM tai vast niin aluksen kokoa tulee automaattisesti lisätä ja myös kustannukset kasvavat. Valvonta/tulenjohto ja lisää VLS-putkia. CAMM versiota vastaava ohjusten määrään tarvitaan 4 kpl vastaavia VLS-laitteita. Jos heitän tähän arvion 10-20 milj € lisää runkoon ja 30-40 milj € lisää järjestelmiin + huomattavasti kalliimmat a-tarvikkeet. 1 mrd € voisi riittää, mutta mitenkäs kokonaissuorituskyky lisä suhteessa hintaan. Pitkänkantaman alueilmatorjunta ei mielestäni ole niin tärkeä ominaisuus. Mitenkäs ne operointi kustannukset, vaikka saisimme hankittua 4 alusta niin operointikustannukset takaavat että alusten määrästä leikataan (1 vai jopa 2).
Hämeenmaassa ja Pohjanmaassa ei ollut alumperin minkäänlaista HEKO-kykyä. Ei oikeastaan edes vinssaamalla. Oliko Pohjanmaan toisen 40mm poisto juuri tätä varten? Kyllä kansi pitää olla ja loppupeleissä tämä ei vaikuta niin pahasti muihin ominaisuuksiin. Jos lähdettäisiin ottamaan lisää tilaa hangaarille niin sitten alukseen tuleekin jo 20-25 m lisää pituutta ja tällä ei saavuteta mitään mikä kumoaisi haittavaikutukset.
Mitä tuo käytännössä sisältäisi? Enemmän polttoainetta, parempi lämmitys ja "winterisointi" Barentsinmerta ajatellen? Suomenlahtea kovempiin jäihin kun ei ole asiaa...
Tykimies
Kapteeni
Mahdollisuuden kulkea mm. Jäämerellä ja selvitä siellä ilman ulkopuolista apua tietyn ajan. Ainakin sen verran vahva runko ja kuten joku aiemmin mainitsi, jäänmurron kaltaiset ominaisuudet, sikäli kuin sellaiset ovat mahdollisia.
Miksi meidän pitäisi operoida Barentsin merellä? Turvata rahtilaivojen kulku koillisväylällä? Riittääkö tuohon edes kokonainen lentotukialusosasto?
Tykimies
Kapteeni
Turvataksemme EU:n ja kenties tulevaisuudessa NATO:n intressejä. Onhan sitä useasti spekuloitu, että valtioiden intressit saattavat tulevaisuudessa hyvinkin kohdistua Pohjoiseen, siellä olevien vielä hyödyntämättömien raaka-aineiden vuoksi.
Mitä monitoiminnallisempi alus, joka tosiaan pystyy kulkemaan lähes kaikenlaisissa olosuhteissa itsenäisesti, sitä parempi.