Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
JOKO kirjoitti:
Hanke vaikuttaa älyvapaalta ja ylimitoitetulta. Jää todennäköisesti torsoksi ja tulee silti imemään kaikki rahat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin. Jos rakennettaisiin tukevampia ohjusveneitä tuplamäärä, niin saataisiin 12 ohjusveneen turvin erilainen voima. 150 miljoonan ohjusvene (tai korvetti) saisi jo sisäänsä sen 8 merimaaliohjusta, 16 Aster15 ja Suto-vermeet. Pienempi Visby uskottavammalla aseistuksella. Ei hassumpi ajatus sekään, eli miinoitus jätetään miinalautoille ja ulkomaan operaatiot unohdetaan. Tai sitten 3kpl 200miljoonan miinalaivoja ja pysytään muutoin samassa kokoonpanossa. Miinalaivoihin sais ehkä meritorjuntaohjukset ja Aster15. Muutamia. Olishan sekin...

Uskoisin että tähän isompaan alusluokkaan on päädytty kansainvälisistä syistä sekä halutaan varmasti raskaampaa ilmatorjuntavoimaa. Suomi pystyy aika hyvin rannikolta käsin suojaamaan merialueitaan, joten noihin on mielestäni varaakin.

Vai olisko 8kpl Visbyjä ollut vaan se kylmin ratkaisu. Ruotsin malliin.
 
Viimeksi muokattu:
Kaunosielu kirjoitti:
Niin aloitehan ei kuitenkaan ole Suomella, joten luultavasti ne alukset pääsisivät kokeilemaan omasuojiaan. Kyllä minusta kuitenkin tuo 4 korvettia + 4 ohjusvenettä on parempi ratkaisu kuin edellinen. Eihän noissa miinalaivoissa ollut kunnollista mikään, kuin miinojen lasku. Raumaluokan ja koko merivoimien ilmatorjunta olematonta. Rauma-luokka kykenee hätyttämään, ei oikeasti uhmaamaan sukellusveneitä. Se pystyy ampumaan 6 merimaaliohjusta. Nyt tulevat luokat tuovat voimaa kaikille osa-alueille ja pystyvät suojautumaan paremmin. Ilmatorjuntavoima merialueilla kasvaa huimasti. Samoin Suto-kyky ja todennäköisesti pinta-alustorjunta ja kaiken kukkuraksi nuo pystyvät laskemaan miinoja tiukan paikan tullen, koska niillä tulee olemaan ruutia käytössä. Jos Haminat sitten korvataan samanlaisilla, on Suomen merivoimat minusta ihan ok tilassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Paatit ovat olleet vaatimattomia niukkojen resurssien takia. Nyt höpistään sellaisen mittakaavan hankinnoista mitä ei ole nähty itsenäisyyden alun laivasto-ohjelmien jälkeen. Vähintään nolla perään nykyisten paattien hankintahintaan? Käyttökulut kasvanevat myös tuntuvasti. Joko painopiste menee puolustuksen osalta uusiksi tai sitten korvettien hankkiminen menee karille.
 
Edelleen muistuttaisin, että tässä on pelkkiä haaveita.
Sama kuin lapsi osoittaa ennen joulua lelulehdestä mä haluun ton ton ja ton.
 
Kaunosielu kirjoitti:
Niin aloitehan ei kuitenkaan ole Suomella, joten luultavasti ne alukset pääsisivät kokeilemaan omasuojiaan. Kyllä minusta kuitenkin tuo 4 korvettia + 4 ohjusvenettä on parempi ratkaisu kuin edellinen. Eihän noissa miinalaivoissa ollut kunnollista mikään, kuin miinojen lasku. Raumaluokan ja koko merivoimien ilmatorjunta olematonta. Rauma-luokka kykenee hätyttämään, ei oikeasti uhmaamaan sukellusveneitä. Se pystyy ampumaan 6 merimaaliohjusta. Nyt tulevat luokat tuovat voimaa kaikille osa-alueille ja pystyvät suojautumaan paremmin. Ilmatorjuntavoima merialueilla kasvaa huimasti. Samoin Suto-kyky ja todennäköisesti pinta-alustorjunta ja kaiken kukkuraksi nuo pystyvät laskemaan miinoja tiukan paikan tullen, koska niillä tulee olemaan ruutia käytössä. Jos Haminat sitten korvataan samanlaisilla, on Suomen merivoimat minusta ihan ok tilassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

JOKO kirjoitti:
Paatit ovat olleet vaatimattomia niukkojen resurssien takia. Nyt höpistään sellaisen mittakaavan hankinnoista mitä ei ole nähty itsenäisyyden alun laivasto-ohjelmien jälkeen. Vähintään nolla perään nykyisten paattien hankintahintaan? Käyttökulut kasvanevat myös tuntuvasti. Joko painopiste menee puolustuksen osalta uusiksi tai sitten korvettien hankkiminen menee karille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan nuo komeita vehkeitä. Käyttökulut per laiva kasvavat, mutta lukumäärän pienenemisen myötä eivät välttämättä hirveästi nouse.

Mutta, tuo on juuri vähän pelkona, että hankitaan isot ja periaatteessa suorituskykyiset botskit ja sitten ei ole varaa varustella niitä loppuun.
 
Israelilaisia ohjuksia intialaisilta puolustusvälinemessuilta. Vasemmalta käsin: Barak-8, Derby boosterilla, tavallinen Derby, Iron Dome, Python 5, Barak 1.

mijjiles.jpg
 
Rannari kirjoitti:
Tuota nimiosastoa kun miettii niin osaisikohan naapuri arvostaa hiukan miehekkäämpää katrasta

Petsamo
Salla
Karjala
Suursaari

Vai menisikö provokaation puolelle? :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö alukset voitaisi nimetä vielä miehekkäämmin suurmiesten mukaan?

FNS C.G.E. Mannerheim
FNS Adolf Ehrnrooth
FNS Urho Kekkonen
FNS Paavo Lipponen
 
Muistaakseni tässä aiheessa on kehuttu useampaan otteeseen infrapunahakuisia meritorjuntaohjuksia Suomen saaristo- ja rannikko-olosuhteissa, koska ne pystyvät erottelemaan maalit rikkonaisesta ympäristöstä tutkahakuisia ohjuksia paremmin. Samalla on käynyt ilmi, että norjalainen NSM on melkein varmasti tulevan alusluokan meritorjuntaohjus.

Yllä esittämiäni väittämiä kannattavien toivon vastaavan muutamaan kysymykseen:

1. Miksi Suomella on nykyisellään käytössä tutkahakuinen RBS-15? Norjalainen infrapunahakuinen Penguin oli varmaankin saatavilla ihan yhtä lailla hankintoja tehtäessä, mutta niin vain merivoimien aluksia koristaa RBS-15.
2. Mikä on toisin tällä kertaa? Tekivätkö puolustusvoimat viime kerralla väärän ratkaisun valitessaan tutkahakuisen meritorjuntaohjuksen?

Lopuksi sanottakoon, että into infrapunahakuisiin meritorjuntaohjuksiin on mielenkiintoinen, kun huomioidaan, että ilmasodankäynnissä pääasiassa tutkahakuisten ohjusten ajatellaan olevan nykyisyyden ja tulevaisuuden ase. Onko käyttöympäristö muka niin erilainen, että sokaistavissa oleva infrapunahakupää voi oikeuttaa olemassaolonsa meritorjunnassa?
 
Suomella ei ole suurta tarvetta ampua meritorjuntaohjuksia saariston suojassa oleviin aluksiin, eihän me omia aluksia olla upottamassa. Saaristo on etu omille merivoimillemme. Kaikki hakupäätyypit pystytään sokaisemaan ja itse asiassa ainakin aikaisemmin lämpökameroilla on ollut parempi erottelukyky eli vastatoimien vaikutus on pienempi. RBS15 on kokonaisuutena hyvin todennäköisesti ollut paras vaihtoehto Suomelle ja saattaa sitä olla seuraavallakin kerralla.
 
Huhta kirjoitti:
Yllä esittämiäni väittämiä kannattavien toivon vastaavan muutamaan kysymykseen:

1. Miksi Suomella on nykyisellään käytössä tutkahakuinen RBS-15? Norjalainen infrapunahakuinen Penguin oli varmaankin saatavilla ihan yhtä lailla hankintoja tehtäessä, mutta niin vain merivoimien aluksia koristaa RBS-15.
2. Mikä on toisin tällä kertaa? Tekivätkö puolustusvoimat viime kerralla väärän ratkaisun valitessaan tutkahakuisen meritorjuntaohjuksen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Noiden "kannattajien" vastauksia odotellessa pitää kysyä, että tajuatko sattumoisin kuinka paljon tekniikka on kehittynyt IP sensorien kohdalla noiden ohjusten hankkimisen jälkeen? Kuten myös ohjuksetkin ovat kehittyneet tuon hankinnnan jälkeen.
 
Huhta kirjoitti:
Muistaakseni tässä aiheessa on kehuttu useampaan otteeseen infrapunahakuisia meritorjuntaohjuksia Suomen saaristo- ja rannikko-olosuhteissa, koska ne pystyvät erottelemaan maalit rikkonaisesta ympäristöstä tutkahakuisia ohjuksia paremmin. Samalla on käynyt ilmi, että norjalainen NSM on melkein varmasti tulevan alusluokan meritorjuntaohjus.

Yllä esittämiäni väittämiä kannattavien toivon vastaavan muutamaan kysymykseen:

1. Miksi Suomella on nykyisellään käytössä tutkahakuinen RBS-15? Norjalainen infrapunahakuinen Penguin oli varmaankin saatavilla ihan yhtä lailla hankintoja tehtäessä, mutta niin vain merivoimien aluksia koristaa RBS-15.
2. Mikä on toisin tällä kertaa? Tekivätkö puolustusvoimat viime kerralla väärän ratkaisun valitessaan tutkahakuisen meritorjuntaohjuksen?

Lopuksi sanottakoon, että into infrapunahakuisiin meritorjuntaohjuksiin on mielenkiintoinen, kun huomioidaan, että ilmasodankäynnissä pääasiassa tutkahakuisten ohjusten ajatellaan olevan nykyisyyden ja tulevaisuuden ase. Onko käyttöympäristö muka niin erilainen, että sokaistavissa oleva infrapunahakupää voi oikeuttaa olemassaolonsa meritorjunnassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Penguin 2 on ainakin kantamaltaan varsin onneton. 30km luokkaa eli vain puolet RBS-15:n vastaavasta. Ehdolla on tuolloin mainittu olleen iso määrä eri ohjusjärjestelmiä. Varmaan Penguinkin on syynätty.
 
JOKO kirjoitti:
Paatit ovat olleet vaatimattomia niukkojen resurssien takia. Nyt höpistään sellaisen mittakaavan hankinnoista mitä ei ole nähty itsenäisyyden alun laivasto-ohjelmien jälkeen. Vähintään nolla perään nykyisten paattien hankintahintaan? Käyttökulut kasvanevat myös tuntuvasti. Joko painopiste menee puolustuksen osalta uusiksi tai sitten korvettien hankkiminen menee karille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nolla perään? Meneekö nyt jo hieman yli? Ottaen huomioon hintakehityksen muutoinkin, niin lopulta miinalaivalle hintaa olisi tullut käytännössä se 150-200 miljoonaa/kpl. Vertaus viimeisin rannikkovartiolaitoksen aseistamaton Turva -luokan 90m hankinta, joka tarvitsis eri aseistuksen ja vehkeet. Nykyaikaiselle ohjusveneellekkin 100 miljoonaa vähintään... Lisäksi kannattaa muistaa että hankinnat tulee 10 vuoden päästä telakalta ulos... ja hinnat oli... Ei tässä nyt voi todellakaan puhua ihmeellisistä hankinnoista.

Laivojahan tehdäänkin melkein puolet vähemmän... 4 kpl 7 sijaan.
 
Kaunosielu kirjoitti:
Nolla perään? Meneekö nyt jo hieman yli? Ottaen huomioon hintakehityksen muutoinkin, niin lopulta miinalaivalle hintaa olisi tullut käytännössä se 150-200 miljoonaa/kpl. Vertaus viimeisin rannikkovartiolaitoksen aseistamaton Turva -luokan 90m hankinta, joka tarvitsis eri aseistuksen ja vehkeet. Nykyaikaiselle ohjusveneellekkin 100 miljoonaa vähintään... Lisäksi kannattaa muistaa että hankinnat tulee 10 vuoden päästä telakalta ulos... ja hinnat oli... Ei tässä nyt voi todellakaan puhua ihmeellisistä hankinnoista.

Laivojahan tehdäänkin melkein puolet vähemmän... 4 kpl 7 sijaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin jos tehdään edes neljää. Nythän on lukittu vasta raamit suunnittelulle. Jos homma osittautuu mahdottomaksi niin sitten asiaan reagoidaan laskemalla suorituskykyvaateita tai hankkimalla vähemmän runkoja. Ihan normaalia toimintaa sinällään. Laivue 2000 kohdalla lähdettiin aikanaan siitä että ohjusveneitä tulee 2-3 kpl ja ilmatyynyaluksia niiden lisäksi 4-7 kpl. Kummasti paketti sitten matkan varrella asettui tuonne minimirajoille. On helppo arvioida ettei alkuperäinen ajatus ollut realistinen koska neljän ohjusveneen rakentaminen vaati lopulta useita viilauksia kuten Helsinki-luokan ohjusveneiden peruskorjauksesta luopumisen ja uuden meritorjuntaohjukjsen hankinnan perumisen. Nyt käytettiin 300 miljoonaa mutta alkuperäinen suunnitelma täydellisenä olisi varmasti kustantanut yli 400 miljoonaa. Tällä kertaa uusi MTO on välttämättä hankittava joten pelimerkkeinä on uusien alusten määrän pienentäminen tai niiden varustuksen keventäminen. Myös Hamina-luokasta luopuminen on mahdollista. Uskoisin uusien alusten menevän aina tärkeyslistan kärkeen joten on täysin mahdollista että 2020-luvun lopussa merivoimilla onkin ainoastaan 3 korvettia ja 3 miinalauttaa sekä 3 Katanpäätä. Ja sen pituinen se.

Tästä kokonaisuudesta se ratkaisu löytyy. Rauhoittavaa on tietysti se että käytettävissä olevat rahat tulevat riittämään siihen mitä lopulta saadaan ;)
 
Palaan hieman aiempaan offtopiciin, sillä jututin asiantuntijaa tuosta keulabulbin "jääkynnestä". Siitä tuskin on mitään hyötyä tasaisessa jäässä, koska suhteellisen kapea teräsrakenne murskaa jäätä huonosti suunnitellun keularangan tapaan ja jäävastus kasvaa huomattavasti verrattuna vaikkapa siihen, että jään taivuttamiseen käytettäisiin keulabulbin kaltevaa otsapintaa. Jäärännissä taas vaikutus "jäämassan jakamiseen" on todennäköisesti olematon. Lisäksi avovedessä jääkynsi häiritsee virtausta keulabulbin ympärillä ja pienentää näin siitä saatavaa hyötyä. Haarukkahinauksessa jääkynnellä voidaan kiertää TraFin suositukset keulabulbin mitoista (jotka johtuvat hinaushaarukan geometriasta ja jäänmurtajan propulsiojärjestelystä), mutta toisaalta TraFin säännöissä kehotetaan välttämään tällaisia teräviä rakenteita, koska ne rikkovat jäänmurtajan kumifenderit. Markkinoilla on parempiakin vaihtoehtoja, joilla keulabulbilla varustetun aluksen jäissäkulkukykyä voidaan parantaa; esimerkiksi tämä.

Joka tapauksessa "jääkynsi" ei ole relevantti sotalaivalle, jossa ei ole keulabulbia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top