Merivoimien kehitysnäkymät

Millaiset ovat merivoimien pitkän ajan kehitysnäkymät? Mikä eteen 2030-luvulla, mitä Haminoiden jälkeen?

Heitän pessimistisenä arvauksena, että merivoimien piikki menee kiinni MTA2020:n jälkeen pitkäksi aikaa, mitään uutta ei tule, olemassaolevaa ehkä päivitetään. Maavoimilla on maagisella 30-luvulla paljon kalliita ja tärkeitä hankkeita, suurin osa tela-ajoneuvokalustosta lienee menossa vaihtoon: BMP-2, Leopard 2, MT-LB ja Bankut. Ilmavoimien suuri hävittäjähankinta lienee takana, mutta 30-luvulla tarvitaan Hawkille korvaaja, joka voi hyvinkin olla jopa miljardin kokoinen hanke.

Jos rahaa kuitenkin on, niin uskoisin merivoimilla olevan tilausta kahdelle ilmatorjuntafregatille, jotka saattavat osittain pohjautua MTA2020:n suunnitteluun. Tärkeä painopiste alusluokan suunnittelutyössä tulee olemaan henkilöstömäärän minimoiminen: Haminoita operoidaan 4x26 miehellä, kovin paljoa enempään ei ehkä ole varaa. Rahan säästämiseksi ainakin MTO-laukaisimet kannibalisoidaan Haminoista, mahdollisesti myös SUTO-varustus, jos Haminoihin sellainen asennetaan.
 

Venäläisten torjunta on hyvin luultavasti optimoitu havaitsemaan ja torjumaan häivettä ja super sea skimmingia hyödyntäviä sub soonisia ohjuksia joita ylivoimaisesti suurin osa länsiohjuksista on. Lähteistä riippuen joko 3000km/h tai jopa hypersoonisella loppunopeudella ylhäältä iskevä atakki voisi todellisuudessa aiheuttaa suuriakin ongelmia Venäjän ohjustorjunnalle. Tai sitten ne tippuvat kuin kärpäset liekinheittimellä, mistä näistä ikinä tietää varmaksi ennen tosipaikan testiä eli all-out sotaa.. oli kyse mistä vain järjestelmästä :rolleyes:
 
Einomies1 kirjoitti:
Miten niin mahdotonta? Periaatteessa mikään ei ole mahdotonta.

Onhan noita IT-ohjuksia jos jonkinlaisia sekä laivoissa että maalaveteilla. Ohjukseen pitäisi kehittää väistely/harhautuskyky jotta sillä olisi mahdollisuus läpäistä torjunta kun hakupää ja aktiivisuus lisäävät ohjusten hintaa huomattavasti eikä niitä kannattaisi laukoa massoittain kovin pitkään.

Tällä hetkellä ATACMS hyökkää lähes pystysuoraan kohteeseensa ja rata on melko ballistinen (T2KU lentää matkalennossa jonkin verran eri kulmilla) joten tutkien on helpompi löytää maalinsa verrattuna risteilyohjuksiin jotka hyödyntävät häivettä ja maastoa+taustavälkettä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Torjuntaa helpottaa vielä se, että merimaalin ollessa kyseessä ohjus tulee todennäköisesti suoraan kohti eikä lentorata ole leikkaava. Tykistöohjusten massoittaminenkin on hankalampaa kuin risteilyohjusten johtuen
(todennäköisesti) pienemmästä määrästä laukaisulavetteja. Risteilyohjusten ollessa kyseessä voi käyttää myös erinäisiä jippoja, kuten samanaikaista hyökkäystä eri suunnista ja eri korkeuksilla mikäli massoittaminen onnistuu.

Toki molempi parempi. Jos monimutkaisempi hakupää ATACMS:n tai muuhun tykistörakettiin ei maksa kovinkaan paljoa ja sillä saadaan lisäkäyttöarvoa, kannattaa sellaisia toki hankkia.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Huhta kirjoitti:
Millaiset ovat merivoimien pitkän ajan kehitysnäkymät? Mikä eteen 2030-luvulla, mitä Haminoiden jälkeen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Huhta kirjoitti:
Jos rahaa kuitenkin on, niin uskoisin merivoimilla olevan tilausta kahdelle ilmatorjuntafregatille, jotka saattavat osittain pohjautua MTA2020:n suunnitteluun
Klikkaa laajentaaksesi...

Älä unta nää!
Puolustusvoimat 2030 -luvulla on Maa- ja Ilmavoimien osalta ihan erikokoinen kuin nyt ja Merivoimat saa tulla toimeen nyt hankintaan ujutetuilla purkeilla, joita nimisteri Niinistön poliittinen painoarvo tai uskallus ei riittäny torppaamaan. Eikä tullut
hänelle kyllä tukeakaan puolueen muilta isoilta pojilta Soinilta ja Lindströmiltä. Tämä ennustukseni perustuu siihen, että Laivue 2020 on suunniteltu rahoitettavaksi isolta osin käyttövaroin. Ja normaalin resurssikilpailun tyyliin alimitoitetuilla laskelmilla
mallia Länsimetro. Tähän vielä lisäksi kansantalouden kantokyky, joka on ihan erilainen jo ensi vuosikymmenellä kun miksi se 8 v sitten ennustettiin. Tämähän on projektin ajallinen suunnittelujänne Merivoimien itsensä ilmoittamana.
 
Huhta kirjoitti:
Millaiset ovat merivoimien pitkän ajan kehitysnäkymät? Mikä eteen 2030-luvulla, mitä Haminoiden jälkeen?

Heitän pessimistisenä arvauksena, että merivoimien piikki menee kiinni MTA2020:n jälkeen pitkäksi aikaa, mitään uutta ei tule, olemassaolevaa ehkä päivitetään. Maavoimilla on maagisella 30-luvulla paljon kalliita ja tärkeitä hankkeita, suurin osa tela-ajoneuvokalustosta lienee menossa vaihtoon: BMP-2, Leopard 2, MT-LB ja Bankut. Ilmavoimien suuri hävittäjähankinta lienee takana, mutta 30-luvulla tarvitaan Hawkille korvaaja, joka voi hyvinkin olla jopa miljardin kokoinen hanke.

Jos rahaa kuitenkin on, niin uskoisin merivoimilla olevan tilausta kahdelle ilmatorjuntafregatille, jotka saattavat osittain pohjautua MTA2020:n suunnitteluun. Tärkeä painopiste alusluokan suunnittelutyössä tulee olemaan henkilöstömäärän minimoiminen: Haminoita operoidaan 4x26 miehellä, kovin paljoa enempään ei ehkä ole varaa. Rahan säästämiseksi ainakin MTO-laukaisimet kannibalisoidaan Haminoista, mahdollisesti myös SUTO-varustus, jos Haminoihin sellainen asennetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Epäilisin, että MTA2020 -laivueen tullessa riviin Haminat poistetaan käytöstä, hyvällä tuurilla myydään jonnekin, tai vaihtoehtoisesti ne säilytetään rivissä mutta realistisesti alemman valmiuden aluksina (ts. 1 rivissä per avovesikausi tms.). Tekosyynä ja oikeana syynä käytetään UUV/USV/UAV -kehitystä, jolloin ohjusveneet korvaava sensori- ja asevaikutusverkko voidaan luoda robotein ja maalta laukaistavin mto:n. Ilmatorjuntakykyä toki ei voi, mutta tämä jätetään huomiotta.

Epäilisin myös, että Haminoiden päivityksen yhteydessä hankittavat sonarit ja torpedot siirretään suoraan MTA2020 -laivueelle. Eli käytännössä hankitaan jo nyt MTA2020 -luokan varustusta.

2030-luvun merivoimat koostuvat MTA2020 -laivueesta ja Katainen -luokan raivaajista. Katainen -luokka pyrittäneen korvaamaan jonkinlaisilla monitoimialuksilla (ei stealth) joihin on yhdistetty partioalus, kuljetusalus, miinalautta, öljyntorjunta ja raivaajarobottien tukiasemana toimiminen. Näillä aluksilla on myös "fitted for, but not with" valmius jollekin ilmatorjuntajärjestelmälle, miksei myös mto:lle.
 
Viimeksi muokattu:
StmSvejk kirjoitti:
Epäilisin, että MTA2020 -laivueen tullessa riviin Haminat poistetaan käytöstä, hyvällä tuurilla myydään jonnekin, tai vaihtoehtoisesti ne säilytetään rivissä mutta realistisesti alemman valmiuden aluksina (ts. 1 rivissä per avovesikausi tms.). Tekosyynä ja oikeana syynä käytetään UUV/USV/UAV -kehitystä, jolloin ohjusveneet korvaava sensori- ja asevaikutusverkko voidaan luoda robotein ja maalta laukaistavin mto:n. Ilmatorjuntakykyä toki ei voi, mutta tämä jätetään huomiotta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Baltit saisivat aika muhkeat vartioveneet noista, just sayin'. Tai noh, Liettuan ja Latvian rannikko ei tarjoa juurikaan suojaa ja lienee helpompi puolustaa rannikolta käsin. Virolla on sen sijaan hieman rikkonaisempi rantaviiva ja mm. Saarenmaa ja Hiidenmaa puolustettavina. Myytäisiinkö vanhemmat kaksi alusta virolaisille ja pidettäisiin uudemmat kaksi itse? Siihen ehkä olisi varaakin, ja myyntituotoilla voitaisiin rahoittaa MTA2020:n varustusta.
 
StmSvejk kirjoitti:
Epäilisin myös, että Haminoiden päivityksen yhteydessä hankittavat sonarit ja torpedot siirretään suoraan MTA2020 -laivueelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ensikuulemalta villiltä tuntuva arvaus ei välttämättä ole sitä. Nimittäin hankintaosaamista on sekin, että kalliiseen projektiin osataan jättää mahdollisimman vähän kirpaisevaa tinkimisvaraa poliitikkoja varten. Eihän meille tullut Hornetejakaan 60
vaaan 57 kpl. Vähän vanha esimerkkikin löytyy: Turunmaa -tykkiveneitäkin piti tulla 4 kpl mutta rahat saatin ainoastaan kahdelle; tosin tykit kerittiin ostaa suunnitellulle 4:lle. Tästä Merivoimien hankintaosaamisen taidonnäytteestä on täällä ollutkin puhetta.
 
Vähän off-topic mutta mä laskin mukaan ainoastaan taistelukoneet, joiden määrä siis putosi viime vaiheessa 5 %.
 
crane kirjoitti:
Milläs perusteella d-mallit ei ole taistelukoneita?
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähes samanmoisia sotakoneitahan ne tosiaan ovat kuin yksipaikkaisetkin.

Eihän se asiaa tosin miksikään muuta. Määrä pieneni tavoitellusta 5%. Tuo on toki pyöristetty luku ja yksi desimaali huomioiden pitää tietysti sanoa että tavoitteesta jäätiin 4,5%.
 
Älkäähän nyt heittäytykö pessimistiseksi Haminoiden suhteen, kyllä Hamina-luokalla on vielä hyvin elinikää jahka ne päivitetään ensin. Sonaria, torpedoa ja tst-järjestelmää pukkaa varmaan yhdessä rakenneparannusten kera.

Merivoimat varmasti haluaa ja tarvitsee nopeita ja ketteriä tst-aluksia korvettien rinnalle kun saaristoa on paljon.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Venäläisten torjunta on hyvin luultavasti optimoitu havaitsemaan ja torjumaan häivettä ja super sea skimmingia hyödyntäviä sub soonisia ohjuksia joita ylivoimaisesti suurin osa länsiohjuksista on. Lähteistä riippuen joko 3000km/h tai jopa hypersoonisella loppunopeudella ylhäältä iskevä atakki voisi todellisuudessa aiheuttaa suuriakin ongelmia Venäjän ohjustorjunnalle. Tai sitten ne tippuvat kuin kärpäset liekinheittimellä, mistä näistä ikinä tietää varmaksi ennen tosipaikan testiä eli all-out sotaa.. oli kyse mistä vain järjestelmästä :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
En usko mihinkään optimointiin torjunnassa. Alusten on kyettävä torjumaan mitä tahansa eri uhkia nopeudesta ja korkeudesta riippumatta. Kaikki ei tosin ole niin helppoa kuin luulisi. Venäjä on panostanut vuosikymmeniä nopeuteen ja tuhovoimaan muun kustannuksella ja varsinkin aikaisemmila vuosikymmenillä mach 2.5-3 nopeusluokkaa liikkuvat ohjukset on varmasti olleet hankalia torjua. Nykyään ESSM -tyyppiset ohjukset on tosin paljon parempia torjumaan nopeita ohjuksia koska ko. Uhka havaitaan heti kun se nousee horisontin takaa. Stealth -ja IP häivettä ei juuri ole. Se n. 30 sekuntia joka puikolla kestää on nykyään enemmän kuin tarpeeksi moderneille torjuntaohjuksille ja tutkille. Havainto saadaan lähes välittömästi ja viimeistään kun ohjuksen tutka havaitaan. Siitä ei kulu kuin muutama sekunti kun parametrit on syötetty ohjukseen ja torjunta-ohjus on matkalla.

Kongsbergin edustaja esitteli tuotettaan joku vuosi sitten ja sanoi heidän uskovan enemmän fiksuihin ohjuksiin kuin nopeisiin koska nopeat havaitaan niin kaukaa. Selvä erohan on myös koossa jos verrataan P-800 Oniksia ja NSM:ää: p-800 on 3 tonnin mörkö kun NSM vaikuttaa piskuiselta 400 kg: n painoisena. Oniks tekee massiivista tuhoa kohteessa osuessaan mutta NSM: n tehokin on koostaan huolimatta riittävä fregatille.

On perin vaikeaa sanoa kumpi ohjustyyppi on parempi enkä tiedä kumpi läpäisee puolustuksen paremmin. Itse pidän enemmän fiksusta häive-aseesta jousta NSM/JSM ja LRASM ovat parhaita esimerkkejä.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Venäläisten torjunta on hyvin luultavasti optimoitu havaitsemaan ja torjumaan häivettä ja super sea skimmingia hyödyntäviä sub soonisia ohjuksia joita ylivoimaisesti suurin osa länsiohjuksista on. Lähteistä riippuen joko 3000km/h tai jopa hypersoonisella loppunopeudella ylhäältä iskevä atakki voisi todellisuudessa aiheuttaa suuriakin ongelmia Venäjän ohjustorjunnalle. Tai sitten ne tippuvat kuin kärpäset liekinheittimellä, mistä näistä ikinä tietää varmaksi ennen tosipaikan testiä eli all-out sotaa.. oli kyse mistä vain järjestelmästä :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Lienee varmaa, että noita torjumaan kykeneviä ohjuksia ei ole kuin kourallisella vihollisen laivoista ja niilläkin vain rajallinen määrä ohjuksia, jos ne nyt sitten kykenee torjumaan tarpeeksi montaa ohjusta muutenkaan. Secondary ja tertiary torjuntamenetelmät eivät toimi ollenkaan ja muutenkin hyökkäyksen suunnittelu on yksinkertaisempaa, koska lentoaika on lyhempi. Tietysti laivastolle pitäisi hankkia MTO:t laivakäyttöön, mutta siitähän saadaan vielä enemmän hupia, kun noiden hyökkäykset ajoitetaan yhteen.
 
Huhta kirjoitti:
Rahan säästämiseksi ainakin MTO-laukaisimet kannibalisoidaan Haminoista, mahdollisesti myös SUTO-varustus, jos Haminoihin sellainen asennetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä nyt, sehän olisi samaa kun ottasi siivet pois lentokoneesta. Jos ne ja suto otetaan pois, mitä Haminaluokalla sitten tehdään??
 
Mitä on teidän mielipitee? pitäisiikö satsata enemmän MTO-85M kuorma auton lavetilla tai sotalaivalla? eli enemmän meriohjuspatteria?
Onko se helpommin mennä piiloon kuorma auotolla kuin laivalla?
 
SJ kirjoitti:
Lienee varmaa, että noita torjumaan kykeneviä ohjuksia ei ole kuin kourallisella vihollisen laivoista ja niilläkin vain rajallinen määrä ohjuksia, jos ne nyt sitten kykenee torjumaan tarpeeksi montaa ohjusta muutenkaan. Secondary ja tertiary torjuntamenetelmät eivät toimi ollenkaan ja muutenkin hyökkäyksen suunnittelu on yksinkertaisempaa, koska lentoaika on lyhempi. Tietysti laivastolle pitäisi hankkia MTO:t laivakäyttöön, mutta siitähän saadaan vielä enemmän hupia, kun noiden hyökkäykset ajoitetaan yhteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ballistiset tai puoliballistiset maalit eivät ole hirveän vaikeita alueit-järjestelmille. Jo 70-luvulla korkealta tuleva Mach 3-ohjus (tyyliin Kh-22 yms) oli alusit:lle melko helppo kohde ja vaikutukseen pyrittiin saturaatiolla eli hyökkäys tehtiin rykmenttitasolla ja ohjuksia ammuttiin kerralla kunnon satsi. Tätä uhkaa vastaan kehitettiin sitten Aegis jne.
Ohjustentorjunnassa aluksen kannalta ei ole vaikeinta itse ohjuksen alasampuminen, vaan ennakkovaroitus jotta torjunta ehtii toimia. Seaskimmerit ovat hankalia koska ne havaitaan melko myöhään. Usein on käynyt niin että alus on vasta viime tingassa tajunnut olevansa kohteena ja on ollut myöhäistä tehdä mitään. Jos tähän yhdistetään saturaatiohyökkäys niin kohde voi olla pahasti lirissä. Korkealla lentävät ohjukset ovat kyllä nopeita, mutta ne ovat myös helposti havaittavia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top