Merivoimien kehitysnäkymät

Suomen puolustusvoimien sodan ajan ja siviilien elintarvikehuollon polttoaineen kulutus ylittää väistämättä sen määrän mikä voitaisiin kuljettaa säiliöautoilla Ruotsin läpi Ruotsin satamiin ja sieltä Suomeen. Mikäli tankkilaivoja ei edes yritetä käyttää se johtaa polttoaine varastojen jatkuvaan vajumiseen kunnes ne loppuvat kokonaan ja Suomi väistämättä antautuu. Tämä itsestäänselvyys on kyllä vastapuolen tiedossa, joten heidän ei tarvitse käyttää asevoimaansa paljoakaan, vaan riittää että pitkittävät sotaa riittävästi.
Toinen vaihtoehto on se että antaudutaan jo valmiiksi ja kolmas se että sitä meriliikennettä suojataan myös itämeren ulkopuolelta saapuvien rahtialusten ja tankkereiden osalta.
Minusta se kolmas on se paras, vaikka sodassa tuleekin väistämättä tappioita ja valinta tuottaa niitä myös lisää sekä omille että vihollisille. Koko itämeri on siis suojattavaa aluetta vaikkei US navyä leikitäkään. NATOon liittyminen tekisi hommasta toki helpompaa, sen ulkopuolisena maana ei uskalleta ottaa riskiä tunnistamattoman sukellusveneen upottamisesta torpedolla, ettei osuta vahingossa NATO maan vehkeeseen, jolloin vihollinen voikin upottaa omia. NATOn jäsenenä tiedonkulku kumppanien suklareiden sijainneista lienee järjestetty luotettavasti.

Voisivat tietysti kokeilla junilla niihin satamiin.

Kaikki tuntuvat aina unohtavan sellaiset massaliikenteen asiat kuin tavarajunat.
 
Onko jotain perustelua miksi ahvenanmaan ilmatilan suojaaminen olisi tärkeämpää kuin muun suomen ilmatilan?
Kaikkeahan on kiva tietysti suojata, mutta kun resusrsseja ei rajattomasti ole niin valintoja täytyy tehdä ja niiden kanssa vaan on elettävä.
Siviilialuksia ei voi suojata sukellusveneiden torpedoilta tai miinoilta menemättä avomerelle myöskään ahvenanmaan ja ruotsin välillä.
Korvetin pitäisi pystyä osallistumaan maihinnousun torjuntaan muutenkin kuin IT:n osalta, jos sellaisen riski katsottaisiin suureksi, eli vihollisella olevan kykyä maihinnousuun.
Maihinnousualueen IT:tä voi yleensä hoitaa maalta käsin ajoneuvosijoitteisilta IT järjestelmilta, toki lukuisat saaret ovat poikkeus tähän. Mutta niiden IT ei ylipäätään liene kriittinen, ihan sama jos jonkin pienen saaren yllä lennetään, tärkeintä on että sinne pyrkivät alukset saadaan torjuttua ja mieluummin upotettua.

EDIT:
Siis tarkoititko että koptereilla hoidetaan siviilialusten suojaus sukellusveneiltä ja katanpää hoitelee miinojen torjunnan siviilialusten mukana korvettien pysytellessä saariston suojassa tarjoten IT:n kauas kantavilla ohjuksillaan?

Mikäli noin, niin sitten tarvitaan selvitys siitä että kopteri pystyy myös ne sukellusveneet löytämään, eikä vain torjumaan ne joiden sijainti edes suunnilleen tiedetään.

Ahvenanmaan osalta on olemassa ainakin sellainen erityispiirre että laivan kyydissä voimme viedä sinne ilmatorjuntaa milloin vain ilman sen kummempia kommervenkkeja. Maasijoitteisen it:n vieminen alueelle olisi rajumman luokan operaatio joka käytännössä edellyttää jo puhjennutta kansainvälistä selkkausta.

Edit... tämä lähtikin näköjään tuplana. Täydellinen versio pari ruutua alempana...
 
Viimeksi muokattu:
Huoltovarmuus?
Tätä en tosiaan ottanut huomioon. Jos käyttäjämaita ESSM Block 2:lla tulee olemaan nuo joita @BarrelNut listaa, tulee toimitusvarmuus sodan syttyessä olemaan huomattavasti parempi kuin israelilaisohjuksilla, jotka ovat vain muutaman maan käytössä.

Wikissä mainittu Mach 2 maksiminopeus ja kantamatiedot ylipäätään ovat epäilyttäviä.
Ainakin israelilaisen valmistajan Rafaelin (joka on myös kehittänyt maailman ehkä ainoan suuren mittakaavan ohjuksen- ja raketintorjuntajärjestelmän eli Iron Domen) brosyyrissä lukee 1. sukupolven Barak-ohjuksen (jonka kantama oli 0,5-12 km) lentonopeudeksi 720 m/s, joka on noin Mach 2.
http://www.rafael.co.il/marketing/SIP_STORAGE/FILES/9/769.pdf
Kyllä, kuulostaa minunkin korvaani kummalliselta, kun ESSM:llä on Mach 4+ lentonopeus.
 
Onko jotain perustelua miksi ahvenanmaan ilmatilan suojaaminen olisi tärkeämpää kuin muun suomen ilmatilan?
Kaikkeahan on kiva tietysti suojata, mutta kun resusrsseja ei rajattomasti ole niin valintoja täytyy tehdä ja niiden kanssa vaan on elettävä.
Siviilialuksia ei voi suojata sukellusveneiden torpedoilta tai miinoilta menemättä avomerelle myöskään ahvenanmaan ja ruotsin välillä.
Korvetin pitäisi pystyä osallistumaan maihinnousun torjuntaan muutenkin kuin IT:n osalta, jos sellaisen riski katsottaisiin suureksi, eli vihollisella olevan kykyä maihinnousuun.
Maihinnousualueen IT:tä voi yleensä hoitaa maalta käsin ajoneuvosijoitteisilta IT järjestelmilta, toki lukuisat saaret ovat poikkeus tähän. Mutta niiden IT ei ylipäätään liene kriittinen, ihan sama jos jonkin pienen saaren yllä lennetään, tärkeintä on että sinne pyrkivät alukset saadaan torjuttua ja mieluummin upotettua.

Ahvenanmaan osalta on olemassa ainakin sellainen erityispiirre että laivan kyydissä voimme viedä sinne ilmatorjuntaa milloin vain ilman sen kummempia kommervenkkeja. Maasijoitteisen it:n vieminen alueelle olisi rajumman luokan operaatio joka käytännössä edellyttää jo puhjennutta kansainvälistä selkkausta. Tueksi sitten Ilmavoimia kun on tilanne päällä mutta laivoilla voimme itse ottaa aloitteen ja vieläpä huomaamattomasti.
 
Sillä ajatuksella, että Ruotsi olisi konfliktissa ulkopuolella, olisiko mahdollista ajaa Tanskan salmista koko ajan Ruotsin aluevesillä Pohjanlahden korkeudelle, ja siitä vaikka Kokkolaan tms purkamaan? Silloin Venäjän pitäisi vetää lisää maita konfliktiin, jos haluaa estää merikuljetuksiamme.
En siis tiedä, mahdollistaako uppoumat ja syvyydet tätä nykylaivoilla. 1900-luvun sotien aikana tätä reittiä käsittääkseni käytettiin saattueille, mutta silloin toki erilaisia alukset. Kertokaas laivurit.
 
Ahvenanmaan osalta on olemassa ainakin sellainen erityispiirre että laivan kyydissä voimme viedä sinne ilmatorjuntaa milloin vain ilman sen kummempia kommervenkkeja. Maasijoitteisen it:n vieminen alueelle olisi rajumman luokan operaatio joka käytännössä edellyttää jo puhjennutta kansainvälistä selkkausta.
Juu harmaassa vaiheessa tai jo sitä ennen voimme viedä paatteja ahvenanmaan suojaksi, mutta se onnistuu jo nyt vaikkei aluksissamme ole alueilmatorjuntaa. Se ei siis kelpaa perusteluksi siihen miksi alueilmatorjunnan hankkiminen tulisi aloittaa juuri laivoista ahvenanmaan suojaamiseksi. Aster 15 tai jokin muu keskimatkan IT laivassa on tuohon tarpeeseen olennaisesti parempi kuin nykyisin on käytössä ja täysin riittävä myös suojattavien rahtilaivojen, miinan laskijoiden ja -raivaajien osalta. Kyse on vain ja ainoastaan kustannusten kohdentamisesta tarkoituksimman mukaisilla tavalla siihen jossa investoinnista saatava hyöty puolustuskyvylle on suurin, enkä ole vakuuttunut siitä että se tarkoittaisi alueITn asentamista korvetteihin. On toki aina parempi ampua alas vihollisen hävittäjä kuin sen ampuma ohjus, ja se saattaa puoltaa alueITn hankkimista myös korvetteihin.
 
Sillä ajatuksella, että Ruotsi olisi konfliktissa ulkopuolella, olisiko mahdollista ajaa Tanskan salmista koko ajan Ruotsin aluevesillä Pohjanlahden korkeudelle, ja siitä vaikka Kokkolaan tms purkamaan? Silloin Venäjän pitäisi vetää lisää maita konfliktiin, jos haluaa estää merikuljetuksiamme.
En siis tiedä, mahdollistaako uppoumat ja syvyydet tätä nykylaivoilla. 1900-luvun sotien aikana tätä reittiä käsittääkseni käytettiin saattueille, mutta silloin toki erilaisia alukset. Kertokaas laivurit.
Unohtuuko herroilta sellainen yksityiskohta että Ruotsiinkin öljy tulee laivoilla. Vieraan lipun alla purjehtiva alus tuo öljyt Holmsundiin/Sundsvalliin/johonkin Ruotsalaiseen öljysatamaan josta Suomalainen alus käy ne hakemassa. Ainut ettei tuota öljylaivastoa meillä kauheana enää ole.
 
Kysymys ei ollut varsinaisesti häiveestä vaan siitä että sotalaivat ja -lentokoneet tehdään ja hankitaan jonkin tehtävän suorittamiseksi. Tehtäväänsä ne suorittavat merellä ja ilmassa, ei ankkurissa tai hangaarissa. Keskustelun perusteella jotkut tuntuvat kuvittelevan että kyky piiloutua saaristoon ja pysytellä siellä olisi laivan ydinbisnes, vaikka todellisuudessa sotalaivat tehdään toteuttamaan tehtäviä merellä ja rannassa käydään hakemassa täydennyksiä.
Ja varmaankin joissain tilanteissa piileskely saaristossa voi auttaa varsinaisen tehtävän suorittamista, esimerkiksi pintatorjunnassa. Mutta esimerkiksi miinoitusta harvemmin tehdään pelkästään saaristoon, voisi kuvitella tarpeita olevan myös ulkomerellä sisääntuloväylien miinoittamiseen. Ja merenkulun suojausta on saariston suojista aika mahdoton tehdä!
 
Tätä en tosiaan ottanut huomioon. Jos käyttäjämaita ESSM Block 2:lla tulee olemaan nuo joita @BarrelNut listaa, tulee toimitusvarmuus sodan syttyessä olemaan huomattavasti parempi kuin israelilaisohjuksilla, jotka ovat vain muutaman maan käytössä.


Ainakin israelilaisen valmistajan Rafaelin (joka on myös kehittänyt maailman ehkä ainoan suuren mittakaavan ohjuksen- ja raketintorjuntajärjestelmän eli Iron Domen) brosyyrissä lukee 1. sukupolven Barak-ohjuksen (jonka kantama oli 0,5-12 km) lentonopeudeksi 720 m/s, joka on noin Mach 2.
http://www.rafael.co.il/marketing/SIP_STORAGE/FILES/9/769.pdf
Kyllä, kuulostaa minunkin korvaani kummalliselta, kun ESSM:llä on Mach 4+ lentonopeus.

Listasit Barak-1 ohjuksen. Barak-8 on toisenlainen värkki.
 
Voisivat tietysti kokeilla junilla niihin satamiin.

Kaikki tuntuvat aina unohtavan sellaiset massaliikenteen asiat kuin tavarajunat.
Ja joskus tuntuu unohtuvan sellainen pieni yksityiskohta, että Ruotsin ja Keski-Euroopan rautateiden raideleveys on 1435 mm ja Suomen 1524 mm. Siirtokuormaus tai telien vaihto on siis välttämätöntä joko Haaparannassa tai Torniossa ja tämä muodostaa aikamoisen pullonkaulan rautatieliikenteen kuljetuskyvylle.
 
Juu harmaassa vaiheessa tai jo sitä ennen voimme viedä paatteja ahvenanmaan suojaksi, mutta se onnistuu jo nyt vaikkei aluksissamme ole alueilmatorjuntaa. Se ei siis kelpaa perusteluksi siihen miksi alueilmatorjunnan hankkiminen tulisi aloittaa juuri laivoista ahvenanmaan suojaamiseksi. Aster 15 tai jokin muu keskimatkan IT laivassa on tuohon tarpeeseen olennaisesti parempi kuin nykyisin on käytössä ja täysin riittävä myös suojattavien rahtilaivojen, miinan laskijoiden ja -raivaajien osalta. Kyse on vain ja ainoastaan kustannusten kohdentamisesta tarkoituksimman mukaisilla tavalla siihen jossa investoinnista saatava hyöty puolustuskyvylle on suurin, enkä ole vakuuttunut siitä että se tarkoittaisi alueITn asentamista korvetteihin. On toki aina parempi ampua alas vihollisen hävittäjä kuin sen ampuma ohjus, ja se saattaa puoltaa alueITn hankkimista myös korvetteihin.

Alue-it ei kelpaa perusteluksi koska voimme jo nyt tehdä saman aluksilla joilla tosin ei ole alueilmatorjuntaa... ( nyt ei hitaalle auennut )

Tuo on siis yksi monitoimialusten mahdollisista kyvyistä. Ei se välttämättä ole niistä ensimmäinen tai tärkein mutta näppärä olemassa kuitenkin.
 
Alue-it ei kelpaa perusteluksi koska voimme jo nyt tehdä saman aluksilla joilla tosin ei ole alueilmatorjuntaa... ( nyt ei hitaalle auennut )

Tuo on siis yksi monitoimialusten mahdollisista kyvyistä. Ei se välttämättä ole niistä ensimmäinen tai tärkein mutta näppärä olemassa kuitenkin.
Ja voisi sanoa, että alue-it on välttämätön, jos aluksilla halutaan suojata meriliikennettä. Kai voisi kärjistäen sanoa, että lyhyen kantaman IT:llä suojataan alusta itseään ja pitkän kantaman IT:llä myös muita.

Tällä alueella synergia maavoimien kanssa voi myös muodostua hedelmälliseksi, esimerkiksi ilmatorjuntaketjussa esille nostettu ESSM Block 2 yhteiskäyttö NASAMS-laveteissa ja laivoilla.
 
Ja joskus tuntuu unohtuvan sellainen pieni yksityiskohta, että Ruotsin ja Keski-Euroopan rautateiden raideleveys on 1435 mm ja Suomen 1524 mm. Siirtokuormaus tai telien vaihto on siis välttämätöntä joko Haaparannassa tai Torniossa ja tämä muodostaa aikamoisen pullonkaulan rautatieliikenteen kuljetuskyvylle.

Tuota..sellainen yksityiskohta myöskin, että Ruotsissa on Keski-Euroopan raideleveys. Kontit ovat kuitenkin samanlaisia. Niitä laivataan Suomen satamiin joka päivä tuhansia.
 
Ja voisi sanoa, että alue-it on välttämätön, jos aluksilla halutaan suojata meriliikennettä. Kai voisi kärjistäen sanoa, että lyhyen kantaman IT:llä suojataan alusta itseään ja pitkän kantaman IT:llä myös muita.

Tällä alueella synergia maavoimien kanssa voi myös muodostua hedelmälliseksi, esimerkiksi ilmatorjuntaketjussa esille nostettu ESSM Block 2 yhteiskäyttö NASAMS-laveteissa ja laivoilla.

Alue-it:stä olisi kyllä hyötyä jokseenkin kaikissa aluksen tehtävissä. Myös omana suojana. Vaikka onhan se tietysti miehekkäämpää jättää tulenavaus siihen että näkee vastustajan silmänvalkuaiset :p
 
Jos nyt se ei ole kartan perusteella valjennut, niin Suomi on kriisitilanteessa riippuvainen Ruotsista. No shit sherlock.

Jos Itämerellä lentää meritorjuntaohjuksia, niin Suomen huoltoreitti on Ruotsin pohjoisten satamien kautta Pohjanlahden yli Suomen satamiin.

Pelkkä rekkaliikenne Torniosta ei sitä avita.

Jos nyt se ei ole valjennut monelle, niin korvettien hankinta on suojaamaan tuota liikennettä. No shit sherlock myöskään.

Tietysti sotilaallisen logistiikan opinnot eivät ole ressujen opintomateriaalissa.
 
Kaikki Suomeen tuotava polttoneste tuodaan tänne joko Venäjältä tai laivalla. Usein myös Venäjältä laivalla.

Suomesta myös viedään öljyjalosteita, mutta vientiin jalostamisen voidaan odottaa kriisitilanteessa loppuvan. Jäljelle jää siis Suomen oma kulutus.

Jos halutaan järjestää Suomen polttonestehuolto Ruotsin kautta niin, että koko volyymi kulkee ensin Ruotsissa rautateitse vientisatamaan, vaaditaan ruotsalaiselta rautatieverkolta koko Suomen polttonestekulutuksen verran kapasiteettia. Asiaa sekuntiakaan tutkimatta uskallan väittää, että tällaista kapasiteettia ei sieltä löydy. Säiliövaunun kapasiteetti on kymmeniä kuutioita mutta säiliöaluksen kymmeniä tuhansia, suuren aluksen satoja tuhansia kuutioita.

Merikuljetus on ainoa tapa kuljettaa Suomeen tarvittava määrä polttoainetta. Polttonesteitä emme voi itse tuottaa, eikä niitä ilman voi toimia. Merivoimien liikenteen turvaamistehtävä tarkoittanee tosielämässä hyvin pitkälti polttoainekuljetusten turvaamista. Samoin myös Katanpää-luokan todennäköinen käyttötarkoitus on pitää öljysatamien väylät avoimina.
 
Voisivat tietysti kokeilla junilla niihin satamiin.

Kaikki tuntuvat aina unohtavan sellaiset massaliikenteen asiat kuin tavarajunat.
Kontteja varmasti saadaan vietyä junilla satamiin ja siirrettyä sieltä laivoihin. Mutta en löytänyt tankkereille tehtyä Ruotsin rannikolta uumajan lähistöltä öljysatamaa jossa olisi valmiiksi junille paikka purkuun ja lastaukseen putkistoilla/letkuilla laivoihin.
http://www.kvarkenports.com/finsk-webb/kvarken-ports/tietoa-meista/uumaja.html
http://www.sundsvallshamn.se/default.asp?avdelning=3&id=34
Laitureita tankkereille siis löytyy, tosin aika lyhyille laivoille sopivat laiturit Suomen nykyiseen kalustoon verrattuna, mikä lienee hidaste/kulu eikä este.
www.google.fi/maps hakusanalla :"Oljevägen 2, 852 29 Sundsvall, Ruotsi" tuottaa kyllä kartan, jossa näkyy menevän rata vieressä, muttei mitään viitettäkään siihen että ne tuossa öljysatamassa koskaan pysähtyisivät. Toki sellaisen voi rakentaa, mutta siihen menee jonkin verran aikaa ja jotain se maksaakin. Periaatteessa siis onnistuu, jos Ruotsilla on siihen halua.
Suoraan junien ajattaminen laivoihin taas tuottaa vaikeuksia erilaisen raideleveyden takia, vaikka siihen sopiva satama ja laivakalusto olisikin. Kätevintä tietysti jos sellainen toimisi Ruotsissa meikälaisellä raideleveydellä ja rahti siirtyisi junan vaunuista toiseen satamassa ennen laivausta. Mutta onko missään satamassa tilaa sellaista rakentaa, jos moiseen ei ole jo valmiiksi varauduttu.
Mehän emme pääse Ruotsin asioita päättämään, ja rahan lisäksi tarvitaan byrokratian takia aikaa enemmän kuin rakenne muutoksiin satama-alueella menisi. Ja onko Ruotsinpuolella kapasiteettiäkään, ne satamat ja rautatiethän on mitoitettu Ruotsin tämänhetkisiin tarpeisiin, eikä laajennustilaa helpolla rakennetulla alueella löydy. Milläs saadaan Ruotsi luopumaan omista logistiikka tarpeistaan yhden sataman osalta meidän hyväksemme?
 
kolmas se että sitä meriliikennettä suojataan myös itämeren ulkopuolelta saapuvien rahtialusten ja tankkereiden osalta.
Minusta se kolmas on se paras, vaikka sodassa tuleekin väistämättä tappioita ja valinta tuottaa niitä myös lisää sekä omille että vihollisille. Koko itämeri on siis suojattavaa aluetta vaikkei US navyä leikitäkään. NATOon liittyminen tekisi hommasta toki helpompaa, sen ulkopuolisena maana ei uskalleta ottaa riskiä tunnistamattoman sukellusveneen upottamisesta torpedolla, ettei osuta vahingossa NATO maan vehkeeseen, jolloin vihollinen voikin upottaa omia. NATOn jäsenenä tiedonkulku kumppanien suklareiden sijainneista lienee järjestetty luotettavasti.


Olen erittäin vahvasti samaa mieltä. Itse olen pohtinut asiaa lähinnä Suomea koskettavana erilliskriisinä, jolloin olen ajatellut suojaamisen Ruotsin aluevesille riittävän. Tämä voi tietysti olla turhan sinisilmäistä ajattelua... Vahvasti aseistettu Korvetti on tietysti toimiva peli myös pidemmissä tehtävissä ja niissä suto-kopterin ja vahvan ilmatorjunnan tarve korostuu entisestään.

Tuohon graduun en ole tutustunut, joten en sitä myöskään kommentoi. Maailma on muuttunut paljon vuodesta 2009, eli siinä olevaan tietoon täytyy suhtautua ainakin pienellä varauksella olkoon se sitten mitä vaan.
 
Jos nyt se ei ole kartan perusteella valjennut, niin Suomi on kriisitilanteessa riippuvainen Ruotsista. No shit sherlock.

Jos Itämerellä lentää meritorjuntaohjuksia, niin Suomen huoltoreitti on Ruotsin pohjoisten satamien kautta Pohjanlahden yli Suomen satamiin.

Pelkkä rekkaliikenne Torniosta ei sitä avita.

Jos nyt se ei ole valjennut monelle, niin korvettien hankinta on suojaamaan tuota liikennettä. No shit sherlock myöskään.

Tietysti sotilaallisen logistiikan opinnot eivät ole ressujen opintomateriaalissa.
Jos asuisimme valtiossa nimeltä Ruotsi-Suomi, olisi kirjoittamasi itsestäänselvyys. Mutta kun emme asu, niin onko asiasta olemassa jokin valtiosopimus, vai varaudummeko sen varaan että Ruotsi toteuttaa kaikki toiveemme paikallisen satamainfran ja rautatiekapasiteettinsa käytön suhteen omista tarpeistaan tinkien pelkkää hyväntahtoisuuttaan?
 
Tuota..sellainen yksityiskohta myöskin, että Ruotsissa on Keski-Euroopan raideleveys. Kontit ovat kuitenkin samanlaisia. Niitä laivataan Suomen satamiin joka päivä tuhansia.
Kyllä, Tanskasta Ruotsiin johtaa kyllä rautatie, mutta ainoa kiinteä yhteys on Ison Beltin ja Öresundin siltojen kautta. Jo rauhanaikana, kun valtaosa rahtiliikenteestä tapahtuu laivoilla (mm. kaikki nestemäiset polttoaineet), kapasiteetti alkaa olla varsin hyvin käytössä. Siltojen lisäksi on käytössä perinteiset junalauttayhteydet Ruotsista Saksaan, mutta näiden kapasiteetti on hyvin vähäinen.

Ruotsissa voidaan ajaa maksimissaan ainoastaan 2500 tonnin junia pl. malmirata. Vaunujen taara on 20 tonnin luokkaa ja 25 tonnin akselipainoilla hyötykuorma per vaunu on maksimissaan 80 tonnia. Keskiverto rannikkotankkeri kuljettaa n. 10 000 tonnia öljytuotteita tai raakaöljyä ja yhden tankkerin korvaaminen junakuljetuksilla tarkoittaisi näillä laskelmilla siis 5 tavarajunaa. Suomen vuosittainen öljytuonti on aika tarkkaan 10 miljoonaa tonnia (josta n. 8 miljoonaa tulee Venäjältä) Jos tämä määrä tuotaisiin tankkereilla lännestä, tarvittaisiin 1000 tankkerikuljetusta vuodessa, n. 3 per päivä tai vaihtoehtoisesti 5000 tavarajunaa - n. 14 junaa per päivä. Tämä lisäjunamäärä saattaisi mahtua Tanskan silloille, jos Tanska ja Ruotsi suostuisivat priorisoimaan liikennettä. Haaparannan kautta tuollaisen junamäärän reitittäminen ei onnistuisi millään ja Pohjanlahden satamat ovat molemmin puolin lahtea rautatieliikenteen osalta aikamoisia pullonkauloja. Paras tilanne on ehkä Gävlessä, jonne tulee useampi moniraiteinen ratayhteys. Lisäksi kapungissa on varsin suuri satama. Polttonesteiden kuljetukseen soveltuvat kontit eivät ole mitään bulkkitavaraa, niitä on hyvin rajallinen määrä käytössä. Myöskään tankkivaunuja ei roikoteta tyhjinä, nykyinen Keski-Euroopan (vuokra)kapasiteetti on mitoitettu paikallisen tarpeen mukaan. Eli vähintään logistisia haasteita olisi odotettavissa öljykuljetusten siirrossa rautateille.
 
Back
Top