Merivoimien kehitysnäkymät

Ahaa, no siinä tapauksessa. Tuosta lähtökohdastakin tilanne tuntuu silti vaikealta, mutta toivotaan parasta. :)



Mistä revit nuo tiedot? Vielä vähän aikaa sitten taistelujärjestelmän piti muodostaa vähintään 60 prosenttia kustannuksista.
Puolustusminiteriön raportista, koskien hankintaa.
Osa siitä
"Toimintaympäristömme keskeisiä elementtejä ovat saaristo ja jäätyvä meri. Toimintaperiaatteista johtuva erilaisuus useimpiin laivastoihin nähden on miina-aseemme vahva rooli. Alusten tulee kyetä liikkumaan saaristossa ja sen ulkopuolella kaikkina vuodenaikoina ja kuljettamaan miinoja.

Hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 Mrd euron budjetilla - lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä. Kustannusarvio perustuu tietoihin ulkomaisista aluskaupoista, asejärjestelmien hintatietoihin ja kotimaisen alusrakentamisen hinta-arvioon sekä oman tavoitetason tunnistamiseen. Aluksen suunnittelua ja sitä pohjustavaa tutkimusta on tehty jo useita vuosia. Sotalaivasuunnittelun tukevaa tutkimusta on tehty yhteistyössä mm. Saksan ja Yhdysvaltojen merivoimien kanssa. Esisuunnittelua on teetetty myös ulkomaisessa, sotalaivasuunniteluun erikoistuneessa suunnittelutoimistossa. Laivue2020 hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan hankintaan suunnitellulla rahoituksella. Kustannukset jakaantuvat siten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet, taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiin loppuosa. Laivue2020 taistelujärjestelmän joitakin elementtejä hankitaan osana muita käynnissä olevia hankintoja. Tämän lisäksi aluksissa käytetään myös käytöstä poistuvien alusten järjestelmiä.

Alukset pyritään hankkimaan huoltovarmuussyistä suomalaiselta telakalta. Aluksien taistelujärjestelmä hankitaan kilpailutuksen perusteella yhdeltä kokonaisvastuulliselta toimittajalta. Taistelujärjestelmä muodostuu useista osajärjestelmistä, joiden hintoihin ja yhteensovittamiseen liittyvä integrointiriski on kiinteähintaisessa hankinnassa myyjällä.

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä puolustusvoimien hankinta- ja kunnossapito-organisaatioiden henkilöstöresurssit pienenivät. Tässä yhteydessä puolustusvoimien hoitamia tehtäviä siirrettiin kotimaisten strategisten teollisuuskumppaneiden tehtäväksi. Puolustusvoimilla on kuitenkin edelleen resurssit osaavaan ostamiseen. Laivue 2020 -hankinnan tarvitseman kotimaisen teollisuusyhteistyön järjestelyt ovat tällä hetkellä käynnissä.

Lauri Puranen

Strategisten hankkeiden koordinaattori, Puolustusministeriö, Resurssipoliittinen osasto

puh 0295 140403, sähköposti [email protected]"
 
Mitä noista vanhoista paateista sitten voi hyväksi käyttää? Tutkat ovat varmaankin tehottomia alueilmatorjunta ohjusjärjestelmän tarpeisiin. Sitä myöden taistelunjohtojärjestelmä jos siihen täytyisi jokin ciws järjestelmä ympätä. Sonarit eivät varmaankaan ole sellaisia joita niiden täytyisi olla jos oikeasti lähdetään veden alle toimimaan. Ne järjestelmät on kuitenkin aikoinaan mitoitettu sen aikaisille uhkakuville ja toiminnalle nyt täytyisi kyetä saattotehtäviin ja vähintään keskimatkan torjunta ulottuvuuksiin.
 
Kemin Ajos, Oulun Vihreäsaari ainakin jo ajettu alas... Kummassakaan ei pysty ottamaan alusta enään vastaan, ilman merkittävää peruskunnostusta!!!
Nyt voin todeta sulle että: ja mitähän vattua!? Ihan 139% varmasti pystyy! Ole pitkäkään aika kun kävin säiliöalukselta hakemassa jäteöljyä Ajoksessa.
 
Nyt voin todeta sulle että: ja mitähän vittua!? Ihan 139% varmasti pystyy! Ole pitkäkään aika kun kävin säiliöalukselta hakemassa jäteöljyä Ajoksessa.

No miten on keskitisleiden säiliöfarmin tilanne???
Ei Oulussa ainakaan ole mitään keskitislettä saatavilla...
Nesteellä ei ole edes lähettämöä siellä.. Miten on Kemin lähettämö?? Taisi olla miehitetty viimeksi 2001 vuonna?
 
Kemin Ajos, Oulun Vihreäsaari ainakin jo ajettu alas... Kummassakaan ei pysty ottamaan alusta enään vastaan, ilman merkittävää peruskunnostusta!!!
Nyt voin todeta sulle että: ja mitähän vittua!? Ihan 139% varmasti pystyy! Ole pitkäkään aika kun kävin säiliöalukselta hakemassa jäteöljyä Ajoksessa.
No miten on keskitisleiden säiliöfarmin tilanne???
Ei Oulussa ainakaan ole mitään keskitislettä saatavilla...
Nesteellä ei ole edes lähettämöä siellä.. Miten on Kemin lähettämö?? Taisi olla miehitetty viimeksi 2001 vuonna?
ON! Siellä on Teboilin ja Neotin varastot.
 
Jos olisin vihollinen, monen muun ohella, yrittäisin tuhota nuo satamien kiinteät polttoainesäiliöt ohjuksilla.
 
Nyt TBman lopeta tuo vänkäys kun et asiasta tiedä. Oulussa on tb:n ja neotin varastot, laitanko vielä henkilökunnan lukumääränkin? Kemissä on Nesteen varasto joka operoi Tornion kaasutoimintoja ja Rovaniemen petroolitoimintoja. Satun työskentelemään öljyhommissa joten...
 
Nyt TBman lopeta tuo vänkäys kun et asiasta tiedä. Oulussa on tb:n ja neotin varastot, laitanko vielä henkilökunnan lukumääränkin? Kemissä on Nesteen varasto joka operoi Tornion kaasutoimintoja ja Rovaniemen petroolitoimintoja. Satun työskentelemään öljyhommissa joten...

Nooo, jos kerran näin on. Minä tosin sanoin NESTE... :)

Jos Trustivapaalla on siellä lähettämö, niin ok.
Kemistä on junalla keroa ajettu luolaan Vaaralaan tiedän toki..
Onko vielä Antsu hommissa kemissä, vai joko jäi eläkkeelle?? :)
;)
 
Mitä noista vanhoista paateista sitten voi hyväksi käyttää? Tutkat ovat varmaankin tehottomia alueilmatorjunta ohjusjärjestelmän tarpeisiin. Sitä myöden taistelunjohtojärjestelmä jos siihen täytyisi jokin ciws järjestelmä ympätä. Sonarit eivät varmaankaan ole sellaisia joita niiden täytyisi olla jos oikeasti lähdetään veden alle toimimaan. Ne järjestelmät on kuitenkin aikoinaan mitoitettu sen aikaisille uhkakuville ja toiminnalle nyt täytyisi kyetä saattotehtäviin ja vähintään keskimatkan torjunta ulottuvuuksiin.

Raumoilta/miinalaivoilta saa ainakin noi Saab Ceros 200 laitteet.
 
Nooo, jos kerran näin on. Minä tosin sanoin NESTE... :)

Jos Trustivapaalla on siellä lähettämö, niin ok.
Kemistä on junalla keroa ajettu luolaan Vaaralaan tiedän toki..
Onko vielä Antsu hommissa kemissä, vai joko jäi eläkkeelle?? :)
;)
Ei oo ollu ainakaan kymmeneen vuoteen Kemissä, ei ainakaan yhtäkkiä sytytä. Ei muutes ajeta enää, ei mene enää varastolle kiskoja ajoksessa :)
 
Ei oo ollu ainakaan kymmeneen vuoteen Kemissä, ei ainakaan yhtäkkiä sytytä. Ei muutes ajeta enää, ei mene enää varastolle kiskoja ajoksessa :)
Mistähän ne oli viimeksi sitten pytyt siinä tienkupeella rollossa, kun ohi ajoin... 15 kpl oli vaunuja sivuraiteella, jossa se purku on??? Tuleeko lie etelästä?
 
Mistähän ne oli viimeksi sitten pytyt siinä tienkupeella rollossa, kun ohi ajoin... 15 kpl oli vaunuja sivuraiteella, jossa se purku on??? Tuleeko lie etelästä?
on tainnu muuan vuosi vierähtää? se sivuraidekin on vähän niin ja näin mut putkilinja oli paikoillaan. Tosin puretaan ilmeisesti pois.
 
Mitä noista vanhoista paateista sitten voi hyväksi käyttää? Tutkat ovat varmaankin tehottomia alueilmatorjunta ohjusjärjestelmän tarpeisiin. Sitä myöden taistelunjohtojärjestelmä jos siihen täytyisi jokin ciws järjestelmä ympätä. Sonarit eivät varmaankaan ole sellaisia joita niiden täytyisi olla jos oikeasti lähdetään veden alle toimimaan. Ne järjestelmät on kuitenkin aikoinaan mitoitettu sen aikaisille uhkakuville ja toiminnalle nyt täytyisi kyetä saattotehtäviin ja vähintään keskimatkan torjunta ulottuvuuksiin.

Raumojen vedettävät sonarit ovat uusia ja varmasti välttäisivät Laivue 2020:ssä ainakin ensimmäiseen MLU:hun asti. CEROS 200:t voisivat myös olla käyttökelpoisia päätykin tulenjohtotutkaksi, ehkä ohjuksillekin. Muita mahdollisesti käyttökelpoisia osia:
-TRS-3D:t kelpaisivat toissijaisiksi tutkiksi, ellei niitä sitten käytetä vaikka Haminoiden varatutkiksi.
-harhamaaliheittimet
-konekiväärit yms. kevyt aseistus
-elektro-optiset tulenjohtolaitteet
-syvyysraketinheittimet
-ehkä osa miinanlaskulaitteistosta, en tiedä niistä paljonkaan
-merimaaliohjuslaukaisimet, jos RBS-15:n elinkaarta jatketaan

Mitä ei käytetä:
-Sea Giraffet
-taistelujärjestelmät
-tykit

Tutkien kierrätyksessä on se ongelma että Merivoimat ilmeisesti haluaa ostaa tutka/taistelujärjestelmän valmiina pakettina, niinkuin järkevää onkin koska kaikenlaisten omien viritysten tekeminen on varma tapa vetää hanke konkkaan (ref. Collins-luokan sukellusveneet). Jos uusi toimittaja on joku jolla ei näistä tutkista olekaan kokemusta, niin vanhojen tutkien liittäminen voi lisätä hintaa.
 
Puolustusminiteriön raportista, koskien hankintaa.
Osa siitä
"Toimintaympäristömme keskeisiä elementtejä ovat saaristo ja jäätyvä meri. Toimintaperiaatteista johtuva erilaisuus useimpiin laivastoihin nähden on miina-aseemme vahva rooli. Alusten tulee kyetä liikkumaan saaristossa ja sen ulkopuolella kaikkina vuodenaikoina ja kuljettamaan miinoja.

Hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 Mrd euron budjetilla - lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä. Kustannusarvio perustuu tietoihin ulkomaisista aluskaupoista, asejärjestelmien hintatietoihin ja kotimaisen alusrakentamisen hinta-arvioon sekä oman tavoitetason tunnistamiseen. Aluksen suunnittelua ja sitä pohjustavaa tutkimusta on tehty jo useita vuosia. Sotalaivasuunnittelun tukevaa tutkimusta on tehty yhteistyössä mm. Saksan ja Yhdysvaltojen merivoimien kanssa. Esisuunnittelua on teetetty myös ulkomaisessa, sotalaivasuunniteluun erikoistuneessa suunnittelutoimistossa. Laivue2020 hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan hankintaan suunnitellulla rahoituksella. Kustannukset jakaantuvat siten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet, taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiin loppuosa. Laivue2020 taistelujärjestelmän joitakin elementtejä hankitaan osana muita käynnissä olevia hankintoja. Tämän lisäksi aluksissa käytetään myös käytöstä poistuvien alusten järjestelmiä.

Alukset pyritään hankkimaan huoltovarmuussyistä suomalaiselta telakalta. Aluksien taistelujärjestelmä hankitaan kilpailutuksen perusteella yhdeltä kokonaisvastuulliselta toimittajalta. Taistelujärjestelmä muodostuu useista osajärjestelmistä, joiden hintoihin ja yhteensovittamiseen liittyvä integrointiriski on kiinteähintaisessa hankinnassa myyjällä.

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä puolustusvoimien hankinta- ja kunnossapito-organisaatioiden henkilöstöresurssit pienenivät. Tässä yhteydessä puolustusvoimien hoitamia tehtäviä siirrettiin kotimaisten strategisten teollisuuskumppaneiden tehtäväksi. Puolustusvoimilla on kuitenkin edelleen resurssit osaavaan ostamiseen. Laivue 2020 -hankinnan tarvitseman kotimaisen teollisuusyhteistyön järjestelyt ovat tällä hetkellä käynnissä.

Lauri Puranen

Strategisten hankkeiden koordinaattori, Puolustusministeriö, Resurssipoliittinen osasto

puh 0295 140403, sähköposti [email protected]"

Jaha, vähän aikaa ihmettelin ja haeskelin "raporttia" lukeakseni sen kokonaisuudessaan. Sitten kävi ilmi, että kyse on sen sijaan Lauri Purasen vastineesta HS:n laivahankintaa käsitelleeseen juttuun. Koko teksti löytyy tämän linkin takaa.

Mitä noista vanhoista paateista sitten voi hyväksi käyttää? Tutkat ovat varmaankin tehottomia alueilmatorjunta ohjusjärjestelmän tarpeisiin. Sitä myöden taistelunjohtojärjestelmä jos siihen täytyisi jokin ciws järjestelmä ympätä. Sonarit eivät varmaankaan ole sellaisia joita niiden täytyisi olla jos oikeasti lähdetään veden alle toimimaan. Ne järjestelmät on kuitenkin aikoinaan mitoitettu sen aikaisille uhkakuville ja toiminnalle nyt täytyisi kyetä saattotehtäviin ja vähintään keskimatkan torjunta ulottuvuuksiin.

Syvyysraketinheittimiä ehkä siirretään uusille aluksille, vaikka torpedot tulisikin rinnalle. Samaten omasuojajärjestelmissä (MASS) saattaa olla käyttöikää jäljellä.

Kaikuluotaimista ainakin Rauma-luokan Kongsbergin ST2400 luulisi olevan kohtuullinen, kerran se kuuluu yhä valmistajan tuotevalikoimaan. Tuskin mikään huipputuote kyseessä, mutta saattaa välttää meille, etenkin kun rahasta tulee pulaa.

Helvetin hyvä kysymys. Varsinkin kun luulevat, että rungon osuus on 50% vaikka Karangon viesti teollisuudelta on, että sen on lupa odottaa olevan vain 20-30%.

Eli kolmasosaa halvempi Saar 6, mutta jäävahvisteisella rungolla... en löisi vetoja sen puolesta, että 1,2 miljardia 4 kpl on realismia.

Näillä puheilla olisi uskottavampaa tavoitella kahta uutta + isoa vötkälettä käytettynä maailmalta (Iver, Fridtjof tai De Zeven) lippulaivaksi. Sillä voisi purjehtia maailmalla lippulaiva Pohjanmaan perinteitä kunnioittaen.
Muuten parkkiin laivaväylille, Långnäsin satamaan jne. ja kurottelemaan horisontin taa. Miinoja voi riittämiin lautoilta laskea kahden uuden ohella.

Jos olisi tuollainen kauas ulottuva alue-it kyky niin eihän sen luulisi olevan niin nuukaa kyetä kulkemaan jäissä ja kaikista kapeimmissa väylissä.

Tuo vaihtoehto kahdesta kotimaisesta ja yhdestä saatanan isosta ulkolaisesta ei välttämättä olisi kovin huono, jos tarjolla olisi oikeasti torjuntakykyinen alus. De Zeven tarjoaisi julmetun kyvyn 40-soluisella siilollaan, eikä Iver Huitfeldt jää kauas taakse. Tällöin yksi ulkolainen alus vastaisi ainakin ilmatorjuntakapasiteetiltaan kahta kotimaista korvettia. Taistelunkestävyyttä ja sukellusvenejahtia ajatellen kaksi alusta on toki parempi, ainakin uskoisin näin. Yhteen alukseen tukeuduttaessa on muutenkin vähän sama ongelma kuin joillakin mailla lentotukialusten kanssa, eli että ainoan aluksen ollessa telakalla korjauksissa tai toisella puolella maapalloa voi Falklandilla (tai Ahvenanmaalla) tapahtua kummia.

Nansenit ja muut pienisiiloiset "huonomman aineksen" edustajat kävisivät järkeen lähinnä useita aluksia hankittaessa ja/tai jos hankinta menee todella tiukille.
 
Tarkoitus ei ole leikkiä tyhmää, vaan yrittää kuvata Suomen öljyhuoltoon rautateitse liittyviä haasteita. Voisin jatkaa arviointia vielä tankkivaunukapasiteetin arvioinnilla. Suomen rauhanaikaisen öljynkulutuksen kuljettaminen rautateiteitse vaatisi noin 350 tankkivaunun (a 80 kuutiota) päiväsuorituksen tai vastaavan määrän polttoainekontteja. Kiertoaika yhdellä vaunulla esimerkiksi reitillä Rotterdam-Gävle-Rotterdam lastauksineen ja purkuineen olisi helposti luokkaa 5 päivää. Polttoainekontilla kiertoaika Rotterdam-Gävle-Pori-Helsinki ja takaisin voisi muodostua 7-10 päiväksi. Tankkivaunuja tarvittaisiin siis Suomen liikenteeseen minimissäään n. 1750 ja kontteja ehkä jopa 3000. Euroopan suurimmalla tankkivaunuvuokraajalla VTG Ag:lla on n. 80 000 vaunun kalusto, josta tankkivaunuja on noin puolet. Suomen öljyhuoltoon tarvittaisiin siis vähintään n. 5% VTG:n koko kalustosta tai vastaava määrä muiden yhtiöiden kalustoa. Rautatiekuljetuksiin osallistuisi todennäköisesti useampia operaattoreita, jotka sitten varaisivat tarvittavaa ratakapasiteettia eri maiden rataviranomaisilta. Suomen rautatiekuljetukset kilpailisivat kuljetusprioriteeteista joka maassa ja jos elettäisiin kriisitilannetta, jokaisessa maassa olisi aikamoinen kuhina rautateillä pelkästään paikallisten asevoimien tarvitsemissa kuljetuksissa.

Tälle hässäkälle vaihtoehtona on 5 rannikkotankkerin tankkaus Rotterdamissa, kuljetus Ruotsin aluevesien kautta esim. Naantaliin ja jakelu sieltä eteenpäin. Ei ole epäselvää, kumpi olisi logistisesti helpompaa. Suuntaviivaa kuljetussuunitelmista antaa myös se, että esim. Neste Shippingillä on Suomen lipun alla 29 omaa tankkilaivaa. En ole ainakaan kuullut, että Suomi olisi varannut tankkivaunu- tai polttoainekonttikapasiteettia.

En sano, etteikö rautateitse voitaisi kuljetuksia hoitaa, mutta pelkästään nihin tukeutuminen voisi muodostua logistisesti lähes mahdottomaksi.

(Tietenkin kriisin aikana astuisi kuvaan vahva säännöstely ja varmuusvarastojen käyttö, mutta jätetään niiden arviointi varsinaisille asiantuntijoille).
Mutta siis, ainakin mun silmissä tuo rautatiekuljetus on toimiva ja mahdollinen menetelmä, esittämilläsi luvuilla. Toki varmaan säännöstely vaikuttaa ja varmasti kuljetuksia tullaan jakamaan eri välineille. Infra on kuitenkin olemassa, ja kapasiteettikin löytyy. Oletettavasti myös jonkinlaista solidaarisuutta on odotettavissa EU:n muilta jäsenmailta mm. kuljetuskaluston suhteen. Ruotsilla on erinomaisen hyvät syyt pitää Suomi pystyssä ja ... lainatakseni ruotsalaista liiketuttua "taistella viimeiseen suomalaiseen". Pysyy sankarihaudat tyhjempinä siellä lahden länsipuolella.

Tuohon alueilmatorjuntakykyyn; kun piirtelee ympyröitä Suomenlahdelle ja Itä-merelle, voi helposti nähdä että siitä kyvystä (ja tehokkaasta Sutosta) on hyötyä myös merikuljetuksille. Kun sii sijoittaa botskit sopiviin paikkoihin. Tai sellaisiin paikkoihin, että vastapuoli voi olettaa niiden olevan tai tulevan olemaan itselleen kovin kiusallisessa paikassa. Laivat jo olemassaolollaan aiheuttavat vastapuolelle ongelmia.
Vastaavasti ongelman aiheuttaa Kaliningrad, joka on tämän sulun väärällä puolella. Varmaan jäänyt sloboilta sinne vahingossa..
Joten - jotta saadaan tämä hoidettua, on tuhottava Kaliningradin tuottama sotilaallinen uhka. Siellä on tavaraa kuin sillipurkissa, laivastolle vain kapea välylä ulos, mutta pahuksen kaukana meidän aseista. Sukellusvene, tai muutama, voisi olla hyvä.
 
Puolustusministeriö: Rahoitus riittää Merivoimien alushankintaan
Merivoimien alushankinta tapahtuu suunnitellulla rahoituksella, kertoi puolustusministeriö torstaina. Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että Merivoimien Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan rahoituksen puitteissa eikä hankkeelle haeta tai myönnetä lisärahoitusta.

Laivue 2020 on Merivoimien taistelualushanke, jolla on tarkoitus korvata 2020-luvulla käyttöikänsä päähän tulevat kuusi alusta.

Hankkeelle on myönnetty 1,2 miljardin euron rahoitus. Puolustusministeriö vastaa tiedotteella Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan puolustusteollisuus epäilee rahoituksen riittävyyttä.
 
Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että Merivoimien Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan rahoituksen puitteissa eikä hankkeelle haeta tai myönnetä lisärahoitusta.

Milloin ministeriö kertoo samaa HX-hankkeesta?

Kiitos Sipilä 2015-XXXX.
 
:facepalm:bunkkeriautokuskien namedroppailua&pätemistä
 
Puolustusministeriö: Rahoitus riittää Merivoimien alushankintaan
Merivoimien alushankinta tapahtuu suunnitellulla rahoituksella, kertoi puolustusministeriö torstaina. Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että Merivoimien Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan rahoituksen puitteissa eikä hankkeelle haeta tai myönnetä lisärahoitusta.

Laivue 2020 on Merivoimien taistelualushanke, jolla on tarkoitus korvata 2020-luvulla käyttöikänsä päähän tulevat kuusi alusta.

Hankkeelle on myönnetty 1,2 miljardin euron rahoitus. Puolustusministeriö vastaa tiedotteella Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan puolustusteollisuus epäilee rahoituksen riittävyyttä.
Loistavaa vaikka laivat taitavat olla vasta piirustuspöydällä :)
 
Back
Top