Merivoimien kehitysnäkymät

[Rannari]

LRASM tuskin saa ainakaan maaltalaukaistavaa lavettia joka olisi meille lähes välttämätön koska kahta ohjustyyppiä ei kannata ylläpitää.
Kyllähän LRASM olisi varsin tykki vehje ja ko. ohjusten "Rolls Royce" mutta eiköhän me "Volvollakin" pärjätä (siteeraan Kaskealaa) .

Ja Kaskealan Volvohan tuli Norjasta

 

[Huhta]

LRASM tuskin saa ainakaan maaltalaukaistavaa lavettia joka olisi meille lähes välttämätön koska kahta ohjustyyppiä ei kannata ylläpitää.
Kyllähän LRASM olisi varsin tykki vehje ja ko. ohjusten "Rolls Royce" mutta eiköhän me "Volvollakin" pärjätä (siteeraan Kaskealaa) .

Miksi ei saisi maalavettia? Ohjuksen kannaltahan ei ole juuri eroa, laukaistaanko se maalta vai mereltä. Molemmissa tapauksissa ohjus lähtee jonkinlaiselta kiskolta/kennostosta. Laukaisulaitteen siirtäminen maalle, esimerkiksi kuorma-auton päälle, ei ole mikään amerikantemppu. Laivassa ohjus naitetaan kommunikoimaan aluksen taistelunjohtojärjestelmän kanssa, maalla ohjus naitetaan kommunikoimaan laukaisulavetin ja/tai järjestelmän taistelunjohtokeskuksen kanssa.

Maksaako maajärjestelmän kehittäminen ohjukselle jotakin? Varmasti, mutta ei ohjuksen integrointi aluksen taistelujärjestelmäänkään ole ilmaista. Kannattaa myös huomioida, että esimerkiksi NSM:n maaversio kehitettiin yksinomaan Puolan tilauksesta, joten ihan hirmuisen kallista se ei voi olla.

LRASM on itse asiassa jo ammuttu maalta, USS Desert Shipiltä:

 

[Huhta]

Löysin muuten erään mielenkiintoisen dokumentin, otin sen talteen ja laitan tähän alle sekä linkkinä että liitetiedostona. PDF sisältää paljon hyvää juttua NSM/JSM:stä: ominaisuuksista, ohjuksen toiminnasta, käytöstä ja vastaavasta. Kuviakin on mukana.

http://www.dtic.mil/ndia/2014/PSAR/albright.pdf

 

[magitsu]

LRASMiin jos menisi kärkiostajaksi niin ehkä ei menisi 2025 asti kupatessa.

“We developed a new topside or deck-mounted launcher which can go on multiple platforms or multiple ships such as an LCS or Frigates,” Callaway [Scott Callaway, Surface-Launched LRASM program manager, Lockheed Martin] said.

The adaptation of the surface-launcher weapon, which could be operational by the mid-2020s …“
https://navy-matters.blogspot.fi/2017/04/lrasm-update.html?m=1

Ongelmana taitaa olla vekottimen kappalehinta.

 

[Huhta]

LRASMiin jos menisi kärkiostajaksi niin ehkä ei menisi 2025 asti kupatessa.

“We developed a new topside or deck-mounted launcher which can go on multiple platforms or multiple ships such as an LCS or Frigates,” Callaway [Scott Callaway, Surface-Launched LRASM program manager, Lockheed Martin] said.

The adaptation of the surface-launcher weapon, which could be operational by the mid-2020s …“
https://navy-matters.blogspot.fi/2017/04/lrasm-update.html?m=1

Ongelmana taitaa olla vekottimen kappalehinta.

Voi kuule, RBS-15 se vasta kallis onkin! Paras toivoa, että Saab on rikkonut kustannuskäyrän nousun.



http://armstrade.sipri.org/armstrade/page/trade_register.php


Vakavasti ottaen, kun katsoin aiemmin linkkaamaani Kongsbergin NSM-diasulkeisia, niin NSM:n pisteet nousivat omissa silmissäni aika reippaasti. NSM:n MLU-versio pitäisi olla ulkona 2021, eli aika sopivasti meidän tarpeitamme ajatellen. Lisäksi tämä oli aika mielenkiintoinen:

JSM will introduce Link-16 and overland capability
• Capability to be retrofitted in NSM

Datalinkillä luulisi päihittävän ruotsalaisten datalinkittömän RBS-15:n, vaikka sää olisikin hieman heikko. Haminoille saattaisi tulla myös lisää ohjuksia kantoon, norjalaisten Skjoldeissahan on kahdeksan per alus, Haminoissa vain neljä...

Ruutukaappauksia PDF:stä:

 

[StmSvejk]

Miksi ei saisi maalavettia? Ohjuksen kannaltahan ei ole juuri eroa, laukaistaanko se maalta vai mereltä. Molemmissa tapauksissa ohjus lähtee jonkinlaiselta kiskolta/kennostosta. Laukaisulaitteen siirtäminen maalle, esimerkiksi kuorma-auton päälle, ei ole mikään amerikantemppu. Laivassa ohjus naitetaan kommunikoimaan aluksen taistelunjohtojärjestelmän kanssa, maalla ohjus naitetaan kommunikoimaan laukaisulavetin ja/tai järjestelmän taistelunjohtokeskuksen kanssa.

Todellinen selvityskohde voisi olla (mitä ei toki tehdä), että voisiko LRASM maalta laukaistuna korvata HX:n risteilyohjuksen... Tässähän saataisiin samalla iskukykyä niin maa- kuin merikohteita vastaan, tilanteen mukaan.

 

[Einomies1]

Löysin muuten erään mielenkiintoisen dokumentin, otin sen talteen ja laitan tähän alle sekä linkkinä että liitetiedostona. PDF sisältää paljon hyvää juttua NSM/JSM:stä: ominaisuuksista, ohjuksen toiminnasta, käytöstä ja vastaavasta. Kuviakin on mukana.

http://www.dtic.mil/ndia/2014/PSAR/albright.pdf

Joo, tuo on hyvä esite. Laitoin sen itsekin tänne jo viime vuonna.

 

[Einomies1]

Vähän lisää juttua tuosta Saabin uudesta ohjuksesta. Kuulemma ohjukseen tulee lisää työntövoimaa, ja noitahan on ripusteltu varsin mallikas määrä uuteen Gripeniin.

Ripusteltu joo ohjuksia...koneeseen joka ei ole edes lentänyt vielä

Miksi ei saisi maalavettia? Ohjuksen kannaltahan ei ole juuri eroa, laukaistaanko se maalta vai mereltä. Molemmissa tapauksissa ohjus lähtee jonkinlaiselta kiskolta/kennostosta. Laukaisulaitteen siirtäminen maalle, esimerkiksi kuorma-auton päälle, ei ole mikään amerikantemppu.

Maalavetti varmaankin joo onnistuisi mutta kuten sanottu, koska? 2025 ehkä...jos pintalavetti tulisi tuotantoon USN:lle tuona vuonna, meillä lavetit olisi siitä ehkä 2020-luvun lopulla. Lavetit on muutakin kuin pelkkä teline kuorma-auton päällä. Siihen menee elektroniikkaa, kuten datalinkki ja tst-pääte jolla laukaisua ohjataan ym. Jos USA ei niitä tarvitse niin luuletko että L&M alkaa niitä suunnitella ja valmistaa suomelle?

Isot pojat käy sotiansa laivoista ja sukellusveneistä käsin, isoissa lammikoissa. USA ei käy sotaansa omilla rannikoillaan vaan kaukana merillä jossa maalavetille ei ole käyttöä. Norjalaiset muokkaavat mielummin tuotettaan muillekin käyttäjille sopivaksi koska ohjuskauppoja halutaan ja tarvitaan muuallekkin kuin vain Norjaan.

 

[Einomies1]

Datalinkillä luulisi päihittävän ruotsalaisten datalinkittömän RBS-15:n, vaikka sää olisikin hieman heikko. Haminoille saattaisi tulla myös lisää ohjuksia kantoon, norjalaisten Skjoldeissahan on kahdeksan per alus, Haminoissa vain neljä...

Merivoimilla on pääasiallisesti käytössä Link-22, ei Link-16. Link-16 lienee tarpeellinen enemmän ilmalaukaisukäytössä eli JSM-versiossa.

Tuossa lisää asiasta:
http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_10/Merivoimat Multilink_vm_02_10.pdf

 

[Huhta]

Maalavetti varmaankin joo onnistuisi mutta kuten sanottu, koska? 2025 ehkä...jos pintalavetti tulisi tuotantoon USN:lle tuona vuonna, meillä lavetit olisi siitä ehkä 2020-luvun lopulla. Lavetit on muutakin kuin pelkkä teline kuorma-auton päällä. Siihen menee elektroniikkaa, kuten datalinkki ja tst-pääte jolla laukaisua ohjataan ym. Jos USA ei niitä tarvitse niin luuletko että L&M alkaa niitä suunnitella ja valmistaa suomelle?

Kuten @magitsu aiemmin kirjoitti, niin en itsekään ymmärrä, miten menisi 2025 asti. LM:n ei tarvitse kiirehtiä, koska se odottaa OASuW increment II:n alkua ja hankkeen etenemistä. Jos sen sijaan joku asiakas sitoutuisi ohjukseen nyt, niin LM pystyisi varmasti kiihdyttämäänkin aikataulua. Kun ilmalaukaistava versio on astumassa palveluskäyttöön vuoden-parin sisällä ja mereltä laukaistavalla ohjusversiolla on jo suoritettu testiammuntoja, niin ihan hirmu kaukana ei olla.

Isot pojat käy sotiansa laivoista ja sukellusveneistä käsin, isoissa lammikoissa. USA ei käy sotaansa omilla rannikoillaan vaan kaukana merillä jossa maalavetille ei ole käyttöä. Norjalaiset muokkaavat mielummin tuotettaan muillekin käyttäjille sopivaksi koska ohjuskauppoja halutaan ja tarvitaan muuallekkin kuin vain Norjaan.

Yhdysvaltoja ei ehkä kiinnosta, mutta amerikkalaista aseteollisuutta kiinnostaa raha. Jos (poliittisesti ystävällismielinen) asiakas maksaa viulut, niin asevalmistaja kyllä toimittaa vaikka Kuun taivaalta.

Esimerkiksi amerikkalaisesta Harpoon-ohjuksesta on olemassa rannikolta laukaistava versio. Tanska käytti sellaista, kunnes ikuinen rauha laskeutui Eurooppaan kylmän sodan päätyttyä.

Merivoimilla on pääasiallisesti käytössä Link-22, ei Link-16. Link-16 lienee tarpeellinen enemmän ilmalaukaisukäytössä eli JSM-versiossa.

Tuossa lisää asiasta:
http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_10/Merivoimat Multilink_vm_02_10.pdf

Tärkeintä on, että ohjuksille voidaan päivittää komentoja ja maalitilannetta myös laukaisun jälkeen. Toki datayhteyksien pitää olla yhteensopivat, mutta osalta merivoimien aluksista Link 16 löytynee jo nyt, ja tuleville monitoimialuksille sellainen asennettaneen melkein varmasti. Sisältyneekö myös Haminoiden päivitykseen? Ainakin mahdollisuus olisi, jos niin haluttaisiin.

Tuosta lehdestä:

Merivoimien Multilink-projektin tar-
koituksena on varmistaa merivoimien
linkkijärjestelmän yhteensopivuus Link-
16-järjestelmän kanssa ja asentaa suu-
rimmille aluksille myös MIDS-terminaali
Link-16-verkkoon liittymistä varten. Täl-
löin järjestelmän keskeisenä tehtävänä
on taktisen tiedon siirtäminen verkosta
toiseen (Data Forwarding).

 

[ctg]

Disruptive Technologies Lab 3D printed optionally manned UUV/SDV
Raytheon MK54 Lightweight Torpedo
Boeing High Altitude Anti-Submarine Warfare Weapon Capability (HAAWC)
Boeing Echo Voyager UUV
Teledyne Brown Engineering Shallow Water Combat Submersible (SWCS)
Oceaneering DDS P-LARS Payload Launch and Recovery System
General Dynamics Electric Boat Columbia-class SSBN
Liquid Robotics Wave Glider

Spoiler: Space-Air-Water - ASW ja muita vetenalaisia vehkeitä

 

[ctg]

Mitsubishi Heavy Industries 30DEX Destroyer Escort from Japan
MSI Defence Limited naval gun systems from the UK
Austal Updated LCS Frigate Design with 16x Anti-Ship Missiles
General Atomics EMALS and AAG for the US Navy and export (India, France, Japan & DCNS)

Spoiler: Air-Sea-Space 2017 - Päivitettyjä konsepti malleja

 

[Einomies1]

Kuten @magitsu aiemmin kirjoitti, niin en itsekään ymmärrä, miten menisi 2025 asti. LM:n ei tarvitse kiirehtiä, koska se odottaa OASuW increment II:n alkua ja hankkeen etenemistä. Jos sen sijaan joku asiakas sitoutuisi ohjukseen nyt, niin LM pystyisi varmasti kiihdyttämäänkin aikataulua. Kun ilmalaukaistava versio on astumassa palveluskäyttöön vuoden-parin sisällä ja mereltä laukaistavalla ohjusversiolla on jo suoritettu testiammuntoja, niin ihan hirmu kaukana ei olla.

Menee tai ei mene, asialla voi spekuloida miten haluaa. Jos Merivoimat tarvitsee operatiivisen ohjusjärjestelmän heti 2020-luvun alussa IOC-tasolle maalle+merelle, niin silloin on kiire, maalavetti pitää olla testattuna ja lähes tuotantovalmis 2020-alussa. Meidän ohjuskaupat tulee olemaan hyttysen paska USA:lle ja lähinnä hyväntahdon ele kuten JASSM.

USA on tilannut lähes 5000 kpl JASSM ja JASSM-ER ohjuksia itselleen joten 50-70 kpl JASSM:a tai edes 100 kpl LRASM:a ei hirveesti paina. Emme kuitenkaan rupea maksamaan minkään järjestelmän kehityskustannuksia koska rahaa ei siihen peliin ole.

Yhdysvaltoja ei ehkä kiinnosta, mutta amerikkalaista aseteollisuutta kiinnostaa raha. Jos (poliittisesti ystävällismielinen) asiakas maksaa viulut, niin asevalmistaja kyllä toimittaa vaikka Kuun taivaalta.

Hyvä diili on hyvä diili mutta kuten sanoin, ei ole realismia että suomi ainoana maksaisi maalavetin kehittämisen ja testaamisen kun sellaisia on muissa tuotteissa valmiina pakettina.

US ARMY haluaa itselleen maaltalaukaistavan pintatorjuntaohjuksen ehkä tulevaisuudessa koska NAVYn aluskanta vähenee jatkuvasti eikä pienten maa-alueiden puolustamiseen välttämättä riitä enää laivaston aluksia. Mahdollinen lavetti voi olla HIMARS joka on helposti liikuteltava ja ohjuksina samat ehdokkaat kuin NAVYlla: TacTom, LRASM, JSM ja Harpoon Block 2+. http://nationalinterest.org/blog/the-buzz/the-us-army-wants-become-navy-killer-18512

Esimerkiksi amerikkalaisesta Harpoon-ohjuksesta on olemassa rannikolta laukaistava versio. Tanska käytti sellaista, kunnes ikuinen rauha laskeutui Eurooppaan kylmän sodan päätyttyä.

Vanhoja juttuja jotka eivät liity LRASMiin mitenkään.

Turha vääntää asiasta, olen eri mieltä kanssasi tästä LRASM mahdollisuudesta.

Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat RBS-15Mk3(FIN versio) ja Kongsberg NSM (FIN). Molemmista on alus-ja maalavetit jo olemassa, testattuina ja tuotantovalmiina.

RBS-15Mk3 päivitettynä 2-suuntaisella datalinkillä (retargeting), loitering-kyvyllä sekä ESM-sensorilla lisättynä, olisi varsin hyvä paketti. Silti RBS jäänee NSM:lle ainakin häiveessä ja aluspuolustuksen lapäisykyvyssä sekä kyvyssä erotella ja tunnistaa tietyt maalit alusosastosta. RBS:n tst-kärki on taas tuhoisampi.

Kantamaa on molemmissa ihan riittävä mielestäni.

 

[StmSvejk]

NSM lienee valinta tällä kierroksella. Unelmissa voisi olla LRASM maalavetilta vaikka Ilmavoimien kokardilla 2020-luvulla tuomaan kaukovaikutuskykyä maa- ja merimaaleihin. Jokaisen ohjuslaukaisimen kuljettajaksi lentolisillä varustettu upseeri, jos on siitä kiinni.

 

[Huhta]

RBS-15Mk3 päivitettynä 2-suuntaisella datalinkillä (retargeting), loitering-kyvyllä sekä ESM-sensorilla lisättynä, olisi varsin hyvä paketti.

Onko tuollainen olemassa tai edes tulossa senkään vertaa kuin LRASM? Datalinkkiä en ainakaan ole nähnyt mainituksi missään luotettavassa lähteessä. ESM-sensorista en myöskään tiedä mitään, ellei sitten lasketa ohjuksessa jo nyt olevaa kykyä hakeutua häirintälähettimeen (Home-On-Jam).

 

[Huhta]

Saabilla melkoiset selitykset, miksi RBS-15 ei sisällä datalinkkiä (mutta Gripenistä datalinkit tekee smart fighterin ?!):

The need for autonomous weapons

The ability to deny the availability of GPS and data links within a conflict area is becoming easier and easier to obtain. Today, relatively unsophisticated adversaries can obtain and operate basic Electronic Warfare (EW) equipment that presents an operational threat to units relying on GPS and data-links. Some countries have already launched programs aimed at finding technologies that can supplement GPS for that very reason. Against a sophisticated adversary, weapons will need to be able to operate autonomously and be insensitive to powerful EW that disables or disrupts communication channels. Another reason to use an active radar target seeker is the size of the target seeker area. Since the radar is not dampened by atmospheric water, its range is much greater than for example, an IR sensor. This allows for detection and acquisition of targets moving at high speed at long ranges, without requiring target position updates via a data link or relying on GPS positioning.

http://saab.com/en-US/about-saab/si...s--stories/saabs-rbs15-mk3-anti-ship-missile/

 

[yrjö]

Hyvää pöhinää Raumalla

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005160854.html
"Rauman telakka sai sotalaivojen suunnittelusopimuksen – Suomen merivoimille rakennetaan neljä uutta korvettia

Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että Rauman telakka valitaan alusten rakentajaksi.

PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps) on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan suunnittelusopimuksen neljästä sotalaivasta Rauma Marine Construction -telakan kanssa, tiedottaa puolustusministeriö.

Sopimuksen veroton arvo on 7,5 miljoonaa euroa. Kyse on niin kutsutusta Laivue 2020 -hankkeesta, johon kuuluu neljän korvetti-luokan sotalaivan ostaminen.

Neljän aluksen rakentamisen on arvioitu maksavan noin 1,2 miljardia euroa. Alusten rahoitus on yhä avoin.

Puolustusvoimat teki jo viime vuonna aiesopimuksen alusten rakentamisesta Rauman telakan kanssa. Alusten varsinainen rakentamissopimus solmitaan ensi vuoden aikana. Suunnittelusopimus Rauman telakan kanssa tarkoittaa käytännössä sitä, että alukset myös rakennetaan Raumalla.

”Raumalla on hyvää pöhinää”, sanoi Logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko maaliskuussa HS:lle.

Laivat rakennetaan aikataulun mukaan vuosina 2019–2024.

ALUKSET on päätetty rakentaa suomalaisella telakalla, jotta niitä pystytään huoltamaan Suomessa kriisin tai sodan aikana. Sen sijaan asejärjestelmät joudutaan ostamaan ulkomailta. Koko hankkeen hinnasta aseet muodostavat noin puolet eli 600 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähettää tarjouspyynnöt alusten taistelujärjestelmistä alkukesän aikana. Kahdeksan suomalaista ja ulkomaista yhtiötä on ilmaissut kiinnostuksensa niiden toimittajaksi. Logistiikkalaitos on kieltäytynyt julkistamasta yhtiöiden nimiä.

KORVETTI-LUOKAN aluksen ovat pienehköjä sotalaivoja. Vaikka korvetit ovat kansainvälisesti pieniä, ovat ne Suomen merivoimille poikkeuksellisen isoja eli lähes sata metriä pitkiä laivoja.

Neljä uutta alusta korvaavat nyt käytössä olevat neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi miinalaivaa."

 

[magitsu]

Hyvä diili on hyvä diili mutta kuten sanoin, ei ole realismia että suomi ainoana maksaisi maalavetin kehittämisen ja testaamisen kun sellaisia on muissa tuotteissa valmiina pakettina.

Äläs nyt hätäile. Umkhonto ostettiin vielä enemmän kuin sika säkissä.

Jännä pohtia ehtiikö Ilmavoimien aseistus-RFI:n kautta valuva tieto ilmasta ammuttavista meritorjuntaohjuksista vaikuttamaan tähän valintaan. Korostan sanaa tieto, koska ei ole vielä erityisen vakuuttavaa näyttöä siitä, että moista hankittaisiin hävittäjiin.

 

[Huhta]

Äläs nyt hätäile. Umkhonto ostettiin vielä enemmän kuin sika säkissä.

Jännä pohtia ehtiikö Ilmavoimien aseistus-RFI:n kautta valuva tieto ilmasta ammuttavista meritorjuntaohjuksista vaikuttamaan tähän valintaan. Korostan sanaa tieto, koska ei ole vielä erityisen vakuuttavaa näyttöä siitä, että moista hankittaisiin hävittäjiin.

Veikkaan, että ei kerkeä. Enkä tiedä muutenkaan, onko ohjusyhteneväisyys ilma- ja merivoimien välillä suuri juttu. Ohjuksissahan on yleensä ainakin jonkinlaisia eroavaisuuksia laukaisulavetin mukaan (rakettiboosterit), joten eri puolustushaarat eivät ehkä voi käyttää niitä ristiin. Huoltokuluissa saattaisi saada jotakin säästöä, mutta kuinka merkittävää se sitten on?

Saatat olla oikeassa tuossa, että pintatorjuntaohjusta ei lopulta hankita hävittäjiin. @Tähystäjä laittoi foorumille jo jonkin aikaa sitten Hornetien päivittämistä käsitelleen lehtijutun. Siinä kerrotaan ilmavoimien pohtineen juurikin ilmasta-merelle vaikuttamista ja lähi-ilmatuen antamista maavoimille, mutta että maa- ja merivoimien kyvyt osoittautuivat riittäviksi, ja näin ollen hankittaviksi suorituskyvyiksi tuli "air interdiction" ja "deep strike". Kenties tähän päädytään lopulta tälläkin kertaa? Tai sitten ratkaisu voi olla Spear 3 tai SDB II tai jokin vastaava ase, jolla voidaan vaikuttaa kätevästi sekä maa- että merimaaleihin.

 

[lääkAU]

Hyvää pöhinää Raumalla

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005160854.html
"Rauman telakka sai sotalaivojen suunnittelusopimuksen – Suomen merivoimille rakennetaan neljä uutta korvettia

Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että Rauman telakka valitaan alusten rakentajaksi.

PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps) on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan suunnittelusopimuksen neljästä sotalaivasta Rauma Marine Construction -telakan kanssa, tiedottaa puolustusministeriö.

Tarkoittanee sitä että neljä korvettia (todellisuudessa taskufregatteja) tulee. Ja vähän voi ehkä budjettikin paukkia.