Pari kommenttia: mistä sinä päättelet, ettei "Pohjanmaa"-lk voi tukeuttaa keskiraskasta helikopteria? Se nimittäin voi. Aluksen hangaari on täysmittainen hangaari. Mistä ihmeestä muu mielikuva on syntynyt muuten?
Pohjanmaa on 114-117m pitkä ja 16 m leveä. Onko maailmassa missään tuon kokoista fregattia/korvettia, josta käsin toimii keskiraskas heko? Lähin verrokki, jonka keksin on Norjan Fridtjof Nansen- luokan fregatti, johon NH-90 kyllä tukeutuu(korvataan MH-60R:ä). Nansen on kuitenkin 134m pitkä eli n. 20 metriä pidempi ja uppoumaltaan(5290 tn.)selvästi suurempi kuin Pohjanmaa-luokka (n. 3900 tn). Tiedän että NH-90 vaatii maassa 30x30 m kokoisen alueen ja koska aluksilla on vapaa ulottuma sivuilla niin se ei ole ongelma, mutta kopterin kulkusuunnassa vaatimus on. Eli 30 m + 19,56 m (kopterin rungon pituus) tekee 50 m karkeasti, jos noudatetaan näitä perusteita. Se siis edellyttää että kopterissa on taittuvat pääroottorin siivekkeet. Tuo vaatisi lähes puolet aluksen kannen päällisestä tilasta. Koska Pohjanmaille tulee monitoimikansi suojaan, on toki mahdollista teoriassa että tuonne mahtuu, mutta sitten mukaan ei saada RHIB-veneitä. Niitä taas tarvitaan kyllä merellä melkoisen paljon, eli en karsisi pois.
Jos sinulla on tietoa, jota ei löydy julkisuudesta niin kerro toki. Tuskin hekon tukeutuminen noille aluksille on mikään sotasalaisuus? Mistään julkisista lähteistä tai aluksen suunnitteluvaatimuksista en ole löytänyt mainintaa että aluksilta pitäisi pystyä suto-kopterin toimimaan pidempään.
Aluksille tulee NH90-koptereillekin soveltuva laskeutumiskansi, mutta pysyvä tukeutuminen ei liene suunnitelmissa. Myös kauko-ohjattuja ilma-aluksia voidaan operoida takaosan hangaarista.
https://reservilainen.fi/laivue-2020-korvetit-rakennetaan-katon-alla/
Mutta Merivoimien osalta kaikki muuttuu: nyt se Nato pitää koko Itämeren herruuden käsissään. Se tapahtuu enemmän perinteisen avomerisodankäynnin tavoin kuin meidän oman rannikon puolustaminen. Siellä ei ole enää ketään näes tulossa: he eivät koskaan pääse enää saaristomme reunaan tai yleensäkään Suomen aluevesien tuntumaan. Heidät tuhotaan jo lähtökohtaisesti satamaan tai sitten viimeistään meritaistelussa keskisellä Itämerellä. Yksikään heidän alus ei saa meidän rannikkoa enää koskaan taistelutilanteessa horisonttiinsa. Ei ikinä.
Olen kyllä erimieltä tästä. Suomen rannikko tarvitsee puolustusta ihan samalla tavalla kuin tähänkin saakka. Syynä on se että rannikko on vaikeasti valvottava ja katveinen. Neljä fregattia ja neljä ohjusvenettä partioveneiden kanssa eivät riitä millään valvomaan ja puolustamaan laajaa rannikkoamme. Näistä vain 4 alusta kykenee liikkumaan ympäri vuoden varmuudella merellä. NATO ei välttämättä sijoita joukkoja valmiuteen ja tukikohtiin rannikollemme tai lisää tutkia. Kyllä ne ovat suomen itsensä vastuulla.
Itämeren heikoin lenkki on baltia ja Viro. Jos venäjä meidän näkökulmastamme tekee mahdottoman ja haastaa NATO:n, se tapahtuu varmuudella baltiassa ja vasta toissijaisesti etelä-suomessa. Enhanced Forward Presence eFP (4 pataljoonaa) ei riitä alkuunkaan kunnollista hyökkäystä vastaan. Tietenkään kaikki ei tapahdu yllättämättä, mutta selvää on että baltia säilyy haasteena kun maiden kansallisilla armeijoilla ei ole kunnollista kapasiteettia haastaa venäjää.
"Ei vara venettä kaada" sanoi vanha väki, kuten "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi". Kannattaa olla valppaana eikä sortua liikaan itsevarmuuteen.
Tämä muutos johtaa muutokseen myös Suomen merivoimien doktriinissa, taktiikassa ja kalustossa. "Pohjanmaa"-luokka on siitä ensi airut.
Varmasti, mutta kyllähän ilmavoimienkin doktriini muuttuu. Suomeen tulisi useita lennostoja ja Norjasta sekä Ruotsista käsin lennettäisiin myös suomen ilmatilaa puolustamaan. Suomen ilmavoimat myös joutuvat lisäämään osallistumista operaatioihin sekä harjoituksiin. Kapasiteetiltaan se ei tule varmaankaan olemaan juuri enempää kuin nyt, eli parvi kerrallaan todennäköisesti lähetetään muualle.
Maavoimat myös joutuvat lisäämään vähintään esikuntahenkilöstöä ja erikoisjoukkoja sekä ehkä helikoptereita pooliin. Tällä hetkellä laki ei tietääkseni mahdollista varusmiesten tai reserviläisten määräämistä ulkomaiden operaatioihin. Se voi kuitenkin muuttua kun puolustussuunnittelu etenee.
Kyllä tuo muutos koskee kaikkia puolustushaaroja, mutta hieman eri tavoin. Olisi hullua jos laivasto laittaisi kaikki toimintakykyiset fregattinsa NATO-operaatioon, kauas kotimaasta. Kyllä merivoimien tehtävä on edelleen suojella suomen aluevesiä ja estää aseellinen hyökkäys. Nyt saamme ja jaamme apua kuitenkin uskottavasti koalitiossa. En usko tai toivo muuta muutosta tässä asiassa.
Mielipiteeni on, että 117m paatilla pärjää saaristossa vielä aivan hyvin. Se vaan tuntuu isolta, koska verrataan sotalaivoihin, joita meillä on ollut. Kaikkien laivojen joukossa se on kuitenkin pienehkö. Se nyt tietenkin päivänselvä asia, että vettä pitää löytyä se 5m+varavesi kun aiemmin ei tarvinnut. Se mitä uuden luokan myötä saadaan ylittää sen, mikä koossa koetaan menetettävän.
Uusilla aluksilla on voimakkaat sensorit ja ne kykenevät suojaamaan itseään sekä tuottamaan tilannekuvaa ennennäkemättömän hyvin. Se kuitenkin edellyttää toimintaa kauempana saariston katveita. Tässä suhteessa uudet alukset tulevat olemaan enemmän avomerellä kuin miinalaivat aikanaan saariston suojissa lymyilemässä. Pohjanmaat ovat paremmassa turvassa ilma-uhkilta merellä kuin aikaisemmat alukset. Alukset kyllä tukeutuvat edelleen saaristossa oleviin tukikohtiin ja niiden pitää sielläkin liikkua.
Kannattaa muistaa Falklandin opetukset tässä. Ne eivät ole merkittävästi muuttuneet.
Olen samaa mieltä että kv. operaatiot kuuluvat uusien alusten pirtaan. Nato-jäsenyyden myötä uusia käyttötarpeita voi tulla lisää, lähinnä varmaan Välimerelle.
Kyllä Nato-maissakin kipuillaan samanlaisten asioiden kanssa vaikka kokemusta pitäisi olla (mm. viime vuosien kolaroinnit). En usko tämän muodostuvan kynnyskysymykseksi, ainakin niin pitkään kun osallistuva kärki olisi vain luokkaa yksi taistelualus.
