Merivoimien kehitysnäkymät

The Navy Is Planning Its Next-Gen Destroyer
In the meantime, the Ticonderogas chugged on, growing older and picking up new missions, including ballistic-missile defense and anti-satellite warfare. In 2022, Chief of Naval Operations Mike Gilday told Congress: “These ships were intended to have a 30-year service life, we’re out to 35.” Only two countries operate destroyers: the United States and Russia. The U.S. military designates China’s Type-055 warship—which China considers a destroyer—as a cruiser due to its size. Their scarcity makes cruisers a prestigious platform.
Mitähän tuossa on yritetty sanoa :unsure:

Artikkelin sävy on vähän erikoinen, eihän se paljoakaan merkitse jos Ticonderogilla on joku 20 ohjussiiloa enemmän kuin hävittäjillä. Ticot rakennettiin alunperin hävittäjiksi (tai 'fregateiksi' kuten silloin nimitettiin) kunnes hiffattiin ettei raskaaseen CSGN:ään ole varaa, niinpä niihin lisättiin tilat ja viestivälineet amiraalille, eli 'flag facilities' kuten amerikaksi sanotaan.
Lähinnähän kysymys USN:n kannalta on, että tarvitaanko isoa raskaasti aseistettua pinta-alusta joka voi toimia myös lippulaivana. Laivasto lobannee voimakkaasti isojen sotalaivojen BMD-kyvyllä.
 
RBS-15 Mk 3 Brandenburgeihin (4 kpl). Niissä on 2010 Fähigkeitsanpassung FüWES -päivityksen jälkeen Thalesin TACTICOS CMS. Nyt suunnitellaan siirtymistä Saabin 9LV:hen ja siihen noita RBSia.

Saksassa RBS-15 Mk3 on ennestään käytössä K130-korveteissa, joissa on Atlas/Thalesin CMS.

Suomelle kaupiteltu Mk 4 Gungnir taitaa olla vaporwarea?

(90-luvun alussa käyttöön)

(2021)
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista. Saksahan tilasi ison määrän NSM:ää joitakin vuosia sitten. Ilmeisesti eivät sitten halua integroida Brandenburgeihin, vaan tyytyvät vanhaan RBS:ään? Joka ehkä paremmin yhteensopiva Saabin taistelunjohtojärjestelmän kanssa.
 
Mielenkiintoista. Saksahan tilasi ison määrän NSM:ää joitakin vuosia sitten. Ilmeisesti eivät sitten halua integroida Brandenburgeihin, vaan tyytyvät vanhaan RBS:ään? Joka ehkä paremmin yhteensopiva Saabin taistelunjohtojärjestelmän kanssa.
Käytännössä saman raudan kuin Pohjanmaa-luokkaan näyttäisivät tekevän. Ainoa kysymysmerkki onko 4A FF vai pyörivä. Hintaan 100 miljoonaa per lotja.
The contract includes delivery and integration of Saab's 9LV Combat Management System, Sea Giraffe 4A and Sea Giraffe 1X radars, Ceros 200 fire control director as well as third party systems, including IFF capability. It also includes a comprehensive, performance-based logistics package supporting the frigates’ operational capabilities.
 
Käytännössä saman raudan kuin Pohjanmaa-luokkaan näyttäisivät tekevän. Ainoa kysymysmerkki onko 4A FF vai pyörivä. Hintaan 100 miljoonaa per lotja.
Melkein veikkaan pyörivää. Voi olla vaikea löytää niin ylhäältä painoa FF:n vaatimalle mastolle.. Mutta kukapa tietää.

Saabin julkaisemassa kuvassa vanha valvontatutka on korvattu pyörivällä A4:lla ja etumaston tutka radomiin sijoitetulla 1X:llä.
 
Viimeksi muokattu:
Tulipas nyt vain mieleen tuosta NH90-ketjusta, että jos Pohjanmaihin halutaan suto-kopteria, mutta NH90:n suto-versioissa on ollut huomattavia ongelmia, niin mitenkäs UH-1Y:n suto-varustelu? UH-1Y:ssä etuna olisi se, että se on alun alkaenkin (valta)merikäyttöön USA:n merijalkaväelle tarkoitettu, joten meriolosuhteissa kestävyyden pitäisi olla selviö. USA ei tosin itse ole UH-1:tä viimeisinä vuosikymmeninä yrittänyt suto-varustella, mutta valmistaja Bell tarjoaa 412M:lle suto-varustusta. Kuitenkin 412M:ää paremmin mielestäni meille sopisi tuo UH-1Y, koska se olisi yhteneväinen USA:n kaluston kanssa varaosiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan, joka helpottaisi sodan ajan huoltoa tai kalustoavun saamista. UH-1Y:n käyttäminen pohjana myös mahdollistaisi mm. rakettikasettien käyttämisen ongelmitta, jolloin koptereita voisi käyttää mm. rannikkojoukkojen ja rannikkojääkärien tukena tarvittaessa, joka kykenisi pysymään Jehujen ja Jurmojen vauhdissa ja tukemaan rannikkojääkärien siirtymistä; esimerkiksi koptereiden runkoja voisi hankkia hieman suuremman määrän kuin suto-varustusta, jolloin kopterit toimisivat ensisijaisesti vararunkoina suto-kopterikalustolle, mutta toissijaisesti esim. rannikkojääkärien tukena.

Hueyn heikot puolet, kuten vanhanaikainen laskutelineratkaisu, ei myöskään merikäytössä olisi niin ongelmallista (tosin onko se muutenkaan niin, kun esim. NH90:llä on varsin tiukat vaatimukset laskeutumisalustan tasaisuudesta, ainakin jos australialaisiin on luottaminen).


Lisäksi tässä olisi vielä samansukuista kalustoa olemassa rajavartiolaitoksen puolella, vaikkakin se tullee korvattavaksi 2030-luvun alussa. Periaatteessa varmaan sen korvaaminen UH-1Y:n koneistoon perustuvalla vastaavalla kopterilla ei olisi mitenkään mahdotonta (UH-1Y:hän eroaa 412:sta, kun USMC halusi sen olevan mahdollisimman yhteneväinen osiltaan AH-1Z:n kanssa)?
 
Viimeksi muokattu:
Tulipas nyt vain mieleen tuosta NH90-ketjusta, että jos Pohjanmaihin halutaan suto-kopteria, mutta NH90:n suto-versioissa on ollut huomattavia ongelmia, niin mitenkäs UH-1Y:n suto-varustelu? UH-1Y:ssä etuna olisi se, että se on alun alkaenkin (valta)merikäyttöön USA:n merijalkaväelle tarkoitettu, joten meriolosuhteissa kestävyyden pitäisi olla selviö. USA ei tosin itse ole UH-1:tä viimeisinä vuosikymmeninä yrittänyt suto-varustella, mutta valmistaja Bell tarjoaa 412M:lle suto-varustusta. Kuitenkin 412M:ää paremmin mielestäni meille sopisi tuo UH-1Y, koska se olisi yhteneväinen USA:n kaluston kanssa varaosiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan, joka helpottaisi sodan ajan huoltoa tai kalustoavun saamista. UH-1Y:n käyttäminen pohjana myös mahdollistaisi mm. rakettikasettien käyttämisen ongelmitta, jolloin koptereita voisi käyttää mm. rannikkojoukkojen ja rannikkojääkärien tukena tarvittaessa, joka kykenisi pysymään Jehujen ja Jurmojen vauhdissa ja tukemaan rannikkojääkärien siirtymistä; esimerkiksi koptereiden runkoja voisi hankkia hieman suuremman määrän kuin suto-varustusta, jolloin kopterit toimisivat ensisijaisesti vararunkoina suto-kopterikalustolle, mutta toissijaisesti esim. rannikkojääkärien tukena.

Hueyn heikot puolet, kuten vanhanaikainen laskutelineratkaisu, ei myöskään merikäytössä olisi niin ongelmallista (tosin onko se muutenkaan niin, kun esim. NH90:llä on varsin tiukat vaatimukset laskeutumisalustan tasaisuudesta, ainakin jos australialaisiin on luottaminen).


Lisäksi tässä olisi vielä samansukuista kalustoa olemassa rajavartiolaitoksen puolella, vaikkakin se tullee korvattavaksi 2030-luvun alussa. Periaatteessa varmaan sen korvaaminen UH-1Y:n koneistoon perustuvalla vastaavalla kopterilla ei olisi mitenkään mahdotonta (UH-1Y:hän eroaa 412:sta, kun USMC halusi sen olevan mahdollisimman yhteneväinen osiltaan AH-1Z:n kanssa)?
Taittuuko pyrstö ja roottori? Toisinsanoen siis, sopiiko NH-90/vast mitoitettuun hangaariin?
 
Brittiläinen tyypin 45 hävittäjä HMS Diamond tekee suunnitelman mukaisen satamavierailun Turkuun, kertoo Merivoimat. Vierailu järjestetään 18.-22.10.2023, eikä sen aikana järjestetä yleisöesittelyjä.

Käyn huomenna bongaamassa. Hankalassa paikassa kylläkin.
 
Taittuuko pyrstö ja roottori? Toisinsanoen siis, sopiiko NH-90/vast mitoitettuun hangaariin?
Aivan niin, se tosiaan on rajoitus. UH-1Y:ssä roottorin lavat taittuvat ensimmäisen neljänneksen kohdalta, ja ovat taitettavissa aina 45 solmun sivutuuliolosuhteisiin saakka:
049b.jpg
uh-1y.png
Peräsin ei ilmeisesti taitu, joten lavat taaksepäin taitettuna (ymmärtääkseni voi taittaa kumpaankin suuntaan; jos ei, niin sitten tietenkin enemmän) minimipituus rungon edestä peräsimen roottorin takaosaan on 48 jalkaa 10 tuumaa, eli vajaa 14 885 mm (NH90 lavat taakse taitettuna ja peräsin eteen taitettuna 13 640 mm). Roottorin taittumattoman osan pyörimishalkaisija on vajaa 4,07 metriä, tuossa x-asennossa lavat taakse taitettuna jäätäneen miltei samaan kuin NH90:n maksimileveys taitettuna eli 3840 mm. Etummaisten lapojen taakse taittaminen tosin vaatisi erilaiset lukitustuet kuin mitä USMC käyttää, jos lavat saa taitettua siten ylipäätään (periaatteessa on mahdollista, että toinen pari taittuu aina vain toiseen ja toinen vastakkaiseen suuntaan).

Voi olla, että tuo peräsimen taittumattomuus ja reilun metrin pidempi hangaaripituus muodostuisi ongelmaksi, riippuu sitten minkä kokoinen tuosta hangaarista on tarkoitus tehdä.
Ja onhan tuo vähän eri hommaa mennä kiinnittelemään niihin noita lukitustukia ja laskutelineeseen siirtopyöriä, kuin NH90 NFH:n automatisoitu kääntäminen ja omalla laskutelineellään hangaariin työntäminen, vaikka tuon käsikirjan mukaan lapojen taitto käykin ohjaamosta.
 
Viimeksi muokattu:
Tulipas nyt vain mieleen tuosta NH90-ketjusta, että jos Pohjanmaihin halutaan suto-kopteria, mutta NH90:n suto-versioissa on ollut huomattavia ongelmia, niin mitenkäs UH-1Y:n suto-varustelu? UH-1Y:ssä etuna olisi se, että se on alun alkaenkin (valta)merikäyttöön USA:n merijalkaväelle tarkoitettu, joten meriolosuhteissa kestävyyden pitäisi olla selviö. USA ei tosin itse ole UH-1:tä viimeisinä vuosikymmeninä yrittänyt suto-varustella, mutta valmistaja Bell tarjoaa 412M:lle suto-varustusta. Kuitenkin 412M:ää paremmin mielestäni meille sopisi tuo UH-1Y, koska se olisi yhteneväinen USA:n kaluston kanssa varaosiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan, joka helpottaisi sodan ajan huoltoa tai kalustoavun saamista. UH-1Y:n käyttäminen pohjana myös mahdollistaisi mm. rakettikasettien käyttämisen ongelmitta, jolloin koptereita voisi käyttää mm. rannikkojoukkojen ja rannikkojääkärien tukena tarvittaessa, joka kykenisi pysymään Jehujen ja Jurmojen vauhdissa ja tukemaan rannikkojääkärien siirtymistä; esimerkiksi koptereiden runkoja voisi hankkia hieman suuremman määrän kuin suto-varustusta, jolloin kopterit toimisivat ensisijaisesti vararunkoina suto-kopterikalustolle, mutta toissijaisesti esim. rannikkojääkärien tukena.

Hueyn heikot puolet, kuten vanhanaikainen laskutelineratkaisu, ei myöskään merikäytössä olisi niin ongelmallista (tosin onko se muutenkaan niin, kun esim. NH90:llä on varsin tiukat vaatimukset laskeutumisalustan tasaisuudesta, ainakin jos australialaisiin on luottaminen).


Lisäksi tässä olisi vielä samansukuista kalustoa olemassa rajavartiolaitoksen puolella, vaikkakin se tullee korvattavaksi 2030-luvun alussa. Periaatteessa varmaan sen korvaaminen UH-1Y:n koneistoon perustuvalla vastaavalla kopterilla ei olisi mitenkään mahdotonta (UH-1Y:hän eroaa 412:sta, kun USMC halusi sen olevan mahdollisimman yhteneväinen osiltaan AH-1Z:n kanssa)?

Miksi ei vain Seahawkia sellaisenaan? Luulisi kestävän valtameriolosuhteet, vaikka onkin saanut syntynsä kuivan maan kopterista.

Ja Raja nyt hankkinee just mitä niitä sattuu huvittamaan. Eikös tulevat Dornierinkin korvaajat ole toisen konetyypin rungolla, vaikka C-295 jo ilmavoimien arsenaalista löytyykin?
 
Back
Top