Merivoimien kehitysnäkymät

Rannikkojääkärit on muuten saamassa ensimmäiset varsinaiset lääkintäveneensä. HILMAssa hankintailmoitus kahden rakenteilla olevan U700 veneen varustamisesta. Jurmoihin on olemassa paaritelineet.
 
ZMcAgYX.jpg

http://www.militaryphotos.net/forum...gular-basis)&p=7083352&viewfull=1#post7083352

Tulee olemaan itämerellä ahdasta jos Bastion asennetaan sinne.
 
Talvela kirjoitti:
Venäläisillä siellä on kaikkein ahtainta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saattavat olla turkkilaiset ja romanialaiset pian helisemässä. Turkilla on kohtuullisen suuri laivasto (48 000 miestä ja 112 alusta mukaanlukien 24 fregattia/korvettia ja 14 sukellusvenettä), jota on vauhdilla modernisoitu samalla kun Erdoganin hallitus on hakenut Turkille johtoasemaa alueellisena valtana. Suuri osa kapasiteetista lienee edelleen Egeanmerellä kreikkalaisia ja syyrialaisia kyttäämässä, mutta Turkilla lienee kohtalainen kyky sulkea salmensa Välimerelle ja puolustaa rannikkoaan venäläisten ohjuksilta mikäli tarve vaatii. Ja onhan Turkilla aseissa kaiken kaikkiaan runsaat puolimiljoonaa aktiivisotilasta.
Eri asia on miten innokas Erdoganin hallitus on uhmaamaan tärkeää kauppakumppaniaan, mutta toisaalta maat ovat olleet aika voimakkaastikin jo napit vastakkain esimerkiksi Syyrian sodan takia.
 
peelo kirjoitti:
Rannikkojääkärit on muuten saamassa ensimmäiset varsinaiset lääkintäveneensä. HILMAssa hankintailmoitus kahden rakenteilla olevan U700 veneen varustamisesta. Jurmoihin on olemassa paaritelineet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmasti hyvä lisä rannikkojoukoille. Tuo uusi kuljetusvene vaikuttaa aika pätevältä puolustusvoimien tarpeeseen ja on omalta osaltaan positiivinen juttu suomalaiselle veneenrakennus/telakkateollisuudelle. Toivottavasti merivoimille saadaan myös muutama tulituki/taisteluversio Nemo-heittimillä (20-m alus luultavasti kestää rekyyliä Jurmoa paremmin).
 

Rauma-luokan ohjusveneet peruskorjattu
Vuonna 2010 alkanut Rauma-luokan peruskorjaushanke on saatu suunnitellusti päätökseen. Reilun 70 miljoonan euron budjetilla saavutettiin hyvä lopputulos.

Raumalk_peruskorjaushanke.jpg


Vanhentunut taistelunjohtojärjestelmä uusittiin käyttökonsoleineen ja ohjelmistoineen. Nykyiset aseet ja sensorit integroitiin uuden järjestelmän ytimeen. Syvyytettävä kaikumittain uusittiin, ilmatorjuntaohjusjärjestelmä poistettiin käytöstä ja vanhentuneet harhamaalijärjestelmät korvattiin uudella, aiempaa suorituskykyisemmällä järjestelmällä.

Alusten runkojen ikääntymisestä johtuneita vaurioita korjattiin. Alusten itsenäistä toiminta-aikaa merellä parannettiin lisäämällä muonavarastojen sekä musta- ja makeavesitankkien kapasiteettia. Kaikki sisätilat saivat perusteellisen ehostuksen. Näiden ohella myös laivatekniset osajärjestelmät peruskorjattiin ja osin uusittiin.

Komentosilta muutettiin peruskorjauksessa nykyaikaiseksi kokonaisuudeksi integroidun navigointijärjestelmän ympärille. Näillä muutoksilla laivatekniikalle saatiin lisää elinikää.

Henkilöstö aloittaa keväällä alusten ahkeran käytön aluevesien valvonta- ja turvaamistehtävissä sekä Merivoimien ja laivueen harjoituksissa, ammunnoissa ja muussa toiminnassa.

Hankkeen juhlallinen päätöstilaisuus pidettiin Saaristomeren meripuolustusalueella Turun Pansiossa tänään.

www.puolustusvoimat.fi 17.3.2013
 
Aamun Hesari uutisoi merivoimien komentajan Kari Takasen suulla, että Suomi korvaa sen seitsemän sotalaivaa "monitoimialuksilla", jotka rakennetaan yhdessä Ruotsin kanssa.

Ideointi on alkanut...
 
Ohjusveneiden viimeinen remontti
18.3.2014 2:00 Jarmo Huhtanen HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Ohjusveneiden+viimeinen+remontti/a1395041018970#

Merivoimat otti eilen Pansion sotasatamassa virallisesti vastaan neljä juuri peruskorjattua Rauma-luokan ohjusvenettä. Niiden elinkaari päättyy lopullisesti 2020-luvun alussa.

Rauma-luokan kunnostuksen veroton hinta oli runsaat 70miljoonaa euroa. Merivoimien rahanpuute näkyy siinä, ettei sillä ollut varaa varustaa ohjusveneitä ilmatorjuntaohjuksilla.

Niiden sijaan ohjusveneisiin asennettiin harhamaaliheitin, joka eksyttää tutka- ja infrapunaohjukset metallisilpulla ja soihduilla.

Merivoimien seuraava kunnostushanke liittyy kolmen Pansio-luokan miinalautan remonttiin. Sen jälkeen on edessä Hamina-luokan ohjusveneiden päivittäminen.
 
hessukessu kirjoitti:
Mitä noissa olisi tarkoitus olla jatkossa aseena, kun Mistralit lähtivät takakannelta? Vain 57mm tykki ja RBS-15?
Klikkaa laajentaaksesi...

Rauma-luokalle jää meritorjuntaohjusten lisäksi vain Boforsin 40mm IT-tykki, KK:t sekä Saab Elma ASW-600 suto-heittimet plus tietenkin se MASS. Sergeitä ei alukselle remontin jälkeen ei enää vaihtoaseistukseksi saa ja 23 millinen on muutenkn poistumassa merivoimien aluksilta. Mistral oli käyttöikänsä päässä ja sen tehokkuutta alusilmatorjunnassa on kritisoitu, mutta olisiko alukselle voitu asentaa Stinger-lavettia? Tiedän kyllä, että rahat loppuivat kesken ja näillä siis mennään 2020-luvulle.

Positiivista on se, että Pansio-luokan ja Haminoiden peruskorjaus on merivoimien listalla. Molemmat erittäin hyviä alustyyppejä kotimaan SA-tehtäviin ja niistä luopuminen ennen aikaisesti olisi suonenisku, jota muutamalla kiisinhallinta-korvetilla ei voi niin vain korvata.
 
http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi pohtii sota-alusten tekoa Ruotsin kanssa/a1395041572376

"Yhteistyö liittyy Suomessa Monitoimialus 2020 -hankkeeseen, jossa Merivoimat suunnittelee uutta taistelualusluokkaa. Se korvaisi jopa seitsemän nykyisin käytössä olevaa sotalaivaa.

Takasen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan harkinnut ruotsalaisten uudehkojen Visby-luokan korvettien ostamista."


Erittäin positiivista, että Suomi ei haaveile lähtevänsä mukaan Visby-projektiin. Vaikka kyseessä on häiveominaisuuksiltaan yksi maailman parhaista alustyypeistä, koko hanke on tullut tuhottoman kalliiksi ruotsalaisille veronmaksajille, se on vuosia myöhässä aikataulustaan ja lopputuloksena on ollut huippumoderni tykkivene, johon ei ole ollut varaa hankkia kunnollista ilmatorjuntaa. Visby ei myöskään sovellu talviolosuhteisiin, koska käyttää vesisuihkupropulsiota.

Ruotsalaiset ovat muutenkin soutaneet ja huovanneet laivastonsa kehittämisen kanssa. Visby-luokan ja sukellusvenehankkeiden myöhästymiset ja kasvavat budjetit ovat syöneet rahaa muulta kehittämistyöltä/muilta hankkeilta ja koko puolustushaarankin alasajosta on keskusteltu (Krimin tapahtumien jälkeen tuskin enää vähän aikaan).
 
Kova on vimma valtamerille.

Paljonko on Visbyn hinta? Eli mikä on liian paljon meille ja millaisen aluksen sillä saa.
 
Talvela kirjoitti:
Kova on vimma valtamerille.

Paljonko on Visbyn hinta? Eli mikä on liian paljon meille ja millaisen aluksen sillä saa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Viiteen alukseen on upotettu reippaasti toistakymmentä miljardia kruunua, laivue ei ole vieläkään (14 vuotta HSwMS Visbyn vesillelaskun jälkeen) käyttövalmis ja korvetteja ei ole saatu kunnolla varusteltua. Käytännössä varustamaton Visby maksanee parin Haminan verran. Aluksille ei ole ollut varaa hankkia ilmatorjuntaohjuksia, Umkhontot jäivät ostamatta rahojen loppuessa. Alunperin alukset oli suunniteltu varustettavaksi helikopterihangaarilla ja SUTO-heitin varustuksella mutta niistäkin jouduttiin luopumaan. Torpedot löytyvät ja Boforsin 57 millinen. RBS-15 ohjukset on kai saatu vasta yhdelle alukselle.

Sinänsä alus on varsin näppärän kokoinen (70-metrinen, 640 tonninen, syväys saaristo-olosuhteisiin siedettävät 2,4 metriä), ei näy tutkassa ja on Haminaa reippaasti nopeampi sekä ruotsalaisen käsityksen mukaan sopii Intian valtamerelle (kun pienemmätkin ruotsalais"korvetitkin" siellä seilaavat). Alus ei kuitenkaan sovi talviolosuhteisiin ja lastentauteja vaikuttaa riittävän. Aluksi noita piti käsittääkseni tulla ainakin kahdeksan, tilaus tehtiin 6 aluksesta ja yksi tilatuista peruttiin. Soveltuu myös ainakin rajoitetusti miinanetsintään ja miinoitukseen.

Konseptina omaperäinen, mutta niinhän oli meidän ITA Tuulikin... Ruotsin asevoimilla taitaa kuitenkin olla suurempi luotto häivekorvettiensa tulevaisuuteen kuin meillä oli ilmatyynyaluksiin.

http://www.naval-technology.com/projects/visby/

http://en.wikipedia.org/wiki/Visby-class_corvette

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/nya-korvetter-saknar-robotskydd_514719.svd

Jälkimmäinen artikkeli on hieman vanhempi ja valitettavasti toisella kotimaisella, mutta siinä käsitellään Visby-hankkeen kustannuksia (ja kustannustehokkuutta) varsin kriittiseen sävyyn ja ihmetellään, miten Ruotsi on ainoa pohjoismaa, joka ei ole tilannut uusiin taistelualuksiinsa ilmatorjuntaohjuksia. Kirjoittajan mukaan ko. puute tekee alukset toimintakyvyttömiksi sekä taistelu- että kriisinhallintatehtävissä.
 
Onko jollakin nyt tietoa, että miksi ne Mistralit poistettiin? Millaiset ne laukaisulaitteet ylipäätänsä ovat, voitaisiinko ne ottaa maakäyttöön esim. rannikkojääkäreille? Jos nuo on stenattu ohjusten vanhenemisen takia, niin EI PRKL (PeRustamisKeskuksenLakkautus)! Olisi sietänyt ostaa uuden ohjuserän tai edes lahjoittaa laukaisulaitteet Virolle.
 
Näin lonkalta veikkaisin, että ohjukset vanhenivat ja määrärahoille oli parempaakin käyttöä kuin hankkia uusia.
 
RPG83 kirjoitti:
Onko jollakin nyt tietoa, että miksi ne Mistralit poistettiin? Millaiset ne laukaisulaitteet ylipäätänsä ovat, voitaisiinko ne ottaa maakäyttöön esim. rannikkojääkäreille? Jos nuo on stenattu ohjusten vanhenemisen takia, niin EI PRKL (PeRustamisKeskuksenLakkautus)! Olisi sietänyt ostaa uuden ohjuserän tai edes lahjoittaa laukaisulaitteet Virolle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mistralit olivat valitettavasti tulleet käyttöikänsä päähän (ensimmäiset hankittiin 90-luvun alussa) ja ohjukset olisivat vaatineet isomman päivityksen, jotta järjestelmä olisi pysynyt toimintakykyisenä. Rannikkojääkäreillä niistä olisi ollut yhtä vähän hyötyä kuin alusilmatorjunnassa. Raumoilla oli aluslavetit, joihin saatiin vaihtoehtoisesti 23 mm Sergei tai kuusi Mistralia ja lisäksi oli rannikkojääkärien käyttöön Manpad-tyyppisiä laukaisimia. Luulenpa, että merivoimat haaveilivat Umkhonton hankkimisesta myös Rauma-luokalle, mutta rahat loppuivat kesken ja 70 miljoonan budjetti riitti vain alustekniseen peruskorjaukseen ja sensorien sekä muun elektroniikan päivitykseen. Virolla saattaisi olla kyllä ollut käyttöä itse laukaisulaitteille. Sikäläisten asevoimien Mistralit ovat uudempaa vuosikertaa ja sikäläisten merivoimien alusilmatorjunta on aika vaatimattomalla tasolla (tosin niin on muukin aseistus).
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top