Venäjän disinformaatioekosysteemiin kuuluvat muun muassa uutiskanavat Russia Today ja Sputnik, jotka operoivat länsimaisilla kielillä ja globaalisti. Ne toimivat yhdessä yleensä kohdennetuille yleisöille suunnattujen nettiuutissivujen ja valtavirran uutissivustoiksi naamioitujen sivustojen kanssa. Sivustot kylvävät kiistanalaista uutisointia. Tähän ekosysteemiin kuuluu myös kokonainen armeija trolleja (ihmisen ylläpitämiä nettiprofiileita) ja botteja (automaattisesti ylläpidettyjä profiileja), jotka hukuttavat sosiaalisen median ja nettisivustot salaliittoteorioilla ja muilla tekaistuilla ja valheellisilla väittämillä.
Perusmuodossaan disinformaatiokampanjat pyrkivät lietsomaan julkista tyytymättömyyttä ja epäluottamusta. Venäjän disinformaatiokampanjat ovat esimerkiksi suurennelleet huhuttuja (tai todellisia) turvapaikantekijöiden tekemiä rikoksia ja levittäneet näkemystä, jonka mukaan liberaalit hallinnot eivät ole halukkaita tai kyvykkäitä hallitsemaan turvapaikanhakijoiden virtaa maihinsa.
Samalla kun länsimaiset näkemykset turvapaikanhakijakysymyksen ympärillä ovat olleet jo valmiiksi ristiriitaisia, disinformaatiohyökkäykset ovat vahvistaneet tätä polarisaatioita. Siinä missä kaikki pyrkimykset levittää disinformaatiota eivät onnistu vakuuttamaan kohdeyleisöä, epäluottamuksen kylvämisen kumulatiivinen vaikutus voi olla erittäin tehokas. Raportti, joka tutki Venäjän disinformaatiotoimia Keski-Euroopassa toteaa, että ”vaikka Venäjä ei ole onnistunut voittamaan alueen ihmisten sydämiä ja mieliä, se on onnistunut […] takaamaan, että he ovat hämmentyneitä ja turhautuneita, täynnä negatiivisia tuntemuksia omia arvojaan ja instituutioitaan kohtaan.” Haurastuttamalla väestön ja heidän valitsemien johtajiensa välistä luottamusta Venäjä on pyrkinyt heikentämään demokraattisia kohdevaltioita, mikä on tehnyt niistä vähemmän kyvykkäitä vastustamaan Venäjän pyrkimyksiä.
Kiilastrategiaa ajatellen olennaista ei ole saada kaikkia kohdeyhteisön jäseniä uskomaan hybriditoimijan kertomukseen. Osa väestöstä riittää, koska se vahvistaa kohdeyhteisön poliittista hajaannusta. Lisäksi yleinen epäilyksien lisääminen vallitsevaa narratiivia kohtaan luo myös tilaa radikaaleille poliittisille näkemyksille murtautua pois marginaalista ja saada osakseen enemmän yleistä kiinnostusta.
