... Tässä käy vielä sillä tapaa, että nämä vitun byrokraatit ja poliitikonretaleet hiertävät ja kiehnäävät asiaa jonnekin vuoteen 2050, jolloin on hyvin kyseenalaista onko Suomessa olemassa enää vapaaehtoista maanpuolustustyötä, onko Suomea olemassa itsenäisenä valtiona ... Hommat nimittäin näyttävät kusevan big time erästä PSK:n kantapeikkoa lainatakseni.
Pitkään ja pulskaan rauhantilaan tuudittautunut Suomi tarvinnee melkoisen töötin nekkuun, jotta kansalaiset heräävät. Pahoin pekään, että tuo töötti tulee tavalla tai toisella. Toivottavasti tuosta töötistä selvitään niin, että vain puvun paidan rinnukset saavat ylleen senkan.
Ensimmäinen reserviläisaseidemme maahantuonti:
Virosta kunnianosoitus - Suomesta ehdotonta
Aikoinaan 1990-luvun mielipidevapautumisen huumassa ystäväni osallistuivat mielestäni epäitsekkäästi vapaaehtoisen maapuolustustoiminnan ylösajoon, organisoimalla poikkeuksellisen edullisten MPS-reserviläisaseiden ja patruunoiden maahantuonnin, sekä oman maamme silloiselle tuoreelle Maanpuolustusyhtiölle eli MPY:lle, että veljeskansamme parhaillaan synnytysvaiheessa olleelle Kaitseliitille.
Virossa heille myönnettiin toiminnastaan Kaitseliitin hyväksi sotilasarvo, jäsenyys, ja korkea ansiomerkki. Suomessa he saivat täsmälleen samanlaisesta toiminnasta rikossyytteen. Tämä avasi minun silmäni näkemään, että maamme laki on edelleen kodinturvatoiminnan vastustajien puolella, ja että sitä ministeriötasolla myös käytetään vapaaehtoisen maanpuolustustoimintamme edistämistä vastaan.
Muistan rikossyytteestä annetun maakuntalehden kirjoitettavaksi tietoja valikoiden tavalla, joka loi kuvan rikollisesta asekaupasta. Tuntien henkilöt rehdeiksi, lainkuuliaisiksi ja isänmaallisiksi, en ollut uskoa lehtiartikkelien voivan koskea heitä. Jokseenkin ainoa rikostutkinnan lehtiartikkelien kautta julkisuuteen kertoma myönteinen asia oli, etteivät syytetyt pakoilleet tutkintaa.
Vastarinta omien keskuudesta
Tutkinta kesti varsin pitkään. 'Pakkohan teidän on olla rikollisia, koska tuotte maahan aseita', oli rikostutkijoiden asenne. Kaikki tietenkin myytiin luvallisina, joten aserikokselle ei löytynyt perusteita, vaan tuomion syyksi löydettiin muistaakseni laiminlyönti kirjanpidossa. Tutkinta ja tuomio kuitenkin pakottivat lopettamaan tämän maamme maanpuolustuksen kehittämistä tukevan uraauurtavan yritystoiminnan. Tämä lienee ollut syytteen tarkoituskin, koska maanpuolustusaseiden maahantuonnin lopettamisen jälkeen rikostutkinta menetti kiinnostuksensa yrittäjiin.
Kuten tavallista, suurin uudistusvastarinta löytyy usein sieltä, josta sitä vähiten odottaa: 'Omien' keskuudesta. Voi vaikuttaa ristiriitaiselta, että ne tahot, jotka koko kansamme ohella hyötyvät maanpuolustuksen kehittämisestä, myös voimakkaimmin vastustavat sitä. Kansalaisten maanpuolustustoiminnan vastarinnan ymmärtää kuitenkin hyvin, kun tuntee historiaamme, ja aivan pikkuisen lainsääntöämmekin.
Esimerkiksi ministeriöissämme on sodanjälkeisistä vuosista saakka sijoitettu yleisesti aina 1980-luvun läpi asiallisen ja terveesti maanpuolustushenkisen virkamieskunnan joukkoon aktiivisia
rauhanpuolustajia, sanan kylmän sodan aikaisessa radikaalissa
merkityksessä. Eräät heistä nousivat vaikutusvaltaisiin asemiin, joissa ovat edelleen. Ensimmäiseksi tuli sisäministeriö tunnetuksi tällaisista nimityksistä, ja myöhemmin, jopa pitkälle 2000-luvulle saakka, myös eräät muut ministeriöt.
Järjestäydy, näy, vaikuta
Tavanomainen eurooppalainen aseellisten kodinturvajoukkojen aselupakäytäntö on itse määrätä kouluttamilleen jäsenilleen aseet hallussapitolupineen, siviiliaselupia myöntävän viranomaisen puuttumatta lupien myöntämiseen muuten, kuin lausunnonantajana. Sama käytäntöhän toimi vakuuttavasti omassakin maassamme, aina maamme ulkopuolelta annettuun vapaaehtoisen maanpuolustuksemme ja sen tukijärjestöjen lakkauttamiskäskyyn saakka.
Kansalaisten aseellisen maanpuolustustoiminnan kieltävä laki on edelleen maanpuolustuksemme vastustajien puolella. Niin pitkään kuin lakimme kieltää vapaaehtoisen aseellisen maanpuolustuksen, sitä myös noudatetaan. Oman asehallinnon palauttaminen Pariisin rauhanehdoissa kielletylle kansalaistemme vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle siintää vielä yhtenä kovin kaukaisista tavoitteista, niin kauan kuin kodinturvatoimintamme järjestäytymisen, näkymisen ja vaikuttamisen aste on matala.
Omat aseluvat koulutetuille maakuntakomppanioille tai kodinturvajoukoille, mikä tahansa niiden nimi tuleekaan olemaan, on kuitenkin näiden toiminnalle välttämätön edellytys. Tämä on kuitenkin vain yksi monista, vielä kovin pitkän tunnelin päässä häämöttävistä yleisemmistä tavoitteista, joiden päämääränä on palauttaa täysi laillisuus koko kansan maanpuolustukselle. Kuten muillakin mailla.
T: - Juha -
Kuva: Kaitseliitin piirin hihamerkit sekä ansioristi, joka myönnettiin suomalaiselle henkilölle työstä Viron vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi. Omassa maassaan sama henkilö sai aivan samasta työstä Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen edistämiseksi syytteen ja vapausrangaistuksen.