Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

Tulonsiirrot maaseudulle ovat aika mittavia ja tämä on välttämättömyys mikäli se halutaan pitää asuttuna. Tämä taas on ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen tulisi tulla toimeen ansaituilla tuloillaan.
Liikkuu sitä rahaa toiseenkin suuntaan. Tsadiin maksettiin yleistä asumistukea tuommoiset 350 miljoonaa euroa vuonna 2021 KELAn budjetista. Samaan aikaan Tsadista maksettiin valtioosuuksien tasausta poispäin (se on se raha millä hällssinkkiläiset - omasta mielestään - elättää koko muun maan) 380 miljoonaa euroa.
 
Enpä ole palkkojen nousua nähnyt viime vuosikymmenenä ja vaikuttaa edelleen osingonmaksukykyä pörssissä löytyvän.

Mutta seuraavan kerran niitä nostetaan, suosittelen sitomaan osan palkasta tulokseen (pitää toki järjestää asia niin, että tulosta ei voida viedä ulkomaille), jolloin se joustaa automaattisesti. Varmaan yritykselle kannattavampaa aloittaa tällainen hyvinä kuin huonoina aikoina.
Miten mahtaa mennä läpi niille "palkkakuoppaan jääville naisvaltaisille aloille", joita nyt ay-propagandassa toitotetaan?
 
Aika nopeasti siirryttiin "leikataan 10 % työaikaa ja palkkoja" -viestistä vain palkkojen leikkaamiseen.

Luulen muuten, että aika monelle työntekijälle kävisi, että palkkaa leikataan, mutta vastineeksi saadaan osa tulevista voitoista. Kelpaako tämä yrityksille?
Eikö se työ ja palkanmaksun jatkuminen ole se voitto? Konkurssissa oleva firma ei maksa palkkaa
 
Miten mahtaa mennä läpi niille "palkkakuoppaan jääville naisvaltaisille aloille", joita nyt ay-propagandassa toitotetaan?
Tuskin tuollainen sopii millekään julkiselle alalle palkkakuopasta tai -kumpareesta riippumatta. Liiketoimintaan kyllä.
 
Enpä ole palkkojen nousua nähnyt viime vuosikymmenenä ja vaikuttaa edelleen osingonmaksukykyä pörssissä löytyvän.
Tilastokeskus on tuosta eri mieltä. Palkat ovat nousseet sekä sopimuskorotuksien että liukumien johdosta. Työpaikan vaihtajat tietysti nostavat palkkatasoaan vielä enemmän.
Kunnissa, valtiolla ja yksityisillä vieläpä abt samaa tahtia.
Ansiotasoindeksin kehitys:
ansiotasoindeksi.gif
 
Tilastokeskus on tuosta eri mieltä. Palkat ovat nousseet sekä sopimuskorotuksien että liukumien johdosta. Työpaikan vaihtajat tietysti nostavat palkkatasoaan vielä enemmän.
Kunnissa, valtiolla ja yksityisillä vieläpä abt samaa tahtia.
Ansiotasoindeksin kehitys:
Katso liite: 93111

Ansiotasoindeksistä puuttuu inflaatio sekä kikyjen palkanalennukset (ts. sivukuluja ei huomioida). Disinformaatiota ei kannata levittää.
 
Ansiotasoindeksistä puuttuu inflaatio sekä kikyjen palkanalennukset (ts. sivukuluja ei huomioida). Disinformaatiota ei kannata levittää.
Se on tilastokeskuksen ylläpitämä statistiikka. Me sanoon niille että levitätte disinformaatiota.
Kirjoitit: "Enpä ole palkkojen nousua nähnyt viime vuosikymmenenä", palkkojen nousua (tai laskua) juurikin ansiotasoindeksi kyllä kuvaa. Jos tilastokeskus on mielestäsi disinformaation levittäjä, ei kannata jatkaa sen enempää.
 
Viimeksi muokattu:
Enpä ole palkkojen nousua nähnyt viime vuosikymmenenä ja vaikuttaa edelleen osingonmaksukykyä pörssissä löytyvän.

Mutta seuraavan kerran niitä nostetaan, suosittelen sitomaan osan palkasta tulokseen (pitää toki järjestää asia niin, että tulosta ei voida viedä ulkomaille), jolloin se joustaa automaattisesti. Varmaan yritykselle kannattavampaa aloittaa tällainen hyvinä kuin huonoina aikoina.
Mä en tiedä miten teidän alalla palkat ovat noiseet, mutta meillä oli viime vuonna kaksi palkankorotusta.
 
Julkisen sektorin palkat pitäisi jäädyttää viideksi vuodeksi tyystin tai sitten perata sieltä aivan todella paljon porukkaa kortistoon.
 
Julkisen sektorin palkat pitäisi jäädyttää viideksi vuodeksi tyystin tai sitten perata sieltä aivan todella paljon porukkaa kortistoon.
Ei tarvitse.

Riittää, että johtajien palkkaus menisi niin, että mikäli hyvinvointialueet pysyvät budjetissa he saavat 100 % nimellispalkastaan. Jos taas budjetti ylitetään 10 % niin koko johtoporras saa 80 % ja jos ylitetään 15 % tai enemmän niin johtajat saa 50 %.

Mikäli taas alitetaan budjetti niin bonuksia vastaavasti.

Hoitotakuusta pitää myös vastata ja jos siinä eivät onnistu niin prosenttien miinuksia. 5-10 % bonus mikäli hoitojonoja ei ole.

Nyt siellä ei ole mitään tulosvastuuta ja se näkyy kaikessa: hankinnat, turhat investoinnit, tehottomuus, turhat sukulaisten rekrytoinnit jne.

Saman voi skaalata alemmaskin (tulosaluepääliköihin, osastonjohtajiin jne.), joskin paljon pienemmällä vaikutuskertoimella.

Voisi tuota käyttää muuallakin julkisen sektorin töissä niin voisi joku hoitaa sen kynsien lakkauksen omallakin ajalla.
 
Noh näin maaseudun ihmisenä sen verran pitää kommentoida, että monihan kaupunkilainen viettää täälläpäin kesälomansa ja tarvitsee tiettyjä palveluita täälläkin. Ehkä joku voisi haluta jakaa verotulonsa asuinpaikan ja lomapaikan välillä vaikka 75%/25% jos se olisi mahdollista.
 
Se on tilastokeskuksen ylläpitämä statistiikka. Me sanoon niille että levitätte disinformaatiota.
Kirjoitit: "Enpä ole palkkojen nousua nähnyt viime vuosikymmenenä", palkkojen nousua (tai laskua) juurikin ansiotasoindeksi kyllä kuvaa. Jos tilastokeskus on mielestäsi disinformaation levittäjä, ei kannata jatkaa sen enempää.

Disinformaatiota tuosta tuli, kun jätettiin mainitsemani oleelliset asiat huomiotta. Palkan nousu ei - ainakaan omassa kielenkäytössäni - tarkoita käteen saatavaa euromäärää vaan sitä, mitä sillä palkalla saa. Inflaatio on siis huomioitava.

Samoin jos jätetään huomiotta se, että palkkoja laskettiin kikyn kohdalla vähentämällä sivukuluja ja nostamalla veroluonteisia maksuja, niin väite johtaa harhaan.

Ymmärtäisin asian, jos olet ihan tietämättömyyttäsi lainannut lukuja, jotka vaikuttavat tukevan näkemystäsi, mutta koska pidät kovasti tarpeellisena puolustaa harhaanjohtoasi, niin vaikuttaa siltä, että tarkoituksesi oli nimenomaan levittää disinformaatiota ja jäitkin vain kiinni.
 
Disinformaatiota tuosta tuli, kun jätettiin mainitsemani oleelliset asiat huomiotta. Palkan nousu ei - ainakaan omassa kielenkäytössäni - tarkoita käteen saatavaa euromäärää vaan sitä, mitä sillä palkalla saa. Inflaatio on siis huomioitava.

Samoin jos jätetään huomiotta se, että palkkoja laskettiin kikyn kohdalla vähentämällä sivukuluja ja nostamalla veroluonteisia maksuja, niin väite johtaa harhaan.

Ymmärtäisin asian, jos olet ihan tietämättömyyttäsi lainannut lukuja, jotka vaikuttavat tukevan näkemystäsi, mutta koska pidät kovasti tarpeellisena puolustaa harhaanjohtoasi, niin vaikuttaa siltä, että tarkoituksesi oli nimenomaan levittää disinformaatiota ja jäitkin vain kiinni.
Kannattaa käyttää termejä siten kuin ne on määritelty. Se mitä sinä ymmärrät palkalla on itse asiassa palkan ostovoima. Ja se on eri asia kuin palkka, palkkatason nousua/laskua kuvataan kuin kuvataankin ansiotasoindeksillä.

Ja jos otetaan huomioon nuo sivukulut niin sitten puhutaan palkkakustannuksista, mikä sekin on oma käsitteensä.
 
Iltalehdessä oli huomio siitä, että autoveron tuotot romahtivat viime vuonna peräti neljänneksellä. Verotuottoa saatiin enää 382,6 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin saatiin yli 500 miljoonaa euroa. Se on jo rahaa.

Autoveron suuruus perustuu hiilidioksidipäästöihin ja auton verottomaan hintaan. Verotuoton romahdus tulee ladattavien autojen eli sähköautojen ja lataushybridien osuuden kasvusta ja erityisesti dieselautojen vähenemisestä.

Sähköautoja ei nykyisessä autoveromallissa veroteta lainkaan, jos ne on rekisteröity lokakuun 2021 jälkeen, ja kalliissakaan lataushybridissä ei ole paljoa veroeuroja hinnan päällä.

Autoveron nosto lienee poliittisesti mahdoton, mutta onkohan töpseliautoja tai niiden käyttöä alettava jossain vaiheessa rahastaa?
 
Back
Top