Panssarivaunut

[CarriE66]

"pyritään asemaan josta on mahdollista osua kylkeen", niin se ei tarkoita, että "tähdätään heikkoon kohtaan"!

Ei tarkoita ei mutta turhaa se silti on. Ensimmäinen prioriteetti on pyrkiä ampumaan vihollista ilman että itse kuolet. Esimerkkilasku: 500metrin päässä on vihollisvaunu. Haluat ampua sitä kylkeen. Joudut tekemään 290metriä sivuttaissiirtoa että saat edes 30° osuman kylkeen! Jos haluat 45° kylkiosuman niin joudut siirtymään PUOLI KILOMETRIÄ! Tää on niin perusasioita etten edes tiedä miten tämän selittäisin. Kylkiosuma ei tuo mitään sellaista lisäarvoa että sitä kannattaisi hakea vaan asemat valitaan ihan eri prioriteeteillä.

kautta aikain tankeilla on koetettu päästä ampumaan sivulta, niin mikä on että nykyään ei tuota tehdä?

Hankala sanoa kun en ole saanut 40luvun tankkikoulutusta. Osasyynä voi olla ammusten käyttäytyminen osumassa. Ennenvanhaa ammukset saattoivat kimpoilla mutta nykyään ei. Käsittääkseni alikalinuolella läpäisyä tapahtuu aina. Se siis aina tunkeutuu vastustajan panssariin, oli osumakulma miten epäedullinen tahansa. Eli jotain vaikutusta saadaan aina.

(joskin sivustaan pyrkiminen näkösuojassa ei kuulosta huonolta idealta)?

Kuulostaa epärealistiselta fantasialta.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Hankala sanoa kun en ole saanut 40luvun tankkikoulutusta. Osasyynä voi olla ammusten käyttäytyminen osumassa. Ennenvanhaa ammukset saattoivat kimpoilla mutta nykyään ei. Käsittääkseni alikalinuolella läpäisyä tapahtuu aina. Se siis aina tunkeutuu vastustajan panssariin, oli osumakulma miten epäedullinen tahansa. Eli jotain vaikutusta saadaan aina.

Eiköhän se riippunut 40-luvullakin siitä mikä vaunu oli antaa alle Panssaroinnin / läpäisyn tasossa taisi olla aika raju erotus ns. parhaan ja heikoimman pään kaluston kesken!
Tiikerillä ei paljon tarvinnut arkailla kun taas vastapuolen perus Shermaneilla tai T-34/76:lla ei tainnut olla paljon muuta vaihtoehtoa kuin päästä ampumaan sivusta jos kyseinen kapistus oli vastassa. Että eiköhän tuon ns. kylkeen ampuminen ole aina enemmänkin pakon sanelema toimintatapa ja oletataan sitä kautta yleiseksi tavaksi. Jos oma A-tarvike ei etusektorista tod.näk. läpäise ja omasta vaunusta tulee ensimmäinenkin varmasti läpi, niin eipä siinä auta kuin yrittää tavalla tai toisella päästä sivustaan.

Tämä pätee nykyään lähinnä PST:ssa jossa läpäisy riittää vanhemmalla aseistuksella riittävällä varmuudella vain kyljestä ja vaikka käytössä olisi esim. kattoon iskeviä aseita, niin sivustassa saadaan esim. metsäisessä maastossa paremmin omalle toiminnalle suojaa.

 

[SJ]

Ei tarkoita ei mutta turhaa se silti on. Ensimmäinen prioriteetti on pyrkiä ampumaan vihollista ilman että itse kuolet. Esimerkkilasku: 500metrin päässä on vihollisvaunu. Haluat ampua sitä kylkeen. Joudut tekemään 290metriä sivuttaissiirtoa että saat edes 30° osuman kylkeen! Jos haluat 45° kylkiosuman niin joudut siirtymään PUOLI KILOMETRIÄ! Tää on niin perusasioita etten edes tiedä miten tämän selittäisin. Kylkiosuma ei tuo mitään sellaista lisäarvoa että sitä kannattaisi hakea vaan asemat valitaan ihan eri prioriteeteillä.




Hankala sanoa kun en ole saanut 40luvun tankkikoulutusta. Osasyynä voi olla ammusten käyttäytyminen osumassa. Ennenvanhaa ammukset saattoivat kimpoilla mutta nykyään ei. Käsittääkseni alikalinuolella läpäisyä tapahtuu aina. Se siis aina tunkeutuu vastustajan panssariin, oli osumakulma miten epäedullinen tahansa. Eli jotain vaikutusta saadaan aina.




Kuulostaa epärealistiselta fantasialta.

CV9030 ehdotti, että otan sinulta mallia, joten selitätkö nyt meille keikille, että miten panssarimiehen pitäisi hoitaa kuvattu tilanne. Käsittääksemme olemme nyt siinä tilanteessa, että olemme havainneet, että useat laukaukset eivät ole vaunuun tehonneet ja tämän seurauksena olemme jatkaneet matkaa eteenpäin ja vihollista kohti, samalla ampuen. Nyt tulee sitten se klassinen kysymys, eli "entä sitten?"

En muuten ihan käsittänyt tuon kommentin merkitystä, jossa käsittelet ammusten käyttäytymistä osumassa? Oliko minulle tarkoitettu?

Ja mitä tulee tuohon koukkauksen vaatimaan matkaan, niin sitä suurempi syy tehdä se siirtyminen maastoa käyttäen ja olettaisin sen suomaisessa maastossa olevan mahdollistakin aika usein. Ja jos tie takana ei ole ihan tukossa perässä tulevista vaunuista, niin ihan ekana olisi varmaan parasta ottaa hieman pakkia ja sitten etsiä reitti sivustaan tai mahdollisesti jopa kokonaan ympäri (sitä en vaan tiedä, että mikä olisi paras tapa hoidella nuo selustaan jääneet vaunut, jos tarkoitus olisi jatkaa hyökkäystä kohdetta kohti huolimatta taakse jääneistä tankeista. Tankkeja en mielelläni jättäisi hoitelemaan mokomia.)

 

[baikal]

Oletan vahvasti, että suomalainen panssaritaktiikka tms.? hakee pelipaikkoja, joissa vastustajan mahdollinen lkm ylivoima ei pääse vaikuttamaan. Eli vähän niinkuin kusiränni on ihan jees. Silloin tosiaan nopeus on valttia ja tömäytetään etummaista ja vaarallisinta vastustajaa suoraan kärsään.

A-tarvikkeen on oltava hyvä, miehistöjen on osattava hommansa ja sen on saavutettava aina se etulyönti eli eka laukaus. Ei olisi varmaan pahitteeksi, jos omakin keula olisi vahvinta mahdollista sorttia.

Näitä esitettyjä psv-koukkauksia kun miettii, niin miten ihmeessä muutoin otollisessa tst-maastossa tekee koukkauksia sivustoihin, kun ympärillä on metsää, suota, ojituksia jne.? Äkkiä menee homma surkeaksi taapertamiseksi?

Kusirännissä voi siis käsittääkseni lkm alivoimainen osapuoli jopa hallita tilanteita, koska toisen osapuolen ylivoima ei pääse vaikuttamaan. Liike on kärkikoplan liikettä, ja jos kärkijoukkue saa loimeensa, niin pane vaan uusi tilalle....mutta et pääse levittämään ja ryhmittämään siten, että lkm pääsisi oikeuksiinsa???????? (pitkä rivi kysymysmerkkejä, eikä suotta, koska pohdinnat ovat tossumiehen ajatelmia)

Tst-alueen, -ajan ja - paikan valinta on varmasti isossa roolissa. Edellytyksiä voidaan vielä parantaa mm. miinoitusvalmisteluin ja epäsuoran valmisteluin.

Onko nykyisissä vaunuissa muuten ylimääräisiä virtapistokkeita sisätiloissa? Tuli vaan mieleen, että tätä nykyä marketjäähdytin maksaa 300 ja sillä luulisi tuollaisen kopin saatua jäähdytetyksi. Mutta kehnollako tuollainen jäähdytin kestäisi sitten rytyyttämistä? Vai onko se vain hyväksyttävä tosiasia, että kunnon ajon rytkeessä myös osia kuluu ja rompetta särkyy. Tuollainen jäähdytin olisi kohtuullisen oiva ja nopea ratkaisu. Mutta ehkä kertakäyttöinen.

On se vaan pakkassäillä varsin epäterveellinen työympäristö. Sodassa tietysti pieni eturauhasvaiva on sivuseikka, mutta ne, jotka vuosikausia pelaavat noiden rautavaunujen kanssa, saavat varmasti kukin jossain vaiheessa -kylmän vihat- johonkin kohtaa.

 

[CarriE66]

A-tarvikkeen on oltava hyvä, miehistöjen on osattava hommansa ja sen on saavutettava aina se etulyönti eli eka laukaus.

Tulenavauksen nopeuttamiseksi tietyissä olosuhteissa vaunuissa käytetään ballistiikan vakioasetuksia. Eli tietokoneelle syötetään etäisyystieto X-metriä ja sen annetaan olla. Jos uralla tulee vastaan vihollisvaunu niin ampujan ei tarvitse kuluttaa sekuntia siihen laseretäisyysmittaukseen vaan voi ampua heti. Jos tietokoneen etäisyysarvo on asetettu 600metriin mutta oikea etäisyys onkin 400metriä niin osuu silti.

Näitä esitettyjä psv-koukkauksia kun miettii, niin miten ihmeessä muutoin otollisessa tst-maastossa tekee koukkauksia sivustoihin, kun ympärillä on metsää, suota, ojituksia jne.? Äkkiä menee homma surkeaksi taapertamiseksi?

Vaikeaa se on. Koukku tuntemattomassa maastossa on helpommin sanottu kuin tehty. Äkkiä ollaan tilanteessa että joukkue harhailee omilla teillään (ja tällöin on poissa tukemasta muuta joukkoa!) kun maasto ei annakkaan mahdollisuutta suorittaa tiettyjä liikkeitä suojassa ja ilman sumppuuntumista.

Kusirännissä voi siis käsittääkseni lkm alivoimainen osapuoli jopa hallita tilanteita, koska toisen osapuolen ylivoima ei pääse vaikuttamaan. Liike on kärkikoplan liikettä, ja jos kärkijoukkue saa loimeensa, niin pane vaan uusi tilalle....mutta et pääse levittämään ja ryhmittämään siten, että lkm pääsisi oikeuksiinsa???????? (pitkä rivi kysymysmerkkejä, eikä suotta, koska pohdinnat ovat tossumiehen ajatelmia)

Riippuu tietty rännistä ja ränneistä mutta tossa käy hyvin herkästi niin että molempien liike pysähtyy. Rännissä jos ei tosiaan pääse levittämään ja tukemaan koko joukon leveydeltä niin hankala lähteä kummankaan osapuolen etenemään kun molemmilla on se ränni/rännit "piikillä". Sitten yleensä yritetään jotain muuta kuin itsemurhaa sinne ränniin eli vaikka epäsuoraa.

Onko nykyisissä vaunuissa muuten ylimääräisiä virtapistokkeita sisätiloissa? Tuli vaan mieleen, että tätä nykyä marketjäähdytin maksaa 300 ja sillä luulisi tuollaisen kopin saatua jäähdytetyksi. Mutta kehnollako tuollainen jäähdytin kestäisi sitten rytyyttämistä? Vai onko se vain hyväksyttävä tosiasia, että kunnon ajon rytkeessä myös osia kuluu ja rompetta särkyy. Tuollainen jäähdytin olisi kohtuullisen oiva ja nopea ratkaisu. Mutta ehkä kertakäyttöinen.

Virtaa kyllä saa mutta ei samanlaisista pistorasioista kuin kotona. Epäilen vahvasti että markettijäähdytin kestäisi montaakaan päivää ehjänä jossain lataajan tilassa, on se välillä sellaista menoa.

On se vaan pakkassäillä varsin epäterveellinen työympäristö. Sodassa tietysti pieni eturauhasvaiva on sivuseikka, mutta ne, jotka vuosikausia pelaavat noiden rautavaunujen kanssa, saavat varmasti kukin jossain vaiheessa -kylmän vihat- johonkin kohtaa.

Taitaa aikamonella olla selkä ja muita tukielin kulumia. Kylmä ja raju kyyti vaatii veronsa kun vuodesta toiseen hengailee polvillaan tornin katolla tai kyljellään tuolla takalaatikossa tornin perällä.

CV9030 ehdotti, että otan sinulta mallia, joten selitätkö nyt meille keikille, että miten panssarimiehen pitäisi hoitaa kuvattu tilanne. Käsittääksemme olemme nyt siinä tilanteessa, että olemme havainneet, että useat laukaukset eivät ole vaunuun tehonneet ja tämän seurauksena olemme jatkaneet matkaa eteenpäin ja vihollista kohti, samalla ampuen. Nyt tulee sitten se klassinen kysymys, eli "entä sitten?"

Kuten todettu niin todennäköisyydet sille että vaunu säilyttää toimintakykynsä usean alikaliosuman jälkeen on luokkaa yksi miljoonasta. Jos nyt sattuu olemaan se miljoonas kerta niin ammut uudestaan. Jos vihollisen vaunu ottaa osuman 10kg alikalinuolesta nopeudella 1500m/s niin se vastaa kineettiseltä energialtaan samaa kun 55tonninen leopard2 ajaisi nopeudella 72km/h päin. Kyllä siinä paikat hajoaa ja vaunumiehistö vähintäänkin ihmettelee että "Seergeii mjikä se oli? Suka..."

Edit: Lisätty jälkikäteen sanat "kineettiseltä energialtaan" epäselvyyden välttämiseksi

En muuten ihan käsittänyt tuon kommentin merkitystä, jossa käsittelet ammusten käyttäytymistä osumassa? Oliko minulle tarkoitettu?

Oli. Ennenvanhaa ammukset saattoivat kimmota osuessaan viistoon ja paksuun etupanssariin. Nykyään ei.

Ja mitä tulee tuohon koukkauksen vaatimaan matkaan, niin sitä suurempi syy tehdä se siirtyminen maastoa käyttäen ja olettaisin sen suomaisessa maastossa olevan mahdollistakin aika usein. Ja jos tie takana ei ole ihan tukossa perässä tulevista vaunuista, niin ihan ekana olisi varmaan parasta ottaa hieman pakkia ja sitten etsiä reitti sivustaan tai mahdollisesti jopa kokonaan ympäri (sitä en vaan tiedä, että mikä olisi paras tapa hoidella nuo selustaan jääneet vaunut, jos tarkoitus olisi jatkaa hyökkäystä kohdetta kohti huolimatta taakse jääneistä tankeista. Tankkeja en mielelläni jättäisi hoitelemaan mokomia.)

Koukkuja kyllä tehdään mutta hieman eri syistä. Yksittäinen vaunu tai kahden vaunun puolijoukkue ei tee suuria koukkuja. Korkeintaan jotain harjanteen toiselta puolen kurkkaamisia. Joukkueella tai komppanialla voidaan tehdä ja tehdäänkin koukkuja enemmänkin. Koukun tarkoitus ei ole hakea kylkiosumaa yksittäisiin vaunuihin vaan päästä sen vihollisjoukon sivustaan ihan muista syistä.

 

[miheikki]

Kuinka kauan vaunun ampumista jatketaan? Jos esim. ensimmäinen laukaus osuu ja vaunun miehistö on pois pelistä. Ammutaanko niin kauan kunnes vaunu syttyy tuleen tai räjähtää?

 

[SJ]

Kuten todettu niin todennäköisyydet sille että vaunu säilyttää toimintakykynsä usean alikaliosuman jälkeen on luokkaa yksi miljoonasta. Jos nyt sattuu olemaan se miljoonas kerta niin ammut uudestaan. Jos vihollisen vaunu ottaa osuman 10kg alikalinuolesta nopeudella 1500m/s niin se vastaa samaa kun 55tonninen leopard2 ajaisi nopeudella 72km/h päin. Kyllä siinä paikat hajoaa ja vaunumiehistö vähintäänkin ihmettelee että "Seergeii mjikä se oli? Suka..."
.

En ole aikaisemmin kuullut, että vaunut noin vain hajoavat läpäisemättömästä osumasta, ainakaan alikalin osumasta. Päin vastoin, välillä kuuluu juttua siitä, kuinka miehistö ihmettelee, että "mikä tuo ääni oli", jos sitä edes huomaavat.

Oli. Ennenvanhaa ammukset saattoivat kimmota osuessaan viistoon ja paksuun etupanssariin. Nykyään ei.

Empä usko, että tuo on selitys. Läpäisyn puute mainitaan useammin syyksi ja ainakin minusta nämä ovat kaksi eri asiaa.

 

[CarriE66]

En ole aikaisemmin kuullut, että vaunut noin vain hajoavat läpäisemättömästä osumasta, ainakaan alikalin osumasta. Päin vastoin, välillä kuuluu juttua siitä, kuinka miehistö ihmettelee, että "mikä tuo ääni oli", jos sitä edes huomaavat.

Varmaan löytyy jotain lähdettä tälle infolle?

 

[Slammer]

Varmaan löytyy jotain lähdettä tälle infolle?

Itse asiassa minua kiinnostaisi lähde sille, että alikaliosuma tekisi lähes varmasti vaunusta toimintakyvyttömän. Miksi helkkarissa niihin tungetaan koko ajan parempaa panssaria jos vaunu on joka tapauksessa toimintakyvytön?

 

[baikal]

On siinä energiaa ihan pirukseen. 1500 m sekunnissa osuva 10-kiloinen jööti, joka ei hajoa, vaan luovuttaa energiansa salamanlailla kohteeseen. On sen oltava tömpsäys. Joku voisi laskea joulet tuosta, ei ole ulkomuistissa kaava. Ei ole suinkaan merkityksetöntä se, paljonko rautaa ja mausteita on keulassa vastaanottamassa tälliä. Ja täytyy sen vaikuttaa "jonkin verran" myös moraaliin.

 

[OGA]

Kyllä sillä osumakulmalla on edelleenkin merkitystä. Jos ei mitään muuta merkitystä ole niin ainakin se, että suuremmalla osumakulmalla on enemmän terästä/keraamia/chobhamia edessä. Kyllä nykyaikaisissa panssareissa pyritään ainakin etupuolen pinnat viistoamaan.

Lisäksi kannattaa muistaa, että panssaritaisteluissa tulee osumia etupanssarin lisäksi huomattava määrä osumia kylkiin matalilla osumiskulmilla. Eli panssarin kyljet ottavat osumaa etuviistosta. Muistaakseni M1A1:n kyljissä on miehistöosaston suojauksen pohjana 80 millinen panssarilevy.

 

[Samses]

Epäsuoratuli ei ole mekanisoidulle joukolle joka on vaunuissa (ei jalkautunut) kummonenkaan ongelma: Sitä on helppo väistää eikä muut kuin suorat osumat ole pääsääntöisesti ongelma edes rynnäkkövaunuille.

----

Hyvinkin koulutetulla joukolla liikkeen äkkipysäytys aiheuttaa kasaan ajoa ja hyvän maalin niin sinkopartiolle kun epäsuoralle tulellekin.

Ensinnäkin hyvää joulua kaikille!

CV, kun kinkun syönniltä ennätät niin selitätkö hiukan tyhmälle puskajussille tätä. Kylmät väreet kulkevat pitkin selkääni kun kuulen että epäsuora ei ole ongelma vaunuille. Suomen puolustus nimittäin nojaa aika paljolti siihen että epäsuora on ongelma vaunuille.

1) mites nuo telat, telapyörästöt, viestivälineet, tähtäinprismat, reaktiivilaatat, savuheittimet - eikös nämä ole kuitenkin kohtuudella särjettävissä sirpaleilla, ja vaunuyksiköstä osa siten epäsuoralla tehtävissä liikuntakyvyttömäksi, ja/tai heikennettävissä taistelukykyä?

2) tuo väistäminen ilmeisesti liittyy alta pois ajamiseen, ts. jos saadaan maaston käytöllä sekä sulutteilla ja muulla tulenkäytöllä vaunuyksikkö pussitettua tiettyyn paikkaan, ja sitten morkulaa niskaan, niin tämän pitäisi olla toimiva sapluuna?

Jos yllä olevat kohdat eivät pidä paikkaansa, minulla menee lanttulaatikko väärään kurkkuun kauhusta...

 

[Samses]

On siinä energiaa ihan pirukseen. 1500 m sekunnissa osuva 10-kiloinen jööti, joka ei hajoa, vaan luovuttaa energiansa salamanlailla kohteeseen. On sen oltava tömpsäys. Joku voisi laskea joulet tuosta, ei ole ulkomuistissa kaava. Ei ole suinkaan merkityksetöntä se, paljonko rautaa ja mausteita on keulassa vastaanottamassa tälliä. Ja täytyy sen vaikuttaa "jonkin verran" myös moraaliin.

Kineettinen energia jouleina on 0,5 * massa kiloina * nopeus toiseen metreinä sekunnissa

Eli 0,5 * 10kg * (1500*1500) = 11 250 000 Joulea.

 

[Slammer]

Eikö Ukraina-ketjussa ollut esimerkkejä siitä, että epäsuora olisi ongelma ja vieläpä suurempi ongelma kuin on ajateltu?

 

[CV9030FIN]

1) mites nuo telat, telapyörästöt, viestivälineet, tähtäinprismat, reaktiivilaatat, savuheittimet - eikös nämä ole kuitenkin kohtuudella särjettävissä sirpaleilla, ja vaunuyksiköstä osa siten epäsuoralla tehtävissä liikuntakyvyttömäksi, ja/tai heikennettävissä taistelukykyä?

2) tuo väistäminen ilmeisesti liittyy alta pois ajamiseen, ts. jos saadaan maaston käytöllä sekä sulutteilla ja muulla tulenkäytöllä vaunuyksikkö pussitettua tiettyyn paikkaan, ja sitten morkulaa niskaan, niin tämän pitäisi olla toimiva sapluuna?
.

Juuri näin. Eli epäsuoraa sataa yleensä rajatulle alueelle esim 300x300m alueelle. Kun ensimmäiset iskemät iskee tonttiin, niin luukut kiinni ja lämä pohjaan; muutamassa sekunnissa olkaa pois vaikutusalueelta. Tiedät varmasti itsekin että liikkuvan maalin ampuminen tykistöllä on ajan ja kranaattien hukkaa. Panssaroidut katetut miehistönkuljetusvaunut on aikanaan nimenomaan kehitetty jalkaväelle suojaksi epäsuoralta tulelta. Kun liike saadaan seis ja liikettä voidaan lisäksi rajoittaa mm. sulutteilla ja maaston muokkauksella ei joukko voi väistää. Liikkeen pysähtyminen myös pakottaa jalkauttamaan vähintään lähisuojamiehet jotka taasen ovat alttiita epäsuoran tappioille.

Se että miten epäsuoratuli vaurioittaa vaunuja on toinen kysymys. Jos joukko on tulen alla pitkään eikä pysty väistämään ihan varmasti tulee vaurioita vaikka tuhoavia osumia ei tulisikaan. Jollei olla kauan tulen alla mitä merkitystä on sillä jos muutaman vaunu joudutaan jättämään vaihtamaan telapyörä (1h homma) tai pakotetaan käyttämään varatähtäimiä (normaali harjoiteltu toiminto)? Hyökkäys jatkuu silti...panssarijoukoissa on lähtökohtaisesti erittäin hyvin varauduttu suuriinkin tappiohin ennen kun hyökkäys pysähtyy.

 

[Samses]

Juuri näin. Eli epäsuoraa sataa yleensä rajatulle alueelle esim 300x300m alueelle. Kun ensimmäiset iskemät iskee tonttiin, niin luukut kiinni ja lämä pohjaan; muutamassa sekunnissa olkaa pois vaikutusalueelta. Tiedät varmasti itsekin että liikkuvan maalin ampuminen tykistöllä on ajan ja kranaattien hukkaa. Panssaroidut katetut miehistönkuljetusvaunut on aikanaan nimenomaan kehitetty jalkaväelle suojaksi epäsuoralta tulelta. Kun liike saadaan seis ja liikettä voidaan lisäksi rajoittaa mm. sulutteilla ja maaston muokkauksella ei joukko voi väistää. Liikkeen pysähtyminen myös pakottaa jalkauttamaan vähintään lähisuojamiehet jotka taasen ovat alttiita epäsuoran tappioille.

Se että miten epäsuoratuli vaurioittaa vaunuja on toinen kysymys. Jos joukko on tulen alla pitkään eikä pysty väistämään ihan varmasti tulee vaurioita vaikka tuhoavia osumia ei tulisikaan. Jollei olla kauan tulen alla mitä merkitystä on sillä jos muutaman vaunu joudutaan jättämään vaihtamaan telapyörä (1h homma) tai pakotetaan käyttämään varatähtäimiä (normaali harjoiteltu toiminto)? Hyökkäys jatkuu silti...panssarijoukoissa on lähtökohtaisesti erittäin hyvin varauduttu suuriinkin tappiohin ennen kun hyökkäys pysähtyy.

Kiitän.

Olen huojentunut että ihan koko tst-tekniikalta ei pudonnutkaan pohja pois

Eli valitut pelipaikat, valmistellut asemat, valmistellut epäsuoran maalit, valmistellut sulutteet, harjoiteltu tst-tekniikka ja tst-ajatus. Vaunuilta liike pois ja vaikutusta niskaan.

 

[kimmo.j]

Epäsuoraa tulta on helppo, tai paremminkin nopea väistää jos ollaan valmiina vaunuissa, eli on helppo ajaa tulen alta pois.
Vauriota epäsuora varmasti aiheuttaa, mutta miehistöt ovat melko lailla turvassa jos verrataan normaaliin JV joukkoon.
Sirotteet voisivat olla suurempi ongelma kuin perinteinen tuli.

Mitä tulee läpäisemättömän osuman aiheuttamiin vaurioihin, II MS on täynä kertomuksia jossa esim Tiikerit ottivat osumia jotka eivät läpäiseet vaunun panssarointia, mutta rikkoivat tekniikkaa sisältä.

Edit. PST-tehtävät (Pesee, Siivoo ja Tiskaa) hidastivat taas kommentointiani.

 

[CV9030FIN]

Eikö Ukraina-ketjussa ollut esimerkkejä siitä, että epäsuora olisi ongelma ja vieläpä suurempi ongelma kuin on ajateltu?

Ukrainan kriisin vaunutappioden aiheuttajista käydään melko kovaa kädenvääntöä erilaisilla foorumeilla. Tiedot ovat liian ristiriitaisia vetää minkäänlaisia järkeviä johtopäätöksiä.

 

[HaBa]

Vallan suuresti ihmettelen, jos ei meikäläinen raskas ole jo kaikessa viisaudessaan tehnyt konkreettisia testejä nykyisen A-tarvikkeen suorituskyvystä oletettua vihollista vastaan. Eli tieto varmasti on olemassa. (tämä lausahdus EI SISÄLLÄ sarkasmia)

Uskon vakaasti tulivoiman olevan tällä hetkellä riittävä, koska käytössä lienee maailman mittakaavassakin TOP-5 a-tarvike? (sisältää mutua ja kyselyä..)

Hauskaa joulua ja pidetään tämä (ainakin omalta osalta) kiinnostava keskusteluaihe eläväisenä!

 

[hessukessu]

Kuten todettu niin todennäköisyydet sille että vaunu säilyttää toimintakykynsä usean alikaliosuman jälkeen on luokkaa yksi miljoonasta. Jos nyt sattuu olemaan se miljoonas kerta niin ammut uudestaan. Jos vihollisen vaunu ottaa osuman 10kg alikalinuolesta nopeudella 1500m/s niin se vastaa samaa kun 55tonninen leopard2 ajaisi nopeudella 72km/h päin. Kyllä siinä paikat hajoaa ja vaunumiehistö vähintäänkin ihmettelee että "Seergeii mjikä se oli? Suka..."

Älä jauha sontaa.
Sen nuoliammuksen energiamäärä on tasan tarkkaan sama kuin sen aiheuttaman rekyylin määrä panssarivaunuun, josta se ammutaan. Jos sen nuolen energiamäärä riittäisi pistämään tärinästä tms. paskaksi sen kohdevaunun, niin sen ampuminen pistäisi paskaksi sitä ampuvan vaununkin. Tähän pätee TÄSMÄLLEEN sama logiikka kuin luotiin ja luotiliiveihinkin. Ei osuma - jos ei läpäise eikä aiheuta kunnon painaumaa - aiheuta toiselle osapuolelle yhtään sen suurempia vammoja kuin rynkyn rekyyli aiheuttaa sen ampujallekaan. Fysiikan lait ovat armottomat.

Joten voisiko OIKEASTI lopettaa tämän saman hevonkakan jauhamisen kerta toisensa jälkeen eri muodoissaan kiitos?

Ei-läpäisevästä osumasta vaunuun ei seuraa kuin kolahdus ja thats it. Toki, jos useampia osumia tulee about samaan kohtaan niin sitten tulee läpäisy, mutta läpäisystähän nyt ei ollutkaan puhe vaan ei-läpäisevän osuman vaikutuksesta, joka on se aikalailla pyöreä nolla. Toki paskalla tuurilla tärinä voi jotain rikkoa, mutta ei kovin suurella todennäköisyydellä milspekkikamaa.