Panssarivaunut

Itse olen kyllä joko perinteisen sirpalekranaatin kannattaja, tai sitten tuollainen nykyaikainen monitoimiammus.
Sirpalekranaattihan toimii myös kevyitä vaunuja vastaan, joten ei se mikään yhden tarkoituksen ammus ole. Lisäksi asutuskeskustaistelussa teho rakennuksia vastaan on omaa luokkaansa.
Jenkkien canisteri ammuksen hyödyistä en ole ihan vakuuttunut, mutta eihän niistä haittaa olisi.
 
Peiper kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Edustaa 30-luvulta asti elänyttä ajattelumallia, joka ensimmäisen taistelun myötä osoittautuu aina vääräksi.

30-luvulla ei tainnut olla rynnökkövaunuja taistelupanssarivaunujen tukena? Eiköhän meidän erityisolosuhteissa™ ole ihan tarpeeksi vaunujakin tuhottavana, ei ole sirpaleiden ampuminen se suurin huolenaihe :)

Silloin oli käytäntönä aseistaa osa vaunuista vain panssarivaunuja vastaan sopivilla tykeillä. Osaan vaunuja laitettiin paremmin jalkaväkeä kurittamaan sopiva 75mm tykki. Tällainen jako oli esimerkiksi saksalaisten panssari kolmosen ja nelosen kesken. Britit puolestaan luottivat kokonaan pieniin kaliipereihin. Käytäntö osoitti kummankin mallin huonoksi. Kaikkien panssarivaunujen piti kyetä ampumaan riittävän isoja sirpalekranaatteja tai muutoin tuli turhia tappioita.

Mielestäni sirpalekranaattien ja kartessien tarve korostuu meidän olosuhteissa. Rajattomilla aroilla voidaan elätellä toiveita vaunujen erikoistumisesta erilaisiin maaleihin. Täällä se ei onnistu.
 
Eikö ruotsalaiset väkästäneet Leopardiin heti hankinnan jälkeen sirpalaukauksen, jonka vaikuttava osa oli sukua raskaan krh:n murkulalle? Muistelen kuvanneeni tai saksineeni tuollaisen lehtijutun joskus muinoin talteen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Jenkkien canisteri ammuksen hyödyistä en ole ihan vakuuttunut, mutta eihän niistä haittaa olisi.

Tuossa kanisteriammuksessa olisi suunnilleen sama vaikutus kuin viuhkamiinassa, eli tiheähkö sirpalepeitto tiettyyn suuntaan. Sirpaleammuksen saa toki ammuttua kauemmaksi, mutta mikäli näkyvyyttä riittää, niin silloinhan rynnäkkövaunut kerkeävät myöskin ampumaan. Kanisteriammus olisi sitten nopeita laukauksia varten, kun maalin tarkkaa sijaintia ei tiedetä, esim. silloin kun maasto on peitteistä. Eli vihollisen sinkomiehiä varten. Isoin etu tässä ammuksessa olisi vissiin se, että vaunu ei tarvitse mitään ihmeellisiä valmisteluja käyttöönottoa varten, sirpaleammus vaatii vissiinkin sen, että ammunnanhallinta ohjelmoidaan sitä varten.
 
Tuskin vaatii a-hallinnalta mitään, koska ammus on mallia haulikko lonkalta. Ongelma meidän käytössä on, että pitäis olla varma ettei kulman takaa aja vihollisen taisteluvaunu. Sirpalekranaatti on kuitenkin sellainen jytky, että jos sillä paukauttaa vihollisen torniin, ostaa sillä aikaa pakenemiseen ja lataamiseen. Jossain tilanteessa voisi olla kuitenkin hyödyllinen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Tuskin vaatii a-hallinnalta mitään, koska ammus on mallia haulikko lonkalta. Ongelma meidän käytössä on, että pitäis olla varma ettei kulman takaa aja vihollisen taisteluvaunu. Sirpalekranaatti on kuitenkin sellainen jytky, että jos sillä paukauttaa vihollisen torniin, ostaa sillä aikaa pakenemiseen ja lataamiseen. Jossain tilanteessa voisi olla kuitenkin hyödyllinen.

Eikös se ole alikali,mikä pidetään putkessa tuollatavalla edetessä?
 
Kuinka nopeasti vaunut saadaan nykyisin huollettua ja täydennettyä kesken taistelujen? Eli ammusten lastaaminen, tankkaus, mahdollinen aseiden puhdistaminen, telojen huoltaminen, ilmansuodattimen vaihtaminen, jne. Mitä kaikkea täytyy tehdä ja paljonko se vaatii tekijöitä? Voiko hommaa nopeuttaa ylimääräisillä miehillä?
 
JOKO kirjoitti:
Kuinka nopeasti vaunut saadaan nykyisin huollettua ja täydennettyä kesken taistelujen? Eli ammusten lastaaminen, tankkaus, mahdollinen aseiden puhdistaminen, telojen huoltaminen, ilmansuodattimen vaihtaminen, jne. Mitä kaikkea täytyy tehdä ja paljonko se vaatii tekijöitä? Voiko hommaa nopeuttaa ylimääräisillä miehillä?

Ajasta en tiedä, mutta veikkaan, että tuo ammuslastaus on se hitain vaihe. Ja lisäukoilla varmaan saisi asiaa nopeutettua, esim. jo vaikka siten, että yksi ukko tuo latauspaikalle jonkinlaisen laatikon (tämän ei toisaalta tarvitse olla ylimääräinen ukko, vaan sen ammusauton kuski voi varmaankin tehdä tämän), jonka päällä seisomalla on mukavampi ojentaa ammus siinä kannella seisovalle, joka taas ojentaa ammuksen vaunun sisällä kyykkivälle tyypille, joka siis laittaa ammuksen ammusvarastoon. Neljäs tyyppi sitten juoksee ammusautolta ammusta, mahdollisesti sen laatikon (tai mikälie koroke nyt sattuu olemaan saatavilla) päällä seisovan kaverin kanssa. Lisäukot saattaisivat auttaa, mutta aika rajallisesti, koska vain yksi ukko mahtuu vaunun sisään käpistelemään ammuksia. Tankkausta ei myöskään voi nopeuttaa, muuten kuin parkkeeraamalla ajoneuvo sopivampaan paikkaan (tämän voisi toki tehdä latauksen aikana, mutta tapana on vissiin tehdä nämä hommat eripaikoissa ja ihan hyvästä syystä). Aseiden puhdistukseen jos olisi oma pilttuu tiimi, niin sen voisi tehdä latauksen tai tankkauksen ohessa ja se siis ei veisi miehistöltä aikaa, mutta onko se aseiden puhdistus niin tärkeää jos tankki pitää saada takaisin linjaan ja vauhdilla? Mikäli telat voi tarkistaa silmämääräisesti, niin sen voisi varmaan tehdä tankkauksen yhteydessä, kun letkua käsittelemään ei tartte montaa ukkoa ja sekin ukko saattaa löytyä siitä tankkerilta. Itse telahuolto vissiin pitää tehdä erikseen ja vie aikaa, mutta on miehistön tehtävissä. Olettaisin, että telat eivät ole jatkuvasti hajoamassa, jos niille telojen kulutuspaloille luvataan 5000 kilsan käyttöikä.

Kaiken kaikkiaan veikkaisin kaiken riippuvan siitä, että miten rutiinilla miehistö osaa tehdä nuo jutut. Ja jos siihen käytettäisiin lisämiehiä, niin niitä pitäisi olla ainakin neljä tiimiä, jotta saadaan joukkueen vaunut huollettua samanaikaisesti.
 
Nuolen pätkivä reaktiivipanssari:

http://btvt.narod.ru/4/noz/noz.htm

Vaikuttaa fiksulta.
 
Miten tuo vaunujen huolto on nykyään meillä järjestetty käytännössä? Viisainta vissiin olisi, että vaunumiehistö voisi keskittyä tauolla lepäämiseen ja tehtävän suunnitteluun ja muut huolehtisivat rutiinihuoltotoimet. Panssarijääkärit sitten suojaisivat tapahtumaa. Ei tuo tankkaus ja ammusten täyttö jne. nyt niin vaativaa puuhaa ole, että panssarivaunun miehistön pitäisi sitä koko ajan tehdä jotta "säilyy tuntuma" tms. Tärkeintä olisi, että panssarivaunun miehistö voisi keskittyä tauoilla lepäämään. Ei lentäjiäkään laiteta käsittääkseni Hornetteja tankkaamaan kun laskeutuvat.
 
Vaunumiehistö tekee ajonjälkeiset perushuollot, täyttää ampumatarvikehyllyt yms. Komppanioissa on lisäksi kunnossapitoryhmä, jota johtaa panssarimestari ja ryhmällä on käytössään korjausajoneuvo varusteineen. Vaunuryhmä siis huolehtii päivittäishuolloista ja tekee ns. ylläpitäviä toimenpiteitä. Jos jotain menee oikeasti rikki, niin kunnossapitoryhmä asentajineen tekee ”isommat” rempat taistelukentän olosuhteet ja mahdollisuudet huomioiden ja oikeasti ison rempan tarpeessa oleva vaunu evakuoidaan korjaamolle. Polttoainetta jakaa huoltokomppania ja esim. Leo tankataan vähän kuten auto.
 
SJ kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Tuskin vaatii a-hallinnalta mitään, koska ammus on mallia haulikko lonkalta. Ongelma meidän käytössä on, että pitäis olla varma ettei kulman takaa aja vihollisen taisteluvaunu. Sirpalekranaatti on kuitenkin sellainen jytky, että jos sillä paukauttaa vihollisen torniin, ostaa sillä aikaa pakenemiseen ja lataamiseen. Jossain tilanteessa voisi olla kuitenkin hyödyllinen.

Eikös se ole alikali,mikä pidetään putkessa tuollatavalla edetessä?

Kyllä kyllä, mutta jos lataat sirpalekranaatin putkee ja vihollisen vaunu ajaa juuri kulman takaa esille voit lätkäistä sitä otsaan tuolla sirpalekranaatilla ja toivoa tärähdyksen ostavan sinulle aikaa ladata/vetäytyä suojaan.
Meillä vihollisella on niin paljon taisteluvaunuja, että niiden ilmestyminen taistelukentälle on jatkuva uhka.

Lisäksi sirpalekranaatti on käytössä monipuolisempi, kanisteri ammus yhden tilanteen ammus.

Toki tänä päivänä on kehitetty multipurpose ammuksia kuten israelilainen
120mm APAM-MP-T, M329 Cartridge

http://www.imi-israel.com/home/doc.aspx?mCatID=67056

Mitä tulee vaunujen täydennykseen ja huoltoon, on sen päävastuu miehistöllä. Komppanian asentaja pari tekee sitten korjauksia. Toki omat kokemukset ovat itä-kalustosta, joten muutoksia on voinut ajan mittaan tulla.

Ammustäyttö on raskas ja aikaa vievä prosessi jos ammuksia ei valmistella etukäteen Tväl-huollon toimesta. 100mm ontelo- ja sirpalekranaateissa oli kuparisten johtorenkaiden päälle levitetty varastorasvaa joka piti metallilastoilla kaapia pois. Ainakin Rovan pakkasissa aine oli pirullisen sitkeää.

Leo saattaa olla helpommin täytettävissä, kuin T55M, mutta mulle on jäänyt ammustäytöstä fyysisesti raskas kuva.

Huollon suhteen olen siinä käsityksessä, että Leo on helpompi/kevyempi huoltaa, kuin vanhan T55, mutta perustuu kuulopuheisiin ja niiden vertaamiseen omiin kokemuksiin.

Iso ongelma vaunujen huollossa on asentajien työkalut ja ajoneuvo.
Kuten arvata saattaa panssarivaunussa on isoja ja painavia osia, lisäksi nykyisin paljon erilaista elektroniikkaa. tarvitaan krouveja isoa työkaluja ja erilaisia testeritä. Leo2 on käsittääkseni suunniteltu osoittain "modulaariseksi", että esim moottorin vaihto on tehty helposti, jos satut omistamaan riittävän ison nosturin. Näitä ei ainakaan ennen ollut komppania tasolla, vaan asentajilla oli käytössään Uaz cabriole. Varusmieskomaniassa oli toki Zillin alustalle tehty huoltoajoneuvo, mutta se ei kuulunut sotakomppanian varustukseen.

Sama ongelma koskee hinauskalustoa. Jenkkien sotakokemukset viimeisimmästä panssari hyökkäyksestä Irakiin osoittivat heidänkin arvioineen hinauskaluston tarpeen liian pieneksi. Hyökätessä ongelma on hiukan pienempi, vaunujen paluu palvelukseen vain hidastuu. Puolustautuessa rikkinäiset vaunut jäävät viholliselle.

Olisikin mielenkiintoista kuulla jonkun sellaisen kokemuksia jolla on kokemusta sekä itä-, että länsikalustosta.
 
JOKO kirjoitti:
Nuolen pätkivä reaktiivipanssari:

http://btvt.narod.ru/4/noz/noz.htm

Vaikuttaa fiksulta.

Ainakin Saksalaiset ovat jo vahvistaneet nuoliaan tuon varalta, eli uskoisin meillä olevan jo sellaiset nuolet, että ne eivät noista hirveästi välitä. Siis ainakin siihen asti, kunnes ryssä lisää räjähdettä ERA laattoihinsa tai jotakin.
 
ARENA systeemi BMP-3 katolla

BCtAZgGCMAEGYtA.jpg:large
 
Jonkun Kanadalaisen kaavailema Leo 1 pävitys. Ajalta hiukan ennen kuin Leo 1 korvattiin Stryker MGS:llä
fisher7-2.jpg


-120mm kranaatinheitin
-Koaksiaalinen 40mm krkk
-kk:t lataajalle ja johtajalle.
-Ulkoinen (tai sisäinen mikäli mahdollista) 7.62 tai 12.7mm koaksiaalinen kk.
Rynnäkkötykkiä meinattiin.
 
Iivo kirjoitti:
Jonkun Kanadalaisen kaavailema Leo 1 pävitys. Ajalta hiukan ennen kuin Leo 1 korvattiin Stryker MGS:llä
fisher7-2.jpg


-120mm kranaatinheitin
-Koaksiaalinen 40mm krkk
-kk:t lataajalle ja johtajalle.
-Ulkoinen (tai sisäinen mikäli mahdollista) 7.62 tai 12.7mm koaksiaalinen kk.
Rynnäkkötykkiä meinattiin.

Jos mistään panssaroidusta ei ole huolta, niin tuo olisi varmasti ihan kätevä peli.
 
Teräsmies kirjoitti:
Uusin kuva RUAG yhtiön päivittämästä Leopard 2 A4 vaunusta.

Putki ei ole vaihtunut, mutta sen vaihtaminen ei vissiin haittaisi noita muita muutoksia? Ampujan tähtäin on vanhalla paikallaan, mutta tällä kertaa sitä on koetettu suojata ainakin onteloilta. Suojaus on lisääntynyt kauttaaltaan. En vain haluaisi olla kuski, kun vaunusta pitää päästä vauhdilla ja torni ei käänny.
 
Puolalaisilta tuli ulos oma prototyyppi tulevasta kevyemmin panssaroidusta vaunusta tuossa muutama vuosi sitten. Minusta tuo näyttää ainakin keulan muotoilun ja ajovalojen osalta ihan Patria AMV:ltä.

579646.jpg


http://www.military-today.com/tanks/anders.htm

Onkohan tuolla tankin petomaisella ulkonäöllä jonkinlainen psykologinen vaikutus taistelumenestykseen??? Ainakin henkilöautojen ulkomuodon suunnittelussa se on kauan ollut tärkeä seikka, koska eläimellisellä/kissamaisella ilmeellä on tiettävästi suuri vaikutus ajoneuvon ärhäkän ulkomuodon luomisessa. Afganistanissa kallionkoloissa elelevät partajeesus-rättipäät, käyttivät Patria AMV:stä jossain uutisessa lempinimeä: ''vihreä paholainen''. Ikivanhassa James Bond-elokuvassakin rosmoilla oli käytössään juurikin eläimellisellä pärstäkertoimella varustettu ajopeli, joka toimi elokuvassa kauhistuttavan hirviön roolissa, paikallisten taikauskoisten asukkaiden pelottelemiseen.
 
Back
Top