Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Isäm Maam Puolustaja
Kersantti
Kanadalaisten uusi Leopard 2a4 versio 2a4M. Panssarointia lisätty tuntuvasti tornin ja rungon sivuilla. Tarkoituksena varmaan ollut parantaa suojaa rpg-7:n kaltaisia sinkoja vastaan Afganistanin silmälläpitäen.
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=HrAF5Sc4izk[/video]
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=HrAF5Sc4izk[/video]
Isäm Maam Puolustaja
Kersantti
Iivo kirjoitti:Syy, miksi moderneissa vaunussa panssarointi ei ole viistottu TAI viistous on naurettavan jyrkkä.
Tarkoitat varmaan, että vino panssari ei tuo mitään etua verrattaessa pystysuorassa olevaan panssariin, niin ontelo kuin nuoliammuksia vastaan. Jos vaunun seinämät ovat kovin vinoja, vaunun suunnittelu vaikeutuu, sisätiloista tulee pakosti ahtaat.
Onko mitään tietoa miksi kuitenkin esimerkiksi Leopard 2a6 ja japanilaisten uudessa Type 10 vaunussa tornin etuosa on viisto?.
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:Iivo kirjoitti:Syy, miksi moderneissa vaunussa panssarointi ei ole viistottu TAI viistous on naurettavan jyrkkä.
Tarkoitat varmaan, että vino panssari ei tuo mitään etua verrattaessa pystysuorassa olevaan panssariin, niin ontelo kuin nuoliammuksia vastaan. Jos vaunun seinämät ovat kovin vinoja, vaunun suunnittelu vaikeutuu, sisätiloista tulee pakosti ahtaat.
Onko mitään tietoa miksi kuitenkin esimerkiksi Leopard 2a6 ja japanilaisten uudessa Type 10 vaunussa tornin etuosa on viisto?.
Huomaathan miten tuossa testipanssarissa tuo nuoliammuksen kanava kaartuu kohti vaunun sisätiloja, joten panssarinpaksuus on käytännössä ohuempi, kuin mitä fyysisnen paksuus antaa olettaa.
Tuo kiilahan on ilmatäyteinen, joten se lisää etäisyyttä, jonka ontelon nuolen täytyy kulkea ennen varsinaiseen torninpanssariin osumistaan. Ja alikaliiperammuksia vastaan olisi tarkoitus, että osuma tulee niin jyrkässä kulmassa, että tapahtuu kimpoaminen, tai läpäisyn tapahtuessa kääntää penetraatorin semmoiseen kulmaan, jotta tornin varsinaista panssaria ei läpäistä
Teräsmies kirjoitti:Näissä kuvissa näkyy Leo 2 A6 mallin torni kun nuo lisäpanssarit "kiilat" on otettu pois huollon ajaksi.
Sisäpinnan levyt saattavat olla suunniteltu irtoaviksi. Muutamat pienet pultit ja pari räpsyä hitsillä. Se on köykäisesti kiinni ja takana on tilaa.
Iivo kirjoitti:
Kimpoaminen on ilmeisesti melkoisen mahdotonta. Teräs ilmeisesti antaa myöten tarpeeksi, että nuolen kärki ottaa kiinni väkisinkin. Mutta totta on, että se nuoli kääntyy hieman sen panssarilevyn kanssa kohtisuoraan (tai siis lähemmäs tuota asentoa) ja sitä seikkaa koetetaan käyttää noissa tornin kiilapanssareissa. Tarkoitus on, että nuoli läpäisee useita levyjä, jotka kaikki ovat eriasennossa, aiheuttaen huomattavia vääntövoimia siihen nuoleen ja samalla nuolen kyljet laahaavat siihen levyn reunaan. Tällöin saadaan kasvatettua sen nuolen tehollista pinta-alaa.
Morgenstern
Luutnantti
No onpas iso torni. Sen perällä näyttäisi olevan tilaa ammuksille, ghettoblasterkin mahtuu.
Mutta tornin kehä eli kaulus on samaa kokoa.
Yleensä jos suunnitellaan kaliiperin vaihtoa isompaan, noin tulevaisuuden optiona , niin kehä suurenee.
Sen suuretessa tulee vastaan yhtälö: 2X telan leveys +kehän halkaisija =laitteen leveys. Aavikolle voidaan ajaa mikä vain laiva, mutta jo Leo on metsissämme himpun liian leveä. Voisipa sanoa myös painosta samaa.
Tämä yhtälö siis johtaa metsämaaston vaunun ammuksen läpäisyn kehitykseen muilla kuin kaliiperillisilla keinoilla.
Asioilla on siis luonnolliset rajat, aivan kuin natsien jättipanssareilla, ja Klimilläkin, viime sodissa. Venäjän erikoinen kelirikkolieju asetti niille rajat, niin, ja senaikainen heikko, kapea tiestö.
Mutta tornin kehä eli kaulus on samaa kokoa.
Yleensä jos suunnitellaan kaliiperin vaihtoa isompaan, noin tulevaisuuden optiona , niin kehä suurenee.
Sen suuretessa tulee vastaan yhtälö: 2X telan leveys +kehän halkaisija =laitteen leveys. Aavikolle voidaan ajaa mikä vain laiva, mutta jo Leo on metsissämme himpun liian leveä. Voisipa sanoa myös painosta samaa.
Tämä yhtälö siis johtaa metsämaaston vaunun ammuksen läpäisyn kehitykseen muilla kuin kaliiperillisilla keinoilla.
Asioilla on siis luonnolliset rajat, aivan kuin natsien jättipanssareilla, ja Klimilläkin, viime sodissa. Venäjän erikoinen kelirikkolieju asetti niille rajat, niin, ja senaikainen heikko, kapea tiestö.
Ei pelkästään tornia, mutta he ovat muuttaneet panssarointia kauttaaltaan ja uskon, että eivät siihen ole lopettaneet, sillä tuo remote kk torni tornin katolla viittaa, että siellä sillä ollaan menty lännen suuntaan lisäämällä automatisointia ja tietokoneita. Aktiivista suojausta en kuitenkaan näe, taikka sitten se on hyvin piilossa.
kimmo.j
Respected Leader
Paino ei automaattisesti ole rajottava tekijä kuin silloissa. Telan pita-ala suhteessa painoon on merkittävä tekijä, puhutaan pintapaineesta. Toisaalta leveydestä puhuttaessa, metsämaastoa tärkeämpi kysymys on kyky kuljettaa vaunua junavaunussa/lavetilla. Siinä raja on jo tullut vastaan. Venäjällä Sotkat ja Pantterit pärjäsivät hyvin koska niillä oli painoon nähden leveät telat.
Hiukan offtopikkina puhuttaessa hyvästä vaunusta meidän olosuhteisiin, totean Ruotsalaisten valinneen Leo 2 vaunun, samoin kuin Kanadalaisten, eivätkä heidän olosuhteensa paljon meidän vastaavista poikkea. Hiukan yllättäen kirjallinen lähde (Modern Land Combat,Salamander book 1987) antaa Leopard 2(55,150kg) ja T72(41,000kg) vaunuille saman pintapaineen 0,83kg/cm2
Hiukan offtopikkina puhuttaessa hyvästä vaunusta meidän olosuhteisiin, totean Ruotsalaisten valinneen Leo 2 vaunun, samoin kuin Kanadalaisten, eivätkä heidän olosuhteensa paljon meidän vastaavista poikkea. Hiukan yllättäen kirjallinen lähde (Modern Land Combat,Salamander book 1987) antaa Leopard 2(55,150kg) ja T72(41,000kg) vaunuille saman pintapaineen 0,83kg/cm2