Presidentinvaalit 2024

Oliko Ståhlberg kuitenkaan nimestään ja kotitaustastaan huolimatta ruotsinkielinen? Hänen vanhempansa luulen olleen ruotsinkielisiä, mutta olivat myös vakaumuksellisia fennomaaneja. Presidentti Ståhlberg kävi koulunsa suomeksi, kirjoitti väitöskirjansa suomeksi ja toimi suomen kielellä koko ikänsä. Mahtoiko kokea itsensä koskaan ruotsinkieliseksi äidinkieleltään, saati olla sellaiseksi väestörekisteröitykään.
Ei tainnut Ståhlberg kokea itseään ruotsinkieliseksi. Hänellä oli pohjoispohjalaiset juuret ja suomensi myös etunimensä.
 
Pitää paikkansa, tosin en itse laske eduskunnan suorittamaa tasavallan presidentin valintaa varsinaiseksi vaaliksi 1918 enkä 1944.

Oliko Ståhlberg kuitenkaan nimestään ja kotitaustastaan huolimatta ruotsinkielinen? Hänen vanhempansa luulen olleen ruotsinkielisiä, mutta olivat myös vakaumuksellisia fennomaaneja. Presidentti Ståhlberg kävi koulunsa suomeksi, kirjoitti väitöskirjansa suomeksi ja toimi suomen kielellä koko ikänsä. Mahtoiko kokea itsensä koskaan ruotsinkieliseksi äidinkieleltään, saati olla sellaiseksi väestörekisteröitykään.
Onkin mielenkiintoinen kysymys, voiko ihminen "vaihtaa" äidinkieltä. Vielä ysärin aikaan monikielisyyttä tutkineet olivat sitä mieltä, että ei voi. Vaikka lapsuuden jälkeen puhuisi aina aivan muuta kieltä, se pysyy. Tutkittaessa Ruotsiin vietyjä sotalapsia, jotka olivat unohtaneet varhaislapsuutensa suomen, huomattiin joistakin, että kun he dementoituivat, he unohtivatkin liki koko elämänsä ajan käyttämänsä ruotsin ja osasivatkin lopulta enää lapsuutensa kieltä.

Nykyisin usein koetaan, että äidinkieltään voisi olla useitakin. Se on jotenkin modernia.

Nyt menee sivuun vaaleista, mutta on hyvä kysymys.
 
Viimeksi muokattu:
Nykyisin usein koetaan, että äidinkieltään voisi olla useitakin. Se on jotenkin modernia.
Miten esimerkiksi Alexander Stubb pitäisi määritellä kun vanhemmista toinen on suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen.

Kumpiko sitten olisi Aleksi pojan äidinkieli olisi tuon jaon mukaan? Kasvanut Lehtisaaressa eli ei missään umpiruotsinkielisessä paikassa, käynyt koulua molemmilla kielillä, mutta ylioppilaaksi ruotsiksi, varusmiespalvelus suomenkielisessä joukko-osastossa jne.
 
Ajattelin jäädä nukkuvien puolueeseen, mutta nyt kun vihervasemmisto itkee Halla-Ahon olevan väärä henkilö eduskunnan puhemieheksi, niin annan ääneni stupidolle. Kiusa se on on pienikin kiusa.

Aika hyvää vaalityötä tekivät Stubille.

Pekan homoudesta on nyt nostettu ihme meteli? Kerran mainittu vaali-illassa ja sitten sen seurauksena närkästyjät pitäneet teemaa yllä jo toista viikkoa? Jos kerran kaikki ollaan homovastaisia, niin miksi sitten metelöidä siitä? Omalla kohdallani voin sanoa olevani täynnä homotusta joka puskee joka suunnasta, mutta Pekan homous on se kaikkein vähäisin "synti" jonka takia jätän ääneni antamatta. Ihan sama mitä kaveri tekee vapaa-ajallaan jos muuten on pätevä.
 
On kohuttu siitä kuinka jopa 40% stubbin kannattajista ei pidä Haavistoa sopivana presidentiksi seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Asialla ei olisi suomalaisille suurtakaan merkitystä jos sanottaisiin että Antonio on yksityishenkilö eikä osallistu esimerkiksi edustusmatkoille ulkomaille tai linnan juhlien kättelyyn.

Mutta suurinta mahdollista julkisuutta nimenomaan halutaan Pekan leirissä. Eli esimerkillä halutaan normalisoida ihmisten asenteita. Ja Arabimaissa vierailut sanottiin olevan tärkeitä tehdä yhdessä vaikka noissa yhteiskunnissa se voi olla kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyä.

Kyllä suomalaiset sietävät ja hyväksyvät.
Mutta ei haluta kuitenkaan asian korostamista ja jatkuvaa esille tuomista. Siksi Pekka ei nyt sovi presidentiksi.
 
SDP, suurin oppisitiopuolue, tekee kovasti töitä ollakseen toiseksi suurin oppositiopuolue. Pressanvaaleissa aloitettu loppuliuku on kovassa vauhdissa. Kiitos kivasti Natsimalle ja muille tuppuraisille, nyt ei satu enää kovin paljon äänestää punavihreää ehdokasta vastaan.
 
Ote viisi vuotta sitten julkaistusta äidinkielen määräytymisen problematiikkaa käsittelevästä kirjoituksesta.

"Äidinkieli väestörekisterissä

Tieto yksilön äidinkielestä on kerätty väestötilastoinnissamme koko sen historian ajan, vuodesta 1865. Vuonna 1990 Suomessa siirryttiin väestörekisteripohjaiseen väestölaskentaan. Tiedot väestön kielisuhteista saadaan väestörekisteristä, jossa on merkintä yksilön äidinkielestä. Äidinkieli perustuu väestörekisterissä omaan ilmoitukseen. Jokaisella on rekisteröitynä yksi äidinkieli, mutta sen voi muuttaa toiseksi koska vain, nettiaikana peräti helpostikin."

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 5.2.2019.

 
Back
Top