kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä ja meillä rittää kaaderia taisteluosastojen komentajiksi ja esikuntiin.
Esikuntiinkaan ei välttämättä riitä kuin yhden käden sormien verran kantahenkilökuntaa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä ja meillä rittää kaaderia taisteluosastojen komentajiksi ja esikuntiin.
Tosiaan Napoleonin armeija oli hajautettu noihin itsenäisiin armeijakuntiin jotka pystyttiin keskittämään nopeasti.
Armeijakunnista puhutaan vielä 2000-luvullakin, mutta minkälainen pumppu se käytänössä oikein on? Siis AD2016.
Armeijakunnista puhutaan vielä 2000-luvullakin, mutta minkälainen pumppu se käytänössä oikein on? Siis AD2016.
Organisaatiossa ihan sama kuin tähänkin asti, tässähän vain monistetaan toimintaperiaatteita uudelle tasolle.
Ja niin hassulta kuin se spagettihirviön vuonna 11 voi tuntua niin meilläkin on armeijakuntia sodan aikana.
I beg to differ.Juu, totta kai on eri asia, mutta pohjaidea on sama. Joukkuetasolla suunnitteluun riittää ryhmyrit, joukkueen varajohtaja, tulenjohtaja ja joukkueen johtaja, komppaniatasolla suunnitteluun tarvitaan lisäukkoja ja pataljoona/taisteluosastotasolla onkin jo tarve varsinaiselle esikuntatyöskentelylle. Joukon johtajan / komentajan pitää tietenkin tietää eri joukkojen yleiset ominaisuudet, jotta osaa niitä käyttää hyödykseen. Perusperiaate ei kuitenkaan poikkea vaikkapa joukkuetasalta, esimerkkinä tulee mieleen joukkueelle hyökkäyksessä mahdollisesti alistettava pioneeriryhmä (tällaista ainakin me harjoittelimme aikanaan RUK:ssa).
Esikuntatyöskentelyn kitkaa pienentämään on luotu näitä vakioituja malleja ja työkaluja, joista NATOn malli on hyvä esimerkki. Eikä yleisesikuntaupseerit turhaan opiskele useita vuosia, kyllä monimutkaisuusaste alkaa olla vähintään riittävä!
Taisteluosasto Sarda olikin melkoinen viritys...
"Herra Karpaasi (ihan noilla sanoilla vielä, perkele)....meillä on yhteys 1., 2. ja 3 RajaK:n päälliköihin. Pataljoonan komentopaikkaan ei saada yhteyttä. Käskyjä?"
"Taisteluosasto suojaa puolustuksen uudelleenjärjestelyä tien XX varrella, vetäytyen taistellen kompassisuuntaan XX-XX ensin muodostelmassa 1-2, tämän jälkeen muodossa 2-1. Huollossa taisteluosasto tukeutuu XX JvPr:n huolto-osiin. Vastustajana on pääosa vahvennetusta XXX Mekanisoidusta Jv Rykmentistä. "
Onneksi tuohon aikaan ei moisessa suurempaa taktiikkaa tarvittu...
Esikuntiinkaan ei välttämättä riitä kuin yhden käden sormien verran kantahenkilökuntaa.
Esimerkki elävästä elämästä: 1100 hengen pumppu, esikunnassa kom+2 muuta kapparia, loput res. (ja paljon). Eli esikunnat ovat juuri niitä jotka miehitetään reserviläisillä, etulinjan joukkue/komppania tarvitsee sitä ammattilaista enemmän, toimistotyöntekijät pärjää taaempana.
Entisaikaanhan sissijoukkueiden johtajat olivat kantahenkilökuntaa, mutta nythän sissijoukkueita ei enää ole.En väitäkään niin, tarkoitin sitä että se ammattilainen on sijoitettu joukkueenjohtajaksi ennemmin kuin esikuntaan. Ennen vanhaan jalkaväkipataljoonassa saattoi olla henkilökuntaa 1 ups + 1 toimi/opistoupseeri, mutta nyt pienemmän organisaation aikana ainakin valmiusprikaateissa on käsittääkseni (ei faktaa vaan jostain sivukorvalla kuultua) joukkueenjohtajatkin ammattilaisia kuten pitää ollakin.
Viittä enempää henkilökuntaa en usko sielläkään olevan (pääll, tjpääll ja jääkärijoukkueiden johtajat).
Mutta kyllähän esimies yleensä kertoo oman taisteluajatuksensa, joka voi sisältää osia siitä, miten hän on ajatellut alaistensa toimivan.Hm.. Tehtävätaktiikaan ei kuulu miten toteutat tehtävän..
@Rannari pohti jo vähän tuolla muualla kauhuskenaariota, että merivoimat ja ilmavoimat pitävät vuosikymmeniään tässä 2020-2035, jolloin maavoimat eivät saa suunnilleen latin latia hankintoihinsa, korkeintaan päivitetään Paseja tai muuta pientä. Se lienee mahdollista, ja suunnitellaan nyt siltäkin pohjalta.
PV:n sodan ajan kokoonpano 2040 tärkeimpien maajoukkojen osalta voisi näyttää jokseenkin samanmoiselta kuin aiempi kaavailuni vuodelle 2030. Lienee tosin selvää, ettei nykyisenkaltaisilla määrärahoilla voida ylläpitää tulevaisuudessa vastaavia panssarijoukkoja kuin tätä nykyä. Kun BMP-2 ja Leopard 2 ovat lopussa, niin siinä vaiheessa panssarijoukkojen määrä puolittuu nykytilasta, jos rahoituksessa ei tapahdu biblikaalista ihmettä. Tosin ehkä Suomi on silloin jo Natossa.
Tärkeimmät maajoukot v. 2040:
Operatiiviset joukot:
-KARJPR
-MEKPAT (PorJPR:n AMV-kalustolla ml. AMOS-AMV:t)
Alueelliset joukot:
-Pohjoinen Prikaati (2-3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
-Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
-Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1-2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
Varustuksen osalta voidaan kierrättää suht paljon nykyistä kalustoa. Esimerkiksi viestikalustoa lienee varastoissa tuollaiselle määrälle joukkoja, vaikka tietysti jotakin uutta pitää kehittää ajan myötä ihan jo kehityksen mukana pysymiseksi. Lisäksi pimeänäkökykyä on joukkojen supistuessa jakaa yhä useammalle, vaikkakaan ei välttämättä uusinta mallia.
Tykistö on tyydyttävässä kunnossa, kunhan K9 tulee mukaan kuvioihin. Vedettävää 155 mm kalustoa lienee vielä noihin aikoihin n. 150 putkea, tuosta riittää alueellisten joukkojen tarpeisiin. KARJPR saanee K9-kaluston itselleen, jolloin sillä on vastahyökkäyskykyisen prikaatin vaatima tykistövoima käytössään. Kun vielä lasketaan MLRS päälle, niin tykistö ei tarvitse uushankintoja (paitsi ammusten osalta).
Ajoneuvokalusto muodostaa suurimman ongelman. Kallein hanke tulee varmasti Leopardien korvaamisesta, KARJPR tarvinnee n. 50 vaunua (Leopard 3, kenties?), CV90 onneksi selvinnee 40-luvun puolelle. Seuraavaksi suurin lasku tullee telakuorma-autoista, paitsi jos jostakin saadaan vielä hankittua ylijäämää. Jos ei, niin 200-300 uutta telakuorma-autoa on suuri hankinta, josta on vaikea karsiakaan, ellei sitten jätetä Pohjois-Suomen puolustusta täysin Ruotsin ja Norjan harteille. Pyöräkalustosta 200-sarjalaiset Pasit ja RG-32 lienevät vielä kuvioissa mukana 2040, mikä osaltaan helpottaa varustamispaineita, mutta jokin Misun kaltainen edullinen vaihtoehto tarvitaan. Lisäksi kuorma-autokalustostakin aika iso osa saattaa vedellä viimeisiään noilla tienoilla.
Muita mainitsemisen arvoisia hankintoja lienee rynnäkkökiväärin uusiminen 100-150k miehelle. Panssarintorjuntaohjusten uusiminen tulee varmaan myös eteen aktiivisten suojausjärjestelmien kehittyessä. Ilmatorjunnassa tyydyttäneen ITO 05 ja ITO 12 -kalustoon, korkeintaan ehkä Stinger tai Stingerin korvaaja, jos siihen on varaa, voi olla mukana noiden lisäksi.
Aattelit kaikki kaupunkijääkäripataljoonat hyllyttää? Onko karjalaisilla kaikki 100 leoA6?
Kirjoitin "Tärkeimmät maajoukot", jos et sattunut huomaamaan...
Leopardeja on myös ainakin mekanisoiduissa taisteluosastoissa. Voi olla, että niitä on tätä nykyä muissakin organisaatioissa (kts. vaunukoulutus Kajaanissa), mutta siitä ei ole sattunut silmiini julkista tietoa.
Taitaa olla pikkuisen etupainotteista nimetä joukkomääriä ja joukkotyyppejä, joita on sa-vahvuudessa n. 25 vuoden päästä. Sama aika taaksepäin, vuonna 1991, sa-vahvuus olisi ollut 700 000 ukkoa ja nykyisistä joukkotyypeistä ei silloin ollut vielä mitään tietoa.@Rannari pohti jo vähän tuolla muualla kauhuskenaariota, että merivoimat ja ilmavoimat pitävät vuosikymmeniään tässä 2020-2035, jolloin maavoimat eivät saa suunnilleen latin latia hankintoihinsa, korkeintaan päivitetään Paseja tai muuta pientä. Se lienee mahdollista, ja suunnitellaan nyt siltäkin pohjalta.
PV:n sodan ajan kokoonpano 2040 tärkeimpien maajoukkojen osalta voisi näyttää jokseenkin samanmoiselta kuin aiempi kaavailuni vuodelle 2030. Lienee tosin selvää, ettei nykyisenkaltaisilla määrärahoilla voida ylläpitää tulevaisuudessa vastaavia panssarijoukkoja kuin tätä nykyä. Kun BMP-2 ja Leopard 2 ovat lopussa, niin siinä vaiheessa panssarijoukkojen määrä puolittuu nykytilasta, jos rahoituksessa ei tapahdu biblikaalista ihmettä. Tosin ehkä Suomi on silloin jo Natossa.
Tärkeimmät maajoukot v. 2040:
Operatiiviset joukot:
-KARJPR
-MEKPAT (PorJPR:n AMV-kalustolla ml. AMOS-AMV:t)
Alueelliset joukot:
-Pohjoinen Prikaati (2-3 x TSTOS TEKA, 1 x HAJP)
-Keskinen Prikaati (1 x TSTOS PSAJON, 2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
-Eteläinen Prikaati (2 x TSTOS PSAJON, 1-2 x TSTOS PAJON, 1 x HAJP)
Varustuksen osalta voidaan kierrättää suht paljon nykyistä kalustoa. Esimerkiksi viestikalustoa lienee varastoissa tuollaiselle määrälle joukkoja, vaikka tietysti jotakin uutta pitää kehittää ajan myötä ihan jo kehityksen mukana pysymiseksi. Lisäksi pimeänäkökykyä on joukkojen supistuessa jakaa yhä useammalle, vaikkakaan ei välttämättä uusinta mallia.
Tykistö on tyydyttävässä kunnossa, kunhan K9 tulee mukaan kuvioihin. Vedettävää 155 mm kalustoa lienee vielä noihin aikoihin n. 150 putkea, tuosta riittää alueellisten joukkojen tarpeisiin. KARJPR saanee K9-kaluston itselleen, jolloin sillä on vastahyökkäyskykyisen prikaatin vaatima tykistövoima käytössään. Kun vielä lasketaan MLRS päälle, niin tykistö ei tarvitse uushankintoja (paitsi ammusten osalta).
Ajoneuvokalusto muodostaa suurimman ongelman. Kallein hanke tulee varmasti Leopardien korvaamisesta, KARJPR tarvinnee n. 50 vaunua (Leopard 3, kenties?), CV90 onneksi selvinnee 40-luvun puolelle. Seuraavaksi suurin lasku tullee telakuorma-autoista, paitsi jos jostakin saadaan vielä hankittua ylijäämää. Jos ei, niin 200-300 uutta telakuorma-autoa on suuri hankinta, josta on vaikea karsiakaan, ellei sitten jätetä Pohjois-Suomen puolustusta täysin Ruotsin ja Norjan harteille. Pyöräkalustosta 200-sarjalaiset Pasit ja RG-32 lienevät vielä kuvioissa mukana 2040, mikä osaltaan helpottaa varustamispaineita, mutta jokin Misun kaltainen edullinen vaihtoehto tarvitaan. Lisäksi kuorma-autokalustostakin aika iso osa saattaa vedellä viimeisiään noilla tienoilla.
Muita mainitsemisen arvoisia hankintoja lienee rynnäkkökiväärin uusiminen 100-150k miehelle. Panssarintorjuntaohjusten uusiminen tulee varmaan myös eteen aktiivisten suojausjärjestelmien kehittyessä. Ilmatorjunnassa tyydyttäneen ITO 05 ja ITO 12 -kalustoon, korkeintaan ehkä Stinger tai Stingerin korvaaja, jos siihen on varaa, voi olla mukana noiden lisäksi.
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...
Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
- Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
- Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
- 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
- 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
- MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
- K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
- 122H: poistunut täysin palvelleena
- Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
- AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
- AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
- Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa!
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...
Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
- Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
- Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
- 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
- 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
- MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
- K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
- 122H: poistunut täysin palvelleena
- Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
- AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
- AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
- Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa!
Kalustopuolta jos miettii, niin jälleen katse 25 vuoden päähän menneisyyteen auttaa. Vuonna 2040 alkaa 1990-luvulla hankittu kalusto saavuttaa miehekkään 50 vuoden iän. Kaikki tätä vanhempi alkaa varmasti olla jo sotamuseokamaa...
Listataanpa lyhyesti vuoden 2040 kalustotilannetta:
- Leo 2A4: ikää yli 60 vuotta tuolloin, pari yksilöä löytynee panssarimuseosta, joista toinen jopa ajokuntoinen
- Leo 2A6: ikää lähes 50 vuotta, voi olla, että vielä löytyy 2. portaan pumpuilta (vrt. T-54:n saavuttama palvelusikä)
- 155K83: ikää lähes 60 vuotta, todennäköisesti löytyy enää tykistömuseosta. Jos löytyy sa-vahvuudesta, käyttökelpoisuus alkaa olla samaa tasoa talvisodan hyppyheikkien kanssa
- 155K98: alkaa lähestyä miehen ikää, osa kalustosta on jo varmaan poistettu ja osa on leiritykkeinä. Merivoimilta löytyy yllättäen vielä 24 tykkiä kirjanpitoon...
- MLRS: kalusto alkaa lähennellä 50 vuoden ikää ja osa on jo varmaankin poistettu.
- K9: kalustolla alkaa olla ikää 40+ vuotta (huom. ainakin osa nyt hankittavasta kalustosta on käyettyä). Poistot ovat alkaneet vanhimmasta päästä ja osa on ehkä saanut MLU:n
- 122H: poistunut täysin palvelleena
- Pasi: kaikki 180- ja 185-sarjan ajoneuvot poistuneet täysin palvelleena, osa 200-sarjalaisista on vielä rivissä
- AMV: vielä rivissä, mutta MLU tehty ja ikää alkaa olla 40 vuotta
- AMOS: voi olla jo poistettu, pieni sarja, johon ei saa enää varaosia 2030-luvulla?
- Sergei: edelleen vahvasti rivissä ja mp.netin seuraajassa pohditaan aktiivisesti sen jatkokäyttöä paikallisjoukoissa!