PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

Eikä kannelle pääse enää kun laiva on reilusti kallellaan. Kaikki käytävät muuttuvat helvetillisiksi kuiluiksi, josta ei pääse hyppäämällä eikä muutoinkaan yli.

Panssarilaiva Ilmarisesta tiedän insinööriluutnantin, joka oli miettinyt etukäteen, mitä jos. Hänen työpaikkansa oli koneella, pansssarikannen alla. Ilmarinenhan kippasi ylösalaisin ja upposi seitsemässä minuutissa. Luutnantilla oli taskulamppu, työkaluja ja Walther. Hän pyysi konemiehiä seuraamaan. He konttasivat kattopalkkeja pitkin. Siellä oli pelastusventtiili, jonka päällä oli terässuoja ja saranat. Hän sai ruosteiset pulti auki (eihän sitä ollut koskaan avattu). Sitten oli vastassa luja panssarilasi. Hän hakkasi sitä aseella, kunnes se hajosi. Mies meni putkeen ja paine työnsi ulos kuin torpedon. Perässä tullutkin pääsi, mutta kolmas mies jäi jo tulematta. Ilmarinen meni pohjaa kohti.
 
Mutta tämä luutnantti, joka jäi aikanaan eläkkeelle Turusta komentajakapteenina, oli eräänlainen poikkeusyksilö. Hän osallistui sittemmin Saksassa torpedovenekoulutukseen, osallistui myös taistelutehtäviin Pohjanmerellä ja sai Rautaristin. Vapaudenristikin oli ja... hänellä oli myös 14-vuotiaana Näsijärveltä Kurun pelastustehtävistä tienattu Partiolaisten sankariristi. Hän ajoi syyskuussa 1929 isänsä moottoriveneellä 12 boforin tuulessa kaatuneen Kurun uppoamispaikalle ja saikin kaksi uimaria pelastettua.

Jos vielä kerron, että hän pelasi jääkiekkoa muutaman ottelun pakkina Tampereen Ilveksessä SM-Cupissa kaudella 1933-1934 (ja saivat pronssia), ette varmaan enää usko. Mutta ei ole trollausta.

Edessä tuossa kuvassa. Käsi meni risaiseksi Ilmarisella, mutta toisaalta pohjaan meni sentään 271 merisotilasta, joten pieni vammahan tuo oli.

 
Viimeksi muokattu:
Vähän lipsuu jo ohi otsikon.

Takavuosina meni työntöproomu Finn-Baltic nurin Hangon vesillä. Konepäällikkö osasi jo kelistä päätellä, mitä tuleman pitää ja katsoi valmiiksi paikan, mihin jää ilmatasku ja mihin hän menisi. Vei sinne akselikoteloon jo taskulampun ja termoksellisen kahvia jo valmiiksi, sai yliperämiehen pelastettua mukaan ja siellä sitten odoteltiin kun pelastajat tekivät reiän kaatuneen, nurin päin kelluvan aluksen pohjaan.
 
Vähän lipsuu jo ohi otsikon.

Takavuosina meni työntöproomu Finn-Baltic nurin Hangon vesillä. Konepäällikkö osasi jo kelistä päätellä, mitä tuleman pitää ja katsoi valmiiksi paikan, mihin jää ilmatasku ja mihin hän menisi. Vei sinne akselikoteloon jo taskulampun ja termoksellisen kahvia jo valmiiksi, sai yliperämiehen pelastettua mukaan ja siellä sitten odoteltiin kun pelastajat tekivät reiän kaatuneen, nurin päin kelluvan aluksen pohjaan.
Sikäli olemme varmaan aiheessa, että ennakoinnin merkitys on tärkeä. Se on sitä niin suunnittelijalle kuin miehistölle. "Mitä jos" on kysymys, joka pitäisi rutiininomaisten turvallisuussuunnitelmien (lue: kopioitujen) takana miettiä. Kun on kuuma, huolehdi nesteytys. Kun on liukasta, mieti turvallinen alusta tai tee se. Loppujen lopuksi ei ole kahta samanlaista päivää. Jos käyt mielessäsi mahdollisen tilanteen perkelöitymisen ja sinulla on toimintaohje itsellesi, et välttämättä ole nopeampi, mutta teet todennäköisimmin oikeat asiat.

Mitä on suumnitelmassa sen varalle, että tuuli on kova ja vesi korkealla? Nyt suunnitelman ehdotukset menevät Onnettomuustutkintakeskuksen suositusten kautta.
 
Muistaakseni Virossa hukkui muutamia sotilaita kymmenkunta? vuotta sitten jossain harjoituksessa. Olivat siirtymässä jostain saaresta toiseen matalan lahden läpi mutta keli olikin turhan kova...
 
Offtopicin rajamailla mennään, mutta kuitenkin osittain aiempaan keskusteluun liittyen muistui mieleen tämä pätkä rapakon takaa. Mistä tahansa laitteesta evakuoituminen yllättäen veden alle päätymisen jälkeen on hyvin haastavaa, varsinkin jos ympärillä olevat ihmiset panikoituvat ja hommaa ei ole harjoiteltu etukäteen.
 
Manuaalisesti laukaistavasta paukkuliivistä ei nyt ihan hirveää haittaa pitäisi olla tuolla sisätilassakaan, kun se ei laukea ellei sitä itse laukaise. Kelluttavan suojaliivin (kuten rannikkojääkäriliivi tai Sioen Seaguard) käyttö myöskin lähinnä kumoaa raskaiden varusteiden upottavan vaikutuksen.
Lähinnä kyse on siitä, että yrität tehdä itsestäsi varusteet riisumalla mahdollisimman liikkuvan ja solakan. Kaikki ylimääräinen varuste haittaa liikkumista veden alla ja tekee kantajastaan isomman. Hätäpoistumistiet kun eivät useinkaan ole kovin isoja. (Esimerkiksi helikopterin ikkuna)
 
Ihan sama se on automaattipaukkuliivien kanssa. Jos on jossain kutterissa, joka kippaa ja täyttyy vedellä, noste voi viedä ihan vikasuuntaan. Mutta siellä pihalla, jos sinne pääsee, ei ilman liivejä kauaa jaksa ja joskus niiden kanssakin ainakin kylmällä kituu vähän pitempään. Siksihän nimenomaan saaristolaiset merellä työskentelevät ennen muinoin eivät edes opetelleet uimaan. Se oli ihan perinne, ettei kalastaja opetellut, väitti Åke Lindman kerran. En tiedä.
Tämä muuten pitää edelleen paikkansa myös niin Malawi- kuin Victoriajärvellä. Heebot vetelevät haapioilla ulapalle verkoille jne, ja jos kippaa niin rantaan sieltä ei aallokossa uida. Victoriajärvellä rokotiilit sitten viimeistään hoitelevat. Tyynellä säällä ei taas kaaduta. Mitä sitä siis suotta uimaan opettelemaan.
 
Ylen toimittelija sattunut vt 6:n onnettomuuspaikalle ja tottahan pitää kuvat julkaista ruumisautoa myöten.


Saas nähdä kauanko noilla Defeillä voi muutenkaan enää maanteillä ajaa. Aivan järkyttäviä vehkeitä yli 60 km/h nopeuksissa. Valtaosa paalikuntoisia, jarrut surkeat, ohjauksessa semmosta kevyttä 30 cm klappia, turvavöitä ei ole tai ne eivät toimi. Maastossahan näillä vehkeillä pärjää ihan kivasti.

Todennäköisesti on kuskin vireystila ollut silti todennäköisempi syy tapaturmaan, mutta eipä tuo autokaan ole varmaan asiaa auttanut "turvajärjestelmillään".
 
Saas nähdä kauanko noilla Defeillä voi muutenkaan enää maanteillä ajaa. Aivan järkyttäviä vehkeitä yli 60 km/h nopeuksissa. Valtaosa paalikuntoisia, jarrut surkeat, ohjauksessa semmosta kevyttä 30 cm klappia, turvavöitä ei ole tai ne eivät toimi. Maastossahan näillä vehkeillä pärjää ihan kivasti.
Eikö turvavyöt tarkasteta ajoonlähtötarkastuksessa? Ei siis voi olla tilannetta, jossa tavataan liikenteestä SA-henkilöauto ilman toimivia turvavöitä. Jos tavataankin, niin kuljettaja on jättänyt jotain tekemättä.

Raskaammassa kalustossa lienee vieläkin käytössä autoja, joissa ei alunpitäenkään ole vöitä ollut.
 
Harmittaa ihan helvetisti toi VT6 onnettomuus. Näin noi tyypit ohiajaessani aikasemmin viikolla siinä yhdessä strategisessa kohteessa ja esittelin vaimolle, kun niillä oli hyvä välit, camot ja auto tykissä jemmassa eikä mikää häröpallo.
 
Eikö turvavyöt tarkasteta ajoonlähtötarkastuksessa? Ei siis voi olla tilannetta, jossa tavataan liikenteestä SA-henkilöauto ilman toimivia turvavöitä. Jos tavataankin, niin kuljettaja on jättänyt jotain tekemättä.

Raskaammassa kalustossa lienee vieläkin käytössä autoja, joissa ei alunpitäenkään ole vöitä ollut.
Kyllähän noissa vyöt on näennäisesti, mutta takapenkilläkin on ties minkälaisia virityksiä vöiden suhteen, osa toimii, osa ei ja osa vöistä tulee vain lantiolle. Eli käytännössä noita pitäisi jättää kuittaamatta joukon käyttöön, ellei vyöt toimi, mutta siinä tapauksessa ei olisi myöskään kulkuneuvoja joilla ajaa.
E: Ja usein tuo ajoneuvon tarkastamistilannekin saattaa olla kiireinen ja siihen oikeasti perusteelliseen tsekkaukseen ei ole aikaa. Näin ainakin reserviläishommissa valitettavan usein, hätinä ehditään valot ja öljyt tsekkaamaan.

Teoriassa kuitenkin noin kuten sanoit. Käytäntö on toinen, jollain on päästävä marssit suorittamaan ja painetta tulee joukolle monesta suunnasta. Toimimattomat turvavyöt takapenkillä tms. puutteet, eivät liene valitettavasti edelleenkään sellainen syy, että esim. varusmiehet uskaltaisivat kantahenkilökunnalle niistä valittaa ja kieltäytyä ajamasta.
 
Ei Defender mikään maantien Rolls Royce ole, mutta kyllä sillä sentään pystyy ajamaan. Ja vt6 on noilla näppäimillä hyväkuntoinen, leveäkaistainen ja suora tie. Mikä lie ollut meininki.
 
Ei Defender mikään maantien Rolls Royce ole, mutta kyllä sillä sentään pystyy ajamaan. Ja vt6 on noilla näppäimillä hyväkuntoinen, leveäkaistainen ja suora tie. Mikä lie ollut meininki.
Aina sitä miettii tällaisen tragedian kohdalla, että olisiko liian vähillä unilla menty läpi rankat harjoitukset ja sitten kuski nukahtaa rattiin?

Niin tai näin, murheellinen tapaus. Osanotot omaisille ja palvelustoverille.
 
Kyllähän noissa vyöt on näennäisesti, mutta takapenkilläkin on ties minkälaisia virityksiä vöiden suhteen, osa toimii, osa ei ja osa vöistä tulee vain lantiolle.
Totta, Lantikan takatakapenkit ovat niitä sivuttain istuttavia ja niissä on vain lantiovyöt. Toisaalta käytettynä sekin estää matkustajia putoamasta autosta tai lentämästä edessä istuvien niskaan.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta selvittelee nämä kysymykset ja aikanaan julkaistaan raportti.
Teoriassa kuitenkin noin kuten sanoit. Käytäntö on toinen, jollain on päästävä marssit suorittamaan ja painetta tulee joukolle monesta suunnasta. Toimimattomat turvavyöt takapenkillä tms. puutteet, eivät liene valitettavasti edelleenkään sellainen syy, että esim. varusmiehet uskaltaisivat kantahenkilökunnalle niistä valittaa ja kieltäytyä ajamasta.
Näinhän se varmasti on, mutta eikö autohallin väen pitäisi pitää autot kunnossa ja raportoida vioista? Eikä niin, että vasta autoja luovutettaessa ryhdytään ihmettelemään.

Keltakilpiset autot katsastetaan ilmeisesti edelleen puolustusvoimien omin voimin?
 
Onhan Defenderi täys kuolemanloukku jos jotain sattuu. Ihme, että meni näinkin pitkään että joku kuoli. Autotyypillä on varmaan yks 30-40 onnettomuutta puolustusvoimissa, useampi kymmenen lievemmin loukkaantunutta ja useampi vakavammin, mitkä eivät kykene mihinkään. Sen jälkeen, kun meinasi kuolla 8 hengeä ympärimenossa, matkustaja määrä rajattiin neljään, ettei olisi niin kiikkerä ajaa tai menisi niin helposti ympäri kun vähänkin lipee tieltä. Mutta onhan toi sellanen kottero, että jos virhe tapahtuu, niin syytä olla onnea mukana. Nyt ei ollu.
EDIT uutinen. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016080121987407
 
Back
Top