RK-62 jää historiaan – huoli Suomen aseista

Meillä MaakKissa annettiin muutama kuukausi sitten pitkän tivaamisen jälkeen, ja kun sanon pitkän niin tarkoitan noin kolmen vuoden, ohjeet että vain jakovarusteita käytetään. Eli siis palloreppu ja m/85. Vitun hienoa. Perusteena oli että yhtenäinen varustus se olla pitää koska muuten näytetään joltain Vinku-intian sillisalaatti-armeijalta kun kaikilla on päällä mitä sattuu. Onhan se tietysti näinkin mutta eihän sotiminen mikään yleisölaji ole.

Jotkut jampat olivat meillä hankkineet jopa sikahintaisen m/05 molleliivin, eikä sitäkään sallittu kun jakovaruste on kuiteskin meidän komppanialla se m/85. Kengät, nestereput, polvisuojat ja dumppi-pussit sallittiin ihan erikseen mainittuna, ja tietysti se mitä on maastovaatteen alla. Aika monella meistä jää nyt sitten hyvät, itsehankitut molle-liivit, sirpaleliivit tai plate-carrierit pölyttymään kotiin, kun niitä ei enää saa käyttää. Useimmilla kavereilla kamat oli hankittu nimenomaan MaakKissa käytettäväksi, muuta säännöllistä tarvetta heille ei niillä ole. Todella motivoivaa taas kerran. Onneksi itsellä sitä ongelmaa ei ole kun ulkoilutan varusteitani harrastuksen puitteissa säännöllisesti. Vituttaa silti omasta ja kavereitten puolesta kun pitää paskoissa kamoissa ryynätä vaikka tarjolla olisi parempaakin...
 
Valitettavan pitkä rauhanaika ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt...

En tiedä kuka tuollaisia käskyjä antaa, mutta sen tiedän, että hän on aivan väärässä paikassa ja mikäli kyse on sotilasvirassa olevasta, niin toivon, että vuonna 2015 jatkuvat leikkaukset vievät häneltä työpaikan!
 
Meillä MaakKissa annettiin muutama kuukausi sitten pitkän tivaamisen jälkeen, ja kun sanon pitkän niin tarkoitan noin kolmen vuoden, ohjeet että vain jakovarusteita käytetään. Eli siis palloreppu ja m/85. Vitun hienoa. Perusteena oli että yhtenäinen varustus se olla pitää koska muuten näytetään joltain Vinku-intian sillisalaatti-armeijalta kun kaikilla on päällä mitä sattuu. Onhan se tietysti näinkin mutta eihän sotiminen mikään yleisölaji ole.

Jotkut jampat olivat meillä hankkineet jopa sikahintaisen m/05 molleliivin, eikä sitäkään sallittu kun jakovaruste on kuiteskin meidän komppanialla se m/85. Kengät, nestereput, polvisuojat ja dumppi-pussit sallittiin ihan erikseen mainittuna, ja tietysti se mitä on maastovaatteen alla. Aika monella meistä jää nyt sitten hyvät, itsehankitut molle-liivit, sirpaleliivit tai plate-carrierit pölyttymään kotiin, kun niitä ei enää saa käyttää. Useimmilla kavereilla kamat oli hankittu nimenomaan MaakKissa käytettäväksi, muuta säännöllistä tarvetta heille ei niillä ole. Todella motivoivaa taas kerran. Onneksi itsellä sitä ongelmaa ei ole kun ulkoilutan varusteitani harrastuksen puitteissa säännöllisesti. Vituttaa silti omasta ja kavereitten puolesta kun pitää paskoissa kamoissa ryynätä vaikka tarjolla olisi parempaakin...

Juu, tärkeintä on näyttää joltain. Se on lopultakin toissijaista, mitä siellä sotaloimen sisällä on täytteenä. Parhaita tapauksia ovat olleet puukon kantokielto ja uimiskielto. Herra hyvästi hallikkoon.
 
Kyseisen käskyn antaja edustaa sitä todellista virkamies-sotilasta. Näitä tarinoita kuullessa hävettää niiden oikeiden sotilaiden puolesta jotka näkevät oleellisen. Kuten PST-sika totesi, liian pitkä rauhanaika.
 
Meillä MaakKissa annettiin muutama kuukausi sitten pitkän tivaamisen jälkeen, ja kun sanon pitkän niin tarkoitan noin kolmen vuoden, ohjeet että vain jakovarusteita käytetään. Eli siis palloreppu ja m/85. Vitun hienoa. Perusteena oli että yhtenäinen varustus se olla pitää koska muuten näytetään joltain Vinku-intian sillisalaatti-armeijalta kun kaikilla on päällä mitä sattuu. Onhan se tietysti näinkin mutta eihän sotiminen mikään yleisölaji ole.

Jotkut jampat olivat meillä hankkineet jopa sikahintaisen m/05 molleliivin, eikä sitäkään sallittu kun jakovaruste on kuiteskin meidän komppanialla se m/85. Kengät, nestereput, polvisuojat ja dumppi-pussit sallittiin ihan erikseen mainittuna, ja tietysti se mitä on maastovaatteen alla. Aika monella meistä jää nyt sitten hyvät, itsehankitut molle-liivit, sirpaleliivit tai plate-carrierit pölyttymään kotiin, kun niitä ei enää saa käyttää. Useimmilla kavereilla kamat oli hankittu nimenomaan MaakKissa käytettäväksi, muuta säännöllistä tarvetta heille ei niillä ole. Todella motivoivaa taas kerran. Onneksi itsellä sitä ongelmaa ei ole kun ulkoilutan varusteitani harrastuksen puitteissa säännöllisesti. Vituttaa silti omasta ja kavereitten puolesta kun pitää paskoissa kamoissa ryynätä vaikka tarjolla olisi parempaakin...
Tämän takia olen itsekin tyytynyt varustehankinnoissa yleensä airsoft-kuraan. Omaan ampumaharjoitteluun muutaman kympin molleliivi on täysin riittävä, ir- tai palosuojausta ei tarvita, jos joku paikka repsahtaa, niin neula ja lankaa useimmiten riittää. Maak:n harjoituksissa ei meillä ole annettu mitään ohjeistusta omien kamojen käytöstä, mutta ainakaan reppuja, juomalaitteita, kenkiä tms. on saanut vapaasti käyttää. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, milloin joku putkinäköinen virkamies saa päähänsä jotain vastaavaa... Monilla MPK:n kursseilla varusteiden käyttö on vapaampaa, joskus jopa kutsussa mainitaan että omia varusteita saa käyttää.
 
Juu, tärkeintä on näyttää joltain. Se on lopultakin toissijaista, mitä siellä sotaloimen sisällä on täytteenä. Parhaita tapauksia ovat olleet puukon kantokielto ja uimiskielto. Herra hyvästi hallikkoon.

Jees, armeijan olemassaolon ydin on paraateissa esittäytyminen.

Aika vähän yleensäkin kuulee MAAKK-miehiltä myönteisiä kommentteja toiminnasta, pettymys on monella pinnassa.
 
Jos jollakin on varaa ostaa M/05:n sikahintoinen liivi vain MaakK:ssa käytettäväksi niin minä alkaan kyllä vasemmistolaiseksi (eli suomalaiseksi kokoomuslaiseksi). Tuloerot ovat kasvaneet liian suuriksi! :D :D Ihan oikein kiellettiin M/05:n liviit, hölmöähän noin kallista mutta yksinkertaista perusliiviä olisi hankkia! :)
 
Kunhan kirjoituspöytäupseerit vielä keksivät, että 85:een on AINA, tilanteesta, omasta- ja käsillä olevasta tehtävästä riippumatta pakattava TÄYDELLINEN taisteluvarustus (luettelo nn. oppaan sivulla xx)...

Viimeistään siinä vaiheessa, kun kulunvalvontaa tai ajoneuvolla suoritettavaa aluepartiointia lähdetään tekemään kenttälapioiden ja pakkien kolistessa tetsarissa, on syytä luovuttaa kamat, kiittää yhteisistä vuosista ja jättää moinen pelleily niille, joita se jostain ihmeen syystä vielä kiinnostaa. :confused:
 
Tiedän kokemuksesta minkälaisessa ristivedossa edellämainitun käskyn antajakin varmaan kamppailee. Toisaalta tietää itse että suurin osa siitä varusteesta mitä ressu itselleen hankkii on käyttökelpoisempaa kuin firman m/85 tavara ja hankkiessaan kyseisiä, hintaviakin rojuja, ressu sitouttaa itsensä taloudellisestikin toimintaan. Siksi olisi mukava antaa ukkojen käyttää omia varusteitaan. Toisaalta sitten esimies tai esimiehen esimies näkee ainoastaan joukon ulkoasun ja varusteet eikä osaa enää kummemmin arvioida joukon toimintaa, koska on ollut jo muissa hommissa niin kauan. Nuuskaa tulee väistämättä jos joukko on omissa kamoissaan harjoitusta tarkastetaessa. Puhumattakaan siitä että joukko päätyy valokuvana johonkin julkaisuun jota vaikkapa PV:n komentaja sattuu lukemaan. Siitä ei ihan pienellä satikudilla selviäkään. Antaahan se yleisölle epämääräisen kuvan pv:n varustuksesta! Sitten on vielä tämä turvallisuusaspekti: mitä jos ressu loukkaa itsensä omia varusteitaan käyttäessä? Tämä toki korostuu erityisesti kriha-ympäristössä.

Vaatii aika hyvää pelisilmää kouluttajalta löytää sopiva vedenjakaja varustekysymyksiin...

PS: Täytyy myöntää että kerran minut valtasi melkoisen Kafkalainen tunne kun huomasin, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat toimihenkilöt ja suurin osa ammuntaan osallistuneista varusmiehistä mielummin käytti BW:n hylkäämiä kuin PV:n jakamia hanskoja.
 
Jees, armeijan olemassaolon ydin on paraateissa esittäytyminen.

Tällä osa-alueella suorituskyky on ainakin silminnähden heikentynyt. Tahtimarssi ei näytä sujuvan katselmuksissa edes erikoisjoukoilta: vasemman käden liikerata marssiessa on liian lyhyt ja liike väkinäistä, rivit ja ruodut eivät pysy ojennuksessa. Aseotteissa ja lakin päästä/päähän viennissä ei ole yhdenaikaisuutta. Luullakseni paraatitouhuun alettiin kiinnittää vähemmän huomiota palvelusaikauudistuksen ja joukkotuotannon myötä viime vuosituhannen lopulla, kun maastossa tapahtuva harjoittelu lisääntyi.
 
Tiedän kokemuksesta minkälaisessa ristivedossa edellämainitun käskyn antajakin varmaan kamppailee. Toisaalta tietää itse että suurin osa siitä varusteesta mitä ressu itselleen hankkii on käyttökelpoisempaa kuin firman m/85 tavara ja hankkiessaan kyseisiä, hintaviakin rojuja, ressu sitouttaa itsensä taloudellisestikin toimintaan. Siksi olisi mukava antaa ukkojen käyttää omia varusteitaan. Toisaalta sitten esimies tai esimiehen esimies näkee ainoastaan joukon ulkoasun ja varusteet eikä osaa enää kummemmin arvioida joukon toimintaa, koska on ollut jo muissa hommissa niin kauan. Nuuskaa tulee väistämättä jos joukko on omissa kamoissaan harjoitusta tarkastetaessa. Puhumattakaan siitä että joukko päätyy valokuvana johonkin julkaisuun jota vaikkapa PV:n komentaja sattuu lukemaan. Siitä ei ihan pienellä satikudilla selviäkään. Antaahan se yleisölle epämääräisen kuvan pv:n varustuksesta! Sitten on vielä tämä turvallisuusaspekti: mitä jos ressu loukkaa itsensä omia varusteitaan käyttäessä? Tämä toki korostuu erityisesti kriha-ympäristössä.

Vaatii aika hyvää pelisilmää kouluttajalta löytää sopiva vedenjakaja varustekysymyksiin...

PS: Täytyy myöntää että kerran minut valtasi melkoisen Kafkalainen tunne kun huomasin, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat toimihenkilöt ja suurin osa ammuntaan osallistuneista varusmiehistä mielummin käytti BW:n hylkäämiä kuin PV:n jakamia hanskoja.

Tämän suuntaista toimintaa jossa ulkonäkö on tärkeämpää kuin toiminnan sisältö on varmasti itse kukin nähnyt, ja näkee aina silloin tällöin. Kuten sanottua, pitkä rauhan aika jne. Zeron kaltaiset kouluttajat ovat hankalassa välikädessä, ymmärrän sen täysin. MUTTA - kaikki vastaavanlaisia käskyjä itselleni antaneet, ovat aina ikäänkuin supisseet samalla sivuhuomautuksen, että tämä nyt on vain tällainen [rauhanajan] ulkonäköjuttu. Olen ihan varma, että kaikki nyt varusmiesten ja reserviläisten kouluttajina toimivat laskevat niin, että tositilanteessa kirjoituspöytäsotilaiden määräykset sekä jäisivät näiltä osin huomiotta, että myös suurelta osin jäisivät antamatta.

Tuskin esikuntaporraskaan niin on todellisuudesta vieraantunut, että tosipaikassa rupeaisi nillittämään poikkeavista varusesineistä. Siellä olisi sekä tärkeämpiäkin huolenaiheita, että joka tapauksessa porukalla paljon sekalaista ottokamaa päällä.
 
Tällä osa-alueella suorituskyky on ainakin silminnähden heikentynyt. Tahtimarssi ei näytä sujuvan katselmuksissa edes erikoisjoukoilta: vasemman käden liikerata marssiessa on liian lyhyt ja liike väkinäistä, rivit ja ruodut eivät pysy ojennuksessa. Aseotteissa ja lakin päästä/päähän viennissä ei ole yhdenaikaisuutta. Luullakseni paraatitouhuun alettiin kiinnittää vähemmän huomiota palvelusaikauudistuksen ja joukkotuotannon myötä viime vuosituhannen lopulla, kun maastossa tapahtuva harjoittelu lisääntyi.

Jep. Ja tämä onkin yksi niistä asioista, joissa koulutusaiheiden keskinäiset painotukset ovat suunnilleen oikein. Jos nykyisille 5,5 kk varusmiehille koulutettaisiin edes suhteessa yhtä paljon sulkeisissa äkseeraamista kuin meidän aikoinamme 8 kk miehille, niin kyllä jäisi ase- ja tst -koulutus onnettoman vähälle - turhan vähälle se jää nytkin, mutta siis vielä vähemmälle.

Ainoa kehno puoli tuossa on mielestäni se, että ulkomaiden sotilasattaseat yms. tarkkailijat katsovat paraateja ja ohimarsseja tarkalla silmällä, ja saattavat tehdä yleisestä suorituskyvystä päätelmiä joukon paraatiolemuksen perusteella. Ne arviot eivät varmaan mairittele.
 
Tämäkin on totta. Kuitenkin, niin taistelet, kuin harjoittelet. Vakioitu m85 -varustus estää tehokkaasti sen ajatuksen läpi menon, että tst-varustuksen on oltava tilanteenmukainen eikä vakioitu. Jonkun yksittäisen esineen pois jättäminen saattaa nytkin aiheuttaa kokemattomissa kurssilaisissa ihmeellisiä vastareaktioita: "On käsketty" (varusmiespalveluksessa), "Kuuluu tst-varustukseen" (miksi?), jne...
 
Tämän suuntaista toimintaa jossa ulkonäkö on tärkeämpää kuin toiminnan sisältö on varmasti itse kukin nähnyt, ja näkee aina silloin tällöin. Kuten sanottua, pitkä rauhan aika jne. Zeron kaltaiset kouluttajat ovat hankalassa välikädessä, ymmärrän sen täysin. MUTTA - kaikki vastaavanlaisia käskyjä itselleni antaneet, ovat aina ikäänkuin supisseet samalla sivuhuomautuksen, että tämä nyt on vain tällainen [rauhanajan] ulkonäköjuttu. Olen ihan varma, että kaikki nyt varusmiesten ja reserviläisten kouluttajina toimivat laskevat niin, että tositilanteessa kirjoituspöytäsotilaiden määräykset sekä jäisivät näiltä osin huomiotta, että myös suurelta osin jäisivät antamatta.

Tuskin esikuntaporraskaan niin on todellisuudesta vieraantunut, että tosipaikassa rupeaisi nillittämään poikkeavista varusesineistä. Siellä olisi sekä tärkeämpiäkin huolenaiheita, että joka tapauksessa porukalla paljon sekalaista ottokamaa päällä.

Olen samaa mieltä Samseksen kanssa, kentällä toimivat kouluttajat ovat varmasti kovassa puristuksessa käytänöllisyyden ja silmänpalvomisen kanssa. Toki en halua moittia kouluttajaa joka jalkauttaa esimieheltään saamaansa käskyä. Sellaista on elämä meillä joilla on esimies. Kaikki käskyt eivät ole järkeviä. Ponttini on, että PV;llä on upseereja joille käytäntö jää ulkonäön varjoon. Kun nämä todellisuudesta vieraantuneet yksilöt ovat sitten niitä jotka tekevät niitä suunnitelmia joilla on sitten tarkoitus sotia, herää pelko, ovatko ne suunnitelmat yhtä paljon todellisuudesta vieraantuneita.
 
Olen samaa mieltä Samseksen kanssa, kentällä toimivat kouluttajat ovat varmasti kovassa puristuksessa käytänöllisyyden ja silmänpalvomisen kanssa. Toki en halua moittia kouluttajaa joka jalkauttaa esimieheltään saamaansa käskyä. Sellaista on elämä meillä joilla on esimies. Kaikki käskyt eivät ole järkeviä. Ponttini on, että PV;llä on upseereja joille käytäntö jää ulkonäön varjoon. Kun nämä todellisuudesta vieraantuneet yksilöt ovat sitten niitä jotka tekevät niitä suunnitelmia joilla on sitten tarkoitus sotia, herää pelko, ovatko ne suunnitelmat yhtä paljon todellisuudesta vieraantuneita.

Sotilasperinteen ja sotilaskulttuurin vaikutus on suuri varusteiden valintaan ja käyttötapaan. Puolustusvoimat hankki vielä niinkin myöhään kuin 80-luvulla harmaan väristä vaatevarustusta palvelus- ja maastokäyttöön sen takia, että Saksassa oli päädytty harmaaseen uniformuun ennen ensimmäistä maailmansotaa. Jokin vihreän sävy olisi kannattanut valita jo 20-luvulla, jos käytännöllisyysseikkoja olisi mietitty.
 
Viimeksi muokattu:
Sotilasperinteen ja sotilaskulttuurin vaikutus on suuri varusteiden valintaan ja käyttötapaan. Puolustusvoimat hankki vielä niinkin myöhään kuin 80-luvulla harmaan väristä vaatevarustusta palvelus- ja maastokäyttöön sen takia, että Saksassa oli päädytty harmaaseen uniformuun ennen ensimmäistä maailmansotaa. Jokin vihreän sävy olisi kannattanut valita jo 20-luvulla, jos käytännöllisyysseikkoja olisi mietitty.

Joo, monta kertaa tuntuu siltä, monessa asiassa, että tehdään niinkuin on tehty jo isien aikana, juurikaan sallimatta siinä kyseenalaistamista.
 
Tällä osa-alueella suorituskyky on ainakin silminnähden heikentynyt. Tahtimarssi ei näytä sujuvan katselmuksissa edes erikoisjoukoilta: vasemman käden liikerata marssiessa on liian lyhyt ja liike väkinäistä, rivit ja ruodut eivät pysy ojennuksessa. Aseotteissa ja lakin päästä/päähän viennissä ei ole yhdenaikaisuutta. Luullakseni paraatitouhuun alettiin kiinnittää vähemmän huomiota palvelusaikauudistuksen ja joukkotuotannon myötä viime vuosituhannen lopulla, kun maastossa tapahtuva harjoittelu lisääntyi.

Ne muutamat paraatit tms. joihin itse aikanaan pääsin osallistumaan ja joita sittemmin sain telkkarista tai nauhalta katsoa eivät kyllä olleet kummoista nähtävää nekään. Ehkä harjoitusta oli hiukan enemmän kukn nykyään, mutta jäljestä päätellen aivan liian vähän.

Ihan hyvä ettei olla samoilla linjoilla kuin kukkopoikien vahdinvaihdoissa Intia-Pakistan-rajalla. Vähä aika voidaan käyttää tärkeämpiin aiheisiin.
 
Jos varikot olisivat voimissaan, asesepät duunissaan jne.jne. niin tämäkään asia
ei tuottaisi harmaita haivenia. Pojat ja tytöt painaisivat parissa vuodessa aseita uuteen
uskoon. Virtaviivaistaminen ei ole VAIN positiivinen juttu, joskus se ei ole sitä lainkaan.

Niinpä. Menee Pakistanin heimoalueelle rahatukon kanssa asesepän telttaan, niin se partapappa tekee Ak perusteisen aseen paskaraudasta ja kärrynpyörästä. Ei ne mitään valtiontehtaan aseita ole. Katselin tästä dokumentin joskus kuinka helppoa on saada ase siellä.
 
Aika monella meistä jää nyt sitten hyvät, itsehankitut molle-liivit, sirpaleliivit tai plate-carrierit pölyttymään kotiin, kun niitä ei enää saa käyttää. Useimmilla kavereilla kamat oli hankittu nimenomaan MaakKissa käytettäväksi, muuta säännöllistä tarvetta heille ei niillä ole.

Kuinka montaa taistelijaa tämä "olis oma liivi mutta ei saa käyttää" koskettaa? Viittä? Kymmentä? Viittäkymmentä?
 
Back
Top