SOTE-Soppa; hyödyt, haitat ja murinat

Työ ajan tehokkaan käytön lisäksi tuolla on varmasti suurempi merkitys työn mielekkyyteen. Opiskelet vuosikausia ja teet puolet ajasta hommia jonka voisi hoitaa datanomi ammattikoulupohjalta 20% siitä palkasta :D
Ongelmat tietojärjestelmien kanssa ovat moniulotteisempia kuin päältä katsoen näyttäisi. Räätälöityjä tekevillä ohjelmistofirmoilla on tietoinen tarkoitus ja melkein rajoittamaton mahdollisuus rahastaa. Ohjelmointifirma tietää mitä tekee ja miten, mutta ostajan edustaja on yleensä kokematon tietojärjestelmien hankkimisesta. Ohjelmistofirma speksaa ominaisuuksia ja toimintoja ja speksaa ne oman firmansa edukseen. Jättää pois olennaisia toimintoja, jotka koekäytön aikana todetaan tarpeelliseksi ja ostetaan lisähintaan. Ohjelmistotalo vie ostajan projektipäälliköä kun pässiä narussa ja euromerkit vaihtavat omistajaa.

Toisaalta lääkärin vastaanottoajat on kutistettu mahdottomiksi. Tyypillisesti nimellinen vastaanottoaika on 20 min, käytännössä 10-15 min. Tässä ajassa lääkärin on naputeltava tietojärjestelmiä, tutustuttava potilaan sairauskertomuksiin, tehtävä diagnoosi, kirjoitettava diagnoosi munkkilatinaksi johonkin järjestelmään, kirjoitettava reseptit ja lähetteet. Potilaat yleensä haluavat kertoillakin tilanteestaan. Lääkärin aikasiivu ei riitä millään, paitsi jossain perusflunssatapauksissa. Näin on tietojärjestelmästä riippumatta. Hammaslääkärillä on apustaja, yleislääkärillä ei ole. Yleislääkärit tarvitsisivat avustajan käyttämään tietojärjestelmiä niin että potilaan tiedot olisi heti ruudulla valmiina luettaviksi. Vastaanotolla lääkärit pitäisi jakaa pikalääkäreihin (15 min vastaanottoaika) massatapauksia varten (flunssa yms) ja vaativampaa tai pidempikestoista diagnoosia tekeviin joille 30 min vastaanottoaika. Monisairaita varten tunnin vastaanottoaikakaan ei olisi liioittelua.
 
Viimeksi muokattu:
Miten helvetissä sitä ennen pärjättiin ilman satojen miljoonien tietojärjestelmiä. Ihmiset hoidettiin ja terveyspalvelut toimi. Yksityisten toimijoiden tulo sekoitti hyvinvointipalvelut.
 
Miten helvetissä sitä ennen pärjättiin ilman satojen miljoonien tietojärjestelmiä. Ihmiset hoidettiin ja terveyspalvelut toimi. Yksityisten toimijoiden tulo sekoitti hyvinvointipalvelut.
Ennen tietokoneita potilastiedot olivat paperisina, jotka saattoivat olla jossain kansiossa. Siinäkin meni oma aikansa etsimisessä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten helvetissä sitä ennen pärjättiin ilman satojen miljoonien tietojärjestelmiä. Ihmiset hoidettiin ja terveyspalvelut toimi. Yksityisten toimijoiden tulo sekoitti hyvinvointipalvelut.
silloin oli käytössä kynä ja paperi sekä laajempi taustaorganisaatio. Nyt on taustaorganisaatio säästetty ja ajateltu että on tehokkaampaa käyttää tietynalan ammattilaisten työaikaa toissijaisiin töihin. Tämä näkyy myös esim lastensuojelussa josta on monessa paikkaa säästetty toimistosihteerit ulos ja sitten se sosiaalityöntekijä tekee sen toimistosihteerin työt omiensa lisäksi. Käytetään siis 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevan työpanosta siihen joka voitaisiin hoitaa 2000 euroa kuukaudessa ansaitsevan työpanoksella.

Kerran selvittelin, että miksi hammashoidossa täytyy puhelinpalveluun käyttää hammashoitajaa eikä toimistosihteeriä. Siis julkisella koska yksityisellä samaa hommaa hoitaa huomattavasti edullisempi toimistosihteeri. Syy on hoidon kiireellisyyden arviointi. Ajatus on siis, että puhelimen kautta tehdään alustava diagnoosi siitä, että tarvitseeko potilas hoitoa heti vai puolenvuoden päästä. Pystyykö ammattikoulu pohjalta tekemään diagnooseja jos puhelimessa kerrotaan, että hammasta särkee? Luulisi. Jos kyse on tarkastuksesta niin varmaan jokainen tajuaa että ei ole kiireellinen.

Sama sitten sairaanhoidon päivytyksessä jossa sairaanhoitajat tekevät ihan samaa. Ai rinnasta ottaa? No tule päivystykseen ja soita ambulanssi. Ai haava on sormessa? Millainen verenvuoto? Ai laastari auttaa. No ei tarvetta päivystyskäynnille mutta jos tilanne muuttuu niin ole uudestaan yhteydessä.

Se miksi meillä on rahat loppu, kukaan ei saa hoitoa kuin viikkojen päästä tai pahimmillaan kuukausien päästä. Johtuu (oma mielipide) resurssien väärin käyttämisestä. Meillä joka hommaan täytyy olla 3-6 vuotta korkeakoulutettu ihminen. Meillä on lähihoitajiakin joille opetetaan katetrien laitto, pistosten antamiset yms. Saako ne näitä tehdä töissänsä? Ei vaan sairaanhoitaja tekee. Aivan järjetöntä. Meillä lääkärit tutkii nuha-kuumepotilaita ja täyttävät epikriiseja. Tekevät siis hommaa jota joskus on tehnyt toimistosihteeri.
 
Ennen tietokoneita potilastiedot olivat paperisina, jotka saattoivat olla jossain kansiossa. Siinäkin meni oma aikansa etsimisessä.
Ongelma on varmaan siinä, että tietojärjestelmistä ei saa tietoa ulos niin helposti ja luotettavasti, että paperiarkiston pyörittäjien poistaminen vahvuudesta olisi ollut perusteltua. Nyt tarvittaisiin kenties sähköisten arkistojen pyörittäjiä, mutta rahat on jo käytetty siihen tietojärjestelmään.
 
Ongelma on varmaan siinä, että tietojärjestelmistä ei saa tietoa ulos niin helposti ja luotettavasti, että paperiarkiston pyörittäjien poistaminen vahvuudesta olisi ollut perusteltua. Nyt tarvittaisiin kenties sähköisten arkistojen pyörittäjiä, mutta rahat on jo käytetty siihen tietojärjestelmään.
Arkistoakaan ei osaa hoitaa kukaan nykyisin ilman vuosien opiskelua ja korkeakoulututkintoa. Taitaa minimi koulutusvaatimus olla oikeustieteiden tradenomi
 
Arkistoakaan ei osaa hoitaa kukaan nykyisin ilman vuosien opiskelua ja korkeakoulututkintoa. Taitaa minimi koulutusvaatimus olla oikeustieteiden tradenomi
Tuttu kuvio moneltakin alalta. Vastikään oli esimerkiksi tekeillä lakimuutos, jonka myötä vanhan koulukunnan rakennusmestareilta olisi evätty oikeus toimia työmaalla vastaavana työnjohtajana. Joku märkäkorva AMK:lainen olisi kyllä kelvannut. Ei kuitenkaan mennä tämän syvemmälle OT:Iin.
 
Miten helvetissä sitä ennen pärjättiin ilman satojen miljoonien tietojärjestelmiä. Ihmiset hoidettiin ja terveyspalvelut toimi. Yksityisten toimijoiden tulo sekoitti hyvinvointipalvelut.
Nyt ei pärjättäisi, 20 vuoden aikana palvelujen tarvitsijoiden määrä on kasvanut ikäpyramidia noudatellen. Samalla lääketieteen kehityksen myötä erilaisten kuvantamis / labratutkimusten kirjo on monikertaistunut. Ennen vanhaan olis lasko ja hb & ihmiset kuoli ajoissa. Tietojärjestelmissä yksi ongelma on THL:n suuri into kerätä erilaista tilastotietoa, millä toki on tutkimuksellinen arvo, mutta samalla se lisää kirjaamisen kuormaa ja potilastietoihin tulee aivan epäoleellista tietoa mikä hidastaa kriittisen tiedon löytymistä. Toinen ongelman on, että sama ohjelman layout on eri ammattiryhmillä käytössä, jolloin käytettävyys on keskimäärin perseestä. Ja sitten on tietysti krooniset bittiristissä tilanteet, kun koko järjestelmä tekee kuperkeikan-> sekä henkilökunnan ja asiakkaiden vitutusmaksimi saavutetaan hyvin nopeasti. Terveydenhuollon ja it puolen kanssa ollaan hyvin lähellä tilannetta, että häntä heiluttaa koiraa, siihen sitten vielä konsulttifirma hämmentämään soppaa lisää..
 
Nyt ei pärjättäisi, 20 vuoden aikana palvelujen tarvitsijoiden määrä on kasvanut ikäpyramidia noudatellen. Samalla lääketieteen kehityksen myötä erilaisten kuvantamis / labratutkimusten kirjo on monikertaistunut. Ennen vanhaan olis lasko ja hb & ihmiset kuoli ajoissa. Tietojärjestelmissä yksi ongelma on THL:n suuri into kerätä erilaista tilastotietoa, millä toki on tutkimuksellinen arvo, mutta samalla se lisää kirjaamisen kuormaa ja potilastietoihin tulee aivan epäoleellista tietoa mikä hidastaa kriittisen tiedon löytymistä. Toinen ongelman on, että sama ohjelman layout on eri ammattiryhmillä käytössä, jolloin käytettävyys on keskimäärin perseestä. Ja sitten on tietysti krooniset bittiristissä tilanteet, kun koko järjestelmä tekee kuperkeikan-> sekä henkilökunnan ja asiakkaiden vitutusmaksimi saavutetaan hyvin nopeasti. Terveydenhuollon ja it puolen kanssa ollaan hyvin lähellä tilannetta, että häntä heiluttaa koiraa, siihen sitten vielä konsulttifirma hämmentämään soppaa lisää..
Eikä tietoa halua kerätä vain THL. Tällä vuosituhannella erilaisten potilaanhoitoon liittyvien asioiden määrrä on kasvanut mielettömästi. tuotamme jumalattomasti tietoa, mutta kukaan ei tunnu tietävän mihin se menee ja mitä sillä tehdään.
Luonnollista on, että osa tästä on hyvin tarpeellista tietoa, osa mallia hyvä kerätä, mutta ainakaan itse en pysty löytämään perusteita kaikelle sille mitä kerätään ja sitä missä muodossa sitä kerätään.
 
Miten helvetissä sitä ennen pärjättiin ilman satojen miljoonien tietojärjestelmiä. Ihmiset hoidettiin ja terveyspalvelut toimi. Yksityisten toimijoiden tulo sekoitti hyvinvointipalvelut.
Milloin tämä yksityisten tulo tapahtui?
Tiedoksesi, sellaista aikaa ei ole ollutkaan, jossa yksityisiä ei olisi ollut.

Yksityisillä ei ole mitään tekemistä SOTEn ongelmiin, koko soppa on virkamiesten virkavastuulla kokoon keittämä.
 
Ongelmat tietojärjestelmien kanssa ovat moniulotteisempia kuin päältä katsoen näyttäisi. Räätälöityjä tekevillä ohjelmistofirmoilla on tietoinen tarkoitus ja melkein rajoittamaton mahdollisuus rahastaa. Ohjelmointifirma tietää mitä tekee ja miten, mutta ostajan edustaja on yleensä kokematon tietojärjestelmien hankkimisesta. Ohjelmistofirma speksaa ominaisuuksia ja toimintoja ja speksaa ne oman firmansa edukseen. Jättää pois olennaisia toimintoja, jotka koekäytön aikana todetaan tarpeelliseksi ja ostetaan lisähintaan. Ohjelmistotalo vie ostajan projektipäälliköä kun pässiä narussa ja euromerkit vaihtavat omistajaa.

Voisiko ratkaisu tuohon ehkä olla se, että julkinen ostaja vaatisi ohjelman toimittamista avoimen lähdekoodin lisenssillä (esim. GPL) ja luonnollisesti myöskin sellaisena, että lähdekoodi olisi mahdollisimman helppolukuista ja hyvin dokumentoitua. Tällöin myöhemmät muutokset voisi periaatteessa tilata keneltä tahansa eikä rahastusmahdollisuutta syntyisi.
 
Milloin tämä yksityisten tulo tapahtui?
Tiedoksesi, sellaista aikaa ei ole ollutkaan, jossa yksityisiä ei olisi ollut.

Yksityisillä ei ole mitään tekemistä SOTEn ongelmiin, koko soppa on virkamiesten virkavastuulla kokoon keittämä.

Kyllä yksityinen puoli on vienyt tekijöitä paremmalla liksalla, se on fakta.
 
Kyllä yksityinen puoli on vienyt tekijöitä paremmalla liksalla, se on fakta.
No se on totta, yksityiselle on myös siirtynyt paljon väkeä paremman johtamisen, työehtojen yms. perässä.
Itsekkin olen rekrynnyt kunnalliselta väkeä mm. lupaamalla ettei tarvitse tehdä yö-vuoroja, muitakin poskettomia lupauksia olen käyttänyt.

Hirvittävää kun ihmiset saavat valita työpaikkansa ja heitä saa houkutella kaikenlaisella. :LOL:
 
Tämä Savoa on pistänyt rahoiksi konsultoimalla hyvinvointialueita, mutta näyttää eettinen koodisto olevan täysin vieras. Lääkäreitä ja hoitajia häipyy kovaa vauhtia joka paikasta, mihin tuo firma tulee suunnittelemaan. Tässä pari juttua. Laitetaan tuorein päälle.


 
Aikakaudella, jona juuri muusta ei puhutakaan kuin säästämisestä ja leikkaamisesta, terveydenhuoltoon menee koko ajan enemmän ja enemmän rahaa, Lehtonen väittää.

– Ongelma on se, että raha ei muuta palveluksi, jota potilaat tarvitsevat. Raha menee kuin Molokin kitaan ilman, että niillä tuotetaan terveyskeskuskäyntejä tai vaikka syöpähoitoja.

– Järjestelmä on tehoton. Sillä määrällä rahaa saadaan hirveän vähän lääkärissä käyntejä aikaiseksi, Lehtonen summaa.

 
Back
Top