baikal kirjoitti:
Mikä tahansa jääkärikomppania on valmennettavissa x-ajassa sissikomppaniaksi. Tarvii vain osaavat johtajat. Mitähän minä sanoisin: valmis jk valmennetaan noin kuukaudessa aika pelittäväksi sissikomppaniaksi, jos on muuten valmis koulutus alla. Jos on heittää peliin alan osaavia johtajia, homma toimii kaiketi nopeamminkin.
No rohkenen nyt senverran kommentoida Kentsun väitettä että varmasti jakkejääkäreille saadaan opetettua hajautetun taistelutavan periaatteet ja perusteet tuossa ajassa, mutta missään nimessä sissikomppaniaa siitä ei tehdä.
Se sissijääkärien saama 6 kk:n erikoiskoulutus (ainakin aikaisemmissa palvelusajoissa) ei ole verrannollinen mainitsemaasi aikaan missään tapauksessa.
Tai sitten väitetään että aikaisemmin ek-kaudesta meni 5-5,5 kk:a kankkulan kaivoon ja sitä en ihan heti usko. Niinpaljon ei asepalvelusta ole voitu tehostaa koulutusuudistuksesta huolimatta. Sitäpaitsi 2,5 kk:n lyhentäminen ei ainakaan tässä joukkomuodossa toisi mitään merkittävää maastovuorokausien osalta koska ainakin minun aikanani ek-kaudella ja sen jälkeen maastossa oltiin harjoittelemassa 2-3 viikkoa lukuunottamatta joka viikko 2-3 pv.
Huom! Vertaan koulutuksen kestoa aikaisempaan 8,5 kk:n palvelusaikaan miehistön osalta, koska suurin joukko sissikomppanioissa koulutetuista ressuista kävi asepalveluksensa ennen palvelusaikamuutosta.
Kouluttajien mottona meillä SissiK:ssa oli että asioita ei opita kasarmilla tupa-ja siisteyspalvelulla vaan maastossa harjoittelemalla ja harjoittelemalla.
Jääkäreillä sitten asiat olivat päinvastoin. Lähes joka viikko toistui sama tilanne: meikäläiset raahautuivat torstaina kasarmille väsyneinä, paskaisina ja resuisina, kun samalla kassun takapihalla mortinahoissa ohikulkevat jääkärit hymyilivät putipuhtoisissa harmaissaan ja kiittivät onneaan etteivät joutuneet tuohon "vihreään tai valkoiseen helvettiin", nimittäin sissien luonnolliseen ympäristöön.
Sotaharjoitusten ja maastossa vietettyjen vuorokausien eron näki kyllä sitten prikaatin ja pataljoonan taisteluharjoituksissa ja KymJP:n keskinäisissä taitokilpailuissa: ei ollut jääkäreillä juuri sanottavaa. Uhoaminen oli kyllä jääkärien ja hiedän kouluttajien puolelta kovaa miten sissit otetaan vangiksi ja nöyryytetään, vaan toisin kävi. Voin sanoa usein A2 Kelt. puolella taistelleena että meikäläiset urheat jääkärit olivat usein ottavassa asemassa ja useampi ryhmä olisi tapettu vartioineen viimeiseen mieheen telttoihinsa vartijat mukanaan tai väijytetty ja räjäytetty maatakiertävälle radalle ajoneuvoissaan tai Paseissaan.
Tiedän että edellämainitut jutut kuulostavat uhoamiselta, mutta sitä ne eivät ole. Ne ovat minun palvelusaikani kokemuksia koulutuksesta ja sotaharjoituksista 11 kk:n palveluksesta, Karjalan Prikaatissa 1995-1996. EN MISSÄÄN NIMESSÄ hauku jääkärijoukkoja tai väitä että ne olisivat huonoja koulutukseltaan. Tarkoitan sitä että huolimatta skeptikoiden ja teknosotureiden mielipiteistä, hajautettu taistelutapa on erittäin tehokas, vaikeasti torjuttava, aiheuttaa jatkuvia tappioita ja muodostaa pienen riskin sitä suorittaville joukoille. Tämä siksi että sissi/erkkijoukot toimivat pienissä ryhmissä laajoilla alueilla, eivätkä antaudu suoraan tulitaisteluun vastapuolen kanssa kuin pakon edessä. Näin ollen niitä on vaikeata löytää ja tuhota edes siihen koulutettujen joukkojen toimesta. Sissin hlökohtainen ase on vain itsepuolustukseen tosin kuin tavanomaisilla joukoilla. Harhauttaminen, väijyttäminen, maastouttaminen, vastatoiminnan väistäminen ja hajautettu taistelutapa ovat suomalaisen sissin erikoisosaamisaluetta ja siihen koulutus keskittyy pääsääntöisesti. Sekä stressin ja sitkeyden kasvattamiseen fyysisen ja henkisen kuormittamisen kautta. Tätä kaikkea ei opita kuukauden hutaisulla riittävän hyvin vaan uhkana on tappioiden kasvaminen ja toiminnan palljastuminen aikaisessa vaiheessa.
Ei sissien erikoiskoulutus ole mikään "lisä moduuli" tai "kansalaisopiston kielikurssi" joka voidaan lisätä kulloisenkin porukan koulutuksen päälle ja odottaa samanlaisia tuloksia! Se on ihan sama kuin vertaisi yliopiston käyneen vieraan kielen taitoa tuohon kansalaisopiston kurssin käyneeseen. Toki jokaiselle suomalaiselle sotilaalle kuuluu ehdottomasti toiminnan perusteiden hallitseminen ja ymmärtäminen, mutta tämän taistelutavan todellinen hallinta on siihen erikoistuneilla joukoilla ja tulokset ovat ihan eri luokkaa, sen voin vaikka vannoa isäni nimeen.
Kyllä erikoisjoukot ovat uhka sisseille se on ihan selvä mutta muutaman miehen jahtaaminen kymmenien tai jopa satojen neliökilometrien alueelta tai teiden varsilta vaati melkoisesti resursseja, aikaa ja vaivaa ja se on pois muusta toiminnasta. Sen lisäksi sissejä jahtaavat joukot kokevat aivan varmasti tappioita koska tässä toiminnassa otetaan huomioon myös vastustajan vastasissitoiminta.
Tarkoitan kirjoituksellani että erikoiskoulutuksella on merkitystä ja se on syystä annettu ja suunniteltu. Ei sitä voida noinvain korvata. Samanlailla asia on muunkin jalkaväen piirissä. Jääkärit on oman taistelutapansa hallitsijoita, samoin panssarin tuhoojat, krh-miehet jne.
En minäkään tiedä juurikaan noiden joukkojen toiminnasta kuin perusteet. Se ei tee minusta jääkäriä että matkustan PASIssa, panssarintuhoojaa jos hallitsen KESsin käytön tai viestimiestä vaikka osaankin venttiseiskan ja parsan käytön + virittää pitkälangan.
Eivätköhän ihan kaikki kykeneväiset ehdi sotaan ihan hättäilemättä, jos semmoinen kohdalleen sattuu.. vaikka kuin sitä "salamasodaksi mainittaisiin".