Suomalainen talouspropaganda

Tehostamismielessä nuo leikkaukset ovat harhaa. Leikkaamista vaativa byrokraattinen apparaatti on jäänyt ja varsinaista palvelua tai liiketoimintaa pyörittävät organisaatiot on leikattu irti valtiosta, joskin nekin ovat useasti edelleen verovaroista rahoitettuja. Näennäissäästöjä ja useasti todellisuudessa kasvattavat veronmaksajille tulevia kustannuksia.
Onneksi puolustusvoimia ja poliisia ei vielä ole ulkoistettu.
 
Laatusella taitaa olla Sipilää laajempi kokemus saas nähdä kuinka Sipilän käy.

Laatunen lyttää Sipilän toimet: "Näki pirun seinällä SAK:n hahmossa"

PolitiikkaTyömarkkinat

2015093911603.jpg

KUVA: KIMMO HAAPALA/KL
Työnantajien konkari Lasse Laatunen lyttää täysin Sipilän hallituksen työmarkkinatoimet Aamulehdessä julkaistussa artikkelissa.



Laatusen mukaan Juha Sipilä on hallituksineen päässytmuutamassa kuukaudessa siihen, mihin kaikki pääministerit eivät pyri; yrittäjät ja työnantajat ihastelevat, ay-liikkeen sappi kiehuu.

Työnantajille ja yrityksille miljardieuron Kela-kevennyksen aikanaan EK:ssa neuvotellut entinen työmarkkinajohtaja sanoo Sipilän lähteneen uudistamaan neuvottelukulttuuria rohkeasti, jopa uhkarohkeasti.

”Aika näyttää, jääkö tuottavuusloikka yritykseksi ylittää rotko kolmiloikalla. Käykö Stubbille triatlonistina Sipilän rinnalla niin, että hukkuu ensimmäisessä lajissa, uinnissa?”

Laatusen mukaan yhteiskuntasopimus oli epäonnistumaan tuomittu yritys.

”Aluksi siitä puuttui täysin sisältö. Toisella kertaa ei päästy lähellekään vääntövaihetta.”

Laatunen ihmetteli jo Talouselämä-lehdessä hallituksen synnyn jälkeen, miksi pääministeri tarjoaa valtaansa ulkopuolisille.

”Kun hallitus ilmoittautuu työmarkkinakentälle pelaajaksi, se ei pääse pelistä enää pois. Se jää prosessin vangiksi”, Laatunen kirjoittaa.




Nyt hallitus on Laatusen mukaan tullut nurkasta ulos Tex Willerin tapaan ampumalla.

”Näkikö Sipilä neuvottelupettymyksessään Martti Lutherin tavoin seinällä pirun SAK:n hahmossa ja heitti sitä mustepullolla eli poikkeuksellisella leikkauslistalla ja kömpelöllä juridisella rakennelmalle?” Laatunen ihmettelee.

Hänen mukaansa yhteiskuntarauha ainakin natisee liitoksissaan ja paketti voi kaatua perustuslakivaliokunnassa.

Laatunen muistuttaa, että perustuslakiasiantuntijat ovat loistavia juristeja, mutta eivät hekään poliittisesti steriilejä ole.

”Sipilän hallitus on ensimmäinen Suomen historiassa, jossa ei ole yhtään juristia”, Laatunen heittää.

Laatunen sanoo, ettei hän hyvällä tahdollakaan näe Sipilän ratkaisuja loppuun asti harkituiksi.

”Jos Sipilän hallituksen leikkauslista kaatuu perustuslakivaliokunnassa, ollaan taas alkupisteessä. Mitä on saatu aikaan: työmarkkinailmapiiri on pilattu ja sen mukana seuraava neuvottelukierros.”

Laatusen mukaan vahinko on paljon suurempi kuin nyt riidanalaisella listalla saavutetut voitot.

”Matalan palkkalinjan jatkaminen 2017 eteenpäin on kilpailukyvyn palauttamisen perusta. Se ei yksin riitä, mutta se antaa vahvan pohjan, jolle voidaan rakentaa lisätoimet.”

Laatunen huomauttaa SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn antaneen keltaisen kortin hallitukselle Rautatientorille. Hänestä se oli väärä tuomio.

”Oikeampi olisi ollut jäähy rikkeestä ´liikaa pelaajia kentällä´.”

Laatunen muistuttaa vielä, että ay-liikkeessä on kovat neuvottelijat, joiden kädenpuristusta hän ei ole joutunut epäilemään.

”Joskus oli vilkaistava, ovatko kaikki omat jalaksilla – ja joskus piti poliitikkoja auttaa hangesta takaisin rekeen”, Laatunen sivaltaa.
 
Tässä kun nyt on tätä talouskeskustelua mediassa ja kahvipöydissä seuraillut, niin yhä enemmän ja enemmän olen sitä mieltä että suomalaiset ovat äärimmäisen auktoriteettiuskovaista kansaa.
Kun kyseessä on hieman vaikeasti ymmärrettävä asia (valtiontalous siis tässä tapauksessa), niin sitä vahvempi on kritiikitön luotto hallitukseen.
Sipilä on nyt jäänyt kiinni jo useammasta suoranaisesta paskapuheesta, talousasiantuntija toisensa jälkeen sekä Suomesta että muualta tyrmää perustellen kantansa hallituksen toimet toimimattomiksi ja SILTI suomalainen yhä edelleen uskoo Sipilän, Stubbin ja Soinin olevan oikeassa.
Mietitäänpä hiukan asiaa: kuka Sipilä oikeastaan on? Entä Stubb ja Soini? Loppujenlopuksi tilanne on se, että jokainen noista on samanlainen mies jollaisia meitä löytyy tältäkin foorumilta vaikka kuinka paljon! Tarkoitan siis sitä, että tosiasiassa me jotenkin auktoriteettiuskossamme pidämme noita itsemme kaltaisia heppuja jonkinlaisina "kaikkien alojen asiantuntijoina". Eivät he sitä ole. Ministerien takaa pitäisi löytyä ne asiantuntijat, vaan eipä taida löytyä niitä nyt sieltäkään. Jos heitä siellä on, olisi syytä tulla esiin ja esittää omat perustelunsa noiden eri mieltä olevien asiantuntijoiden näkemysten rinnalle kansalaisten vertailtaviksi.
Eipä näy - ja jos jotain perusteluita tulee, niin ne taitavat olla "se nyt vaan on niin" (kuten eräs politiikan toimija koetti kumota erästä tieteellisesti vahvaa tosiasiaa).
Nyt ei mene pojat hyvin hallituksella.
 
Kyllä niillä avustajia ja asiantuntemusta on. Käytännössä vaan tapahtuu niin että ne joita ei ole kysytty mukaan konsultoimaan alkavat kritisoimaan ja näin saavat palstatilaa lehdistä.
Hallituksella on edelleenkin mandaatti johtaa tätä maata.
 
Tässä kun nyt on tätä talouskeskustelua mediassa ja kahvipöydissä seuraillut, niin yhä enemmän ja enemmän olen sitä mieltä että suomalaiset ovat äärimmäisen auktoriteettiuskovaista kansaa.
Kun kyseessä on hieman vaikeasti ymmärrettävä asia (valtiontalous siis tässä tapauksessa), niin sitä vahvempi on kritiikitön luotto hallitukseen.
Sipilä on nyt jäänyt kiinni jo useammasta suoranaisesta paskapuheesta, talousasiantuntija toisensa jälkeen sekä Suomesta että muualta tyrmää perustellen kantansa hallituksen toimet toimimattomiksi ja SILTI suomalainen yhä edelleen uskoo Sipilän, Stubbin ja Soinin olevan oikeassa.
Mietitäänpä hiukan asiaa: kuka Sipilä oikeastaan on? Entä Stubb ja Soini? Loppujenlopuksi tilanne on se, että jokainen noista on samanlainen mies jollaisia meitä löytyy tältäkin foorumilta vaikka kuinka paljon! Tarkoitan siis sitä, että tosiasiassa me jotenkin auktoriteettiuskossamme pidämme noita itsemme kaltaisia heppuja jonkinlaisina "kaikkien alojen asiantuntijoina". Eivät he sitä ole. Ministerien takaa pitäisi löytyä ne asiantuntijat, vaan eipä taida löytyä niitä nyt sieltäkään. Jos heitä siellä on, olisi syytä tulla esiin ja esittää omat perustelunsa noiden eri mieltä olevien asiantuntijoiden näkemysten rinnalle kansalaisten vertailtaviksi.
Eipä näy - ja jos jotain perusteluita tulee, niin ne taitavat olla "se nyt vaan on niin" (kuten eräs politiikan toimija koetti kumota erästä tieteellisesti vahvaa tosiasiaa).
Nyt ei mene pojat hyvin hallituksella.

En tiedä, ovatko. Mutta, ongelma on, että Suomi on kusessa. Kansa ymmärtää, että jotain (ikävää) on joka tapauksessa pakko tehdä. Olen itse sitä mieltä, että hallituksen toimet ovat karkeasti oikean suuntaiset, vaikka poliitikkojen taloustieteellinen osaamattomuus paistaakin kuun pimeälle puolelle asti.

Käytännössä vaan tapahtuu niin että ne joita ei ole kysytty mukaan konsultoimaan alkavat kritisoimaan ja näin saavat palstatilaa lehdistä.

Ei se nyt kyllä noinkaan ole.

Jos Sipilä sanoo että kuu on juustoa, niin ei se mitään kateutta ole, että todetaan, että joko Sipilä ei ymmärrä, mitä puhuu tai sitten yrittää johtaa harhaan.
 
Lähes täydellinen tietämättömyys talouden toiminnasta on suurin syy miksi suomalaisia viedään talousasioissa kuin litran mittaa. Erikoista miten näin korkealle koulutettu kansakunta jättää näin olennaisen asian olemattomalle huomiolle. Pekkarinen-Sutelan pitäisi kuulua peruskoulun pakolliseen oppimäärään.

Taloustieteen lisäksi talousmatematiikka on monelle täysin käsittämätön asia. Ei ymmärretä korkoa-korolle -vaikutusta eikä inflaation merkitystä.
 
En tiedä, ovatko. Mutta, ongelma on, että Suomi on kusessa. Kansa ymmärtää, että jotain (ikävää) on joka tapauksessa pakko tehdä.
Niin, ne isot kysymykset kai ovatkin:
Onko Suomi tosiaan kusessa, vai onko Suomi kusessa vain hallituksen mielestä??
Ja tuon seurauksena kansa on saatu uskomaan, että jotakin ikävää on tehtävä. Mutta onko tosiaan tehtävä sitä ikävää??
Nyt kuitenkin yhä kasvava määrä talousosaajia on sitä mieltä, ettei Suomi oikeastaan ole kusessa ja parhaiten nousu/talouskasvu, joka tietysti on aina tavoiteltava asia, lähtisi liikkeelle jollakin muulla kuin ikävillä toimilla.
Tässä käy vielä niin, että Suomen talous lähtee nousuun hallituksen toimista huolimatta, nousu vain on hitaampaa ja sen alku kestää kauemmin kuin mitä se olisi toisenlaisin toimin.
 
Työn tuottavuudesta ja tilastoista, jokaiselle löytyy varmasti omansa:
"Hallitus on huolissaan suomalaisen työn huonosta tuottavuudesta, mutta todellisuudessa suomalainen työ pärjää tuottavuusvertailussa erinomaisesti. Suomi päihittää tuottavuusvertailussa jopa Saksan ja Ruotsin, puhumattakaan euroalueen keskiarvosta, kun vertaillaan työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti.
Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. Sen mukaan Suomi on päihittänyt muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta, työn tuottavuudessa kärkijoukkoa. (kts. alla oleva grafiikka).
w500

Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa antaa esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla.
Jos työn tuottavuutta mitataan henkeä kohti eli bkt per työntekijä on tulos täysin toisenlainen. Silloin työn tuottavuus näyttäisi olevan Suomessa jopa Kreikkaakin heikompi puhumattakaan Saksasta, Ruotsista tai euroalueen keskiarvosta.
Tämä Mandatum Lifen koostama tilasto pohjaa Eurostatin tietoihin. Mandatumin salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen ei osaa selittää, mistä erot johtuvat. Lehtonen esitteli tietoja Mandatum Lifen tiedotustilaisuudessa tänä aamuna.

Suomen työnantajakulut alle EU-keskiarvon
Vertailut eri maiden välillä paljastavat myös lisää yllättäviä tietoja, kuten sen, että palkan suhteelliset työnantajakulut jäävät Suomessa alle EU-keskiarvon. Suomessa työnantajien sivukulujen osuus palkkakuluista on 22 prosenttia, kun EU-alueen keskiarvo on lähes 25 prosenttia ja euroalueen yli 25 prosenttia. Korkeimmat työn sivukulut ovat Ranskassa, Ruotsissa ja Belgiassa, jossa ne ylittävät 30 prosenttia.
”Työn sivukulujen leikkaamisella ei saadakaan merkittävää kilpailuetua muihin maihin verrattuna. Ongelmat Suomen työvoimakustannusten muita suuremmassa nousussa johtuvatkin palkkojen noususta. Työvoimakustannusket ovat Suomessa nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin verrokeilla", Juhani Lehtonen arvioi.
Vaikka työn hinta Suomessa onkin kallista, niin työntekijä ei siitä kostu, kertovat laskelmat. Suomen työvoimakustannukset on hivenen sekä euroalueen että EU:n keskivertoa korkeammat. Suomessa työn hinta on keskimäärin 31 euroa tunnilta, kun euroalueen keskiarvo on 27 e/h.
Kun tilannetta tarkastellaan ostovoimakorjattuna ja työvoimakustannuksia verrataan maan hintatasoon, tilanne muuttuu: Suomi jää alle euroalueen keskiarvon. Tuolloin työtunnin hinta Suomessa on 26 euroa, kun esimerkiksi Saksassa työtunnin hinta on samalla tavalla laskettuna 32 euroa. Tieto pohjaa Eurostatin lukuihin."
http://www.talouselama.fi/uutiset/j...yon+tuottavuudesta+paljastuu+yllatys/a2325645
 
Lähes täydellinen tietämättömyys talouden toiminnasta on suurin syy miksi suomalaisia viedään talousasioissa kuin litran mittaa. Taloustieteen lisäksi talousmatematiikka on monelle täysin käsittämätön asia.

Valtaosa kansasta on työssä jossa ei tarvitse olla talouden asiantuntija yhtään enempää kuin katsoo oman lompakkonsa täyttymisen ja tyhjentymisen. Tämä sama porukka saa äänestää päättäjiksi julkkiksia jotka ovat tunnettuja jostain asiasta, kuka mistäkin. Tällä mennään......
 
  • Tykkää
Reactions: krd
.....joko Sipilä ei ymmärrä, mitä puhuu tai sitten yrittää johtaa harhaan.....
Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa, mutta korvaamalla sana "harhaan" sanoilla "haluttuun suuntaan", joka on voimakkaasti yksilön omien arvojen ja puolueensa värittämää.
En usko siihen että talousasiantuntijat jätettäisiin käyttämättä. Kyse on vain siitä että minkä näkökulman asiantuntijoita käytetään.
 
Valtaosa kansasta on työssä jossa ei tarvitse olla talouden asiantuntija yhtään enempää kuin katsoo oman lompakkonsa täyttymisen ja tyhjentymisen. Tämä sama porukka saa äänestää päättäjiksi julkkiksia jotka ovat tunnettuja jostain asiasta, kuka mistäkin. Tällä mennään......
Talousasioiden ytimessä oleminen ei liene kovin todennäköistä siellä päättävässä päässäkään. Litran mittaa viedään sielläkin.
 
Veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa, mutta korvaamalla sana "harhaan" sanoilla "haluttuun suuntaan", joka on voimakkaasti yksilön omien arvojen ja puolueensa värittämää.
En usko siihen että talousasiantuntijat jätettäisiin käyttämättä. Kyse on vain siitä että minkä näkökulman asiantuntijoita käytetään.

Totta kai talousasiantuntijoita käytetään. Valtioneuvosto nojautuu päätöksissään erittäin vahvasti valtiovarainministeriön ja Suomen pankin ekonomisteihin ja virkamiehiin. He ovat, ainakin periaatteessa, suhteellisen vapaita arvolatauksista, mitä tulee taloustieteelliseen tarkasteluun. Täysin näinkään tietenkään asia ei ole, mutta kuitenkin.

Kyllä niillä avustajia ja asiantuntemusta on. Käytännössä vaan tapahtuu niin että ne joita ei ole kysytty mukaan konsultoimaan alkavat kritisoimaan ja näin saavat palstatilaa lehdistä.
Hallituksella on edelleenkin mandaatti johtaa tätä maata.

Tämä ajatus on, pahoitteluni mutta, suoraan sanoen aika hupsu. Tuo edustaa juuri sitä @Kapiainen ihmettelemää suomalaista auktoriteettiuskoa. Eikä tuo kateusargumenttisi pidä paikkaansa taloustieteilijöiden osalta.

Esimerkki siitä, miten taloustieteilijä toteaa ettei keisarilla ole vaatteita. Olin postannut kärkipoliitikot-ketjuun. Merkillepantavaa on, että kyseessä on keskustapuolueen aktiivinen jäsen (ollut ehdolla vaaleissa jne).

Keskustalainen taloustieteen opiskelija ihmettelee Sipilän hallituksen puheita. En ole itse jaksanut kritisoida, mutta tässä on hersyvän hyvin kiteytetty asioita. Kysymys kuuluu, että eivätkö ne osaa vai jotain muuta...?

http://elinajamsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203235-vaaristelya-vai-tiedonpuutetta

Vääristelyä vai tiedonpuutetta?

Suomen taloustilannetta käsittelevissä keskusteluissa ja puheenvuoroissa (tv-puheita myöten) häiritsee asioiden tahallinen vääristely - tai sitten puhdas osaamattomuus...
 
Lähes täydellinen tietämättömyys talouden toiminnasta on suurin syy miksi suomalaisia viedään talousasioissa kuin litran mittaa. Erikoista miten näin korkealle koulutettu kansakunta jättää näin olennaisen asian olemattomalle huomiolle. Pekkarinen-Sutelan pitäisi kuulua peruskoulun pakolliseen oppimäärään.

Taloustieteen lisäksi talousmatematiikka on monelle täysin käsittämätön asia. Ei ymmärretä korkoa-korolle -vaikutusta eikä inflaation merkitystä.

Lihavoitu kohta on maailmanlaajuinen ilmiö.

"Matikka on tylsää!" - vaikka Talous on paljon muutakin.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ajatus on, pahoitteluni mutta, suoraan sanoen aika hupsu. Tuo edustaa juuri sitä suomalaista auktoriteettiuskoa. Eikä tuo kateusargumenttisi pidä paikkaansa taloustieteilijöiden osalta.
Nuokin ovat vain mielipiteitä. Mutta ei tarvii pahoitella, sanoin vain miten asiat ovat minun mielestäni. Ei meillä tarvitse olla sama mielipide.
Tuo suomalaiselle tyypillinen auktoriteettiusko on tietysti mielenkiintoinen asia. Voi olla että nuoremmilla kyseenalaistaminen tässäkin uskossa on voimakkaampaa ja ehkä muuttaa maatamme näinä aikoina. Jos siitä uskosta jotain hyvää voisi löytyä, niin ehkä sanoisin pohjan jonkinlaiselle yhteiskuntarauhalle kun iso osa kansaa hyväksyy sen että jotkut päättävät ja kertovat mihin mennään ja miten mennään. Aika hyvin tässä on mentykin vuosikymmenet.
 
Palvelujen hintoja avattu, mielestäni näitä olisi hyvä näyttää kaikkien osalta selvemmin kaikille, jotta osataan arvostaa mitä mikin maksaa jos se pitäisi maksaa kokonaan itse. Esimerkiksi lapsen päivähoito hoitomaksujen jälkeen 8401€/lapsi/v. Siitä nautitaan muutama vuosi (esim. lapsen ikävuodet 2-6, yhteensä 5 vuotta). Viiden vuoden hinta (n. 42000€) jaettuna yli eliniän (vaikka 75v) tarkoittaa keskimäärin n.560€/asukas/v. Uskon kyllä, että mikäli hoitoa ei olisi, niin monessa perheessä mietittäisiin hyvin tarkkaan kumpi jää kotiin. Sama tilanne jos hoitomaksu olisi sen vajaan tonnin kuussa/lapsi joka se keskimäärin olisi, mikäli vanhemmat pitäisivät lomansa eri aikoina. Kun palvelu on olemassa, ovat molemmat vanhemmat tekemässä BKT:tä jota syntyy myös hoidon järjestämisestä. Tai sitten Sveitsi, jossa menot ovat kaksinkertaiset, mutta tulot vain kolminkertaiset ja vain toinen vanhemmista käy töissä. Sama koulun kanssa, pelkkä alakoulu maksaa keskimäärin 51000€/lapsi.
infografiikka_mita_maksaa.png

http://yle.fi/uutiset/paljonko_maksaa_ilmainen_taman_verran_palvelusi_oikeasti_maksavat/8326137
 
Palvelujen hintoja avattu, mielestäni näitä olisi hyvä näyttää kaikkien osalta selvemmin kaikille, jotta osataan arvostaa mitä mikin maksaa jos se pitäisi maksaa kokonaan itse. Esimerkiksi lapsen päivähoito hoitomaksujen jälkeen 8401€/lapsi/v. Siitä nautitaan muutama vuosi (esim. lapsen ikävuodet 2-6, yhteensä 5 vuotta). Viiden vuoden hinta (n. 42000€) jaettuna yli eliniän (vaikka 75v) tarkoittaa keskimäärin n.560€/asukas/v. Uskon kyllä, että mikäli hoitoa ei olisi, niin monessa perheessä mietittäisiin hyvin tarkkaan kumpi jää kotiin. Sama tilanne jos hoitomaksu olisi sen vajaan tonnin kuussa/lapsi joka se keskimäärin olisi, mikäli vanhemmat pitäisivät lomansa eri aikoina. Kun palvelu on olemassa, ovat molemmat vanhemmat tekemässä BKT:tä jota syntyy myös hoidon järjestämisestä. Tai sitten Sveitsi, jossa menot ovat kaksinkertaiset, mutta tulot vain kolminkertaiset ja vain toinen vanhemmista käy töissä. Sama koulun kanssa, pelkkä alakoulu maksaa keskimäärin 51000€/lapsi.
infografiikka_mita_maksaa.png

http://yle.fi/uutiset/paljonko_maksaa_ilmainen_taman_verran_palvelusi_oikeasti_maksavat/8326137

Hieman epäilen miten hyödyllistä kansantaloudellisesti olisi, että saadaan 'mammat nopeammin työelämään', kuten kovasti on tärkeänä pidetty (kun tarvitaan valtavaa lisäystä työvoiman tarjontaan...). Meillä 5 hoitoikäistä lasta, joista 3 täysin kotona, 1 nauttimassa aubjektiivisesta päivähoito-oikeudesta 2 pv /vko ja 1 pakollisessa eskarissa ja loput ajasta kotihoidossa.

Aika paljon saa työn määrä lisääntyä yhdestä korkeasti koulutetusta matalapalkka-alan naisesta jotta yhteiskunta noiden laskelmien mukaan pääsee edes omilleen, kun täyshoidettavia on yhtäkkiä aika monta enemmän.

TOISAALTA - haluaisin tarkennuksen mitä kaikkea noihin valtaviin kuluihin on upotettu. 'Muuttuvat kulut' eivät varmasti ole tuota luokkaa yhden lapsen hoitamisesta vaan mukana on oltava reippaasti rakennusten poistojen kohdistamisia ja erilaisia kiinteitä hallintokuluja mikä ei kaikissa tilanteissa anna täydellistä kuvaa aiheesta ilman erittelyä.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Hieman epäilen miten hyödyllistä kansantaloudellisesti olisi, että saadaan 'mammat nopeammin työelämään', kuten kovasti on tärkeänä pidetty (kun tarvitaan valtavaa lisäystä työvoiman tarjontaan...). Meillä 5 hoitoikäistä lasta, joista 3 täysin kotona, 1 nauttimassa aubjektiivisesta päivähoito-oikeudesta 2 pv /vko ja 1 pakollisessa eskarissa ja loput ajasta kotihoidossa.

Aika paljon saa työn määrä lisääntyä yhdestä korkeasti koulutetusta matalapalkka-alan naisesta jotta yhteiskunta noiden laskelmien mukaan pääsee edes omilleen, kun täyshoidettavia on yhtäkkiä aika monta enemmän.

TOISAALTA - haluaisin tarkennuksen mitä kaikkea noihin valtaviin kuluihin on upotettu. 'Muuttuvat kulut' eivät varmasti ole tuota luokkaa yhden lapsen hoitamisesta vaan mukana on oltava reippaasti rakennusten poistojen kohdistamisia ja erilaisia kiinteitä hallintokuluja mikä ei kaikissa tilanteissa anna täydellistä kuvaa aiheesta ilman erittelyä.
Kuntien menot ovat seuraavat, joista tiedot ovat käsittääkseni johdettu, en tosin osaa tuon perusteella varmasti sanoa onko investoinnit/poistot allokoitu hoitotoimelle suoraan, vai vuokraavatko tilat, näyttäisi olevan hieman molempia, riippuen kunnasta, varmaan kaivelemalla tieto löytyisikin:
upload_2015-9-26_16-31-52.png
http://www.kunnat.net/fi/tietopanki...tot/Documents/menot_ja_tulot_joulukuu2014.pdf
Lainaan vielä itseäni tuolta pakolaisketjusta: Epäilen, että luvut on laskettu näistä kokonaisluvuista, joten mukana on kaikki kulut. Tuolta TEMin raportista löytynee myös lisätietoa, tässä kuntien menot on mukavasti piirretty muotoon €/asukas:
(2010 lukuja vuoden 2012 raportista, lieneekö tuoreempaa tarjolla?)
upload_2015-9-18_18-52-52-png.6065

Kunnat:
upload_2015-9-18_18-53-46-png.6066

https://www.tem.fi/files/31785/2_2012_julkistalousraportti.pdf
 
Suomalaiset on kuulema huonoja myymään. Olen miettinyt mitä sille voisi tehdä. Olisiko hallituksen pitänyt ottaa yhdeksi kärkihankkeeksi suomalaisen markkinoinnin parantaminen? Tulisiko investoida markkinoinnin tutkimukseen ja koulutukseen? Suomalaisessa kulttuurissa on vallalla hieman sellainen no bullshit -mentaliteetti, ja minä pidän siitä. Mutta ehkä se ei myyntiä ajatellen ole paras mahdollinen mentaliteetti. Tulisiko myynnin osaajien arvostusta kohottaa? Nalle Wahlroos joskus sanoi, että heillä oli maailman parhaat suomalaiset(suomenkieliset) insinöörit, ja tuotteet myi maailman parhaat suomenruotsalaiset ekonomit. Ehkä suomenruotsalaisilla on hieman sosiaalisuutta ja positiivista asennetta, jota myyntityö vaatii. Missään nimessä ei pitäisi olla kyseessä mikään yksittäinen promotointikampanja, vaan kokonaisvaltainen muutos.
 
Back
Top