Sitä ylempää johtoa on vain varsin vähän.
Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Sitä ylempää johtoa on vain varsin vähän.
Mutta onneksi heidän palkat on senverran reilut, että saavat enemmän vuosiansiota, kuin keskimäärin 20 taviskuntasektorinduunaria vuodessa..
Bushmaster
Greatest Leader
Mutta onneksi heidän palkat on senverran reilut, että saavat enemmän vuosiansiota, kuin keskimäärin 20 taviskuntasektorinduunaria vuodessa..
Laatu korvaa määrän
Umkhonto
Ylipäällikkö
On se hyvä että jossain palkat nousee. Edellinen palkankorotus (pl. 20 €/kk indeksikorotukset) ei ole edes 2010-luvulta. Minulla jää tämän vuoden ansiot reilut 4500 € eli n. 9% viimevuotisia pienemmiksi vaikka työmäärä ja vastuut ovat kasvaneet. Tämä johtuu yhden aiemmin saadun lisän poistumisesta. Vaikutus työmotivaatioon on kyllä ainakin 25% kun koko ajan on rahat lopussa. Vuosi sitten oli vielä 15 k€ säästötilillä, kohta on sekin tyhjä ja lainaa on 15 k€ enemmän kuin vuosi sitten. Paska maa ajatukset hiipivät takaraivoon aina vaan useammin. Valitettavaa mutta totta.
Palkat nousivat 1,3% - Tällä alalla nousu oli suurinta
Talouselämä 25.8. 09:02päivitetty 25.8. 09:03
Colourbox
Palkat nousivat 1,3% - Tällä alalla nousu oli suurinta
Talouselämä 25.8. 09:02päivitetty 25.8. 09:03
Tilastokeskuksen torstaina julkistamien ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Ostovoimaa kuvaavat reaaliansiot nousivat 0,9 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.
Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2016/2, vuosimuutosprosentti
Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 huhti–kesäkuusta vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,3 prosenttia, valtiolla 2,0 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.
Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä.
Vuonna 2015 ansiot nousivat eniten teollisuuden toimialalla, 2,1 prosenttia. Ansiot laskivat 0,9 prosenttia kiinteistöalan toiminnassa.
Teollisuuden ansiokehitykseen vaikutti muun muassa ansioiden nousu sahateollisuuden ja metalliteollisuuden kuukausipalkkaisilla. Näillä aloilla tulospalkkiot nousivat vuonna 2015.
http://www.talouselama.fi/uutiset/palkat-nousivat-1-3-talla-alalla-nousu-oli-suurinta-6576694
Kaikki hyvin...antaa palaa vaan..
http://www.talouselama.fi/uutiset/v...ajat-velkaantumiselle-ovat-poistuneet-6577411
Geronimo
Ylipäällikkö
Kohta koko vihervasemmisto julistaa populismin autuutta ja haukkuu vihervasemmistolaisuutta ja modernia taidettä sekä matuja yms, ovat näet ajan hermolla edistämässä hyviä asioita
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...vaa-iloa-talous-voi-saada-potkua/20168899/170
Populisteista yllättävää iloa: Talous voi saada potkua
http://www.taloussanomat.fi/porssi/...vaa-iloa-talous-voi-saada-potkua/20168899/170
Populisteista yllättävää iloa: Talous voi saada potkua
Geronimo
Ylipäällikkö
Kun vihreään paratiisiin ollaan pääsemässä niin idioottimaisuus kukoistaa ja aloitetaan projekteja jotka ovat järkeä vailla.
Mitähän siellä Hakaniemessä on sellaista että tarvitaan tuo silta, eiköhän siellä ole demareiden paratiisi SAK ja muut pyhäinjäänökset jotka tavoitetaan vihreästi fillarilla ja järjettömän kalliilla, eikös se Hitlerkin rakennuttanut lopun lähestyessä megarakennuksia
Kruunusillat on taloudellisesti kannattamaton hanke – Miksi Helsinki suunnittelee silti jättimäistä siltayhteyttä?
HS selvitti mielipiteitä jakavan hankkeen kannattavuutta.
KAUPUNKI 28.8.2016 2:00 Päivitetty: 28.8.2016 15:32
Lari Malmberg
HELSINGIN SANOMAT
BRUNNEN COMMUNICATIONS
Kruunusillat kulkisivat Hakaniemestä Korkeasaaren kautta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Autoja silloille ei aiota päästää. Raitiovaunumatka keskustasta Kruunuvuorenrantaan kestäisi 15 minuuttia. Käyttäisivätkö jalankulkijat ja pyöräilijät siltoja myös talvisin?
Kuuntele
Tausta
Pystyykö Kruunusilloilla liikkumaan talvella?
KRUUNUSILLOILLE lupaillaan talvikunnossapitoa, mutta minkälaista liikkuminen todellisuudessa olisi lumessa ja pakkasessa?
”Uskon, että käyttöä on talvellakin. Talvi on nykyään niin vaatimaton ja luminen jakso lyhyt”, sanoo Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie.
Hän kuitenkin huomauttaa, että raitiovaunujen lisäksi silta tulee olemaan ennen kaikkea pyöräilijöiden käytössä.
”Kävellen matka on aika pitkä.”
Meri ja avonainen ympäristö ovat tuulen kannalta ongelmallinen yhdistelmä, joten silloille asennettaisiin tuulikaiteet.
”Tietenkin pyöräily on epämukavampaa tuulessa ja sateessa. Mutta harvoin meillä oikeasti on niin voimakkaita tuulia, ettei pyöräily olisi mahdollista”, Lapintie sanoo.
Kruunusiltoja varten tehtyjen ennusteiden mukaan Laajasalossa vuonna 2040 asuvat 38 500 ihmistä tekisivät keskimäärin 37 000 raitiovaunumatkaa päivässä. Siis 0,96 matkaa asukasta kohden.
Vuonna 2012 Helsingin seudulla tehtiin keskimäärin 0,8 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa yhtä asukasta kohden. Kruunusiltojen ennuste on siis keskiarvoa korkeampi.
Liikkumisselvitysten mukaan joukkoliikennevälineiden käyttö on kuitenkin kantakaupungissa selkeästi esikaupunkeja yleisempää.
TUOMIOPÄIVÄ vai suuri juhla? Helsinkiläisten mielipiteet vaihtelevat, mutta yksi asia on varmaa: kaupunginvaltuusto ratkaisee keskiviikkona, toteutetaanko Helsinkiin hanke, joka muuttaisi kaupungin ilmettä enemmän kuin mikään viime vuosikymmenten rakennushankkeista.
Kolmesta erillisestä sillasta koostuvien Kruunusiltojen hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että Helsingin eteläpuolelle rakennettaisiin tulevina vuosina lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys. Hakaniemestä Laajasalon Kruunuvuorenrantaan vievät sillat palvelisivat vain raitiovaunuja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Autoja niille ei päästettäisi.
HS selvitti mielipiteitä jakavan hankkeen kannattavuutta.
Mitä kustannuksista tiedetään?
Kruunusillat on valtava hanke. Siltojen ja raitiovaunuyhteyden rakentaminen maksaisi arviolta 259 miljoonaa euroa, ja päälle tulevat sadan miljoonan raitiovaunu- ja varikkoinvestoinnit. Näillä summilla remontoisi kymmeniä homekouluja.
Pitää myös muistaa, että suuret rakennushankkeet ylittävät usein budjettinsa. Esimerkiksi Länsimetron kustannusarvio on tuplaantunut. Periaatteessa maanpinnalle rakentaminen on maanalaista rakentamista ennakoitavampaa, mutta pitkissä projekteissa yllätyksiä tulee helposti. Sekään ei ole tavatonta, että julkisten hankkeiden kustannuksia arvioidaan alakanttiin hankkeen poliittisen hyväksynnän helpottamiseksi.
Ovatko Kruunusillat taloudellisesti kannattava hanke?
Eivät ole. Liikenneväylien kannattavuutta arvioidaan niin kutsutulla hyöty-kustannusanalyysillä. Siinä hankkeen hyötyjä ja kustannuksia verrataan vaihtoehtoisen hankkeeseen. Kruunusiltojen tapauksessa siltavaihtoehtoa verrataan siihen, että laajasalolaiset kulkisivat busseilla Herttoniemen metroasemalle.
Jos suunnitteilla olevan liikennehankkeen tuomat säästöt ovat kuluja suuremmat, on hyötykustannussuhde yli yhden ja projekti on kannattava. Kruunusillat-hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,7.
WSP FINLAND
Kolmesta erillisestä sillasta koostuvien Kruunusiltojen hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että Helsingin eteläpuolelle rakennettaisiin tulevina vuosina lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys.
Miksi sillat halutaan silti rakentaa?
Koska kannattavuuslaskelmia tehdään lopulta vain päätöksenteon tausta-aineistoksi. Viime kädessä kysymys on poliittinen. Väkimäärän kasvaessa Helsingin kantakaupungin ruuhkat pahenevat, joten poliitikkojen pitää reagoida. Vaihtoehtoina on investoida valtavia summia joko henkilöautoliikenteen tarvitsemaan infraan tai joukkoliikenteen tarvitsemaan infraan.
Valtaosa poliitikoista ja virkamiehistä näyttää uskovan, että joukkoliikenteeseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen panostaminen on kaupungille kokonaisuutena kestävämpi strategia. Kaupunginhallituksessa Kruunusillat hyväksyttiin murskaäänin. Myös Kruunusiltojen autokielto johtuu kantakaupungin ruuhkaennusteista.
Toinen selitys löytyy kannattavuuslaskelmista itsestään. Hyöty-kustannusanalyysi on kuin demokratia: hyvä, mutta ei täydellinen työkalu. Hyöty-kustannusanalyysi mittaa muun muassa sitä, kuinka paljon säästöä syntyy, kun joukkoliikennettä tarvitsevien kansalaisten matka-aika lyhenee. Tämä on tärkeää, koska matka-ajan lyheneminen vapauttaa aikaa muualle, esimerkiksi tuottavaan työhön, kertoo liikenneviraston liikenne-ekonomisti Anton Goebel.
Mutta hyöty-kustannusanalyysi jättää ulkopuolelleen useita poliittisen päätöksenteon ja kansantalouden kannalta merkittäviä tekijöitä. Se ei huomioi esimerkiksi sitä, että raideliikenne nostaa Kruunusiltojen Laajasalon päähän rakenteilla olevan Kruunuvuoren asuinalueen tonttien hintaa ja kasvattaa näin kaupungin tuloja.
Laajasalon maanarvon teoreettinen arvonnousu on 124 miljoonaa euroa, mutta käytännössä Helsinki hyötyy huomattavasti vähemmän, koska 60 prosenttia tonteista luovutetaan sopuhintaan vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntotuotantoon.
Mitä vaihtoehtoja Helsingillä on?
Selvitettävänä on ollut muun muassa uuden metrolinjan kaivaminen meren ali kantakaupunkiin, köysirata ja bussilautta. Metroa suunnittelijat pitivät liian kalliina ja muita vaihtoehtoja hitaina ja tehottomina.
Periaatteessa helpoin ratkaisu olisi järjestää liikenne busseilla, mutta aiemmat poliittiset päätökset ovat ajaneet Helsingin puun ja kuoren väliin.
Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen ja muun ympäristön tiivistämisen vuoksi pelkästään Laajasaloon odotetaan lähivuosikymmeninä yli 20 000:ta uutta asukasta. Jos uusilla tulijoilla ei olisi raitiotieyhteyden kaltaista varteenotettavaa vaihtoehtoa, he alkaisivat kulkea busseilla Herttoniemen metroasemalle. Silloin metrovaunuista loppuisi tila, koska niitä lyhennetään länsimetroon hyväksyttyjen lyhyiden laitureiden vuoksi.
HSL:n liikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo, että yksi suunnittelun alkuvaiheessa kartoitettu vaihtoehto oli myös ajaa bussit suoraan Kruunuvuorenrannasta Hakaniemeen. Tämä vaatisi kuitenkin niin suuria infra- ja kalustoinvestointeja, että Kruunusillat-hankkeen hyöty-kustannuslaskelmakin kääntyisi juuri ja juuri kannattavaksi.
Infrainvestointien tarve johtuisi ruuhkista, joiden vuoksi Herttoniemen liikenneympyrän kohdalle pitäisi rakentaa satamiljoonaa euroa maksava tunneli. Busseja tarvittaisiin 90. Lisäksi ruuhkautuva Itäväylä tekisi Rädyn mukaan matkanteosta hidasta ja epävarmaa.
Mitähän siellä Hakaniemessä on sellaista että tarvitaan tuo silta, eiköhän siellä ole demareiden paratiisi SAK ja muut pyhäinjäänökset jotka tavoitetaan vihreästi fillarilla ja järjettömän kalliilla, eikös se Hitlerkin rakennuttanut lopun lähestyessä megarakennuksia
Kruunusillat on taloudellisesti kannattamaton hanke – Miksi Helsinki suunnittelee silti jättimäistä siltayhteyttä?
HS selvitti mielipiteitä jakavan hankkeen kannattavuutta.
KAUPUNKI 28.8.2016 2:00 Päivitetty: 28.8.2016 15:32
Lari Malmberg
HELSINGIN SANOMAT
BRUNNEN COMMUNICATIONS
Kruunusillat kulkisivat Hakaniemestä Korkeasaaren kautta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Autoja silloille ei aiota päästää. Raitiovaunumatka keskustasta Kruunuvuorenrantaan kestäisi 15 minuuttia. Käyttäisivätkö jalankulkijat ja pyöräilijät siltoja myös talvisin?
Kuuntele
Tausta
Pystyykö Kruunusilloilla liikkumaan talvella?
KRUUNUSILLOILLE lupaillaan talvikunnossapitoa, mutta minkälaista liikkuminen todellisuudessa olisi lumessa ja pakkasessa?
”Uskon, että käyttöä on talvellakin. Talvi on nykyään niin vaatimaton ja luminen jakso lyhyt”, sanoo Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie.
Hän kuitenkin huomauttaa, että raitiovaunujen lisäksi silta tulee olemaan ennen kaikkea pyöräilijöiden käytössä.
”Kävellen matka on aika pitkä.”
Meri ja avonainen ympäristö ovat tuulen kannalta ongelmallinen yhdistelmä, joten silloille asennettaisiin tuulikaiteet.
”Tietenkin pyöräily on epämukavampaa tuulessa ja sateessa. Mutta harvoin meillä oikeasti on niin voimakkaita tuulia, ettei pyöräily olisi mahdollista”, Lapintie sanoo.
Kruunusiltoja varten tehtyjen ennusteiden mukaan Laajasalossa vuonna 2040 asuvat 38 500 ihmistä tekisivät keskimäärin 37 000 raitiovaunumatkaa päivässä. Siis 0,96 matkaa asukasta kohden.
Vuonna 2012 Helsingin seudulla tehtiin keskimäärin 0,8 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa yhtä asukasta kohden. Kruunusiltojen ennuste on siis keskiarvoa korkeampi.
Liikkumisselvitysten mukaan joukkoliikennevälineiden käyttö on kuitenkin kantakaupungissa selkeästi esikaupunkeja yleisempää.
TUOMIOPÄIVÄ vai suuri juhla? Helsinkiläisten mielipiteet vaihtelevat, mutta yksi asia on varmaa: kaupunginvaltuusto ratkaisee keskiviikkona, toteutetaanko Helsinkiin hanke, joka muuttaisi kaupungin ilmettä enemmän kuin mikään viime vuosikymmenten rakennushankkeista.
Kolmesta erillisestä sillasta koostuvien Kruunusiltojen hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että Helsingin eteläpuolelle rakennettaisiin tulevina vuosina lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys. Hakaniemestä Laajasalon Kruunuvuorenrantaan vievät sillat palvelisivat vain raitiovaunuja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Autoja niille ei päästettäisi.
HS selvitti mielipiteitä jakavan hankkeen kannattavuutta.
Mitä kustannuksista tiedetään?
Kruunusillat on valtava hanke. Siltojen ja raitiovaunuyhteyden rakentaminen maksaisi arviolta 259 miljoonaa euroa, ja päälle tulevat sadan miljoonan raitiovaunu- ja varikkoinvestoinnit. Näillä summilla remontoisi kymmeniä homekouluja.
Pitää myös muistaa, että suuret rakennushankkeet ylittävät usein budjettinsa. Esimerkiksi Länsimetron kustannusarvio on tuplaantunut. Periaatteessa maanpinnalle rakentaminen on maanalaista rakentamista ennakoitavampaa, mutta pitkissä projekteissa yllätyksiä tulee helposti. Sekään ei ole tavatonta, että julkisten hankkeiden kustannuksia arvioidaan alakanttiin hankkeen poliittisen hyväksynnän helpottamiseksi.
Ovatko Kruunusillat taloudellisesti kannattava hanke?
Eivät ole. Liikenneväylien kannattavuutta arvioidaan niin kutsutulla hyöty-kustannusanalyysillä. Siinä hankkeen hyötyjä ja kustannuksia verrataan vaihtoehtoisen hankkeeseen. Kruunusiltojen tapauksessa siltavaihtoehtoa verrataan siihen, että laajasalolaiset kulkisivat busseilla Herttoniemen metroasemalle.
Jos suunnitteilla olevan liikennehankkeen tuomat säästöt ovat kuluja suuremmat, on hyötykustannussuhde yli yhden ja projekti on kannattava. Kruunusillat-hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,7.
WSP FINLAND
Kolmesta erillisestä sillasta koostuvien Kruunusiltojen hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että Helsingin eteläpuolelle rakennettaisiin tulevina vuosina lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys.
Miksi sillat halutaan silti rakentaa?
Koska kannattavuuslaskelmia tehdään lopulta vain päätöksenteon tausta-aineistoksi. Viime kädessä kysymys on poliittinen. Väkimäärän kasvaessa Helsingin kantakaupungin ruuhkat pahenevat, joten poliitikkojen pitää reagoida. Vaihtoehtoina on investoida valtavia summia joko henkilöautoliikenteen tarvitsemaan infraan tai joukkoliikenteen tarvitsemaan infraan.
Valtaosa poliitikoista ja virkamiehistä näyttää uskovan, että joukkoliikenteeseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen panostaminen on kaupungille kokonaisuutena kestävämpi strategia. Kaupunginhallituksessa Kruunusillat hyväksyttiin murskaäänin. Myös Kruunusiltojen autokielto johtuu kantakaupungin ruuhkaennusteista.
Toinen selitys löytyy kannattavuuslaskelmista itsestään. Hyöty-kustannusanalyysi on kuin demokratia: hyvä, mutta ei täydellinen työkalu. Hyöty-kustannusanalyysi mittaa muun muassa sitä, kuinka paljon säästöä syntyy, kun joukkoliikennettä tarvitsevien kansalaisten matka-aika lyhenee. Tämä on tärkeää, koska matka-ajan lyheneminen vapauttaa aikaa muualle, esimerkiksi tuottavaan työhön, kertoo liikenneviraston liikenne-ekonomisti Anton Goebel.
Mutta hyöty-kustannusanalyysi jättää ulkopuolelleen useita poliittisen päätöksenteon ja kansantalouden kannalta merkittäviä tekijöitä. Se ei huomioi esimerkiksi sitä, että raideliikenne nostaa Kruunusiltojen Laajasalon päähän rakenteilla olevan Kruunuvuoren asuinalueen tonttien hintaa ja kasvattaa näin kaupungin tuloja.
Laajasalon maanarvon teoreettinen arvonnousu on 124 miljoonaa euroa, mutta käytännössä Helsinki hyötyy huomattavasti vähemmän, koska 60 prosenttia tonteista luovutetaan sopuhintaan vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntotuotantoon.
Mitä vaihtoehtoja Helsingillä on?
Selvitettävänä on ollut muun muassa uuden metrolinjan kaivaminen meren ali kantakaupunkiin, köysirata ja bussilautta. Metroa suunnittelijat pitivät liian kalliina ja muita vaihtoehtoja hitaina ja tehottomina.
Periaatteessa helpoin ratkaisu olisi järjestää liikenne busseilla, mutta aiemmat poliittiset päätökset ovat ajaneet Helsingin puun ja kuoren väliin.
Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen ja muun ympäristön tiivistämisen vuoksi pelkästään Laajasaloon odotetaan lähivuosikymmeninä yli 20 000:ta uutta asukasta. Jos uusilla tulijoilla ei olisi raitiotieyhteyden kaltaista varteenotettavaa vaihtoehtoa, he alkaisivat kulkea busseilla Herttoniemen metroasemalle. Silloin metrovaunuista loppuisi tila, koska niitä lyhennetään länsimetroon hyväksyttyjen lyhyiden laitureiden vuoksi.
HSL:n liikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo, että yksi suunnittelun alkuvaiheessa kartoitettu vaihtoehto oli myös ajaa bussit suoraan Kruunuvuorenrannasta Hakaniemeen. Tämä vaatisi kuitenkin niin suuria infra- ja kalustoinvestointeja, että Kruunusillat-hankkeen hyöty-kustannuslaskelmakin kääntyisi juuri ja juuri kannattavaksi.
Infrainvestointien tarve johtuisi ruuhkista, joiden vuoksi Herttoniemen liikenneympyrän kohdalle pitäisi rakentaa satamiljoonaa euroa maksava tunneli. Busseja tarvittaisiin 90. Lisäksi ruuhkautuva Itäväylä tekisi Rädyn mukaan matkanteosta hidasta ja epävarmaa.
kimmo.j
Respected Leader
Valtio onkin "puhdistanut" omia organisaatioitaan, isoin ongelma pesäke on kunnissa joissa ihmisiä on valtavasti töissä.
Aina kun valitetaan julkishallinnon suurta henkilömäärää aletaan väittämään kuinka ihminen haluaa karsia hoitajia, lääkäreitä, opettajia ja muita vastaavia ihmisiä. Totuus on, että esim. sairaanhoitopiireillä on valtava määrä hallintohenkilökuntaa. On tietysti totta, että monella heitä on lääkärin, tai hoitajan pätevyys, mutta eivät he potilastyötä työtä tee. Sama koskee monia muitakin toimialoja.
Tuleva SOTE ratkaisu tuskin auttaa, päinvastoin virkamiehet ovat avoimesti sanoneet, että nyt on hetki rakentaa esikuntia.
Jep. Yksityinen on julkista edullisempi niin päiväkodeissa, perusterveydenhoidossa kuin vanhustenkin kanssa oletettavasti. Yksityisen sektorin tuomalla kilpailupaineella on mahdollista tehostaa myös julkista.
kimmo.j
Respected Leader
Kyllä, ns. monituottaja malli on monesti se paras jolloin jokaiselle eri tuottaja vaihtoehdolle on kirittäjä ja tarvittaessa korvaaja.
Monopoli tuo harvoin muuta kuin pysähtyneisyyttä ja ylimielisyyttä.
krd
Ylipäällikkö
Nostetaanpa tämä näkökulma esille, olen pitkälti samaa mieltä. Aiemmin Suomeen ei olisi investointu ja ilman valtion osaa ei näitä yhtiöitä olisi lainkaan, ainakaan samansuuruisena. Tämä on hyvin toimialariippuvaista, sekä sopii jo huonommin tähän päivään. En halua, että esimerkiksi Roviot tai Supercellit olisivat valtionyhtiöitä. Jotenkin ne eivät sovi mielikuvaani valtionyhtiöstä:
http://yle.fi/uutiset/professori_ko...aa_eramaata_ja_sellutehdas/9119825?origin=rss
On muuten järjetön hanke, satoja miljoonia vain siihen, että voi ratikka mennä ja tulla, sekä fillaroida.. Pitäisi ehdottomasti sallia myös autoliikenne noin kalliissa kohteessa!!! Hullujen hommaa, toivottavasti ei toteuteta!Kun vihreään paratiisiin ollaan pääsemässä niin idioottimaisuus kukoistaa ja aloitetaan projekteja jotka ovat järkeä vailla.
Mitähän siellä Hakaniemessä on sellaista että tarvitaan tuo silta, eiköhän siellä ole demareiden paratiisi SAK ja muut pyhäinjäänökset jotka tavoitetaan vihreästi fillarilla ja järjettömän kalliilla, eikös se Hitlerkin rakennuttanut lopun lähestyessä megarakennuksia
Kruunusillat on taloudellisesti kannattamaton hanke – Miksi Helsinki suunnittelee silti jättimäistä siltayhteyttä?
HS selvitti mielipiteitä jakavan hankkeen kannattavuutta.
KAUPUNKI 28.8.2016 2:00 Päivitetty: 28.8.2016 15:32
Lari Malmberg
HELSINGIN SANOMAT
BRUNNEN COMMUNICATIONS
Kruunusillat kulkisivat Hakaniemestä Korkeasaaren kautta Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Autoja silloille ei aiota päästää. Raitiovaunumatka keskustasta Kruunuvuorenrantaan kestäisi 15 minuuttia. Käyttäisivätkö jalankulkijat ja pyöräilijät siltoja myös talvisin?
Kuuntele
Tausta
Pystyykö Kruunusilloilla liikkumaan talvella?
KRUUNUSILLOILLE lupaillaan talvikunnossapitoa, mutta minkälaista liikkuminen todellisuudessa olisi lumessa ja pakkasessa?
”Uskon, että käyttöä on talvellakin. Talvi on nykyään niin vaatimaton ja luminen jakso lyhyt”, sanoo Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie.
Hän kuitenkin huomauttaa, että raitiovaunujen lisäksi silta tulee olemaan ennen kaikkea pyöräilijöiden käytössä.
”Kävellen matka on aika pitkä.”
Meri ja avonainen ympäristö ovat tuulen kannalta ongelmallinen yhdistelmä, joten silloille asennettaisiin tuulikaiteet.
”Tietenkin pyöräily on epämukavampaa tuulessa ja sateessa. Mutta harvoin meillä oikeasti on niin voimakkaita tuulia, ettei pyöräily olisi mahdollista”, Lapintie sanoo.
Kruunusiltoja varten tehtyjen ennusteiden mukaan Laajasalossa vuonna 2040 asuvat 38 500 ihmistä tekisivät keskimäärin 37 000 raitiovaunumatkaa päivässä. Siis 0,96 matkaa asukasta kohden.
Vuonna 2012 Helsingin seudulla tehtiin keskimäärin 0,8 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa yhtä asukasta kohden. Kruunusiltojen ennuste on siis keskiarvoa korkeampi.
Liikkumisselvitysten mukaan joukkoliikennevälineiden käyttö on kuitenkin kantakaupungissa selkeästi esikaupunkeja yleisempää.
TUOMIOPÄIVÄ vai suuri juhla? Helsinkiläisten mielipiteet vaihtelevat, mutta yksi asia on varmaa: kaupunginvaltuusto ratkaisee keskiviikkona, toteutetaanko Helsinkiin hanke, joka muuttaisi kaupungin ilmettä enemmän kuin mikään viime vuosikymmenten rakennushankkeista.
Kolmesta erillisestä sillasta koostuvien Kruunusiltojen hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että Helsingin eteläpuolelle rakennettaisiin tulevina vuosina lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys. Hakaniemestä Laajasalon Kruunuvuorenrantaan vievät sillat palvelisivat vain raitiovaunuja, pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Autoja niille ei päästettäisi.
HS selvitti mielipiteitä jakavan hankkeen kannattavuutta.
Mitä kustannuksista tiedetään?
Kruunusillat on valtava hanke. Siltojen ja raitiovaunuyhteyden rakentaminen maksaisi arviolta 259 miljoonaa euroa, ja päälle tulevat sadan miljoonan raitiovaunu- ja varikkoinvestoinnit. Näillä summilla remontoisi kymmeniä homekouluja.
Pitää myös muistaa, että suuret rakennushankkeet ylittävät usein budjettinsa. Esimerkiksi Länsimetron kustannusarvio on tuplaantunut. Periaatteessa maanpinnalle rakentaminen on maanalaista rakentamista ennakoitavampaa, mutta pitkissä projekteissa yllätyksiä tulee helposti. Sekään ei ole tavatonta, että julkisten hankkeiden kustannuksia arvioidaan alakanttiin hankkeen poliittisen hyväksynnän helpottamiseksi.
Ovatko Kruunusillat taloudellisesti kannattava hanke?
Eivät ole. Liikenneväylien kannattavuutta arvioidaan niin kutsutulla hyöty-kustannusanalyysillä. Siinä hankkeen hyötyjä ja kustannuksia verrataan vaihtoehtoisen hankkeeseen. Kruunusiltojen tapauksessa siltavaihtoehtoa verrataan siihen, että laajasalolaiset kulkisivat busseilla Herttoniemen metroasemalle.
Jos suunnitteilla olevan liikennehankkeen tuomat säästöt ovat kuluja suuremmat, on hyötykustannussuhde yli yhden ja projekti on kannattava. Kruunusillat-hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,7.
WSP FINLAND
Kolmesta erillisestä sillasta koostuvien Kruunusiltojen hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että Helsingin eteläpuolelle rakennettaisiin tulevina vuosina lähes kaksi kilometriä pitkä siltayhteys.
Miksi sillat halutaan silti rakentaa?
Koska kannattavuuslaskelmia tehdään lopulta vain päätöksenteon tausta-aineistoksi. Viime kädessä kysymys on poliittinen. Väkimäärän kasvaessa Helsingin kantakaupungin ruuhkat pahenevat, joten poliitikkojen pitää reagoida. Vaihtoehtoina on investoida valtavia summia joko henkilöautoliikenteen tarvitsemaan infraan tai joukkoliikenteen tarvitsemaan infraan.
Valtaosa poliitikoista ja virkamiehistä näyttää uskovan, että joukkoliikenteeseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen panostaminen on kaupungille kokonaisuutena kestävämpi strategia. Kaupunginhallituksessa Kruunusillat hyväksyttiin murskaäänin. Myös Kruunusiltojen autokielto johtuu kantakaupungin ruuhkaennusteista.
Toinen selitys löytyy kannattavuuslaskelmista itsestään. Hyöty-kustannusanalyysi on kuin demokratia: hyvä, mutta ei täydellinen työkalu. Hyöty-kustannusanalyysi mittaa muun muassa sitä, kuinka paljon säästöä syntyy, kun joukkoliikennettä tarvitsevien kansalaisten matka-aika lyhenee. Tämä on tärkeää, koska matka-ajan lyheneminen vapauttaa aikaa muualle, esimerkiksi tuottavaan työhön, kertoo liikenneviraston liikenne-ekonomisti Anton Goebel.
Mutta hyöty-kustannusanalyysi jättää ulkopuolelleen useita poliittisen päätöksenteon ja kansantalouden kannalta merkittäviä tekijöitä. Se ei huomioi esimerkiksi sitä, että raideliikenne nostaa Kruunusiltojen Laajasalon päähän rakenteilla olevan Kruunuvuoren asuinalueen tonttien hintaa ja kasvattaa näin kaupungin tuloja.
Laajasalon maanarvon teoreettinen arvonnousu on 124 miljoonaa euroa, mutta käytännössä Helsinki hyötyy huomattavasti vähemmän, koska 60 prosenttia tonteista luovutetaan sopuhintaan vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntotuotantoon.
Mitä vaihtoehtoja Helsingillä on?
Selvitettävänä on ollut muun muassa uuden metrolinjan kaivaminen meren ali kantakaupunkiin, köysirata ja bussilautta. Metroa suunnittelijat pitivät liian kalliina ja muita vaihtoehtoja hitaina ja tehottomina.
Periaatteessa helpoin ratkaisu olisi järjestää liikenne busseilla, mutta aiemmat poliittiset päätökset ovat ajaneet Helsingin puun ja kuoren väliin.
Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen ja muun ympäristön tiivistämisen vuoksi pelkästään Laajasaloon odotetaan lähivuosikymmeninä yli 20 000:ta uutta asukasta. Jos uusilla tulijoilla ei olisi raitiotieyhteyden kaltaista varteenotettavaa vaihtoehtoa, he alkaisivat kulkea busseilla Herttoniemen metroasemalle. Silloin metrovaunuista loppuisi tila, koska niitä lyhennetään länsimetroon hyväksyttyjen lyhyiden laitureiden vuoksi.
HSL:n liikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo, että yksi suunnittelun alkuvaiheessa kartoitettu vaihtoehto oli myös ajaa bussit suoraan Kruunuvuorenrannasta Hakaniemeen. Tämä vaatisi kuitenkin niin suuria infra- ja kalustoinvestointeja, että Kruunusillat-hankkeen hyöty-kustannuslaskelmakin kääntyisi juuri ja juuri kannattavaksi.
Infrainvestointien tarve johtuisi ruuhkista, joiden vuoksi Herttoniemen liikenneympyrän kohdalle pitäisi rakentaa satamiljoonaa euroa maksava tunneli. Busseja tarvittaisiin 90. Lisäksi ruuhkautuva Itäväylä tekisi Rädyn mukaan matkanteosta hidasta ja epävarmaa.
Keskituloisen verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä – ostovoima paranee 200 euroa
ILKKA AHTOKIVI
3 minuuttia sitten
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kilpailukykysopimuksen kattavuuden nouseminen yli 90 prosentin keventää lisää palkansaajien verotusta ensi vuonna.
Keskituloisen nettopalkan ostovoima paranee 0,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskituloisen palkansaajan ostovoiman kohentumista noin 200 eurolla ensi vuonna.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen lupaaman lisäporkkanan laukeamista hyvänä lisänä jo alun perin myönteiseen kevennyslinjaan.
– Hyvästä kevennyksestä tulee vielä vähän parempi. Nyt palkansaajien ostovoimanäkymä ensi vuodelle on jo aika lupaava äärimaltillisen palkkalinjan jatkumisesta huolimatta, Lehtinen sanoo.
Hän olettaa myös luvatun lisäkevennyksen kohdistuvan hallituksen kiky-linjauksen ja budjettiehdotuksen kevennysten mukaisesti kaikille palkansaajille.
Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen vero- ja maksumuutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan.
Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 0,8 prosenttia ja hintatason 1,0 prosenttia vuonna 2017.
Kunnilla taas kovat paineet nostaa veroprosenttiaan. Jääkö viivan alle nollatulos vai kasvaako verotus tästä huolimatta?
ILKKA AHTOKIVI
3 minuuttia sitten
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kilpailukykysopimuksen kattavuuden nouseminen yli 90 prosentin keventää lisää palkansaajien verotusta ensi vuonna.
Keskituloisen nettopalkan ostovoima paranee ensi vuonna 0,7 prosenttia.
(Clipart.com)
Keskituloisen nettopalkan ostovoima paranee 0,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskituloisen palkansaajan ostovoiman kohentumista noin 200 eurolla ensi vuonna.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen lupaaman lisäporkkanan laukeamista hyvänä lisänä jo alun perin myönteiseen kevennyslinjaan.
– Hyvästä kevennyksestä tulee vielä vähän parempi. Nyt palkansaajien ostovoimanäkymä ensi vuodelle on jo aika lupaava äärimaltillisen palkkalinjan jatkumisesta huolimatta, Lehtinen sanoo.
Hän olettaa myös luvatun lisäkevennyksen kohdistuvan hallituksen kiky-linjauksen ja budjettiehdotuksen kevennysten mukaisesti kaikille palkansaajille.
Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen vero- ja maksumuutosten lisäksi huomioitu arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan.
Laskelmassa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 0,8 prosenttia ja hintatason 1,0 prosenttia vuonna 2017.
Kunnilla taas kovat paineet nostaa veroprosenttiaan. Jääkö viivan alle nollatulos vai kasvaako verotus tästä huolimatta?
turska
Kenraali
Suurin syyllinen perseellään olevaan taloustilanteeseen on ilmiselvästi autoilija. Voi PRKL!
Yle: Peltipoliisista ei tullut kaivattua rahasampoa
Autoilijat ovat keventäneet kaasujalkaansa, eikä sakkoeuroja siksi kerry valtion kassaan ennakoidulla tavalla.
Hallituksen suunnittelema valtion kassan paikkaaminen rikesakkokertymän kasvattamisella ei toteudu, kertoo Yleisradio.
Ylen tietojen mukaan rikesakkokertymä on jäämässä 24-25 miljoonaan euroon, kun tavoite oli 38-45 miljoonaan euroa. Kasvua on ollut vain miljoona euroa vuoden takaisesta.
Ylen haastatteleman poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan autoilijat ovat keventäneet kaasujalkaansa niin, ettei sakkoja määrätä enää entiseen tahtiin.
Ylinopeudesta määrättäviä rikesakkoja korotettiin vuosi sitten 70-115 eurosta 140-200 euroon.
Ylen mukaan poliisissa pohditaan parhaillaan rikesakkorajan laskemista niin, että sakkoja määrättäisiin jatkossa 6-7 kilometrin ylinopeudesta, kun tähän asti 7 kilometrin ylinopeudesta on vielä annettu huomautus.
Samoin automaattisen liikennevalvonnan kameratolppia eli niin sanottuja peltipoliiseja lisätään niin, että vuodenvaihteessa niitä on noin 150, Yle kertoo. Määrässä on kasvua noin 60 tolpan verran.
Lähde: Yle
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2297865
Yle: Peltipoliisista ei tullut kaivattua rahasampoa
Autoilijat ovat keventäneet kaasujalkaansa, eikä sakkoeuroja siksi kerry valtion kassaan ennakoidulla tavalla.
Hallituksen suunnittelema valtion kassan paikkaaminen rikesakkokertymän kasvattamisella ei toteudu, kertoo Yleisradio.
Ylen tietojen mukaan rikesakkokertymä on jäämässä 24-25 miljoonaan euroon, kun tavoite oli 38-45 miljoonaan euroa. Kasvua on ollut vain miljoona euroa vuoden takaisesta.
Ylen haastatteleman poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan autoilijat ovat keventäneet kaasujalkaansa niin, ettei sakkoja määrätä enää entiseen tahtiin.
Ylinopeudesta määrättäviä rikesakkoja korotettiin vuosi sitten 70-115 eurosta 140-200 euroon.
Ylen mukaan poliisissa pohditaan parhaillaan rikesakkorajan laskemista niin, että sakkoja määrättäisiin jatkossa 6-7 kilometrin ylinopeudesta, kun tähän asti 7 kilometrin ylinopeudesta on vielä annettu huomautus.
Samoin automaattisen liikennevalvonnan kameratolppia eli niin sanottuja peltipoliiseja lisätään niin, että vuodenvaihteessa niitä on noin 150, Yle kertoo. Määrässä on kasvua noin 60 tolpan verran.
Lähde: Yle
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2297865
Bushmaster
Greatest Leader
Nyt kun autolijat ovat laskeneet nopeuksiaan niin se onkin huono juttu?
Herrojen pitää varmaan nostaa sakkoja ja alentaa sakotuskynnystä että PoHa:n keisarit saavat tienattua palkkansa...
turska
Kenraali
Nyt kun autolijat ovat laskeneet nopeuksiaan niin se onkin huono juttu?
Herrojen pitää varmaan nostaa sakkoja ja alentaa sakotuskynnystä että PoHa:n keisarit saavat tienattua palkkansa...
Tuomitsisivat nyt laakista rikoksentekovälineen valtiolle huutokaupattavaksi niin kertyisi niitä ropojakin kassaan. Liikenneturvallisuuden kanssa moisilla roskilla ei oo mitään tekemistä. Pikemminkin aiheuttavat vain vaaratilanteita koska ihmisten huomio on kiinnittynyt johonkin muualle kuin itse liikenteeseen. Jahka noita vielä hetken nostavat niin sitten hommaan myös laitteen autoon jolla riski joutua rysään vähenee huomattavasti.
Professori Timo Tervo: Kuljettajan huono ajotila vaarallisempi kuin ylinopeus
Geronimo
Ylipäällikkö
Ilman matusia olisi duunarin taakka kevyempi mutta lisää taakkaa matusista tulee duunarin niskaan kun vihervasemmisto voittaa seuraavat vaalit, kun matusille annettu raha ei ole keltään pois ja se mitättömyys on Suomalainen duunari, lapsi ja vanhus joka maksaa laskun matusten hyvinvoinnista.
Edellinen
Seuraava
Hallitus viimeistelee budjettia vaikeissa asetelmissa – ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavaillaan ”kevytleikkausta”
Virkamiesten toimenpide-ehdotuksissa olisi HS:n tietojen mukaan yhä palkansaajille karvaitakin ehdotuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tukea porrastamalla.
Teemu Luukka
HELSINGIN SANOMAT
Eeva Palojärvi
HELSINGIN SANOMAT
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.), ulkoministeri Timo Soini ja pääministeri Juha Sipilä osallistuivat eduskunnan täysistuntoon 1. heinäkuuta.
Kuuntele
HALLITUS viimeistelee ensi vuoden budjettiehdotusta ja työllisyyspakettia ristiriitaisissa asetelmissa.
Työllisyysasteen nosto ja työttömyyden nujertaminen vaatisivat keskiviikkona alkavassa kaksipäiväisessä budjettiriihessä kipeitäkin päätöksiä.
Poliittinen realismi ajaa hallitusta kuitenkin pehmenneltyihin päätöksiin.
Hallitus keskustelee työmarkkinajärjestöjen kanssa vielä tiistaina iltapäivällä.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiestyöryhmä julkistaa 17 kohdan työllisyyspakettinsa keskiviikkona juuri ennen budjettiriihtä.
VIRKAMIESTEN toimenpide-ehdotuksissa olisi HS:n tietojen mukaan yhä palkansaajille karvaitakin ehdotuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tukea porrastamalla.
Työryhmä aikoo ehdottaa myös työehtosopimuksia alittavia palkkoja erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsykynnyksen madaltamiseksi.
Tämä tarkoittaisi työllistämistä harjoittelijapalkalla, joka nostettaisiin tes-tasoiseksi palkkatuella.
TEM:n osastopäällikön Tuija Oivon johtama työryhmä on tehnyt työtään sivuilleen vilkuilematta ja ilman poliittisia pidikkeitä.
Työryhmän ehdotukset ovat olleet käytössä myös loppusuoran budjettivalmisteluissa viikonvaihteessa. Osa ehdotuksista, kuten tes-sopimukset alittavat palkat on aiheen herkkyyden vuoksi määrä ohjata suoraan erillistyöryhmään.
Esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta on HS:n tietojen mukaan myös loppusuoran neuvottelujen jäljiltä jäämässä ”kevytmalliksi”.
Työttömyysturvan kesto säilyisi ennallaan, mutta turvaa ryhdyttäisiin porrastamaan työttömän aktiivisuuden mukaan.
TYÖLLISTYMISHALUJA arvioitaisiin vastedes joka kolmas kuukausi. Jos työtön ei ole ollut aktiivinen, työttömyysturvasta leikataan kolme prosenttia. Arvio toistetaan 90 päivän välein. Malli on kopioitu Tanskasta ja sen on määrä tulla voimaan jo ensi vuoden alusta lähtien.
Ansiosidonnaisen kevytporrastuskin on tosin saanut nuivan vastaanoton ay-liikkeessä. Tes-sopimukset alittavista palkoista ay-liike ei halua edes keskustella, vaikka esitystä markkinoidaankin vetävästi ”uusi alku”-nimikkeellä.
Ehdotusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan käytöstä palkkatukeen vastustaa taas työnantajaleiri. EK:n mielestä se vääristää kilpailua. Siksi esitys on menossa jatkovalmisteluun kolmikantaan.
LISÄTEHOA työvoimapalveluihin hallitus aikoo saada ostamalla palveluja enemmän yksityisiltä tarjoajilta.
Nuorten työllistämistä hallitus aikoo avittaa ensi vuonna kädestä pitäen ja pienen lisärahoituksen turvin.
Lex Lindströmissä eli yli 60-vuotiaiden vaikeasti työllistettävien eläkearmahduksessa hallitus on HS:n tietojen mukaan lähellä yhteisymmärrystä.
Päivähoitomaksujen korotusten perumisesta hallitus on sen sijaan yhä erimielin
Edellinen
Seuraava
Hallitus viimeistelee budjettia vaikeissa asetelmissa – ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavaillaan ”kevytleikkausta”
Virkamiesten toimenpide-ehdotuksissa olisi HS:n tietojen mukaan yhä palkansaajille karvaitakin ehdotuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tukea porrastamalla.
Teemu Luukka
HELSINGIN SANOMAT
Eeva Palojärvi
HELSINGIN SANOMAT
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.), ulkoministeri Timo Soini ja pääministeri Juha Sipilä osallistuivat eduskunnan täysistuntoon 1. heinäkuuta.
Kuuntele
HALLITUS viimeistelee ensi vuoden budjettiehdotusta ja työllisyyspakettia ristiriitaisissa asetelmissa.
Työllisyysasteen nosto ja työttömyyden nujertaminen vaatisivat keskiviikkona alkavassa kaksipäiväisessä budjettiriihessä kipeitäkin päätöksiä.
Poliittinen realismi ajaa hallitusta kuitenkin pehmenneltyihin päätöksiin.
Hallitus keskustelee työmarkkinajärjestöjen kanssa vielä tiistaina iltapäivällä.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiestyöryhmä julkistaa 17 kohdan työllisyyspakettinsa keskiviikkona juuri ennen budjettiriihtä.
VIRKAMIESTEN toimenpide-ehdotuksissa olisi HS:n tietojen mukaan yhä palkansaajille karvaitakin ehdotuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tukea porrastamalla.
Työryhmä aikoo ehdottaa myös työehtosopimuksia alittavia palkkoja erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsykynnyksen madaltamiseksi.
Tämä tarkoittaisi työllistämistä harjoittelijapalkalla, joka nostettaisiin tes-tasoiseksi palkkatuella.
TEM:n osastopäällikön Tuija Oivon johtama työryhmä on tehnyt työtään sivuilleen vilkuilematta ja ilman poliittisia pidikkeitä.
Työryhmän ehdotukset ovat olleet käytössä myös loppusuoran budjettivalmisteluissa viikonvaihteessa. Osa ehdotuksista, kuten tes-sopimukset alittavat palkat on aiheen herkkyyden vuoksi määrä ohjata suoraan erillistyöryhmään.
Esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta on HS:n tietojen mukaan myös loppusuoran neuvottelujen jäljiltä jäämässä ”kevytmalliksi”.
Työttömyysturvan kesto säilyisi ennallaan, mutta turvaa ryhdyttäisiin porrastamaan työttömän aktiivisuuden mukaan.
TYÖLLISTYMISHALUJA arvioitaisiin vastedes joka kolmas kuukausi. Jos työtön ei ole ollut aktiivinen, työttömyysturvasta leikataan kolme prosenttia. Arvio toistetaan 90 päivän välein. Malli on kopioitu Tanskasta ja sen on määrä tulla voimaan jo ensi vuoden alusta lähtien.
Ansiosidonnaisen kevytporrastuskin on tosin saanut nuivan vastaanoton ay-liikkeessä. Tes-sopimukset alittavista palkoista ay-liike ei halua edes keskustella, vaikka esitystä markkinoidaankin vetävästi ”uusi alku”-nimikkeellä.
Ehdotusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan käytöstä palkkatukeen vastustaa taas työnantajaleiri. EK:n mielestä se vääristää kilpailua. Siksi esitys on menossa jatkovalmisteluun kolmikantaan.
LISÄTEHOA työvoimapalveluihin hallitus aikoo saada ostamalla palveluja enemmän yksityisiltä tarjoajilta.
Nuorten työllistämistä hallitus aikoo avittaa ensi vuonna kädestä pitäen ja pienen lisärahoituksen turvin.
Lex Lindströmissä eli yli 60-vuotiaiden vaikeasti työllistettävien eläkearmahduksessa hallitus on HS:n tietojen mukaan lähellä yhteisymmärrystä.
Päivähoitomaksujen korotusten perumisesta hallitus on sen sijaan yhä erimielin
Bushmaster
Greatest Leader
Ilman matusia olisi duunarin taakka kevyempi mutta lisää taakkaa matusista tulee duunarin niskaan kun vihervasemmisto voittaa seuraavat vaalit, kun matusille annettu raha ei ole keltään pois ja se mitättömyys on Suomalainen duunari, lapsi ja vanhus joka maksaa laskun matusten hyvinvoinnista.
Edellinen
Seuraava
Hallitus viimeistelee budjettia vaikeissa asetelmissa – ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavaillaan ”kevytleikkausta”
Virkamiesten toimenpide-ehdotuksissa olisi HS:n tietojen mukaan yhä palkansaajille karvaitakin ehdotuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tukea porrastamalla.
Teemu Luukka
HELSINGIN SANOMAT
Eeva Palojärvi
HELSINGIN SANOMAT
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.), ulkoministeri Timo Soini ja pääministeri Juha Sipilä osallistuivat eduskunnan täysistuntoon 1. heinäkuuta.
Kuuntele
HALLITUS viimeistelee ensi vuoden budjettiehdotusta ja työllisyyspakettia ristiriitaisissa asetelmissa.
Työllisyysasteen nosto ja työttömyyden nujertaminen vaatisivat keskiviikkona alkavassa kaksipäiväisessä budjettiriihessä kipeitäkin päätöksiä.
Poliittinen realismi ajaa hallitusta kuitenkin pehmenneltyihin päätöksiin.
Hallitus keskustelee työmarkkinajärjestöjen kanssa vielä tiistaina iltapäivällä.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiestyöryhmä julkistaa 17 kohdan työllisyyspakettinsa keskiviikkona juuri ennen budjettiriihtä.
VIRKAMIESTEN toimenpide-ehdotuksissa olisi HS:n tietojen mukaan yhä palkansaajille karvaitakin ehdotuksia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tukea porrastamalla.
Työryhmä aikoo ehdottaa myös työehtosopimuksia alittavia palkkoja erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsykynnyksen madaltamiseksi.
Tämä tarkoittaisi työllistämistä harjoittelijapalkalla, joka nostettaisiin tes-tasoiseksi palkkatuella.
TEM:n osastopäällikön Tuija Oivon johtama työryhmä on tehnyt työtään sivuilleen vilkuilematta ja ilman poliittisia pidikkeitä.
Työryhmän ehdotukset ovat olleet käytössä myös loppusuoran budjettivalmisteluissa viikonvaihteessa. Osa ehdotuksista, kuten tes-sopimukset alittavat palkat on aiheen herkkyyden vuoksi määrä ohjata suoraan erillistyöryhmään.
Esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta on HS:n tietojen mukaan myös loppusuoran neuvottelujen jäljiltä jäämässä ”kevytmalliksi”.
Työttömyysturvan kesto säilyisi ennallaan, mutta turvaa ryhdyttäisiin porrastamaan työttömän aktiivisuuden mukaan.
TYÖLLISTYMISHALUJA arvioitaisiin vastedes joka kolmas kuukausi. Jos työtön ei ole ollut aktiivinen, työttömyysturvasta leikataan kolme prosenttia. Arvio toistetaan 90 päivän välein. Malli on kopioitu Tanskasta ja sen on määrä tulla voimaan jo ensi vuoden alusta lähtien.
Ansiosidonnaisen kevytporrastuskin on tosin saanut nuivan vastaanoton ay-liikkeessä. Tes-sopimukset alittavista palkoista ay-liike ei halua edes keskustella, vaikka esitystä markkinoidaankin vetävästi ”uusi alku”-nimikkeellä.
Ehdotusta ansiosidonnaisen työttömyysturvan käytöstä palkkatukeen vastustaa taas työnantajaleiri. EK:n mielestä se vääristää kilpailua. Siksi esitys on menossa jatkovalmisteluun kolmikantaan.
LISÄTEHOA työvoimapalveluihin hallitus aikoo saada ostamalla palveluja enemmän yksityisiltä tarjoajilta.
Nuorten työllistämistä hallitus aikoo avittaa ensi vuonna kädestä pitäen ja pienen lisärahoituksen turvin.
Lex Lindströmissä eli yli 60-vuotiaiden vaikeasti työllistettävien eläkearmahduksessa hallitus on HS:n tietojen mukaan lähellä yhteisymmärrystä.
Päivähoitomaksujen korotusten perumisesta hallitus on sen sijaan yhä erimielin
Taakan päälle kansalle tuomaan helpotusta "maahanmuuton aiheuttamaan masennukseen" Guggenheimista koska matut ja keskustanoikeisto sosialaistikapitalistit niin tykkäävät absurdista realismitaiteesta
Umkhonto
Ylipäällikkö
En tiedä, onko tämä talouspropagandaa vai mitä mutta laitetaan nyt tänne kuitenkin:
Kotimaa 30.8.2016 klo 10:02
"Meiltä puuttuu kunnianhimoa" – Esimiesvalmentaja: Työelämä kyllästyttää suomalaisia
Esimiesvalmentaja Helka Pirisen mukaan suomalaisten osaamistaso ei ole niin kova kuin kuvitellaan. Työhön tarvittaisiin myös samanlaista intohimoa kuin vapaa-aikaan.
Kotimaa 30.8.2016 klo 10:02
"Meiltä puuttuu kunnianhimoa" – Esimiesvalmentaja: Työelämä kyllästyttää suomalaisia
Esimiesvalmentaja Helka Pirisen mukaan suomalaisten osaamistaso ei ole niin kova kuin kuvitellaan. Työhön tarvittaisiin myös samanlaista intohimoa kuin vapaa-aikaan.
10:43
Työelämän tutkija, esimiesvalmentaja Helka Pirinen kertoi aamu-tv:ssä, että hänen mukaansa suomalaista työelämää vaivaa kyllästyminen eli bored out, eikä niinkään loppuunpalaminen eli burnout. Video: Yle
Suomalaisten pitäisi olla kunnianhimoisempia ja pyrkiä antamaan kovempi panos työelämään, sanoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut tietokirjailija ja esimiesvalmentaja Helka Pirinen. Hänen mukaansa osa ihmisistä tekee paljon töitä, mutta mukaan mahtuu myös varovaisempi joukko.
Yksilötason kunnianhimon lisäksi suomalaisesta työelämästä puuttuu Pirisen mukaan yhteisöllisyyttä. Sen sijaan että asioita tehtäisiin yhdessä, töitä tehdään omissa poteroissa. Samalla Pirinen kuuluttaa napakamman esimiestyön perään.
– Sieltä pitäisi tulla draivia ja intohimoa työhön. Esimiehetkin ovat vähän omissa nurkissaan.
Kyllästyminen nakertaa työntekoa
Yksi iso selitys tilanteelle löytyy lamasta. Pirinen arvelee huonon taloudellisen tilanteen ja irtisanomisten johtaneen siihen, että ihmiset ovat jääneet paikoilleen, sillä he pelkäävät työpaikkansa puolesta. Samalla työelämään saatetaan olla kyllästyneitä.
– Aika paljon enemmän ollaan "bored-out" eli kyllästyneitä kuin "burn-out" eli uupuneita. Silloin tarvittaisiin sitä draivia ja onnistumisia.
Pirinen epäilee kyllästymisen johtuvan osittain siitä, että elämä vapaa-ajalla on usein viihteellistä ja kokemuksellista. Myös työhön kaivattaisiin samanlaista intohimoista otetta ja tekemisen meininkiä. Ristiriita töissä puurtamisen ja vapaa-ajan välillä on Pirisen mukaan suuri.
Erityisesti nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat Pirisen mukaan olleet suurempia. Hänen mukaansa rimaa olisi ehkä syytä hieman laskea. Samalla hän kutenkin korostaa työn merkityksellisyyden olevan nuorille erityisen tärkeää.
– Varmaan eri sukupolvilla on eri syitä sille, miksi kyllästyttää. Keski-ikäiset ehkä miettivät, että tässäkö tämä nyt oli. Ei voida vaihtaa työpaikkaa, koska on lama. Ollaan aika jumittuneita omiin töihin. Joku ehkä haluaisi vaihtaa uraa, mutta se ei ole niin helppoa.
Työelämään vaihdantatalouden piirteitä
Pirisen mukaan suomalaisten osaamistaso ei ole niin kova kuin kuvitellaan. Suurin osaamiseen vaikuttava tekijä on hänen mukaansa koulutus.
– Yritysten pitää antaa ihmisille mahdollisuus kouluttautua. Nykyään työnantajat eivät enää kouluta, vaan opiskelu pitää hoitaa itse.
Pirinen uskoo, että työn tekeminen muuttuu tulevaisuudessa radikaalisti ja erilaisten töiden tekeminen samanaikaisesti lisääntyy. Hänen mukaansa työelämä tulee saamaan myös vaihdantatalouden piirteitä.
– Työpaikkaa voi vaihtaa tai tehdä erityyppisiä töitä saman päivän aikana. Onko se sitten työn tekemisen Airbnb, että voi vaihtaa kaverin kanssa työpaikkaa ja tehdä jotain ihan toisenlaista työtä. Vakkarityöpaikkoja ei ole loputtomiin.
http://yle.fi/uutiset/meilta_puuttu...aja_tyoelama_kyllastyttaa_suomalaisia/9130105