Suomalainen talouspropaganda

http://yle.fi/uutiset/levy-yhtio_pu...impia_kuin_muualla__nain_posti_vastaa/9127155
Levy-yhtiö pulassa Suomen postimaksujen kanssa: Jopa tuplasti kalliimpia kuin muualla – näin Posti vastaa
LP-levyn lähettäminen ulkomaille maksaa Suomessa yli tuplasti enemmän kuin esimerkiksi Saksassa. Pienlevy-yhtiö Verdura Recordsin mukaan ulkomailta tulee todella paljon palautetta Suomen korkeista postimaksuista.

Onkohan postipaketin hinnalla mitään tekemistä myös postin johdon palkkauksella??? Saksan postia vertaillaan suomen postiin, niin olisi varmaan hyvä verrata pakettien määrää ja laitosten johdon palkkasummaakin??? Voipi olla, että meidän postin johdon palkkasumma/paketti on aikapaljon muhkeampi... :D
Hyvät veljet, kansakuntamme kerma, on hallituksessa ja johdossa. Koska olette muuten kuulleet, että valtionyhtiöiden tai valtiohallinto olisi leikannut omia palkkoja tai palkkioitaan, eikä olisi ensin potkittu muutamaa tuhatta tavisduunaria pihalle??? Ei tule heti mieleen.. :) Maan tapa, vai kuinka se olikaan?

Erään firnan johtaja kertoi miten he maksavat yhdestä kirje/paketti lähetyksestä saman kuin esim. Saksasta lähetetyt 3-4 lavallista tavaraa...kilpaile siinä sitten "Eu:n sisäisessä kaupassa"....
 
Nuoriso on paljon järkevämpi kuin punavihreiden 70 lukulainen dementiaryhmä ja kietäytyy maksamasta kaikkien juopottelevien ja pössyttelevien anarkoiden sossun luukulla elämistä ja matusetkin saavat joko lähteä töihin tai kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteä takaisin siinne mistä tulivat, kehitys näyttää oikein hyvältä.

http://yle.fi/uutiset/nuorten_arvot...__meilla_kasvaa_kovasydaminen_nuoriso/9130087

Nuorten arvot ja asenteet jyrkkenevät – ”Meillä kasvaa kovasydäminen nuoriso”

Taloudellinen taantuma kiristää kukkaron nyörien lisäksi nuorten arvomaailmaa. Asenteet kovenevat, kun omista perustarpeista joudutaan tinkimään. Kovasydämisten ryhmä kokee solidaarisuutta vain hyväosaisia kohtaan, mielipiteet muista jyrkentyvät samalla kun tasapainottelu oman elämän niukkuudessa nakertaa tasa-arvon ideaa.
 
Nuoriso on paljon järkevämpi kuin punavihreiden 70 lukulainen dementiaryhmä ja kietäytyy maksamasta kaikkien juopottelevien ja pössyttelevien anarkoiden sossun luukulla elämistä ja matusetkin saavat joko lähteä töihin tai kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteä takaisin siinne mistä tulivat, kehitys näyttää oikein hyvältä.

http://yle.fi/uutiset/nuorten_arvot...__meilla_kasvaa_kovasydaminen_nuoriso/9130087

Nuorten arvot ja asenteet jyrkkenevät – ”Meillä kasvaa kovasydäminen nuoriso”

Taloudellinen taantuma kiristää kukkaron nyörien lisäksi nuorten arvomaailmaa. Asenteet kovenevat, kun omista perustarpeista joudutaan tinkimään. Kovasydämisten ryhmä kokee solidaarisuutta vain hyväosaisia kohtaan, mielipiteet muista jyrkentyvät samalla kun tasapainottelu oman elämän niukkuudessa nakertaa tasa-arvon ideaa.

Olen vahvasti eri mieltä. Ei solidaarisuus koko kansaa kohtaan tarkoita mitään kommunismia. Viimeksi kun olin kertausharjoituksissa oli mielestäni juuri hyvä juttu, että eri elämänpoluilla olevat miehet (ja pari naista) harjoittelivat hyvässä hengessä puolustamaan yhteistä isänmaata. Mun mielestä 1939-1940 oli ehkä tältä kannalta parempi kuin 1918 johon nuo eriytyvät arvot johtavat. Isänmaa on kaikille, ei vain oman elämänsä veronkiertäjäsankareille tai ituhipeille. Mutta mä olenkin kai ökyrikas kun en ymmärrä nykyajan köyhiä ja työttömiä vastaan kohdistettua halveksuntaa. Ajat ovat vaan erilaiset kuin 1980-luvulla jolloin monesti työttömyys tai alityöllisyys oli oikeasti oma valinta.
 
  • Tykkää
Reactions: jak
Olen vahvasti eri mieltä. Ei solidaarisuus koko kansaa kohtaan tarkoita mitään kommunismia. Viimeksi kun olin kertausharjoituksissa oli mielestäni juuri hyvä juttu, että eri elämänpoluilla olevat miehet (ja pari naista) harjoittelivat hyvässä hengessä puolustamaan yhteistä isänmaata. Mun mielestä 1939-1940 oli ehkä tältä kannalta parempi kuin 1918 johon nuo eriytyvät arvot johtavat. Isänmaa on kaikille, ei vain oman elämänsä veronkiertäjäsankareille tai ituhipeille. Mutta mä olenkin kai ökyrikas kun en ymmärrä nykyajan köyhiä ja työttömiä vastaan kohdistettua halveksuntaa. Ajat ovat vaan erilaiset kuin 1980-luvulla jolloin monesti työttömyys tai alityöllisyys oli oikeasti oma valinta.

Asenteiden koveneminen ei välttämättä johdu mistään muusta kuin siitä että se on vastareaktio kaikenlaiselle humanisti leikeille jossa sormipystysä osoitetaan omaa hyvyyttään tämä voi olla yksi syy asenteiden kovenemiseen

Vasemmiston uusi puhetapa jossa kaikki köyhät leimataan valkoiseksi roskajoukoksi kun eivät hyväksy matutusta ja tuo termi White trash jota he käyttävät tarkoittaa nimenomaan köyhiä ja ovat halveksittavia, joten kohdista arvostelu punavihreille joiden asenteet ovat nuoret omaksuneet.

Jos kuuntelet Trumpin kannatajat ovat vasemmiston mielestä syrjäytyneitä, Brexit äänestäjät olivat syrjäytyneitä, Persut ovat syrjäytyneitä ja syrjätyneistä halveksittavassa muodossa ei puhu Kokoomuslaiset vaan nimenomaan punavihreät, tämän jälkeen mitä voit kansalaisilta odottaa?
 
Asenteiden koveneminen ei välttämättä johdu mistään muusta kuin siitä että se on vastareaktio kaikenlaiselle humanisti leikeille jossa sormipystysä osoitetaan omaa hyvyyttään tämä voi olla yksi syy asenteiden kovenemiseen

Vasemmiston uusi puhetapa jossa kaikki köyhät leimataan valkoiseksi roskajoukoksi kun eivät hyväksy matutusta ja tuo termi White trash jota he käyttävät tarkoittaa nimenomaan köyhiä ja ovat halveksittavia, joten kohdista arvostelu punavihreille joiden asenteet ovat nuoret omaksuneet.

Jos kuuntelet Trumpin kannatajat ovat vasemmiston mielestä syrjäytyneitä, Brexit äänestäjät olivat syrjäytyneitä, Persut ovat syrjäytyneitä ja syrjätyneistä halveksittavassa muodossa ei puhu Kokoomuslaiset vaan nimenomaan punavihreät, tämän jälkeen mitä voit kansalaisilta odottaa?

Vuonna 2015 julkaistussa Helven tutkimuksessa jo aiemmin havaittu uusliberalistisia kovia arvoja korostava ryhmä löytyi entistä vahvempana. Ryhmään kuuluvat olivat esimerkiksi sitä mieltä, ettei kuntien ja valtion verotuloista pitäisi jakaa parempiosaisilta huonompiosaisille

Nämäkö ovat siis vasemmistolaisia arvoja? Kyllä niitä puusilmiä löytyy niin oikealta, vasemmalta kuin keskeltä. Totta kai jos on päässä ideologiset silmälasit niin kaikki muut kuin omaa puoluetta äänestävät ovat väärässä. Heikommasta aineksesta puhuvat niin kokoomusnuoret samaan tapaan kuin vasemmistonuoret puhuvat paapovasti persuista.
 
Vuonna 2015 julkaistussa Helven tutkimuksessa jo aiemmin havaittu uusliberalistisia kovia arvoja korostava ryhmä löytyi entistä vahvempana. Ryhmään kuuluvat olivat esimerkiksi sitä mieltä, ettei kuntien ja valtion verotuloista pitäisi jakaa parempiosaisilta huonompiosaisille

Nämäkö ovat siis vasemmistolaisia arvoja? Kyllä niitä puusilmiä löytyy niin oikealta, vasemmalta kuin keskeltä. Totta kai jos on päässä ideologiset silmälasit niin kaikki muut kuin omaa puoluetta äänestävät ovat väärässä. Heikommasta aineksesta puhuvat niin kokoomusnuoret samaan tapaan kuin vasemmistonuoret puhuvat paapovasti persuista.

En ole Kokoomuslainen mutta jos vertaat kielenkäyttöä niin kumpi on mielestäsi loukkaavaa sosialistin puhe vaiko mainitsemasi kokomuslaisten, eli kumpi haukkuu kansalaisia ja kumpi ajaa ideologiaa haukkumatta?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_uu.shtml

Mikael Jungner tylyttää kansalaisia: Enemmistö hitaalla käyviä, kapeakatseisia tonttuilijoita

https://www.uusisuomi.fi/raha/163014-susanna-koski-sanoo-suoraan-tvssa-suuremmat-tuloerot-suomeen

Susanna Koski vaatii tv:ssä: ”Suuremmat tuloerot Suomeen

http://www.hs.fi/politiikka/a1389927129913

Lepomäki: Tuloerot saisivat kasvaa ja eläkeikä ylös
Stubbin tilalle eduskuntaan nousisi "kovia päätöksiä" ajava Elina Lepomäki
"Suomea vaivaa pöhötauti, nyt tarvitaan kovia päätöksiä"
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016090122248453_uu.shtml
Iltalehti selvitti valtio-omisteisten yhtiöiden johtajien jättipalkat.
Fortumin johtajalle 80 000 euroa kuukaudessa

  • Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on omassa sfäärissään, kun vertaillaan valtionyhtiöiden toimitusjohtajien kuukausipalkkoja.
  • Uuden rahapeliyhtiön toimitusjohtaja Olli Sarekoski sijoittuisi kohutulla 32 000 euron kuukausipalkallaan palkkavertailussa kuudenneksi.

Suomi nousuun, jeejeejee, suomi nousuun!!!! Näin me se tehdään, yhdessä, toiset pitää perää ja toiset vaan soutaa....
 
Välillä tulee mietittyä, että voiko joku ihminen olla yritykselle oikeasti noin arvokas? Tuottaako se niin paljon etua, että tuollaisia palkkoja kannattaa maksaa? Ymmärrän kyllä toimitusjohtajan tärkeyden yrityksen suunnan näyttäjänä mutta jotenkin tuo on vain tuntuu aika paljolta.
 
Välillä tulee mietittyä, että voiko joku ihminen olla yritykselle oikeasti noin arvokas? Tuottaako se niin paljon etua, että tuollaisia palkkoja kannattaa maksaa? Ymmärrän kyllä toimitusjohtajan tärkeyden yrityksen suunnan näyttäjänä mutta jotenkin tuo on vain tuntuu aika paljolta.

Ei tuo pääliköiden hinnoittelu ole kiinni heidän taidoistaan vaan kyse on ideologiasta, miksi luulet joidenkin puhuvan tuloerojen kasvun siunauksellisuudesta ja joidenkin hitaalla käyvistä kapeakatseisista tonntuilijoista?

Kummallakin on sama tavoite tuottaa eliitille mahdollisimman paljon hyvää ja saada aikaan köyhälistö ryhmä jolloin vähemmän rikaskin näyttää rikkaalta ja puheiden tarkoitus on vain pönkittää heidän valtaansa.

Heikommasta huolenpitäminen ei ole tällähetkellä muotia ja tosiasiassa kukaan ei vasemmalla tai oikealla aja huono osaisen asiaa, jokainen pyrkii asemaan päästyään kokoamaan mahdollisimman paljon hilloa, sosiaalista omatuntoa rauhoitellaan halaamalla puita, suojelemalla gorilloja tai delfiinejä, matusetkin on vain pisnes erityisesti Demareille.

Jos haluaa olla oikein myötätuntoinen köyhiä kohtaan silloin nämä eliitin kukkaset haukkuvat Brexit äänestäjät ja Trumpin nämä kun uhkaavat heidän rikastumistaan.
 
Ei tuo pääliköiden hinnoittelu ole kiinni heidän taidoistaan vaan kyse on ideologiasta, miksi luulet joidenkin puhuvan tuloerojen kasvun siunauksellisuudesta ja joidenkin hitaalla käyvistä kapeakatseisista tonntuilijoista?

Kummallakin on sama tavoite tuottaa eliitille mahdollisimman paljon hyvää ja saada aikaan köyhälistö ryhmä jolloin vähemmän rikaskin näyttää rikkaalta ja puheiden tarkoitus on vain pönkittää heidän valtaansa.

Heikommasta huolenpitäminen ei ole tällähetkellä muotia ja tosiasiassa kukaan ei vasemmalla tai oikealla aja huono osaisen asiaa, jokainen pyrkii asemaan päästyään kokoamaan mahdollisimman paljon hilloa, sosiaalista omatuntoa rauhoitellaan halaamalla puita, suojelemalla gorilloja tai delfiinejä, matusetkin on vain pisnes erityisesti Demareille.

Jos haluaa olla oikein myötätuntoinen köyhiä kohtaan silloin nämä eliitin kukkaset haukkuvat Brexit äänestäjät ja Trumpin nämä kun uhkaavat heidän rikastumistaan.

Olen monesta asiasta samaa mieltä. Yhteiskunnassa on meneillään, ja tulee tapahtumaan, iso mullistus teknologisen kehityksen myötä. Varallisuus uhkaa keskittyä harvoille ja tulonjakoa joudutaan miettimään uudestaan. Hyvinvoiva eliitti haluaa peluuttaa vähemmän tienaavia toisiaan vastaan. Toisaalta oikein visioita tulevaisuudesta ei ole kenelläkään. Frank Martela tiivisti näitä juttuja hyvin. Tosin vastaukset voivat löytyä populisteiltakin tai heiltä kutsutuilta.

http://www.tivi.fi/blogit/heratkaa-...an-ja-tekevat-harvoista-miljardooreja-6578449

Toisin sanoen, nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa automatisaation taloudelliset hyödyt valuvat harvalukuisen joukon taskuun, kun taas isoa osaa erityisesti vähänkoulutetusta työvoimasta uhkaa työttömyys. Jo nyt tämä kehityskulku on alkanut purkautua poliittiseen levottomuuteen ja protestipuolueiden suosion nousuun. Jos resurssien tasaisemmasta jaosta ei jollakin tavalla huolehdita, on vaarassa että demokraattinen yhteiskuntamme romahtaa populistisen protestiliikkeen kaapatessa vallan itselleen.

Miten sitten huolehditaan tasaisemmasta tulonjaosta ja siitä, että kaikilla on mielekästä tekemistä myös tulevaisuudessa?

Tähän Brynjolfssonilla ei ollut tarkkaa vastausta. Hän oli hyvin innostunut Suomen perustulokokeilusta ja sanoi että taloustieteiljät ympäri maailman seuraavat sitä äärimmäisen kiinnostuneena. Vaikuttaa siltä, että jonkinlainen perustulon tyyppinen järjestelmä on monen taloustieteilijän mielestä vääjäämätön ratkaisu, jos automatisaation myötä työpaikkojen massakatoaminen toden teolla realisoituu. Mutta tarkemmasta mallista ei kenelläkään tunnu olevan varmaa mielipidettä. Ylipäänsä sekä Brynjolfssonin puheen perusteella että seminaarin jälkeen muutaman taloustieteilijän kanssa asiasta keskustellessani syntyi kuva siitä, että iso osa taloustieteilijöitä tiedostaa käynnissä olevan murroksen perusteellisuuden. Mutta hyvin harvalla on esittää mitään kovinkaan perusteltuja näkemyksiä siitä, miten tähän murrokseen parhaiten reagoitaisiin talouden tai yhteiskunnan tasolla.
 
Olen monesta asiasta samaa mieltä. Yhteiskunnassa on meneillään, ja tulee tapahtumaan, iso mullistus teknologisen kehityksen myötä. Varallisuus uhkaa keskittyä harvoille ja tulonjakoa joudutaan miettimään uudestaan. Hyvinvoiva eliitti haluaa peluuttaa vähemmän tienaavia toisiaan vastaan. Toisaalta oikein visioita tulevaisuudesta ei ole kenelläkään. Frank Martela tiivisti näitä juttuja hyvin. Tosin vastaukset voivat löytyä populisteiltakin tai heiltä kutsutuilta.

http://www.tivi.fi/blogit/heratkaa-...an-ja-tekevat-harvoista-miljardooreja-6578449

Toisin sanoen, nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa automatisaation taloudelliset hyödyt valuvat harvalukuisen joukon taskuun, kun taas isoa osaa erityisesti vähänkoulutetusta työvoimasta uhkaa työttömyys. Jo nyt tämä kehityskulku on alkanut purkautua poliittiseen levottomuuteen ja protestipuolueiden suosion nousuun. Jos resurssien tasaisemmasta jaosta ei jollakin tavalla huolehdita, on vaarassa että demokraattinen yhteiskuntamme romahtaa populistisen protestiliikkeen kaapatessa vallan itselleen.

Miten sitten huolehditaan tasaisemmasta tulonjaosta ja siitä, että kaikilla on mielekästä tekemistä myös tulevaisuudessa?

Tähän Brynjolfssonilla ei ollut tarkkaa vastausta. Hän oli hyvin innostunut Suomen perustulokokeilusta ja sanoi että taloustieteiljät ympäri maailman seuraavat sitä äärimmäisen kiinnostuneena. Vaikuttaa siltä, että jonkinlainen perustulon tyyppinen järjestelmä on monen taloustieteilijän mielestä vääjäämätön ratkaisu, jos automatisaation myötä työpaikkojen massakatoaminen toden teolla realisoituu. Mutta tarkemmasta mallista ei kenelläkään tunnu olevan varmaa mielipidettä. Ylipäänsä sekä Brynjolfssonin puheen perusteella että seminaarin jälkeen muutaman taloustieteilijän kanssa asiasta keskustellessani syntyi kuva siitä, että iso osa taloustieteilijöitä tiedostaa käynnissä olevan murroksen perusteellisuuden. Mutta hyvin harvalla on esittää mitään kovinkaan perusteltuja näkemyksiä siitä, miten tähän murrokseen parhaiten reagoitaisiin talouden tai yhteiskunnan tasolla.

Kukahan on keksinyt protesti ja populistipuolue nimityksen? juuri samat ihmiset jotka hyötyvät nykymenosta ja eivät halua suurin surminkaan muutosta nykytilaan.
 
Hallitus julkisti budjettiesityksen. YLE uutisoi aiheesta otsikolla Hallitus teki 55,2 miljardin talousarvion. No, miten tähän reagoidaankaan vihervasemmistossa? YLE uutisoi: Vihreiden Niinistö: Yllätyksetön budjetti, leikkauslinja jatkuu ja Vasemmistoliiton Andersson: talousarvio lisää eriarvoisuutta. Kummatkin siis kritisoivat hallituksen leikkauksia.

Mutta näin maalaisjärjellä (vaikka olenkin kaupunkilainen) ajateltuna 55,2 miljardin talousarvio ei voi olla kovinkaan leikkauspitoinen, kun menoja kuitenkin on yli miljardi euroa enemmän kuin edellisessä talousarviossa (syyskuussa 2015 annettu talousarvio käsitti 54,09 miljardia).
 
Vaikka rakastankin rauhaa, silti tämä uutinen tuntuu hyvältä.

RAUHAN- JA IHMISOIKEUSJÄRJESTÖJEN RAHAT KOKONAAN POIS BUDJETISTA
KANSAN UUTISET2.9.2016 10.48 http://www.kansanuutiset.fi/artikke...eusjarjestojen-rahat-kokonaan-pois-budjetista

KOTIMAA
”Leikkausten varjossa valmistellaan Suomen kalleinta yksittäistä asekauppaa.”
Hallituksen ensi vuoden talousarviosta on poistettu kokonaan rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen valtionavut. Niiden ensi vuoden rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo käyttää siirtomäärärahoja, mutta rahoituksen taso ja valtion tuen jatko ensi vuoden jälkeen ovat vielä auki.

Järjestöjen mukaan avustusten leikkaaminen ei vakauta valtion taloutta, mutta toteutuessaan leikkausten vaikutus olisi dramaattinen niiden työhön.

Järjestöt katsovat leikkauksen olevan myös ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa. Kesäkuussa julkistetussa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteossa todetaan, että hallituksen tavoitteena on ”edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa”.

– Rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei onnistu yksinomaan valtion toimin. Valtion ohella tarvitaan näiden tavoitteiden puolesta toimivia kansalaisjärjestöjä sekä valtion taloudellista tukea järjestöille, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Sotilaalliseen puolustukseen aiotaan ensi vuonna käyttää runsaat 2,4 miljardia euroa.

ILMOITUS
– Mikäli edes promille näistä varoista – 2,4 miljoonaa euroa – käytettäisiin aseiden sijaan rauhantyöhön, se moninkertaistaisi rauhanjärjestöjen toimintamahdollisuudet, esittää Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.



Rauhanjärjestöt Joukkovoimaan
Rauhanjärjestöt osallistuvat omana osastonaan lauantaina 3.9. järjestettävään hallituksen leikkauspolitiikkaa kritisoivaan Joukkovoima-mielenosoitukseen, johon odotetaan tuhansia osallistujia.

Yhteisessä julkilausumassaan ne toteavat, että leikkausten varjossa valmistellaan Suomen kalleinta yksittäistä asekauppaa, Hornet-hävittäjien korvaamista. Julkisuudessa on puhuttu 5–10 miljardista eurosta, mutta uusien hävittäjien käyttökustannukset huomioon otettuna lopullinen lasku veronmaksajille voi olla jopa nelinkertainen.

Hävittäjien lisäksi valmistellaan useiden miljardien arvoista laivaston alushankintaa.

BUDJETTI
 
Yhteisessä julkilausumassaan ne toteavat, että leikkausten varjossa valmistellaan Suomen kalleinta yksittäistä asekauppaa, Hornet-hävittäjien korvaamista. Julkisuudessa on puhuttu 5–10 miljardista eurosta, mutta uusien hävittäjien käyttökustannukset huomioon otettuna lopullinen lasku veronmaksajille voi olla jopa nelinkertainen.

Hävittäjien lisäksi valmistellaan useiden miljardien arvoista laivaston alushankintaa.

Kuulostaa erikoiselta. Miljardien alushankintaa? En tiedä mitä ajatella tästä. Onko tuo nyt aivan järkevä rahareikä? Edes totta?
 

No näin mäkin ajattelen, itämeri on niin pieni lammikko, että ainoa paikka missä laivat on suojassa on perämeri ja jossain määrin saaristo. Itse näkisin mieluummin panostusta meritorjuntaohjuksiin ja ilmatorjuntaan, joilla pidetään rannikko ja ilmatila puhtaana vihulaisista + laivastolle pieni, vikkelä ja vmäinen iskukyky saaristossa.
 
Ja tohon iltsun artikkeliin liittyen ihan järjetöntä tässä maailman tilanteessa rakentaa jotain kapasiteettia toimia "kansainvälisissä tehtävissä". se juna meni jo.. Vuosituhannen vaihteen ajatusmaailmaa ja se virhe minkä monet muut on vieneet loppuun olisi täällä vielä käännettävissä.
 

Isompia joo. Mutta ei olennaisesti isompia kuin nykyisetkään.

Sanoisinpa jopa, että oletettujen uusien alusten koon merkityksen vaikutus maalina oloon verrattuna nykyisten alusten kokoon on aivan marginaalinen. 80m vs n.100m. Jos ohjus lukittuu miinalaivaan voi aivan perustellusti olettaa, että se olisi lukittunut myös parikymmentä metriä lyhyempään miinalaivaan.
 
Back
Top