Suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa

baikal kirjoitti:
Se nyt on siunauksellista mm. suomalaisten kannalta, että vastatuli "saadaan" kohdistaa vihamielistä hyökkääjää kohtaan, eikä tarvii mäiskiä täysin siviilien sekaan. Siinä vaiheessa, kun tilanne menee siihen, että joudutaan räiskyttämään kylissä ja kaupungeissa siviilien sekaan, silloin soisin suomalaisten häipyvän tuosta lävestä löttötuoheen.
Suomalais-Ruotsalaisten joukkojen "tulikuri" on ollut hyvää tähän asti ja toivottavasti myös tilanne jatkuu. Suomalaisten voimankäyttösäädökset ovat myös alueelle riittävät jotta itseää, naapuriaan ja paikallisviranomaisia voidaan puolustaa. Siis käytännössä takaisin voidaan ampua kaikella aseistuksella mitä miehillä on mukana kunhan kohde on tunnistettu "pahaksi pojaksi". Silmitön summittainen ampuminen ei onneksi kuulu kummankaan maan käytäntöihin vaan ampuminen on hallittua. Hyvänä esimerkkinä on swe-fin tukikohtaan hyökkääminen jolla joukot sidottiin kiiinni taisteluun kun päähyökkäys suunnattiin vankilaan. Tukikohta on keskellä kaupunkia siiviilirakennusten ympäröimänä jolloin joukot eivät voineet vastata tuleen. Toki jos vastapuoli olisi näyttäytynyt tarpeeksi pitkään niin hengestäänhän olisivat päässeet. Nyt kun ammutaan siviilirakennusten suojista niin huonohan sinne on ampua takaisin esim kranaattipistoolilla jolloin siviilitappioita tulee varmasti. Ei ne partasedät tyhmiä ole vaan tievät hyvinkin tarkkaan mitä tekevät.
Suomalaiset ovat tähän saakka menneet uskomattomalla onnella ja tuurilla mutta sekin loppuu aikanaan. Tähän astihan me ollaan selvinneet yhdellä kaatuneella ja muutamalla haavoittuneella vihollisten toimesta. Erilaisten onnettomukksien takia loukkaantuneita on sitten tullut jo kymmenkunta ellei enemmänkin. Toisaalta taas Ruotsalaisia on alueella ollut karkeasti aiemmin viisinkertanen määrä ja kaatuneitakin samassa suhteessa.
 
Ruotsalaisia tulitettiin taas Afganistanissa
Keskiviikko 20.10.2010 klo 08.15
Afganistanissa on tulitettu ruotsalaisia sotilaita.

Kukaan ei haavoittunut välikohtauksessa, joka sattui Darzabissa Pohjois-Afganistanissa eilen.

Ruotsalaiset olivat kouluttamassa afganistanilaisia sotilaita, kun ryhmää kohti alettiin ammuskella. Paikalle pyydettiin nopeasti taisteluhelikoptereita ja lentokoneita, jotka karkottivat hyökkääjät.

Ruotsalaiset eivät ampuneet kahakassa.

STT-TT
 
JSP kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Se nyt on siunauksellista mm. suomalaisten kannalta, että vastatuli "saadaan" kohdistaa vihamielistä hyökkääjää kohtaan, eikä tarvii mäiskiä täysin siviilien sekaan. Siinä vaiheessa, kun tilanne menee siihen, että joudutaan räiskyttämään kylissä ja kaupungeissa siviilien sekaan, silloin soisin suomalaisten häipyvän tuosta lävestä löttötuoheen.
Suomalais-Ruotsalaisten joukkojen "tulikuri" on ollut hyvää tähän asti ja toivottavasti myös tilanne jatkuu. Suomalaisten voimankäyttösäädökset ovat myös alueelle riittävät jotta itseää, naapuriaan ja paikallisviranomaisia voidaan puolustaa. Siis käytännössä takaisin voidaan ampua kaikella aseistuksella mitä miehillä on mukana kunhan kohde on tunnistettu "pahaksi pojaksi". Silmitön summittainen ampuminen ei onneksi kuulu kummankaan maan käytäntöihin vaan ampuminen on hallittua. Hyvänä esimerkkinä on swe-fin tukikohtaan hyökkääminen jolla joukot sidottiin kiiinni taisteluun kun päähyökkäys suunnattiin vankilaan. Tukikohta on keskellä kaupunkia siiviilirakennusten ympäröimänä jolloin joukot eivät voineet vastata tuleen. Toki jos vastapuoli olisi näyttäytynyt tarpeeksi pitkään niin hengestäänhän olisivat päässeet. Nyt kun ammutaan siviilirakennusten suojista niin huonohan sinne on ampua takaisin esim kranaattipistoolilla jolloin siviilitappioita tulee varmasti. Ei ne partasedät tyhmiä ole vaan tievät hyvinkin tarkkaan mitä tekevät.
Suomalaiset ovat tähän saakka menneet uskomattomalla onnella ja tuurilla mutta sekin loppuu aikanaan. Tähän astihan me ollaan selvinneet yhdellä kaatuneella ja muutamalla haavoittuneella vihollisten toimesta. Erilaisten onnettomukksien takia loukkaantuneita on sitten tullut jo kymmenkunta ellei enemmänkin. Toisaalta taas Ruotsalaisia on alueella ollut karkeasti aiemmin viisinkertanen määrä ja kaatuneitakin samassa suhteessa.

Sitä sanotaan, että tuurilla ja onnella mennään. Entäs jos meidän perushommelit onkin niin hyvin opittu ja hallitaan, että myös taidolla mennään? En vähättele tuuriakaan, mutta ilman kiistämätöntä taitoa tuuri loppuu nopeammin kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Yksi osa osaamista ja kulttuuriakin on tuo tulikuri ja sen pitäminen.

Sanoisin, että ensin mennään taidolla ja tuuriakin tarvitaan.
 
baikal kirjoitti:
JSP kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Se nyt on siunauksellista mm. suomalaisten kannalta, että vastatuli "saadaan" kohdistaa vihamielistä hyökkääjää kohtaan, eikä tarvii mäiskiä täysin siviilien sekaan. Siinä vaiheessa, kun tilanne menee siihen, että joudutaan räiskyttämään kylissä ja kaupungeissa siviilien sekaan, silloin soisin suomalaisten häipyvän tuosta lävestä löttötuoheen.
Suomalais-Ruotsalaisten joukkojen "tulikuri" on ollut hyvää tähän asti ja toivottavasti myös tilanne jatkuu. Suomalaisten voimankäyttösäädökset ovat myös alueelle riittävät jotta itseää, naapuriaan ja paikallisviranomaisia voidaan puolustaa. Siis käytännössä takaisin voidaan ampua kaikella aseistuksella mitä miehillä on mukana kunhan kohde on tunnistettu "pahaksi pojaksi". Silmitön summittainen ampuminen ei onneksi kuulu kummankaan maan käytäntöihin vaan ampuminen on hallittua. Hyvänä esimerkkinä on swe-fin tukikohtaan hyökkääminen jolla joukot sidottiin kiiinni taisteluun kun päähyökkäys suunnattiin vankilaan. Tukikohta on keskellä kaupunkia siiviilirakennusten ympäröimänä jolloin joukot eivät voineet vastata tuleen. Toki jos vastapuoli olisi näyttäytynyt tarpeeksi pitkään niin hengestäänhän olisivat päässeet. Nyt kun ammutaan siviilirakennusten suojista niin huonohan sinne on ampua takaisin esim kranaattipistoolilla jolloin siviilitappioita tulee varmasti. Ei ne partasedät tyhmiä ole vaan tievät hyvinkin tarkkaan mitä tekevät.
Suomalaiset ovat tähän saakka menneet uskomattomalla onnella ja tuurilla mutta sekin loppuu aikanaan. Tähän astihan me ollaan selvinneet yhdellä kaatuneella ja muutamalla haavoittuneella vihollisten toimesta. Erilaisten onnettomukksien takia loukkaantuneita on sitten tullut jo kymmenkunta ellei enemmänkin. Toisaalta taas Ruotsalaisia on alueella ollut karkeasti aiemmin viisinkertanen määrä ja kaatuneitakin samassa suhteessa.

Sitä sanotaan, että tuurilla ja onnella mennään. Entäs jos meidän perushommelit onkin niin hyvin opittu ja hallitaan, että myös taidolla mennään? En vähättele tuuriakaan, mutta ilman kiistämätöntä taitoa tuuri loppuu nopeammin kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Yksi osa osaamista ja kulttuuriakin on tuo tulikuri ja sen pitäminen.

Sanoisin, että ensin mennään taidolla ja tuuriakin tarvitaan.

Partasedät ovat tapelleet sukupolvia suunnilleen yhtäkyytiä....heidän taitojaan ja häikäilemättömyyttään en epäile ollenkaan.

(voi jessus tätä mun muokkauksenhallintaakin)
 
baikal kirjoitti:
Sitä sanotaan, että tuurilla ja onnella mennään. Entäs jos meidän perushommelit onkin niin hyvin opittu ja hallitaan, että myös taidolla mennään? En vähättele tuuriakaan, mutta ilman kiistämätöntä taitoa tuuri loppuu nopeammin kuin päinvastaisessa tapauksessa.
Sanotaan näin että kallistun tuon hyvän tuurin kannalle enneminkin kuin hyvien perustaitojen hallintaan. Suomalaisethan ovat ainakin omasta mielestään hyvin koulutettua ja osaavaista sakkia mutta kun sitä alkaa vertaamaan muihin alueella toimiviin maihin niin voi herätä erinäisiä ajatuksia.

Tässä hieman mietteitä Suomalaisten ja Ruottalaisten eroista kun mietitään niitä perushommeleita vaikka taistelutilannetta ajatellen.

Suomalaisten operatiivisten joukkojen selkärankana on aiemmin toiminut sotilastarkkailija ryhmät (MOT) joita on aluettu pikkuhiljaa vaihtamaan jääkärijoukkueeseen. Valtaosa Suomalaisista on kypsempää yli 30 vuotiasta reserviläistä joilla on aiemppaa kokemusta muista "rauhallisista" operaatiosta esim Kosovo. Henkilöstö on varusmieskoulutukseltaan laidasta laitaa esim merivoimien matruusia, viestimiestä, toimisto-Au:ta ja jne.. Toki mukaan mahtuu ihan perinteisiä jv-miehiä ja sissejä. Peruspointtina on kuitenkin se että näillä ei ole yhtenäistä varusmietaustaa eikä välttämättä edes jalkaväkikoulutusta. Osalla saattaa olla viimeisimmästä kertausharjoituksesta vuosia jopa yli kymmenen vuotta.
Tehtävään valintaan vaikuttaa suhteellisen paljon nykyinen ammatti eikä niinkään sotilaalliset perustaidot tai varusmieskoulutus.
Suomalaisten rotaatiokoulutus kestää karkeasti 3 viikkoa johon tarvittaessa lisätään viellä noin 10 päivän autokoulu. Tässä kolmessa viikossa sitten pitäisi henkilö kouluttaa omaan tehtäväänsä, uusiin varusteisiin, aseisiin ,tekniikoihin, taktiikoihin, kulttuuriin, lääkintään ja herra ties mihin kaikkeen. Osa koulutettavista ei ole nähnyt aiemmin esim M05 taisteluvarustusta, aimpointtia, taktista valoa, VV-2000 ja jne...
Urakka on siis aikamoinen jotta joukosta saataisiin perusasiat hyvin osaava ryhmä joka selviää vihollisen käsittelystä hengissä..
Nyt tähän on tulossa omasta mielestä selkeä parannus sillä alueelle on lähetetty varusmiespalveluksen yhdessä suorittaneita ja tätä tehtävää silmällä pitäen koulutettuja nuoria miehiä. Näistä on muodostettu mm. jääkärijoukkue joka pystyy toimimaan rutinoituneesti yksilöinä, taistelupareina, ryhmässä ja joukkueena. Valitettavasti heidän rotaatiokoulutus ei ole sen kummempi kuin muillakaan.
Tämä aihe herätti viimevuonna runsaasti keskustelua kun alueelle lähetettiin "lapsi sotilaita" hoitamaan hommia eikä usean mission vanhoja YK-faittereita. Valitettava tosiasia on että aika on ajanut vahojen YK-faitteri aikojen ohi reilusti ja nykyään kentälle tarvitaan täsmäkoulutuksen saanneita nuoria miehiä jotka on koulutettu omaan hommaansa hyvin (JV-koulutus).

Ruotsalaiset kasaavat vuorostaan rotaation yhdestä joukko-osastosta joka käsittääkseni valitsee henkilöstön aika pitkälle itse. Jääkärijoukkueilla tämä tarkoittaa sitä että ne on palvelleet pääasiassa koko varusmiespalveluksen yhdessä tai ainakin samassa joukko-osastossa. Mukaan toki mahtuu muita erikoiskoulutteuja henkilöitä jotka ovat sitten valittu erikseen. Nämä joukot ovat myös harjoitelleen pitkään yhdessä jolloin rutiinit ovat hiotuneet hyviksi.
Ruotsalaisten rotaatio koulutus kesti ainakin aiemmin 3kk jolloin henkilöt pystyttiin perehdyttämään tehtäviinsä, varusteisiinsa, aseitukseen, taktiikoihin, tekniikoihin ja jne... Ryhmässä ja joukkueessa toiminta oli myös hiottu toimivaksi toimialueen erikoisolosuhteisiin.
Nyt sitten herää kysymys että kuinka hyvin Suomalaisten perustaidot ja tiedot ovat oikeasti hanskassa?
 
Sen verran mitä olen toiminut SKVJ-nuorison kanssa niin voin kyllä allekirjoittaa JSP:n näkemyksen porukan soveltuvuudesta perusmosuritouhuun. Toisella kädellä annostelen kyllä isolla kauhalla hyvää enemmän elämänkokemusta omaavien heppujen lähettämisestä rauhanturvatehtäviin (sanavalintaa korostettu). Clue piilee mielestäni tehtävätyypeissä... Afganistanissa ollaan aika syvässä vedessä suhteessa perinteiseen "uuden alun rakentamiseen".
 
Hyvä hyvä JOKO. Näin se pitääkin paloitella väitteet ja uskomukset, myytit ja vohinat. Moni asia tuntuu toiselta, kun sen muuttaa matikaksi.

Toki pitää ja matikka astuu kuvaan kun ammutaan tarpeeksi tietynlaiselle alueelle tietynlaisilla aseiseilla. Tämänkaltaisia tappiomalleja on tehty jo varmaan 1900-luvun alusta lähtien.

Mutta pointti noissa mun jutuissa ei ollut se onko aiheutettu tappioita ja minkä verran vaan tuoda esiin se, että kahinointiin ja asistukseen nähden on sinisilmäistä olettaa etteikö mitään olisi tapahtunut vaikka siitä ei ole viralliselta taholta hiiskuttu sanaakaan.

edit: typoja
 
RDF kirjoitti:
Hyvä hyvä JOKO. Näin se pitääkin paloitella väitteet ja uskomukset, myytit ja vohinat. Moni asia tuntuu toiselta, kun sen muuttaa matikaksi.

Toki pitää ja matikka astuu kuvaan kun ammutaan tarpeeksi tietynlaiselle alueelle teitnylaisilla aseiseilla. Tämänkaltiasia tappioamlleja on tehty jo varmaan 1900-luvuna alusta lähtien.

Mutta pointti noissa mun jutuissa ei ollut se onko aiheutettu tappioita ja minkä verran vaan tuoda esiin se, että kahinointiin ja sesitukseen nähden on sinisilmäistä olettaa etteikö itään olisi tapahtunut vaikka siitä ei ole viralliselta taholta hiiskuttu sanaakaan.

Totta varmasti. Onhan se selvää, että kun ammutaan kovilla ja suunnilleenkaan kohti niin kyllä siinä voi jälkeä tulla, puolin ja toisin. Suomessa tätä ei helposti nosteta threadille...voisi jonkin verran kärsiä kansansuosio tällä operaatiolla, jos alettaisiin esitellä repaleiksi ammuttuja pahiksia.
 
No tuskinpa kärsisi; enempi varmaan päinvastoin. Tällä hetkellähän saa helposti sellaisen kuvan, että kaverit ovat siellä lähinnä nyrkkeilysäkkeinä.
 
vm78 kirjoitti:
No tuskinpa kärsisi; enempi varmaan päinvastoin. Tällä hetkellähän saa helposti sellaisen kuvan, että kaverit ovat siellä lähinnä nyrkkeilysäkkeinä.

Tuokin on totta ja ei varmaankaan hirveän hyvä asia pidemmän päälle. Hyökkääjä saa lisää pontta kun vastatoimenpiteet näin median välityksellä seurattuna vaikuttavat melko lieviltä. Ammutaan takaisin ja lähdetään paikalta.

Tosin moni on tähän toiminmalliin kiitollinen, varsinkin moni paikan päällä oleva ja sen ymmärtää hyvin.
 
JSP kirjoitti:
Sanotaan näin että kallistun tuon hyvän tuurin kannalle enneminkin kuin hyvien perustaitojen hallintaan.

Itse sanoisin että eniten tuossa vaikuttaa yksinkertaisesti se, että suomalaisia on esim. ruotsalaisia huomattavasti vähemmän operatiivisissa tehtävissä. Jos aikaisemmin on ollut se vajaa 10 mot-ryhmää plus cpt/lähisuojaryhmiä(?), joilla työt on tainnut olla pääsääntöisesti operatiivista, niin kyllähän siinä on pienempi todennäköisyys tulla tappioita, kuin ruotsalaisilla joita on se noin 500 ukkoa.

Noissa kohdin olen kyllä osittain samaa mieltä, että tuommoiseen kovempaan operaatioon ei välttämättä ole semmoinen henkilöstörakenne paras, jossa operatiivisen joukon runko koostuu vanhemmista "fasseista". En tosin ole senkään kannalla, että koko porukka pitää olla pelkästään juuri edellisenä kesänä kotiutuneita vielä missiolla käymättömiä frdf-jannuja, kummassakin mallissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Hyvä tietämys käytettävästä kalustosta, aseista sekä toimintamalleista on kyllä erittäin positiivinen asia, mutta tuota en pidä mitenkään suurena etuna, että joukko on aikaisemmin palvellut varusmiehenä samassa paikassa. Melkein sanoisin että se on pieni haitta, kun muistelee sitä omaa valmiusjoukkoaikaa vertaisjohtamisineen sekä "toisten muroihin kusemisineen". Jos esim. r-johtaja on sama henkilö, joka on ollut vertainen varusmiehenä, niin siinä helposti tulee sitä "mitään ei tehdä, ellei suoraan tulla käskemään" -toimintaa. Ja kun kuulee juttuja tuoreilta valmiusjoukkolaisilta, niin homma tuntuu olevan edelleen samanlaista. Kosovossa meitä oli joukkueessa erittäin sekalainen joukko, mutta silti se "hitsaantui" todella nopeasti tiiviiksi ja yhtenäiseksi joukoksi, joka sai hyviä tuloksiakin aikaan.

Paras olisi mielestäni semmoinen, että pääsääntöisesti suositaan edelleen valinnoissa niitä tuoreita (hyvin palvelleita) fyrdyffejä, jotka ei vielä missiolla ole käynyt, mutta mukaan otettaisiin myös vähän kokeneempia. Esim. ryhmänjohtajat, raivaajat, sekä ajoneuvohommia osaavat. Tällä hetkellä tuo rekrytointi tuntuu olevan semmoista, että kaikki toimintavalmiudessa olevat tuoreet frdf-jannut työnnetään missiolle, oli sillä se vm-palvelus mennyt sitten miten tahansa. Esim. on tullut vastaan frdf-porukkaa, joilla on tyydyttävä/tyydyttävä arvosana sotilaspassissa (ja sen ikävä kyllä myös huomasi että kovin "särmästä" henkilöstä ei ollut kyse). Jos vm-palveluksessa ei kovin paljon ole homma napannut, niin kyllä siinä pitäisi siirtää kaveri sivuun ja ottaa sieltä reservistä joku paremmin palvellut ehkä myös aikaisempaa kriha-kokemusta omaava henkilö tilalle, vaikka ei olekkaan juuri intistä kotiutunut. Varsinkin nyt kun reservissä on todella paljon porukkaa "jonossa".

Tätä mieltä oli myös ne juuri kotiutuneet valmiusjoukkolaiset, joita omassa joukkueessa oli viime missiolla suurinosa. Ja olivat myös sitä mieltä, että ne "vähemmät särmät" tapaukset omasta saapumiserästä olisi voinut jättää kutsumatta siihen rotaatioon.
 
Pasi ei suojaa Afganistan-joukkoja isolta pommilta
21.10.2010 5:30
HELSINGIN SANOMAT

Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Pasi ei aina suojaa sisällä olevia sotilaita tienvarsipommeilta. Tästä tuli muistutus viime lauantaina, kun ruotsalainen rauhanturvaaja kuoli tienvarsipommin räjähtäessä Afganistanissa. Sotilas istui Pasin etupenkillä.

Edellisen kerran Pasi ajoi tienvarsipommiin runsas vuosi sitten, jolloin kaksi virolaista sotilasta kuoli.

Pasi on alun perin suunniteltu antamaan suojaa vain kivääritulelta ja sirpaleilta. Panssarointia on lisätty, mutta sitä ei voi lisätä loputtomasti, jottei ajoneuvosta tule painava ja hidas.

"Kun riittävästi panee räjähdysainetta, ei siitä mikään panssarivaunu selviä, oli se sitten Pasi tai taisteluvaunu", sanoo Rauhanturvaajaliiton koulutuspäällikkö Heikki Pietilä.

Tienvarsipommien tyypit ovat vaihdelleet kanistereihin pakatuista parin kilon räjähteistä useisiin yhteen liitettyihin tykistökranaatteihin.

Everstiluutnantti Esko Pukari maavoimien materiaalilaitokselta kehuu, että Pasi täyttää korkeat kansainväliset vaatimukset:

"Tästä huolimatta ajoneuvo yksin, oli se sitten rakennettu miten tahansa, ei voi taata sataprosenttista turvallisuutta."

Panssari-Sisu eli Pasi on käytössä useissa maissa. Perusvarustettu vaunu painaa 13 tonnia. Suomeen hankittu taistelupanssarivaunu Leopard painaa yli neljä kertaa enemmän.


Aiheesta enemmän torstain Helsingin Sanomista.
 
JOKO kirjoitti:
Paseihin ei ilmeisesti ole vielä osuttu singolla?

Eipä ilmeisesti, meinaan olisi noi luettavat uutiset tuolloin aikalailla erilaisia kuin mitä ovat tällä hetkellä.
 
mursu kirjoitti:
JSP kirjoitti:
Sanotaan näin että kallistun tuon hyvän tuurin kannalle enneminkin kuin hyvien perustaitojen hallintaan.

Itse sanoisin että eniten tuossa vaikuttaa yksinkertaisesti se, että suomalaisia on esim. ruotsalaisia huomattavasti vähemmän operatiivisissa tehtävissä. Jos aikaisemmin on ollut se vajaa 10 mot-ryhmää plus cpt/lähisuojaryhmiä(?), joilla työt on tainnut olla pääsääntöisesti operatiivista, niin kyllähän siinä on pienempi todennäköisyys tulla tappioita, kuin ruotsalaisilla joita on se noin 500 ukkoa.

Lisäksi ruostalaisilla on paremmin agressiiviseen toimintaymäristöön soveltuvaa kalustoa kuten CV-vaunuja, eli ainakin minun näkemykseni mukaan nämä joukot ottaa vastaan ne riskialtiimmat tehtävät sekä yhteissä operaatioissa varmaan toimivat kärjessä ja laukaisevat ne väijyt.
 
Mikä on tuo neliskulmainen levy rauhanturvaajan rinnalla?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EUn+taisteluosastojen+kokoaminen+vaikeuksissa/1135261134190

Ilmeisesti kyseessä on jonkinlainen keraaminen lisälevy, jonka tarkoitus on suojata kaulaa ja ylempää rintakehää?

Näyttää melko monimutkaiselta ja hankalalta viritykseltä, varsinkin jos pitää vetääv naama turpeeseen.
 
Tämän päivän 45 minuutissa oli pieni pätkä suomalaisista eod-henkilöistä, jotka olivat koulutuksessa ensi talven afganistanin rotaatiota varten.
 
"Tältä näyttää Pasi tienvarsipommin jäljiltä"


12664522_ul.jpg


http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010110912664368_ul.shtml

edit: ei nyt suoraan suomalaisiin liity, mutta en nyt uuttakaan keskustelua viitsinyt tehdä
 
mursu kirjoitti:
"Tältä näyttää Pasi tienvarsipommin jäljiltä"


12664522_ul.jpg


http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010110912664368_ul.shtml

edit: ei nyt suoraan suomalaisiin liity, mutta en nyt uuttakaan keskustelua viitsinyt tehdä

Runko on yllättävän ehjän näköinen, kun huomioi ripustusten kariseen kokonaan kahden etummaisen akselin osalta. Mistä kohtaa moottorista tuleva akseli kulkee rungon läpi? Voiko edessä tapahtuva räjähdys runnoa moottorilta tulevan akselin rungon sisälle ja sen seurauksena rikkoa vaihdelaatikon ja moottorin?
 
Back
Top