Suomen energiapoliittiset ratkaisut

Kyllä viime vuosikymmentenkin päätöksistä mutta edellinen hallitus tuhosi useita täysin toimivia hiilivoimaloita joita voitaisiin ajaa nyt eikä tarvitsisi maksaa euroluokan kWh hintoja.. Putlerin pikku apurit nauttivat silti laajojen kansankerrosten suursuosiota vaikka hieroivat paskan kannattajiensa naamoihin taas kerran :facepalm:

Odotan nykyhallitukselta RATKAISUJA asiaan.

Ohisalo.jpg


https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6456bc19-5f69-468d-ba1a-73c34280a87b

Kuukauden sähkölasku yhdessä päivässä – Näin suuri on sähkölämmitteisen omakotitaloasujan lasku​

Motivan johtava asiantuntija toteaa Suomen sähköjärjestelmän olevan aivan äärirajoilla.

"– Nyt ollaan siinä hetkessä, mitä viime talvena pelättiin. Meidän sähköjärjestelmä on aivan äärirajoilla, Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski toteaa.
...
"Suur-Uskin mukaan viime talvena suomalaiset tuntuivat olevan enemmän huolissaan sähkön riittävyydestä kuin tänä talvena. Hän pohtii, että mahdollinen kasvanut huolettomuus voi perustua kasvaneeseen sähkön tuontiin ja lisääntyneeseen omavaraisuuteen Olkiluodon voimalan ja tuulisähkön tuotannon myötä."
...
Nyt meidän järjestelmä ei kestä yhtään vikaa missään. ei laitoksiin, ei siirtoyhteyksiin eikä muualle. Siksi sähkön säästösuositukset koskevat ihan meitä kaikkia."
 
Viimeksi muokattu:
En ole vakuuttunut tästä. Ruotsissa nyt 2 / 16GW käytössä, Norjassa vastaavaa 1/5GW Eikä Tanskakaan mitään huippuja tuota 3/7GW.


Edit. Tuulet nyt vain ei mene kivasti meidän sähköverkon tarpeiden mukaan.
Usko mihin uskot, itse uskon aluehintoihin. Tuulivoima tarjotaan aina lähes 0-hintaisena kun sen tuotetaan "ilmaiseksi" tuulella ja vähäinenkin määrä vaikuttaa sitten siten että kallis öljy/kaasu/kivihiilivoima tippuu yleensä ulos jos ei ole huippukulutusta. Nyt Suomi on oma saareke jossa ei ole riittävästi sähköä. Tästä voi vielä ihmetellä lisää, eli 15:00 aluehinnat Suomen aikaan:
1704462772903.png

Sähkön pörssihinta on kiikkerä koska markkina on liian pieni stabiiliin hintaan. Joten se 0-hintainen tuulivoima keikauttaa hinnan alas jos on ylitarjontaa tuotannossa. Kulutushuipun aikaan tuossa naapurissa siis 60-200eur/MWh. Aurora-linjat menee juurikin tuonne Norjan 59eur/MWh alueen suuntaan. Joten jos Ely ei olisi tökkinyt sitä viittä vuotta 2017-2022 niin täällä olisi ollut ihan toinen tilanne jo monta vuotta.

Niitä 1000EUR/MWh tarjoajia ei ole montaa mutta jos joudutaan niihin turvautumaan niin kaikki saa saman hinnan. Tuolta löytyy kaikenkarvaista varavoimadiiseliä, esim. sairaaloiden varavoimalat. Vattenfall noita osteli vuosituhannen alussa. Määrät on todella pieniä, puhutaan sadoista megawateista yhteensä mutta jos ne pääsee markkinoille niin sitten kaikki kärsii. Joten se pieni tuulivoimalisä blokkaa nuo ulos ja tekee dramaattisia sille pörssihinnalle.

Kannattaa aidosti tutustua siihen miten se sähkönhinta määräytyy. Nämä huippuhinnat ovat juuri rahastajien aikaansaannoksia ja pelaavat marginaalisella tuotantomäärällä. Osta joku 500kW diiseligenis, liitä verkkoon ja tarjoa jatkuvasti 1000eur/MWh. Kyllä se sieltä napsahtaa muutaman kerran vuoteen nykymenolla. Pääset sitten määrittämään koko Suomen aluehinnan. Maksavat käytettynä luokkaa kymppitonnin eli olisi kuolettanut itsensä yhdessä päivässä. Seuraava osuma olisikin jo puhdasta voittoa.
 
Mie tein näin kerrostalo asukkina radikaalin päätöksen, pakkasesta tavarat parvekkeelle ja aamulla klo 6.00 pääkytkimestä virrat pois koko asunnosta, eipähän minun rahoja energia yhtiöt tänään saa, olen siis pörssisähkön käyttäjä. Nyt vain odotellaan että pahin huippu menee ohin. Tabletissa viellä riittää virtaa ja varavirtapankissa on lisää.
 
Täällä siirtohinta 1,4 c/KWh yösähkö ja 3,2 c/KWh päiväsähkö.

Kuulostaa siltä, että siellä Kuopion suunnalla ristiinsubventoidaan kaukolämmön hintaa. Voi olla, että kilpailuviranomaisten pitäisi penkoa hinnoittelua. Hyvä jos pelittää sinulle. 👍
Savon Voima rokottaa haja-asutusalueella siirrosta 15 senttiä/kWh.
Hyvä tuota jonkun olisi penkoa.
 
Usko mihin uskot, itse uskon aluehintoihin.

Siis, et usko verkkoyhtiön dataan kun se on ristiriidassa mielipiteidesi kanssa?

Soita sinne, turhaa minulle vastailet.

Edit. Väitit, että Pohjoismaat on riittävän suuri alue, jotta jossain tuulee. Ei pitänyt paikkaansa tuolla ajan hetkellä eli voidaan siirtyä asiasta eteenpäin. Muuhun viestissä en ottanut kantaa. Tai tokihan se pitää paikkaansa, että jossain aina tuulee, mutta ei ne myllyt aina silti jossain pukkaa kunnolla tehoa verkkoon. Siksi nuo myllyt vaatii sitä varastointia, vaikka olisi yhteiset markkinat pohjoisessa ja hyvät siirtolinjan.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt olisi hyvä viikonloppuna kysellä kaikilta tuulivoimauskovaisilta, että kuinka paljon niitä tuulivoimaloita tarvitaan lisää, jotta tämän kaltaiset hirmuhinnat vältetään jatkossa? Voi olla hiljaista vastauksen suhteen.
 
Savon Voima ja Kuopion Energia ovat kuntien omistamia yhtiöitä. Omistajat odottavat tiettyä tuloutusta ja Savon Voimalla hirmumäärät kaapelia pitkin pitäjiä ilmajohdoilla /asiakas. Eli infraa paljon suhteessa volyymiin. Sehän sitä kallistaa.
Näkyy olleen vuonna 2023 valtakunnan kolmanneksi kallein siirto+perusmaksu, Savon Voima Verkko Oy.

Minulla oli vuoden vaihteeseen asti erittäin halpa kiinteähintainen soppari. Siirto maksoi kolme kertaa sen minkä energia.

Kiinteällä jatkan, alle 8 senttiä/kwh.
 
Nyt olisi hyvä viikonloppuna kysellä kaikilta tuulivoimauskovaisilta, että kuinka paljon niitä tuulivoimaloita tarvitaan lisää, jotta tämän kaltaiset hirmuhinnat vältetään jatkossa? Voi olla hiljaista vastauksen suhteen.
Energiayhtiöt investoivat rahojaan johonkin tuotantomuotoon, tuulivoima on ollut suurin kasvaja päättyneellä vuosikymmenellä, kaiketi jatkavat samalla linjalla tällä vuosikymmenellä, ei ainakaan massiivisia muutoksia ole näköpiirissä. Kovin hyvin ei käynyt poliitikkojen suhmuroivien Fortumin investointien kanssa ja viimeisin ydinvoimala myöhästyi yli vuosikymmenen.

Enemmän peräänkuulutan sitä, mihin tuotantomuotoon pitäisi investoida, mille paikkakunnille niitä tulee/saa rakentaa jos ei tuulivoimaan ja mitä se saa maksaa, katsotaan sen jälkeen onko suunnitelmat realistisia?

Jos nykyisellään yhtiöt investoivat valitsemaansa tuotantomuotoon vapaaehtoisesti ja maanomistajat luovuttavat alueen mielestään riittävää korvausta vastaan siihen käyttöön niin miten se muutetaan joksikin toiseksi? Miten?
 
Tuo synkronointikompensaattori Kalajoelle on mielenkiintoinen hanke monestakin syystä. Lieneekö palstalla tietoa aiheesta ja asiasta, kun useampikin kysymys askarruttaa.

Ensiksi tuo kysymys, että kuka maksaa? Tämä ensimmäinen tahtikone ilmeisesti rahoitetaan ainakin suurimmaksi osaksi veronmaksajien pussista: Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kolmelle Fingridin kantaverkkohankkeelle Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista RRF-rahoitusta yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Rahoitusta saaneet hankkeet ovat Espoon Hepokorven sähköasemainvestointi yhteensä 13,72 miljoonaa euroa, Kalajoen synkronikompensointihanke yhteensä 8 miljoonaa euroa sekä useisiin eri sijainteihin toteutettava rinnakkaiskompensointihanke yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.
https://www.fingrid.fi/ajankohtaist...rkkohankkeille-25-miljoonaa-euroa-rahoitusta/

Mutta kattaako tuo 8milj.€ koko hankkeen? En löytänyt tähän varmuutta.

Toisekseen tahtikoneen ideanahan on, että pyöritetään isoa massaa matkien isojen voimaloiden generaattoreja, mutta kompensaattorissa ei ole sitä voimalaa, vaan massaa pyöritetään verkkovirralla. Kiinnostaisi tietää paljonko sähköä tahtikoneen pyörittämiseen kuluu eli paljonko sen käyttäminen maksaa?

Ja jälleen, että kuka maksaa? Ilmeisesti Fingrid sisällyttää sen perimäänsä kantaverkkomaksuun? Eli silloin kaikki sähkönkäyttäjät (ja tuottajat?) osallistuvat kustannuksiin. En ole toistaiseksi löytänyt viitteitä siitä, että kustannukset maksatettaisiin nimenomaan tuuli- ja aurinkosähkön tuottajilta, joiden vuoksi synkronointikompensaattori rakennetaan. Korjatkaa jos olen väärässä.

Sitten vielä kiinnostaisi kovasti kuinka monta tälläistä tahtikonetta joudutaan rakentamaan? En ole löytänyt arviota. Tietysti mitä enemmän pieniä tasasuuntaajalla verkkoon yhteydessä olevia voimaloita rakennetaan, niin sitä epävakaammaksi verkon stabiilius käy. Ja toisaalta mitä useampia Hanasaaria ym. isoja voimaloita suljetaan, niin sitä vähemmän on verkon vakauttajia. Jossakin ennustelussa oli niinkin, että tulevaisuudessa CHP-tuotanto loppuu kokonaan, joten niitä isoja generaattoreja hiljenee tasaiseen tahtiin tulevaisuudessa. Oma lukunsa lienee suunnitteilla olevat jättimäiset merituulipuistot; eikö niiltä tuleva sähkö tuodakin mantereelle tasavirtana? Eli eikös tämä tuo valtavan haasteen sähköverkon stabiiliuden ylläpidolle?
Kertokaas tietävät. Voisiko tuollaiset Wärtsilän Moottori-generaattori yhdistelmät tehdä samaa ja ja samalla parantaa huoltovarmuutta ripoteltuna.

toinen kysymys: eikö Fingridin pitäisi käyttää synkronointikompensaattoria (sähkömoottori) jonkinlaiseen pumppuasemaan jolla saadaan halpaa sähköä (tuulimyllyt päällä).
Ymmärsinkö että kun tulee- sähkö on halpaa-inertiaa tarvitaan- nyt vaan pyöritetään tyhjää moottoria (eikä pumppuasema-sähkövarastointia)?
 
Enemmän peräänkuulutan sitä, mihin tuotantomuotoon pitäisi investoida, mille paikkakunnille niitä tulee/saa rakentaa jos ei tuulivoimaan ja mitä se saa maksaa, katsotaan sen jälkeen onko suunnitelmat realistisia?

Jos nykyisellään yhtiöt investoivat valitsemaansa tuotantomuotoon vapaaehtoisesti ja maanomistajat luovuttavat alueen mielestään riittävää korvausta vastaan siihen käyttöön niin miten se muutetaan joksikin toiseksi? Miten?

Kyllähän noita ydinvoimahankkeita torpattiin poliittisilla päätöksillä. Jos sen lopettaa, niin silläkin saralla tulee etenemää.

Mutta kyllä tuulivoidaloiden rakentajilta voisi edellyttää jotain suunnitelmia ja käytännön ratkaisuja näihin säätöongelmiin. Jossain kohtaa tulee raja vastaan kun meillä ei ole hirveästi jäljellä näitä lauhdelaitoksia joita voidaan ajaa alas (joka oli se mainostettu hyvä juttu) ja vesivoimaa ei tule lisää. Ehkä seuraavaksi ajetaan kombilaitoksia ylos-alas ja lämmitetään kaukolämpövesi lämpöpumpuilla.

(taulukko on jo vanhentunut)
 

Liitteet

  • Taulukosa.JPG
    Taulukosa.JPG
    57.3 KB · Luettu: 7
Tuleeko ton päälle vielä joku perusmaksu/kk ?

Itsellä 35A pääsulakekoolla perusmaksu 67€/kk ja siirto 4.92 senttiä päivällä ja 3senttiä yöllä. Ihanaisen CARUNAN alueella.
Nonnih, nyt tuli vaidettua yleissiirtoon ja hinta: perusmaksu tippui. 50€/kk ja siirto 5,07 senttiä kokoajan. Ihan turhaan ollut yösiirto.Tulee siinä säästöä pikkasen:p
 
Itselläni on 7.8 sentin sopimus ja kyllä se pitkässä juoksussa on halvempaa kuin pörssi. Kesällä joo pörssi ajaa ohi, mut harvoin pakkasella kun sitä sähköä oikeasti kuluu on alle 10 senttiä pörssihinta.
Alle 8 senttiä on kyllä poikkeuksellisen hyvä hinta; jossain välissähän niitä hintoja tarkastetaan kyllä vaikka olisi kiinteähintainen.

Mutta kiinteähintainen sähkösopimus on kuin asuntolainen korkokatto: hyvä silloin jos korot nousevat korkeiksi, mutta pitkässä juoksussa pankki voittaa koska asiakas maksaa enemmän silloin kun korot ovat normaalilla tasolla.
 
Kyllähän noita ydinvoimahankkeita torpattiin poliittisilla päätöksillä. Jos sen lopettaa, niin silläkin saralla tulee etenemää.

Mutta kyllä tuulivoidaloiden rakentajilta voisi edellyttää jotain suunnitelmia ja käytännön ratkaisuja näihin säätöongelmiin. Jossain kohtaa tulee raja vastaan kun meillä ei ole hirveästi näitä jäljellä näitä lauhdelaitoksia joita voidaan ajaa alas ja vesivoimaa ei tule lisää. Ehkä seuraavaksi ajetaan kombilaitoksia ylos-alas ja lämmitetään kaukolämpövesi lämpöpumpuilla.

(taulukko on jo vanhentunut)

Eikös usein ole esitetty säätöön pumppuvoimalaitoksia, akkuja (tuulivoima yhtiöt investoivat itse), vedyn tuotantoa syömään ylikapasiteetin ja kaukolämmitykseen toimisi ihan vastus tai lämpöpumppu öisin jos veteen voi varastoida energiaa päivän kulutuksen verran.





Ehkä näissä ei vielä ole sitä volyymia mitä tarvittaisiin, mutta onko kukaan vaatinut sellaista? Mikäli odotetaan varastojen syntyvän täysin markkinaehtoisesti niin saattaa kestää pitkään, koska osa hyötyy suuresti isosta hinnan heilunnasta.
 
Kannattaa aidosti tutustua siihen miten se sähkönhinta määräytyy. Nämä huippuhinnat ovat juuri rahastajien aikaansaannoksia ja pelaavat marginaalisella tuotantomäärällä. Osta joku 500kW diiseligenis, liitä verkkoon ja tarjoa jatkuvasti 1000eur/MWh. Kyllä se sieltä napsahtaa muutaman kerran vuoteen nykymenolla. Pääset sitten määrittämään koko Suomen aluehinnan. Maksavat käytettynä luokkaa kymppitonnin eli olisi kuolettanut itsensä yhdessä päivässä. Seuraava osuma olisikin jo puhdasta voittoa.
Toisaalta jos tällaisia toimijoita alkaa ilmestymään markkinoille suuremmissa määrin, niin jossain välissä osan on kai pakko laskea hintaa jos haluavat saada sähkönsä kaupaksi. Jolloin nämä eivät enää nosta hintaa niin paljoa, mutta tuovat kuitenkin verkkoon lisää kapasiteettia silloin kun sille on kysyntää. En oikein usko, että tämä hinnoittelumekanismi on ongelma. Tuo pörssi on pyörinyt taustalla jo pitkään ennen tätä nykyistä "kriisiä".

Voin olla väärässä, mutta uskoisin että tämä tulee ratkeamaan pitkälti ihan markkinaehtoisesti ajan myötä. Sähkölle on varmasti tulevaisuudessakin tarvetta silloinkin kun ei tuule, ja niille jotka sitä pystyvät tuolloin tarjoamaan järkevällä hinnalla on luvassa ihan mukavia voittoja. Kuten sanottua, niin mihinkään takavuosien 5 snt hintoihin tuskin palataan inflaation ja halvan Venäläisen energian tuonnin loppumisen takia.
 
Ehkä näissä ei vielä ole sitä volyymia mitä tarvittaisiin, mutta onko kukaan vaatinut sellaista? Mikäli odotetaan varastojen syntyvän täysin markkinaehtoisesti niin saattaa kestää pitkään, koska osa hyötyy suuresti isosta hinnan heilunnasta.

Eipä niiden tosiaan kannata niitä rakentaa, koska se on lisäkustannus.

Nuo mitä linkattiin on pikkuisia. Esim. Helenin 5MW ja 10MWh. Yksi tuulivoimala voi parhaimmillaan tuottaa sen 10MW. Carunalla 1MW tai "Jopa 15MW". Ilmattarella on sentään 25MW ja 50MWh Puhutaan GW tehoista, jotka pitäisi jonnekin tulevaisuudessa varastoida. Mutta on nuo ihan hyvää PR:ää.

Pumppuvoimaloita varten pitäisi olla korkeuseroja. Vedyllä on huono hyötysuhde.

Eli se realistinen on lämpöpumppu kaukolämpöön. Jolloin siis ajetaan osa vanhasta kapasiteetista alas. Mutta, jos tilanne on kuin nyt, niin sitten pitää olla todella isot lämpövarastot. Ei ole ilmaista sekään. Siksi tätä järjestelmää pitäisi katsoa kokonaisuutena, eikä yhtenä voimalana. Ja tehdä sitten päätökset. Nythän katsotaan yhden voimalan hintaa ja tuottoja ja unohdetaan nämä lisäkustannukset (ja todennäköisesti työnnetään ne tulevaisuudessa yhteiskunnan maksettavaksi).

Edit. heitin ulkomuistista tehot väärin.

Tämä minua tässä vain rassaa, jos ne itse korjaa tai jotenkin väistää nämä, niin siitä vain rakentamaan.
 
Eipä niiden tosiaan kannata niitä rakentaa, koska se on lisäkustannus.

Nuo mitä linkattiin on pikkuisia. Esim. Helenin 5MW ja 10MWh. Yksi tuulivoimala voi parhaimmillaan tuottaa sen 10MW. Carunalla 1MW tai "Jopa 15MW". Ilmattarella on sentään 25MW ja 50MWh Puhutaan GW tehoista, jotka pitäisi jonnekin tulevaisuudessa varastoida. Mutta on nuo ihan hyvää PR:ää.

Pumppuvoimaloita varten pitäisi olla korkeuseroja. Vedyllä on huono hyötysuhde.

Eli se realistinen on lämpöpumppu kaukolämpöön. Jolloin siis ajetaan osa vanhasta kapasiteetista alas. Mutta, jos tilanne on kuin nyt, niin sitten pitää olla todella isot lämpövarastot. Ei ole ilmaista sekään. Siksi tätä järjeselmää pitäisi katsoa kokonaisuutena, eikä yhtenä voimalana. Ja tehdä sitten päätökset. Nythän katsotaan yhden voimalan hintaa ja tuottoja ja unohdetaan nämä lisäkustannukset (ja todennäköisesti työnnetään ne tulevaisuudessa yhteiskunnan maksettavaksi).

Edit. heitin ulkomuistista tehot väärin.
Siksipä sanoinkin, että on turha odottaa energiajärjestelmältä sellaisia kyvykkyyksiä joita kukaan ei ole siltä vaatinut tai vaatimassa, ne eivät synny tyhjästä vaan pitää tietoisesti rakentaa tai investoida johonkin muuhun tuotantomuotoon joka on paremmin säätyvä.

Joku kritisoi, että kun energia viedään maasta ulos niin se viedään halvalla, noinhan tilanne esimerkiksi Norjalla on ollut aina. Siksi pitää myös suunnitella se energian käyttö joustavaksi, ei pelkästään tuotanto jotta voidaan itse käyttää mahdollisimman hyvin kaikki se Suomessa luotu energia, vaikka siihen vetyynkin huonolla hyötysuhteella mieluummin kuin vientiin, jonka jälkeen joku muu tekee siitä vetyä huonolla hyötysuhteella.
 
Tuleeko ton päälle vielä joku perusmaksu/kk ?

Itsellä 35A pääsulakekoolla perusmaksu 67€/kk ja siirto 4.92 senttiä päivällä ja 3senttiä yöllä. Ihanaisen CARUNAN alueella.
Tuossa on kaikki mitä siirtolaskuun kuuluu mukana. Laskin, että 15 senttiä/kWh.

Tilastoja eri yhtiöiden siirron hinnoittelusta.
Tilastossa tyyppitalo, kalleimmalla siirto yli 1200 euroa/v, halvimmalla 400 euroa/v. Sähkön käyttö 18.000 kwh/h.
 

Liitteet

  • Omakotiliitto_tyyppitalon_sahkonsiirto_2023 (1).pdf
    364.3 KB · Luettu: 14
Viimeksi muokattu:
Back
Top