Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

Soldierblue kirjoitti:
Joo mutta veli @adam7 kirjoitti että "väitti että ruotsalaiset saattavat katsoa Amosta uudelleen, kun saavat uutta rahoitusta kasaan#
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos vaakakupissa on toisaalta kotimaan työllisyyden tukeminen, ja toisella puolella aito maavoimien kehitys, on Ruotsi lähihistoriassa lähes aina vetänyt kotiinpäin. Eikä se mitenkään väärin ole, Bkanistakin saivat maailmanennätyksiä tehtailevan viritelmän vaikka kokonaistuotanto oli muistaakseni pienempi kuin TelaK 91 (2s5) hankinta Suomeen.

Kotimaisien työtuntien näkökulmasta amos on ehkä Suomelle parempi. Ruotsin maavoimien kokonaissuorituskyvyn näkökulmasta tämä hankinta on kuitenkin mielestäni pitkälti se ja sama, kun maan koko epäsuora arsenaali vastaa yläkanttiin arvioituna ehkä yksittäistä venäläisprikaatia, jos niillekkään löytyy sodanajan tarpeisiin edes tarpeeksi a-tarviketta. Hankintoja ja joukkotuotantoa pitäisi siellä nostaa sen verran rajusti ettei kukaan poliitikko uskalla lähitulevaisuudessa k. narusta vetää kun suurempiakin poliittisia ongelmia on joiden ratkominen voi viedä ääniä alta.
 
Täytyy sanoa, että en ole hetkeen lukenut huonommasta hankintapäätöksestä! Montakohan markkaa "säästettiin"? Ei varmaan olisi nuolen maalaaminen maksanut kuin markan, mutta nyt maksettiin sitten kymmenien miljoonien markkojen koneella...

:facepalm::facepalm::facepalm:

  • 1. heinäkuuta 1998 Koelentokeskuksen Hawkin HW-324 moottori sammui Pälkäneellä. Syynä oli polttoainejärjestelmän asennusvirhe (Suomessa tehty edullisempi suodatin oli väärin päin. Alkuperäisessä oli nuoli miten päin suodatin pitäisi asentaa). Koneen ohjaaja ja koelentomekaanikko pelastautuivat heittoistuimilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://fi.wikipedia.org/wiki/BAE_Systems_Hawk#Suomessa
 
Huhta kirjoitti:
Täytyy sanoa, että en ole hetkeen lukenut huonommasta hankintapäätöksestä! Montakohan markkaa "säästettiin"? Ei varmaan olisi nuolen maalaaminen maksanut kuin markan, mutta nyt maksettiin sitten kymmenien miljoonien markkojen koneella...

:facepalm::facepalm::facepalm:

https://fi.wikipedia.org/wiki/BAE_Systems_Hawk#Suomessa
Klikkaa laajentaaksesi...

Itseasiassa muistelen nähneeni noista kuvia ja että alkuperäisessä oli osa jonka tarkoituksena oli tehdä mahdottomaksi suodattimen väärinpäin asentamisen. Lisäksi väärinpäin asennuksen ei olisi pitänyt olla vaarallista, koska sen olisi estänyt poltoaineen pääsyn moottorille kokonaan. Nyt vaan se suodatin oltiin asennettu huonosti ja polttoaine pääsi moottorille nähtävästikin suodattimen ohi. Lennon aikana suodatin sitten napsahti kohdalleen estäen polttoaineen saannin.
 
SJ kirjoitti:
Itseasiassa muistelen nähneeni noista kuvia ja että alkuperäisessä oli osa jonka tarkoituksena oli tehdä mahdottomaksi suodattimen väärinpäin asentamisen. Lisäksi väärinpäin asennuksen ei olisi pitänyt olla vaarallista, koska sen olisi estänyt poltoaineen pääsyn moottorille kokonaan. Nyt vaan se suodatin oltiin asennettu huonosti ja polttoaine pääsi moottorille nähtävästikin suodattimen ohi. Lennon aikana suodatin sitten napsahti kohdalleen estäen polttoaineen saannin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikein muistat eli kaikkitietävä wikipedia ei tässä(kään) ole oikeassa. Suomalaiset "yksinkertaisti" rakennetta ja teki sen symmetriseksi. Halvensi tietysti hintaa lisää eikä väärinpäin asennuksen pitänyt mahdollistaa moottorin käynnistymistä. Nyt vaan yhteensattumien kasautuma kuten usein lento-onnettomuuksissa...
 
Minkälaista aseistusta noihin Tuuli ilmatyynyaluksiin suunniteltiin? En netistä löytänyt pikaisella googletuksella.
 
Meritorjuntaohjukset ja niiden vaihtoasekuormana PM04 sekä syvyyspommit. Umkhonto oli tarkoitus tulla ilmatorjuntaan.

Protoaluksella testattiin ainoastaan miinojen ja syvyyspommien pudotuksia
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Hämeenlinna lienee vanhin tiedetty epäonnistuminen puolustukseen käytetyillä rahoilla. Ei kai koko linnaa ole kertaakaan käytetty taistelussa.

Näilläkin rahoilla olisi saanut talvisotaan vaikka PST-tykkejä
Klikkaa laajentaaksesi...
Yllättävän vähän on myös käyty keskustelua siitä, miksei ylijäämä sergeitä käytetty kun linnan ilmapuolustusta suunniteltiin.

Nostoväkeä olisi kyllä ollut useamman patterin tarpeisiin.:D
 
setämies kirjoitti:
Yllättävän vähän on myös käyty keskustelua siitä, miksei ylijäämä sergeitä käytetty kun linnan ilmapuolustusta suunniteltiin.

Nostoväkeä olisi kyllä ollut useamman patterin tarpeisiin.:D
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi puhua menneessä muodossa? Voidaan edelleen käyttää! Itse asiassa mahtava idea kriisiaikaa silmälläpitäen.

Hämeen linna voisi toimi Kanta-Hämeen Paikallispataljoonan Esikunta- ja Viestikomppanian kriisiajan tukikohtana. Sinne voisi varastoida ruokaa ja vettä pitkääkin piiritystä ajatellen. Voisiko linnan torneihin valmistella asemat esim. 4 x Sergeille? Mitä muuta aseistusta linnan muureille saataisiin? Maxim-kk:t voitaisiin saada joihinkin ampuma-aukkoihin muurissa. 120mm KRH asemiin linnan sisäpihalle? Muurilla partioiville vartiomiehille Kes tai Apilas linnan pst-aseistuksena ja Stinger-miehet Sergein tukena. Kuinka syvä vallihauta siellä on? Sitä täytyisi ehkä laajentaa niin, ettei sen yli pääsisi tela- tai pyöräajoneuvoilla.
 
setämies kirjoitti:
Yllättävän vähän on myös käyty keskustelua siitä, miksei ylijäämä sergeitä käytetty kun linnan ilmapuolustusta suunniteltiin.

Nostoväkeä olisi kyllä ollut useamman patterin tarpeisiin.:D
Klikkaa laajentaaksesi...

Linnan nostoväki voitaisiin varustaa maastopuvuilla m62. Jotka voitaisiin työllistämistöillä käsitellä niin että niiden käyttäjät eivät loistaisi pimeätähtäimissä. Tai niin että kaikki puolustajat näyttäisivät Birger Jaarlin haamuilta
 
Viimeksi muokattu:
Iso-Mursu kirjoitti:
Aivan. Mutta silti kyseinen linna ei ole osallistunut koskaan Idästä tulevan hyökkäyksen torjuntaan.

Ihan selkeä virhe PV:n edeltäjältä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuolloin linnan perustamisaikoihin Hämeessä oli sen verran heikko keskusvalta, että kaikenlaiset yksityiset toimijat asemiehineen puuhastelivat melko pitkälle mitä halusivat ilman, että Tukholmasta käsin olisi siihen kunnolla pystytty puuttumaan. Eli siis linna oli ihan tarpeellinen jo kotimaisia uhkia vastaan varustautumiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
ajs178 kirjoitti:
Miksi puhua menneessä muodossa? Voidaan edelleen käyttää! Itse asiassa mahtava idea kriisiaikaa silmälläpitäen.

Hämeen linna voisi toimi Kanta-Hämeen Paikallispataljoonan Esikunta- ja Viestikomppanian kriisiajan tukikohtana. Sinne voisi varastoida ruokaa ja vettä pitkääkin piiritystä ajatellen. Voisiko linnan torneihin valmistella asemat esim. 4 x Sergeille? Mitä muuta aseistusta linnan muureille saataisiin? Maxim-kk:t voitaisiin saada joihinkin ampuma-aukkoihin muurissa. 120mm KRH asemiin linnan sisäpihalle? Muurilla partioiville vartiomiehille Kes tai Apilas linnan pst-aseistuksena ja Stinger-miehet Sergein tukena. Kuinka syvä vallihauta siellä on? Sitä täytyisi ehkä laajentaa niin, ettei sen yli pääsisi tela- tai pyöräajoneuvoilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vallihautaa kannattaa laajentaa riittävästi että saadaan mahtumaan sisävesilaivaston yksiköitä esim. rynnäkkökajakkilaivue. Toki talvella olisi käyttöä tällä foorumilla mainitulle jäänmurtajallekin.
 
Huhta kirjoitti:
Täytyy sanoa, että en ole hetkeen lukenut huonommasta hankintapäätöksestä! Montakohan markkaa "säästettiin"? Ei varmaan olisi nuolen maalaaminen maksanut kuin markan, mutta nyt maksettiin sitten kymmenien miljoonien markkojen koneella...

:facepalm::facepalm::facepalm:



https://fi.wikipedia.org/wiki/BAE_Systems_Hawk#Suomessa
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuoli olisi pitänyt laittaa joo, mutta jos oikein muistan niin aikoinaan oli uutisissa maininta etttä "varaosa" suodatin maksoi murtoosan. Olisiko ollut jopa niin että alkuperäinen oli10000 markkaa ja kotimainen alle tuhat markkaa? (yritin etsiä vanhoja uutisia mutta mitään hintaa en löytänyt, eli hinnat muistista ja todennäköiseti pahasti väärässä) . Eli ideana hyvä, mutta toteutus ontui pahemman kerran.

Onko kellään tietoa minkäläinen kulutustavara tuo on. Joka lennon jälkeen? 10h, 50h,100h, 500h?
 
Passi kirjoitti:
Nuoli olisi pitänyt laittaa joo, mutta jos oikein muistan niin aikoinaan oli uutisissa maininta etttä "varaosa" suodatin maksoi murtoosan. Olisiko ollut jopa niin että alkuperäinen oli10000 markkaa ja kotimainen alle tuhat markkaa? (yritin etsiä vanhoja uutisia mutta mitään hintaa en löytänyt, eli hinnat muistista ja todennäköiseti pahasti väärässä) . Eli ideana hyvä, mutta toteutus ontui pahemman kerran.

Onko kellään tietoa minkäläinen kulutustavara tuo on. Joka lennon jälkeen? 10h, 50h,100h, 500h?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kertaakaan en joutunut kyseistä PA-suodinta vaihtamaan palvelusaikanani meillä olleisiin kahteen/kolmeen Hawkiin. No, mää olen kuvamies. Perusapumekaanikot teki perushuoltoja. Yksi isompi moottorin ajallinen huolto osui kohdalle. En muista sen kirjainta enkä tuntimäärää. Uskoisin kuitenkin, että siinä vaihdettiin. Siis, arvaan käytännössä kerran vuodessa / kone.
 
Voisiko Hornettien kaksipaikkaisten versioiden vähyyden laskea? Aiemmin meillä oli neljä kaksipakkaista MiGiä ja viisi kaksipaikkaista Drakenia, eli yhdeksän kaiken kaikkiaan. Ja tarkoitus oli hankkia 60 yksipaikkaista ja seitsemän kaksipaikkaista. Eli samaan määrään taistelukoneita kaksi kaksipaikkaista koulutusversiota vähemmän. Olisiko ollut viisasta joki lähteä 60+9 kombolla tai sitten vaikka jos 67 koneessa halutaan pysyä, esim. 58+9. Ilmavoimatkin ovat valitelleet jälkikäteen kaksipaikkaisten pientä määrää.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Voisiko Hornettien kaksipaikkaisten versioiden vähyyden laskea? Aiemmin meillä oli neljä kaksipakkaista MiGiä ja viisi kaksipaikkaista Drakenia, eli yhdeksän kaiken kaikkiaan. Ja tarkoitus oli hankkia 60 yksipaikkaista ja seitsemän kaksipaikkaista. Eli samaan määrään taistelukoneita kaksi kaksipaikkaista koulutusversiota vähemmän. Olisiko ollut viisasta joki lähteä 60+9 kombolla tai sitten vaikka jos 67 koneessa halutaan pysyä, esim. 58+9. Ilmavoimatkin ovat valitelleet jälkikäteen kaksipaikkaisten pientä määrää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin lännessä kaksipaikkaiset ovat tupanneet olla kalliimpia (kaksinkertainen lasiohjaamo, kaksinkertainen heittoistuin), ja nytkin jouduttiin tinkimään koneiden kokonaismäärästä kolme kappaletta... 60+7 vastasi myös sitä ajatusta, joka oli vallalla joskus ennen Pariisin rauhansopimuksen rajoitteista irtautumista ja Neuvostoliiton hajoamista, että ostetaan 20+2 itäkonetta ja 20+5 länsikonetta optiolla 20+0 länsikoneeseen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top