Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

Itse muistan joskus lukeneeni myös joskus, että jälkikäteen ilmavoimat pitivät hankittujen yksipaikkaisten koneiden määrään suhteutettuna kaksipaikkaisten koneiden määrää Hornet-kaupassa ehkäpä liian pienenä.

Minkä ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Olihan esim. Draken ja MiG - aikoina saman kokoiseen fleettiin kaksipaikkaisia koneita 9 kpl.

5 C-Drakenia ja 4 kaksipaikkaista MiG:iä.

Sitten päätetään hankkia pelkästään seitsemän kaksipaikkaista korvaajahankkeessa ja ihmetellään, kun olikin liian vähän.
Drakenissa ja MiG:ssä on semmoinen juttu, että kaksipaikkainen on tosiaan pelkkä koulukone.
F/A-18D sen sijaan on ihan täysverinen taistelukone.
 
  • Tykkää
Reactions: aab
Muistelen, että kaksipaikkaisia tiputettiin hankkeen viimemetreillä pois hankinnan mahduttamiseksi tilausraamiin. D oli ilmeisesti merkittävästi kalliimpi kuin C eli suurempi määrä kaksipaikkaisia olisi tipputtanut hankittavien koneiden määrää (yhdellä).

468 todistaa, että enemmän kaksipaikkaisia olisi haluttu.
Kyllä. On aivan selvää, että olisi ollut parempi jos 2-paikkaisia olisi ollut enemmän.
 
Kahdeksas Ilmavoimissa lentänyt F/A-18D runkonumeroltaan HN-468, joka koottiin Patrialla ilmassa yhteentörmäyksessä vaurioituneen Ilmavoimien F/A-18C:n takarungosta ja päivitetystä kandalaisesta F/A-18B:n eturungosta. Kone tuhoutui traagisesti koelennolla korkeusvakaajan työsylinterin viottumisesta samalla hetkellä kun kone ajettiin koelento-ohjelman mukaisesti virhelikkeeseen.
 
Kyllä. On aivan selvää, että olisi ollut parempi jos 2-paikkaisia olisi ollut enemmän.
Ja ainakin tuossa googlettamalla löydettävissä olevasta Hornet-hankintoja käsittelevästä Miljardien Missikisa - gradusta löytyy joku Hesarin silloinen tieto, että hankinnassa olisi ollut 60 yksipaikkaista ja 10 kaksipaikkaista.
 
Ainakin USAF on pitkään pärjännyt ilman kaksipaikkaisia F-22 ja F-35 kalustolla. Lisäksi puoli läntistä maailmaa näyttää olevan tyytyväinen F-35:n koulutusmalliin. Tuskin siis olisi kannattanut pääkalustoksi valita huonomman suorituskyvyn omaavat koneet. En myöskään ole varma olisko kaikilta muilta kandidaateilta edes ostettu kaksipaikkaisia, jos valinta olisi niihin kohdistunut.

Maailma muuttuu...
 
Juu, tämän tiesinkin, olutpöhnässä piti kysymäni, että olisiko mielestäsi hxssäkin pitänyt mieluummin ottaa 2-paikkaisia. Vai kyetäänkö simuilla täysin korvaamaan 2-paikkasten etu?
Sanotaanko näin, että jos F-22 -linja olisi ollut vielä pystyssä, ja USA olisi tarjonnut Suomelle niitä (kellekään muulle ei tainnut...) niin sitten olisi pitänyt ottaa se.
Nyt tuli paras valinta. Se tehokkain.
Ja minusta siis ei tähän epäonnistuneiden ketjuun siis tämä hankinta kuulu... :)
 
Ainakin USAF on pitkään pärjännyt ilman kaksipaikkaisia F-22 ja F-35 kalustolla. Lisäksi puoli läntistä maailmaa näyttää olevan tyytyväinen F-35:n koulutusmalliin. Tuskin siis olisi kannattanut pääkalustoksi valita huonomman suorituskyvyn omaavat koneet. En myöskään ole varma olisko kaikilta muilta kandidaateilta edes ostettu kaksipaikkaisia, jos valinta olisi niihin kohdistunut.

Ainakaan Eurofighter ei tainnut tarjota kaksipaikkaista. Dassaultin tarjouksesta ei ole pahemmin kertoiltu.
Monilla F-35 -käyttäjämailla on edelleen kaksipaikkaisia F-16:ia. Tietenkin jossain välissä nekin poistuu. Mutta nykyään harjoitushävittäjät on enenevissä määrin varustettu virtuaalijärjestelmillä, jotka voivat simuloida vaikka F-35:n tutkaa ja aseita. "Tupliin" ei ole siis enää samanlaista tarvetta. Israel on tosin kysellyt kaksipaikkaista F-35:tta rynnäkkötoimintaan, mutta pelkästään heitä varten sitä ei varmaan tehdä.
 
Sanotaanko näin, että jos F-22 -linja olisi ollut vielä pystyssä, ja USA olisi tarjonnut Suomelle niitä (kellekään muulle ei tainnut...) niin sitten olisi pitänyt ottaa se.
Nyt tuli paras valinta. Se tehokkain.
Ja minusta siis ei tähän epäonnistuneiden ketjuun siis tämä hankinta kuulu... :)
Kyllä, jos F-22:sta olisi ollut saatavilla uusi F:35:n sensoreilla ja avioniikoilla päivitetty versio.

Ei jos F-22 olisi nykyisen kaltainen.

F-35:lla on kaiken järjen mukaan selvä etu sensoreissa, elektronisen sodankäynnin järjestelmissä, sensorifuusiossa ja verkottoitumisessa siinä missä Raptor on etevämpi lähinnä kinemaattiselta suorituskyvyltään.
 
Nykyaikaisen harjoituskoneen suunta vaikuttaa olevan kohti jonkinlaista kevythävittäjää (kuten nyt vaikka T-50 -perhe), eli suorituskyky on pykälää suurempi kuin puhtailla koulukoneilla: on asekuormaa, tutkaa, taistelujärjestelmiä ja yliäänikykyä jne (kehitysmaissa näillä hoidetaan jopa koko ilmapuolustus). Tämäkin osaltaan vähentänee tarvetta tyyppikoulutusversioille, kun taktista koulutusta kyetään antamaan harjoitushävittäjillä jo sangen pitkälle. Tästä voi etsiä osviittaa myös tulevaisuudessa Hawkien korvaajalle, pitäisin erikoisena mikäli ne korvattaisiin jollain mopolla Pilatuksella.

Hornetin kohdalla jo 90-luvulla D-mallien määrä todella havaittiin liian pieneksi, ja tämä oli yksi syy Frankenhornetin syntyyn.
 
En myöskään ole varma olisko kaikilta muilta kandidaateilta edes ostettu kaksipaikkaisia, jos valinta olisi niihin kohdistunut.
Ainakin Saabin BAFO oli 64 yksipaikkaista konetta, eli ei olisi ostettu kaksipaikkaisia.

Bojolla myös jäi ne äffä-superit kaupan hyllylle. Toki kaksipaikkaisia sitten oli Growlerien muodossa.

Ainoat mysteerit tässä ovatkin EF ja Rafale, kun eivät ole edes koneidensa lukumääriä tarjouksissa avanneet. Veikkaan, että jäivät sen verran alle 64:n, että mitkään lukumäärien julkistukset olisivat olleet suoranaista noloutta, kun muut tarjosivat 64-66 konetta.
 
Nykyaikaisen harjoituskoneen suunta vaikuttaa olevan kohti jonkinlaista kevythävittäjää (kuten nyt vaikka T-50 -perhe), eli suorituskyky on pykälää suurempi kuin puhtailla koulukoneilla: on asekuormaa, tutkaa, taistelujärjestelmiä ja yliäänikykyä jne (kehitysmaissa näillä hoidetaan jopa koko ilmapuolustus). Tämäkin osaltaan vähentänee tarvetta tyyppikoulutusversioille, kun taktista koulutusta kyetään antamaan harjoitushävittäjillä jo sangen pitkälle. Tästä voi etsiä osviittaa myös tulevaisuudessa Hawkien korvaajalle, pitäisin erikoisena mikäli ne korvattaisiin jollain mopolla Pilatuksella.

Hornetin kohdalla jo 90-luvulla D-mallien määrä todella havaittiin liian pieneksi, ja tämä oli yksi syy Frankenhornetin syntyyn.

Mutta eikö Sveitsi toimi näin? Kun Hawkit myytiin Suomeen ja F-5 lähetettiin/lähetetään eläkkeelle, niin tulevat JSF-pilotit koulutettaneen just noilla Pilatuksen turbopropeilla.
 
Mutta eikö Sveitsi toimi näin? Kun Hawkit myytiin Suomeen ja F-5 lähetettiin/lähetetään eläkkeelle, niin tulevat JSF-pilotit koulutettaneen just noilla Pilatuksen turbopropeilla.
Heillä voi painaa kotimainen teollisuuspolitiikka ja toisekseen ilmavoimien suht pieni koko vaakakupissa, juustopäillä on muutenkin vähän omalaatuinen politiikka. Härmäläiseen poliittiseen järjestelmään on vaikea totuttaa esimerkiksi ajatusta, että hävittäjäkaupat käytettäisiin kansanäänestyksessä.
 
Nykyaikaisen harjoituskoneen suunta vaikuttaa olevan kohti jonkinlaista kevythävittäjää (kuten nyt vaikka T-50 -perhe), eli suorituskyky on pykälää suurempi kuin puhtailla koulukoneilla: on asekuormaa, tutkaa, taistelujärjestelmiä ja yliäänikykyä jne (kehitysmaissa näillä hoidetaan jopa koko ilmapuolustus). Tämäkin osaltaan vähentänee tarvetta tyyppikoulutusversioille, kun taktista koulutusta kyetään antamaan harjoitushävittäjillä jo sangen pitkälle. Tästä voi etsiä osviittaa myös tulevaisuudessa Hawkien korvaajalle, pitäisin erikoisena mikäli ne korvattaisiin jollain mopolla Pilatuksella.
Sanoisin asiantilan olevan enempi niin, että aiemmat kevythävittäjät on korvattu näillä koulukone/hävittäjä-hybrideillä. Ne ilmavoimat jotka eivät näe tarvetta 'kevythävittäjälle', hankkivat edelleen harjoituskoneensa aseistamattomina. Eikä PC-21 ainakaan mikään mopo ole, suorituskyky ei paljoa jää suihkarista.
 
Sanoisin asiantilan olevan enempi niin, että aiemmat kevythävittäjät on korvattu näillä koulukone/hävittäjä-hybrideillä. Ne ilmavoimat jotka eivät näe tarvetta 'kevythävittäjälle', hankkivat edelleen harjoituskoneensa aseistamattomina. Eikä PC-21 ainakaan mikään mopo ole, suorituskyky ei paljoa jää suihkarista.
Eikä ajatus ole mitenkään uusi. Suomi tilasi Hawkeihinsa lisävarustelistalta toiset siipiripustimet, ja ne on nähty ilmassa sekä Sidewinderien että R-60:n kanssa. Sodan ajan Hawk-laivue oli myös yleisesti tiedetty salaisuus. Nykyiset hybridikoulukoneet vaan vastaavat suorituskyvyltään vähän vanhempaa perustason hävittäjää - niin kuin Hawk vastasi '76 käyttöön tullessaan. Nykyisten hybridikoulukoneiden moottorina on usein myös mainituissa vähän vanhemmissa hävittäjissä käytetty moottori, usein F404 - Hawkin Adour oli myös vain muutama vuosi aikaisemmin käyttöön tulleen Jaguarin moottori.

Kaiken kaikkiaan ainoa uusi asia on uusien koulutuskonehävittäjien sukupolvi. On vain luonnollista, että sielläkin nähdään sukupolvenvaihdos samoihin aikoihin kuin ensi linjan hävittäjien joukossa. Paitsi että uusi sukupolvi tuottaa uusia tarpeita koulutukselle, niin edellisen sukupolven moottorien yms. varusteiden valmistajat hamuilevat tuotteilleen uusia markkinoita.
 
Back
Top