Suomi ei selviytyisi strategisista iskuista

Tiällä kun viännetään Natosta niin sopinee esittää yleisluonteinen ajatuskoe arvosteltavaksi vaikka ei kuulu varsinaisesti ketjun otsikon mukaiseen aiheeseen.

Skenaario: Tilanne Euroopassa kiristyy lännen ja Venäjän välillä. Tilanne johtaa varautumiseen yhteenottoon. Sellaisiakin käsityksiä on esitetty, jotta pysyttelemällä Natosta erossa, pystymme välttämään/viivyttämään osallistumista maanosan kovapanosammuntoihin.

Venäjän silmin: Melkein loppu Eurooppa kuuluu Natoon Suomea lukuun ottamatta. On tarve turvata pääsy Itämerelle ja muutoinkin varmistaa asemat kotitontin lähettyvillä. Itämeren eteläranta on Naton hallinnassa. Natomaahan ei viitsisi mennä kuin viime kädessä koska se tarkoittaisi käytännössä sodanjulistusta. Missä on se pehmeä kohta, jossa ei joudu suoraan konfliktiiin sotilasliitto Naton kanssa mutta pystyy turvaamaan lähimmät kotikonnut ja pääsyn Itämerelle?

Logiikka vaikuttaa kummalliselta koska Suomi tuskin olisi estämässä sen paremmin Venäjän pääsyä Itämerelle, kuin päästämässä Naton joukkoja maahan suorittamaan hyökkäystä Venäjää vastaan.

Tosin niin voisi kyllä käydä jos Suomi olisi valmiiksi Natossa.
 
Logiikka vaikuttaa kummalliselta koska Suomi tuskin olisi estämässä sen paremmin Venäjän pääsyä Itämerelle, kuin päästämässä Naton joukkoja maahan suorittamaan hyökkäystä Venäjää vastaan.

Tosin niin voisi kyllä käydä jos Suomi olisi valmiiksi Natossa.

Olisiko Suomi ko. tilanteessa vaikuttamassa Venäjän pääsyyn Itämerelle tahi ei, on Itämeren pohjoisrannikon hallinnalla tottavie aika iso merkitys alueen operaatioille. Ja luuletko ettei Venäjä suunnitelmissaan jo nykyään suurella todennäköisyydellä lue Suomea lännen/Naton leiriin? Juuri siksi kaikki Nato-yhteistyö mitä täällä hehkutellaan tuntuu järjettömältä leimautumiselta vailla todellisen jäsenyyden tuomia hyötyjä. Nykyisellä politiikalla saadaan kannettavaksi jäsenyyden tuomat haitat ilman sen tuottamia hyötyjä.
 
Viimeksi muokattu:
Minä luulen, että kriisitilanteessa "amerikan avun" kohdistumista ohjaavat liittosuhteita enemmän tarkoituksenmukaisuusseikat.

Jos apua on rajallisesti jaettavissa, se menee sellaisille taholle, jotka ovat jo muutenkin vahvoilla ja joilla on suuri todennäköisyys selvitä kriisistä. Vahva oma puolustus lisää avun saannin todennäköisyyttä kriisissa ja puolustuksen heikentäminen taas pikemminkin heikentää avun saannin mahdollisuuksia, vaikka tarve ulkopuoliselle avulle olisikin suurempi.

"Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. "
 
Mielestäni näihin Vups raamatullisiin totuuksiin on hyvä päättää koko tämä ketju. "Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla", olipa meitä ympäröivä turvallisuuspoliittinen tilanne sitten mikä tahansa, vahva itsenäinen puolustus on aina ollut, on ja tulee aina olemaan se juttu meidän osaltamme.

Valitettavasti poliitikkomme eivät vain vieläkään näytä oppineen mitään historiasta. Vertailukohtana voidaan käyttää vaikkapa Suomen sodan 1808-1809 tilannetta, vaikka olimme silloin osa Ruotsin valtioita, niin eipä ruotsalaisia paljon kiinnostanut lähettää tänne lisävoimia jo täällä olleiden joukkojen lisäksi. Suomi oli uhrattavissa, kunhan emämaan itsenäisyys säilyi...

Välillä tuntuu, että maanpuolustuksen kannalta diktatuuri olisi paljon demokratiaa parempi hallintomuoto. Demokratioissa valtaapitävät lähes säännönmukaisesti tinkivät maanpuolustuksesta ostaakseen itselleen poliittista suosiota tarjoamalla erilaisia sosiaalietuuksia, hyvinvointipalveluita ja muita taloudellisia etuja sekä palveluita.
 
Offtopicina tuohon edellisen viestini loppuosaan oikeastaan tiivistyy koko sosiaalidemokratian idea:

Poliittisen suosion kalastelemiseksi hassataan valtion rahat "jokaiselle jotain" -periaatteella kaikkennäköisiin suurelta osin tarpeettomiin sosiaalietuuksiin ja julkisiin palveluihin tehden se vielä mahdottoman tehottomasti pystyttämällä vaikka millaisia hallintohimmeleitä. Kun rahat on näin saatu tuhlattua, täytyy tyhjyyttä ammottava valtion kassa täyttää kiristämällä verotusta suhteettomasti, mikä tappaa talouskasvun edellytykset, sekä velkaantumalla hallitsemattomasti, mikä tuhoaa pitkällä aikavälillä koko valtion olemassaolon edellytykset. Kun tämäkään ei riitä budjettivajeen paikaamiseksi, täytyy alkaa
säästää valtion elintärkeistä toiminnoista, kuten maanpuolustuksesta, poliisi- ja pelastustoimesta, perusterveydenhuollosta ja perusopetuksesta jne...

Rahaa sen sijaan riittää määrättömästi esimerkiksi kaikenlaisen elitistisen kulttuurin tukemiseen, kuten Musikkiitalojen ja Guggenheim-museoiden rakentamiseen, YLElle, sekä tietysti Kreikan ja muiden samalla tavalla hallittujen persaukisten valtioiden tukemiseen...

Tässä tulikin tärkeimmät asiat, mitkä nykyajan Suomessa ärsyttää. Olen aina sanonut, että suurimmat kansallista turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavat asiat tulevat maamme rajojen sisäpuolelta, eikä ulkopuolelta. Jos yhteiskuntamme on sisäisesti yhtenäinen ja sijoitamme riittävän määrän resursseja maanpuolustukseen, on valtiomme miehittäminen kova pala nieltäväksi mille tahansa suurvallallekin...
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko Suomi ko. tilanteessa vaikuttamassa Venäjän pääsyyn Itämerelle tahi ei, on Itämeren pohjoisrannikon hallinnalla tottavie aika iso merkitys alueen operaatioille.

Ei sillä ole mitään merkitystä ellei oleteta että joko Suomi itse, tai Nato Suomen aluetta hyväksikäyttäen haluaisi estää Venäjän toimintaa. Jos kumpikaan ei toteudu, niin neutraalista Suomen rannikosta tuskin on Venäjälle minkäänlaista haittaa. Mahdollisesti päinvastoin.

Yhtä hyvin voitaisiin sanoa että Saksan olisi pitänyt valloittaa Ruotsi 2. maailmansodassa koska Itämeren pohjoisrannikon hallinnalla oli huomattava merkitys alueen operaatioille.

Ja luuletko ettei Venäjä suunnitelmissaan jo nykyään suurella todennäköisyydellä lue Suomea lännen/Naton leiriin? Juuri siksi kaikki Nato-yhteistyö mitä täällä hehkutellaan tuntuu järjettömältä leimautumiselta vailla todellisen jäsenyyden tuomia hyötyjä. Nykyisellä politiikalla saadaan kannettavaksi jäsenyyden tuomat haitat ilman sen tuottamia hyötyjä.

Niin, tämä ei edelleenkään vaikuta kovin vahvalta argumentilta Nato-yhteistyön puolesta...
 
Juuri siksi kaikki Nato-yhteistyö mitä täällä hehkutellaan tuntuu järjettömältä leimautumiselta vailla todellisen jäsenyyden tuomia hyötyjä. Nykyisellä politiikalla saadaan kannettavaksi jäsenyyden tuomat haitat ilman sen tuottamia hyötyjä.
Tällainen Natoon hivuttautuminen vähitellen ei kuitenkaan välttämättä ole huonoin vaihtoehto jos venäläiset vähitellen tottuvat ajatukseen Suomen NATO jäsenyydestä ja kauppa sekä myy yhteistyö saadaan pidettyä ennallaan.
Esimerkiksi Norja on NATO maa ja Venäjän naapuri mutta valtioilla on kohtuu hyvät suhteet.
 
Tällainen Natoon hivuttautuminen vähitellen ei kuitenkaan välttämättä ole huonoin vaihtoehto jos venäläiset vähitellen tottuvat ajatukseen Suomen NATO jäsenyydestä ja kauppa sekä myy yhteistyö saadaan pidettyä ennallaan.
Esimerkiksi Norja on NATO maa ja Venäjän naapuri mutta valtioilla on kohtuu hyvät suhteet.

Jep, juuri avasivat komean moottoritien Murmanskista Kirkkoniemeen. Hiukan heikentää niiden uskottavuutta jotka väittävät - vain vähän karrikoiden - että idänkauppa loppuu siihen jos Natoon liitytään.
 
Sattumoisin uskon, että omilla toimillamme olemme sijoittaneet itsemme venäläisten silmissä tiettyyn leiriin. En ole mikään Nato-intoilija, mutta epäviisaalta tuntuu puolustuspolitiikka jossa ikään kuin hakeudutaan Naton kainaloon ilman jäsenyyden tuomia hyötyjä ja samalla antamalla signaalin mihin leiriin kuulumme.

Ja karttaa katsomalla huomaa, että kyllähän Venäjä aika sumpussa tuolla Itämeren pohjukassa on. Tiedä sitten onko sillä merkitystä liittoutumattoman Suomen kannalta...
 
Jep, juuri avasivat komean moottoritien Murmanskista Kirkkoniemeen. Hiukan heikentää niiden uskottavuutta jotka väittävät - vain vähän karrikoiden - että idänkauppa loppuu siihen jos Natoon liitytään.

Ei se E105 Kirkkoniemi-Murmansk nyt ihan moottoritie ole. Yksiajoratainen perusbaana, jota on vähän on oikaistu ja laitettu uutta asfalttia, ettei citymaasturit pomppaa töyssystä tundran puolelle.

e105_road_work.jpg


http://barentsobserver.com/en/borders/traffic-peaks-e105-gets-upgrade-15-10
 
Mielestäni näihin Vups raamatullisiin totuuksiin on hyvä päättää koko tämä ketju. "Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla", olipa meitä ympäröivä turvallisuuspoliittinen tilanne sitten mikä tahansa, vahva itsenäinen puolustus on aina ollut, on ja tulee aina olemaan se juttu meidän osaltamme.

Teit tuon kuitenkin mahdottomaksi. Kai tiedät mistä tuo sanonta on lähtöisin?
 
Voi turhuuksien turhuus, yhdelläkään EU-maalla ei ole varaa uskottavaan itsenäiseen puolustukseen. Siksi ne lähes kaikki ovat liittoutneet!

En sinällään kommentoinut kommentiasi, vaan lähinnä tiedustelin, että huomasitko että käyttämäsi sanonta on myöskin raamatusta?
 
Voi turhuuksien turhuus, yhdelläkään EU-maalla ei ole varaa uskottavaan itsenäiseen puolustukseen. Siksi ne lähes kaikki ovat liittoutneet!

Toisaalta pikkuhiljaa voidaan esittää myös kysymys että onko yhdelläkään nato maalla (yhdysvallat poislukien) Resursseja lähteä auttamaan toista nato maata jos tätä vastaan hyökätään? On meinaan sen verran joukot ja rahoitukset pienentyneet että voipi tuottaa itkun sekaisia tunteita jos tositilanne tulee eteen. Lisäksi natomaat tuntuvat vannovan ammattiarmeijan nimeen ihan ymmärrettävistä syistä sillä onhan se joustavampi ja omalla tavallaan tehokkaampi mutta tekee armeijasta väkisinkin pienen jolla tappion sietokyky on heikentynyt ja jolla voi tulla reservistä tätä myöten pulaa.. Kalusto on mitoitettu tietylle määrälle joukkoja eli sen reservin luominen ja joukkojen täydentäminen ottaa myös aikansa.

Edellä olevalla haluan alleviivata sitä että itse en ainakaan lähtisi siitä että nato takaisi absoluuttisesti yhtään mitään. Ehkä ajankanssa mutta se vaatii että mikäli Suomi olisi naton jäsen ja joutuisi selkaukseen selkeästi ylivoimaisen vihollisen kanssa me pystyisimme pelaamaan aikaa eli pärjäämään yksin. Sitten kun maa on miehitetty tai vihollisen tavoitteet täyttynyt niin ei mahdollisesta avusta oikein enään iloa ole.

Mitä itse aiheeseen tulee niin itse en näkisi että suomi olisi millään tavoin sodan päänäyttämö ellei naapuri sitten lähde aseellisesti ajamaan kasvavan venäläisen vähemmistön etua. Sen sijaan näkisin että suomi voisi joutua mahdollisten sivuoperaatioiden kohteeksi jossa on joko tarkoitus suojata pohjoinen tai eteläinen sivusta tai estää suomen alueen käyttö venäjää vastaan (eteen työnnetty puolustus). Toki voi olla että tavoitteena on kaikki kolme.. Joka tapauksessa mielestäni avain asemassa on etelän kolmion haltuun otto eli turku - tampere - helsinki.
 
Toisaalta pikkuhiljaa voidaan esittää myös kysymys että onko yhdelläkään nato maalla (yhdysvallat poislukien) Resursseja lähteä auttamaan toista nato maata jos tätä vastaan hyökätään? On meinaan sen verran joukot ja rahoitukset pienentyneet että voipi tuottaa itkun sekaisia tunteita jos tositilanne tulee eteen. Lisäksi natomaat tuntuvat vannovan ammattiarmeijan nimeen ihan ymmärrettävistä syistä sillä onhan se joustavampi ja omalla tavallaan tehokkaampi mutta tekee armeijasta väkisinkin pienen jolla tappion sietokyky on heikentynyt ja jolla voi tulla reservistä tätä myöten pulaa.. Kalusto on mitoitettu tietylle määrälle joukkoja eli sen reservin luominen ja joukkojen täydentäminen ottaa myös aikansa.

Edellä olevalla haluan alleviivata sitä että itse en ainakaan lähtisi siitä että nato takaisi absoluuttisesti yhtään mitään. Ehkä ajankanssa mutta se vaatii että mikäli Suomi olisi naton jäsen ja joutuisi selkaukseen selkeästi ylivoimaisen vihollisen kanssa me pystyisimme pelaamaan aikaa eli pärjäämään yksin. Sitten kun maa on miehitetty tai vihollisen tavoitteet täyttynyt niin ei mahdollisesta avusta oikein enään iloa ole.

Mitä itse aiheeseen tulee niin itse en näkisi että suomi olisi millään tavoin sodan päänäyttämö ellei naapuri sitten lähde aseellisesti ajamaan kasvavan venäläisen vähemmistön etua. Sen sijaan näkisin että suomi voisi joutua mahdollisten sivuoperaatioiden kohteeksi jossa on joko tarkoitus suojata pohjoinen tai eteläinen sivusta tai estää suomen alueen käyttö venäjää vastaan (eteen työnnetty puolustus). Toki voi olla että tavoitteena on kaikki kolme.. Joka tapauksessa mielestäni avain asemassa on etelän kolmion haltuun otto eli turku - tampere - helsinki.

Se lienee melkoisen selvää, että ilman USA:ta apu jää tosi vähäiseksi, vaikka Suomi olisi kuinka tärkeä NATOlle. Maavoimia ei tulisi apuun yhtään. Ilmavoimia ehkäpä laivue tai pari ( britit, Saksa ), sekalaisella kalustolla, jolloin logistisia haasteita. Ehkäpä Saksan Itämerellä olevia laivastoyksiköitä pari paaattia. Siinä se, ei paljon auta. Ja kun ajatellaan, ettei Suomi niin tärkeä NATOlle ole, niin tuskin uhraisivaat sitäkään vähää tänne sivusuunnalle. Ok, tietysti, jos NATO on jo konfliktissa mukana, niin tieetysti norjalaisilla ( ehkäpä ruotsalaisillakin ) on oma lehmä ojasssa, joten tukea tulisi siinä muodossa, että naapurilla olisi pitempi rintama pohjoisesssa. Ruotsilta ehkä ilmatukea se laivue tai pari. Kokonaisuutena vähäiseksi jää. Olenko pessimisti, mutta sellaiset on mietteet.
Tänä päivänä NATOn ainoa maa, joka pystyy todellista apua muille antaamaan, on USA. Ja sillä taitaa olla intressit ihan muualla kuin täällä pohjan perukoilla.
 
Toisaalta pikkuhiljaa voidaan esittää myös kysymys että onko yhdelläkään nato maalla (yhdysvallat poislukien) Resursseja lähteä auttamaan toista nato maata jos tätä vastaan hyökätään? On meinaan sen verran joukot ja rahoitukset pienentyneet että voipi tuottaa itkun sekaisia tunteita jos tositilanne tulee eteen. Lisäksi natomaat tuntuvat vannovan ammattiarmeijan nimeen ihan ymmärrettävistä syistä sillä onhan se joustavampi ja omalla tavallaan tehokkaampi mutta tekee armeijasta väkisinkin pienen jolla tappion sietokyky on heikentynyt ja jolla voi tulla reservistä tätä myöten pulaa.. Kalusto on mitoitettu tietylle määrälle joukkoja eli sen reservin luominen ja joukkojen täydentäminen ottaa myös aikansa.

Edellä olevalla haluan alleviivata sitä että itse en ainakaan lähtisi siitä että nato takaisi absoluuttisesti yhtään mitään.

Näin se varmasti on. Näkisin asian siten että NATO-jäsenyys antaisi meille mahdollisuuden keskittää omat resurssit maavoimien kehittämiseen, koska voisimme "ulkoistaa" NATO:lle sekä Ilma- että Merivoimat. Näin meille vapautuisi mukavasti resursseja Maavoimien kehittämiseen - joka siis on juuri se komponentti joka meidän olisi NATO-jäsenenäkin pystyttävä hoitamaan itse jokatapauksessa.
 
Näin se varmasti on. Näkisin asian siten että NATO-jäsenyys antaisi meille mahdollisuuden keskittää omat resurssit maavoimien kehittämiseen, koska voisimme "ulkoistaa" NATO:lle sekä Ilma- että Merivoimat. Näin meille vapautuisi mukavasti resursseja Maavoimien kehittämiseen - joka siis on juuri se komponentti joka meidän olisi NATO-jäsenenäkin pystyttävä hoitamaan itse jokatapauksessa.
Niin. Kyllä. Maavoimat ne viime kädessä maankäyttöoikeuden ottavat...

Virossahan on NATOn lentotukikohta ja käytännössähän USA voisi rakennella omansa Suomeen.

Pari kyssäriä tulee mieleen...

a) Miten merivoimia voisi vielä supistaa, kun NATOn jäsenyyden pohjimmaisena tarkoituskena on myöskin sen jäsenmaiden kyky osallistua yhteiseen. Se tarkoittaisi luultavasti sitä, että nyt miinalaivat korvattaisiin luultavasti parilla fregatilla? Suomenlahden sulkemiseenhan ei oikeasti tarvita hirveitä. Ohjuksia, jotka maksaa 2-300 000 euroa/kpl ja kun NATO kalastaa sukellusveneet itämerestä, ei Venäjän itämeren laivastoa enää ole.

b) Kuka investoisi Suomeen sen mittavan ilmapuolustusarsenaalin? USA varmasti tahtoisi tuoda ohjuspuolustusjärjestelmän osia ja risteilyohjuksia Suomeen tuhdisti, koska tuota itärajaa on niin kauniisti myöskin sinne pohjoisen laivaston suuntaan, joka on Venäjän strategisesti tärkein alue. Siellä on nimittäin ydinsukellusveneet. Venäjä tuskin sitä hyväksyisi ja oltaisiin Kuuba -tilanteessa.

Minä en usko NATOon Suomen tapauksessa turvatakuiden antajana. Valitettavasti.
 
Niin. Kyllä. Maavoimat ne viime kädessä maankäyttöoikeuden ottavat...

Virossahan on NATOn lentotukikohta ja käytännössähän USA voisi rakennella omansa Suomeen.

Pari kyssäriä tulee mieleen...

a) Miten merivoimia voisi vielä supistaa, kun NATOn jäsenyyden pohjimmaisena tarkoituskena on myöskin sen jäsenmaiden kyky osallistua yhteiseen. Se tarkoittaisi luultavasti sitä, että nyt miinalaivat korvattaisiin luultavasti parilla fregatilla? Suomenlahden sulkemiseenhan ei oikeasti tarvita hirveitä. Ohjuksia, jotka maksaa 2-300 000 euroa/kpl ja kun NATO kalastaa sukellusveneet itämerestä, ei Venäjän itämeren laivastoa enää ole.

b) Kuka investoisi Suomeen sen mittavan ilmapuolustusarsenaalin? USA varmasti tahtoisi tuoda ohjuspuolustusjärjestelmän osia ja risteilyohjuksia Suomeen tuhdisti, koska tuota itärajaa on niin kauniisti myöskin sinne pohjoisen laivaston suuntaan, joka on Venäjän strategisesti tärkein alue. Siellä on nimittäin ydinsukellusveneet. Venäjä tuskin sitä hyväksyisi ja oltaisiin Kuuba -tilanteessa.

Minä en usko NATOon Suomen tapauksessa turvatakuiden antajana. Valitettavasti.

Hyviä pointteja - en minäkään näe NATO:a automaattisesti turvallisuutemme takaajana..toisaalta jäsenyys VOI lisätä kynnystä toimia Suomea vastaan - toisaalta se voi myös lisätä halua toimia Suomea vastaan - riippuu loppujenlopuksi paljolti siitä, miten vahvaksi Venäjä itsensä kokee.. Viimeisimmässä isossa kahinassa Saksa lähti loppujenlopuksi suhteettoman heikkona esim Ranskaa valtaamaan - Ranskan silloisia asevoimiahan pidettiin hyvin nykyaikaisina ja vahvana armeijana..Euroopan vahvimpana..
 
Hyviä pointteja - en minäkään näe NATO:a automaattisesti turvallisuutemme takaajana..toisaalta jäsenyys VOI lisätä kynnystä toimia Suomea vastaan - toisaalta se voi myös lisätä halua toimia Suomea vastaan - riippuu loppujenlopuksi paljolti siitä, miten vahvaksi Venäjä itsensä kokee.. Viimeisimmässä isossa kahinassa Saksa lähti loppujenlopuksi suhteettoman heikkona esim Ranskaa valtaamaan - Ranskan silloisia asevoimiahan pidettiin hyvin nykyaikaisina ja vahvana armeijana..Euroopan vahvimpana..
Niin. Näin NATO -vastustajanakin on ollut pakko alkaa pohtimaan kirkkaammin silmin NATOa vaihtoehtona samaan rytmiin puolustusvoimien alasajon myötä, vai pitäisikö sanoa suhteellisen alasajon myötä.
Venäjällä tänä vuonna virinnyt hermostuneen oloinen keskustelu antoi tilaa ajatukselle vallata Baltia mahdollisen Syyrian menetyksen tilalle... Suomi jotenkin minun ajatuksiini osuu niin Venäjälle myönteiseksi proxy -kentäksi juuri pohjoisten olosuhteidenkin takia... Enkä uskalla yrittää olla aliarvioimatta Venäjän asevoimien parantuneen tilan aiheuttamaa voiman tunnetta sen kansalaisissa.
Pirun vaikea kysymyshän se NATO on suomelle. Skenaarioita on niin monia, että kummin päin vain voi olla parempi tai huonompi. Olen kuitenkin edelleen sillä kannalla, että kusi sukassa tuplataan omat määrärahat ja uskotaan itsemme. Emme todella tiedä, josko tulevaisuuden vihollinen tulisikin lännestä tai paremminkin etelästä, siinä vaiheessa kun EU:sta päätetään irrottautua, mikäli päätetään.. Merkel tässä tänä vuonna jo vihjasi Euron vaikeuksien keskellä, ettei sodat välttämättä ole ohi Euroopassakaan.
 
Back
Top