Suomi kasvattaa asemenojaan muttei hurjasti

Mjoo..Toisaalta ja toisaalta..ehkäpä tuon ajan "laiva vs lentokone tulevaisuuden sodassa"-keskustelu ei olisi vielä mihinkään järkevään lopputulemaan voinut päätyäkään, aseteknisen kehityksen ollessa tuolloin melkoisessa turbovaiheessa ja koska tulevaisuuden sodankuva oli tuolloinkin aikalailla hämärän peitossa.
 
Ihminen säilynee tärkeimpänä asejärjestelmänä vielä pitkään, vaikka joissain kohdissa roolitus muuttuukin tai on jo muuttunut. Ei ole edelleenkään olemassa robottia joka voisi miehittää vaikkapa kaupungin, tai poistaa vihollisen miehittäjän sieltä kaupungista.
Miehitystöissä, eli siis siviilien pitämisessä kurissa tarvitaan varmaan tosiaan vielä tulevaisuudessakin ihmisiä. Sen sijaan puhtaassa tuhoamis- ja tappotouhussa robotit tulevat menemään edelle seuraavien vuosikymmenien aikana. Tai voi siellä jossain välissä olla ihminen mukana, muttei fyysisesti, vaan jossain kaukana takana antamassa roboteille ohjeita siitä, mitä seuraavaksi tehdään. Trendi, joka on vallinnut viimeiset pari sataa vuotta, eli koneiden halventuminen ihmistyön suhteen, jatkuu edelleen. Sotimisessa se vaikuttaa vielä kahdella tavoin. Ensinnäkin siis robotit tulevat olevaan halvempia kuin ihmiset ja toiseksi robotteja käytettäessä vältetään (ainakin oman puolen) ihmisten kuoleminen.

Teknologisesti robottien edut tulevat esiin tietenkin siinä, että on mahdollista päästä eroon ihmisruumista koskevista rajoitteista, kuten koosta, haavoittuvuudesta tai väsymisestä. Robotit ovat poistaneet jo valtavan määrän ihmistyötä ja tulevat kiihtyvällä vauhdilla tekemään sitä jatkossakin. Sotimisessa ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä, miksei siinä roboteilla olisi paljonkin tilaa siellä. Sotiminenhan on yksi niistä asioista, joissa ihmisiä on kautta aikojen koitettu juuri saada toimimaan kuin robotit, eli kaikki samalla tavoin tiettyä rutiinia noudattaen ja ennen kaikkea ihmiselle luonnollisen itsesuojeluvaiston tukahduttaen.
 
@s91
Jalkaväen vuosikirjoissa on ollut varmaan syksystä -44 lähtien näitä robocop-jalkaväen taistelija vm/1990 tai vm/2000 tai m/2030 etc. ja yhteistä kaikille on se, että mikään ei ole ikinä toteutunut, vaikka noita oikeasti on haviteltu jo kymmeniä vuosia. Eikä olla edes lähellä toteutumista.

Jossain -70 tai -80 luvun vuosikirjassa puhuttiin ihan samoista tekniikan ihmeistä kuin nyt. Silloin taisi olla kyseessä tulevaisuuden taistelija malli 2000. Entäs todellisuus vuonna 2000? Aivan jotain muuta... Ainoakaan näistä teknojutuista ei ole tullut massamaiseen käyttöön, ei edes maailmalla. Viestivälineet uudistuvat toki ja varustuksessa tapahtuu pientä viilausta, mutta hyvin vähäinen se muutos jalkaväentaistelijan varustessa on ollut esimerkiksi vuosien 1995, 2000, 2005 tai 2010 välillä. Teknisten laitteiden määrä lisääntyy jossain määrin (ei edelleenkään jokamiehen kamaa) ja ne muuttuvat ajanmukaisemmiksi. Maastopuvun kuvio on vaihtunut ja suojaliivin malli on vähän paremman muotoinen. Teräskypäristä on siirrytty vähintäänkin koulutuskäytössä komposiittikypäriin. Siinä ne erot mieskohtaisen varustuksen osalta ovat. Melkoisia robotteja.

Merkittävin ero 1960- luvun jalkaväkeen on se, että nykyään joukot ovat oikeastaan luonnostaan moottoroituja ja kaikille on jakaa automaattiaseet. Loput on enemmän tai vähemmän sivuseikkoja, vaikka en väheksykään pimeätoimintakyvyn tai panssarintorjunta-aseiden kehitystä. Todennäköisesti tuleva kehitys mukailee mennyttä ja mitään helvetillisperkeleellisiä läpimurtoja ei ihan 10-20 vuoden aikana jalkaudu massamaiseen käyttöön.
 
@s91
Jalkaväen vuosikirjoissa on ollut varmaan syksystä -44 lähtien näitä robocop-jalkaväen taistelija vm/1990 tai vm/2000 tai m/2030 etc. ja yhteistä kaikille on se, että mikään ei ole ikinä toteutunut, vaikka noita oikeasti on haviteltu jo kymmeniä vuosia. Eikä olla edes lähellä toteutumista. Jossain -70 tai -80 luvun vuosikirjassa puhuttiin ihan samoista tekniikan ihmeistä kuin nyt. Silloin taisi olla kyseessä tulevaisuuden taistelija malli 2000. Entäs todellisuus vuonna 2000? Aivan jotain muuta... Ainoakaan näistä teknojutuista ei ole tullut massamaiseen käyttöön, ei edes maailmalla.

Ei vielä massakäytössä tai edes erikoiskäytössä, mutta ei tässä enää ihan 1970-luvun tasolla sentään olla...



Kyllähän se aika reteä olis semmoinen sissi, joka kykenee kantamaan 150+ kg selässään ja painelee mettässä kuin kiimainen uroshirvi. Vain se erona, että hirvikin väsyy ja hengästyy, mutta robosoldier ei kuin painaa vaan niin kauan kuin energiaa riittää. Ne vois ne aseet ja tväl-matskukin sissillä olla vähän toisen näköisiä kun ei tartte joka grammaa niin punnita.
 
Viimeksi muokattu:
Jalkaväen vuosikirjoissa on ollut varmaan syksystä -44 lähtien näitä robocop-jalkaväen taistelija vm/1990 tai vm/2000 tai m/2030 etc. ja yhteistä kaikille on se, että mikään ei ole ikinä toteutunut, vaikka noita oikeasti on haviteltu jo kymmeniä vuosia. Eikä olla edes lähellä toteutumista.

Ei toki Suomessa, mutta kehitysaskeleita toisesta maailmansodasta on ollut todella useita:

-Taistelijan ase pulttilukkoisesta moderniksi rynnäkkökivääriksi
-Henkilökohtainen lämpökamera viime vuosien uutuutena, tai ainakin valonvahvistin
-Kevlarpanssaroinnin käyttöönotto
-Henkilökohtaiset viestivälineet, uutuutena kuva- ja paikkainformaation jakaminen.

Uutuudet ovat olleet pääosin evolutiivisia, mutta voisipa sanoa että rakettireppua lukuun ottamatta 1980-luvun visiot tulevaisuuden sotilaasta ovat joko toteutuneet tai menneet reilusti yli.
 
@s91
Jalkaväen vuosikirjoissa on ollut varmaan syksystä -44 lähtien näitä robocop-jalkaväen taistelija vm/1990 tai vm/2000 tai m/2030 etc. ja yhteistä kaikille on se, että mikään ei ole ikinä toteutunut, vaikka noita oikeasti on haviteltu jo kymmeniä vuosia. Eikä olla edes lähellä toteutumista.

Jossain -70 tai -80 luvun vuosikirjassa puhuttiin ihan samoista tekniikan ihmeistä kuin nyt. Silloin taisi olla kyseessä tulevaisuuden taistelija malli 2000. Entäs todellisuus vuonna 2000? Aivan jotain muuta... Ainoakaan näistä teknojutuista ei ole tullut massamaiseen käyttöön, ei edes maailmalla. Viestivälineet uudistuvat toki ja varustuksessa tapahtuu pientä viilausta, mutta hyvin vähäinen se muutos jalkaväentaistelijan varustessa on ollut esimerkiksi vuosien 1995, 2000, 2005 tai 2010 välillä. Teknisten laitteiden määrä lisääntyy jossain määrin (ei edelleenkään jokamiehen kamaa) ja ne muuttuvat ajanmukaisemmiksi. Maastopuvun kuvio on vaihtunut ja suojaliivin malli on vähän paremman muotoinen. Teräskypäristä on siirrytty vähintäänkin koulutuskäytössä komposiittikypäriin. Siinä ne erot mieskohtaisen varustuksen osalta ovat. Melkoisia robotteja.
Niin, minun pointtini ei ollut se, että ihmisen ympärille rakennettu jalkaväen taistelija jotenkin erityisesti muuttuisi, vaan se, että ihminen siellä kaiken vermeen seassa tulee jossain vaiheessa korvautumaan jollain ihan muulla. Sille ihmistaistelijalle on käyttöä siinä vaiheessa, kun sota on voitettu ja pitää miehittää maata ja pitää vihamieliset, mutta aseistautumattomat siviilit kurissa.

Emme me olisi 1980-luvulla uskoneet, että vaikkapa kaupan kassa tulisi muuttumaan tarpeettomaksi, mutta niinpä sitä on vaan käymässä erinäköisten itsepalvelukassojen ja nettikaupan myötä. Pankkien asiakaspalvelutyöntekijät ovat lähes kokonaan korvautuneet nettipankilla. Kuten sanoin, sotimisessa ensimmäisenä korvautuvat lentäjät, koska lentokone, jonka suunnittelussa lentäjän fysiologian vaatimuksista ei tarvitse välittää, tulee lyömään laudalta sellaiset ratkaisut, joissa lentäjä on mukana. Maavoimissa ihmiset tulevat pysymään pelissä jonkun verran pidempään, mutta sielläkin ne tulevat ajan myötä korvautumaan. Tuhoamistouhussa jo nyt suunnillleen kaikki tuhoaminen tehdään koneellisesti (vaikkakin ihmisten vielä ohjaamana). Puhtaasti ihmisvoimaan perustuva tappaminen tyyliin pistimen käyttö, on kadonnut jo aikoja sitten.

Google on kehittänyt jo itse ajavan auton. Tykeillä ammutaan nykyisin niin, että tietokoneeseen syötetään koordinaatit ja painetaan nappia. En näe mitenkään utopistisena sitä, että tästä mennään siihen, että meillä on itse ajava tykki, joka saa jatkuvasti tiedustelutietoa viholliskohteista ja sitten joko se itse tai jossain takalinjoilla istuvaa ohjaaja päättää, että nyt räiskästään menemään. Käytännössä teknologia tuohon kaikkeen on jo olemassa.
 
Se mikä panssarilaivapäätöksessä meni pieleen oli ettei niille saatu hankittua kelvollisia saattoaluksia. Tarkoitus oli saattaa panssarilaivoja torpedovene-luokan aluksilla joissa olisi ollut nopeutta ja tehokkaat yleistykit. Mutta niitä ei sitten koskaan saatu tilattua, ja ilman kunnollisia saattoaluksia panssarilaivoilla ei uskaltanut lähteä oikein mihinkään jolloin ne ei tietenkään hirveästi nähneet actioniakaan. Ja sen kerran kun lähdettiin niin nähtiin heti miksi se ei kannata.

En usko, että saattoalukset olisivat olennaisesti muuttaneet tilannetta. Suurten sotalaivojen sisäänrakennettu ongelma on, että pelko niiden menettämisestä voi olla niin suuri, että niiden suojelemiseksi niitä ei uskalleta käyttää. Hiukan kärjistäen voisi sanoa esimerkiksi Home Fleetin erikoistuneen Scapa Flow'ssa istumiseen. Ja toisaalta jos niitä käytetään niin riskit ovat suuret. Tappioista on vaikea toipua. Niinpä en usko, että panssarilaivojen rooli olisi juuri muuttunut vaikka saattajat olisi hankittu.

Pelkästään tuosta syystä hankinta voidaan siis leimata "tollon työksi". Hankinta, jonka hyvyydestä ei vallitse merkittävää konsensusta - on syytä joko jättää tekemättä tai vetää mahdollisimman pieniriskisenä tai ainakin pienennettynä läpi.

Monestako hankinnasta tällainen merkittävä konsensus on vallinnut? 20- ja 30-luvuilla lähes kaikki hankinnat olivat vaikeita ja kiistanalaisia.

Google on kehittänyt jo itse ajavan auton.

Kaikesta hypestä huolimatta se päivä on erittäin kaukana kun täysin autonominen auto voidaan ottaa liikennekäyttöön.
 
En usko, että saattoalukset olisivat olennaisesti muuttaneet tilannetta. Suurten sotalaivojen sisäänrakennettu ongelma on, että pelko niiden menettämisestä voi olla niin suuri, että niiden suojelemiseksi niitä ei uskalleta käyttää. Hiukan kärjistäen voisi sanoa esimerkiksi Home Fleetin erikoistuneen Scapa Flow'ssa istumiseen. Ja toisaalta jos niitä käytetään niin riskit ovat suuret. Tappioista on vaikea toipua. Niinpä en usko, että panssarilaivojen rooli olisi juuri muuttunut vaikka saattajat olisi hankittu.

Home Fleet "istui" Scapassa siltä varalta että saksalaiset taistelulaivat yrittäisivät merelle - ei siis suinkaan tyhjän panttina. Sitten kun tämä uhka saatiin neutraloitua, niin laivasto vapautui muihin tehtäviin, ja vanhempia laivoja voitiin poistaa rivistä. Todellisuudessa Scapassa istui kerrallaan aika vähän laivoja, suurin osa oli merellä operaatioissa.
Riilahti ja Ruotsinsalmi oli tehty panssarilaivojen saattoraivaajiksi, estämään juuri sellainen tapahtuma joka koitui Ilmarisen kohtaloksi. Sitä en ymmärrä miksei niitä käytetty alkuperäiseen tehtäväänsä. Kai laivastossa ajateltiin että Nordwind on niin mitätön pikku koukkaus ettei mitään voi tapahtua ja Riilahti & Ruotsinsalmen miinanlaskuoperaatioita ei voinut keskeyttää...
 
Home Fleet "istui" Scapassa siltä varalta että saksalaiset taistelulaivat yrittäisivät merelle - ei siis suinkaan tyhjän panttina.

Samalla tavalla panssarilaivojen voi sanoa odotelleen mahdollista maihinnousua Ahvenanmaalle. Eikä tämä ole edes mitään kaunistelua, liikkuvaksi rannikkotykistöksi ne oli rakennettu.
 
Kaikesta hypestä huolimatta se päivä on erittäin kaukana kun täysin autonominen auto voidaan ottaa liikennekäyttöön.
Öh, jotkut USA:n osavaltiot ovat jo säätäneet lakeja koskien itseajavia autoja. Mikä hoppu niillä on, jos itseajavat autot ovat "erittäin kaukana"? Googlen auto on ajanut ilman kuskia yli miljoona km ilman onnettomuutta. Tänä vuonna Google esitteli prototyypin, jossa ei ole edes ohjauspyörää eikä pedaaleja, vaan on siten 100%:sti autononominen. Aiheeseen liittyen sen verran, että koko Googlen auto on alun alkaen DARPAn kisasta liikkeelle lähtenyt juttu. Ja DARPA on siis USA:n puolustusministeriön lafka, jonka tehtävänä on kehitellä uusia teknologioita USA:n asevoimille. Eli kyllä siellä nähdään tämän teknologian sotilassovellutukset erittäin selkeinä.
 
Samalla tavalla panssarilaivojen voi sanoa odotelleen mahdollista maihinnousua Ahvenanmaalle. Eikä tämä ole edes mitään kaunistelua, liikkuvaksi rannikkotykistöksi ne oli rakennettu.

Toki, mutta erona on se että saksalaisten taistelulaivojen uhka oli täysin todellinen (ja välistä realisoituikin) usean vuoden ajan. Maihinnousu Ahvenanmaalle taas oli täysin poissa laskuista 1942-44: itse asiassa silloin kun Väinämöinen toden teolla hälytettiin torjumaan mahdollista maihinnousua, sitä olivat suunnittelemassa saksalaiset...
Royal Navyn taistelulaivat purjehtivat ja operoivat paljon (no ihan vanhimpia R-luokan aluksia pyrittiin laittamaan sotanäyttämöille joilla vihollinen ei ampunut niin kovilla) vaikka riskejä tietysti niilläkin pyrittiin yleensä välttämään. Panssarilaivojen mahdollisuudet operoida taas olivat meillä huonot, osin toki olosuhteiden ja alusten ominaisuuksien vuoksi, mutta ennen kaikkea siksi ettei niille ollut hyviä saattajia. Yleensä saattoaluksina oli VMV:tä, joiden mahdollisuudet auttaa esimerkiksi ilmahyökkäyksen torjunnassa olivat aika heikot.
 
Öh, jotkut USA:n osavaltiot ovat jo säätäneet lakeja koskien itseajavia autoja. Mikä hoppu niillä on, jos itseajavat autot ovat "erittäin kaukana"? Googlen auto on ajanut ilman kuskia yli miljoona km ilman onnettomuutta. Tänä vuonna Google esitteli prototyypin, jossa ei ole edes ohjauspyörää eikä pedaaleja, vaan on siten 100%:sti autononominen. Aiheeseen liittyen sen verran, että koko Googlen auto on alun alkaen DARPAn kisasta liikkeelle lähtenyt juttu. Ja DARPA on siis USA:n puolustusministeriön lafka, jonka tehtävänä on kehitellä uusia teknologioita USA:n asevoimille. Eli kyllä siellä nähdään tämän teknologian sotilassovellutukset erittäin selkeinä.

Modernin ajan ensimmäinen varsinainen operatiivinen stealth-sotilaslentokone F-117 lensi ensilentonsa 1981. Suomella ei ole vielä ensimmäistäkään varsinaista stealth-lentokonetta. Arvioidaan, että F-35 tai vast. tulisi aikaisintaan joskus 2025, jos silloinkaan. Siten aikaa uuden teknologian ensimmäisestä käyttöönotosta, tässä tapauksessa, olisi mennyt 44 vuotta. Tietty first flight ei ole välttis eka käyttöönotto. Toisaalta kukaan ei tiedä milloin Suomen eka stealth-kone lentää. Toisaalta JASSM on stealth, joten tekniikkaa on ja sitä sovelletaan muussakin. Mut kaikki tietää mitä mä tarkoitan joten saivartelu päivämääristä ei muuta tätä pointtia.

Tietenkään tämä ei tarkoita että näin tapahtuu, jos kuitenkin samalla viiveellä tapahtuisi, niin siitä kun Yhdysvalloilla on operatiivisessa käytössä joku miehittämätön kone joka sotii miehitettyjä koneita vastaan, voisi ajatella että kestää joitain kymmeniä vuosia kun Suomella on edellytykset hankkia sellainen. Kuten F-117, ensimmäinen sukupolvi melkein missä vaan tuskin on sellainen jossa Suomen kannattaisi olla ns. early adopter.
 
Miehitystöissä, eli siis siviilien pitämisessä kurissa tarvitaan varmaan tosiaan vielä tulevaisuudessakin ihmisiä. Sen sijaan puhtaassa tuhoamis- ja tappotouhussa robotit tulevat menemään edelle seuraavien vuosikymmenien aikana. Tai voi siellä jossain välissä olla ihminen mukana, muttei fyysisesti, vaan jossain kaukana takana antamassa roboteille ohjeita siitä, mitä seuraavaksi tehdään. Trendi, joka on vallinnut viimeiset pari sataa vuotta, eli koneiden halventuminen ihmistyön suhteen, jatkuu edelleen. Sotimisessa se vaikuttaa vielä kahdella tavoin. Ensinnäkin siis robotit tulevat olevaan halvempia kuin ihmiset ja toiseksi robotteja käytettäessä vältetään (ainakin oman puolen) ihmisten kuoleminen.

Teknologisesti robottien edut tulevat esiin tietenkin siinä, että on mahdollista päästä eroon ihmisruumista koskevista rajoitteista, kuten koosta, haavoittuvuudesta tai väsymisestä. Robotit ovat poistaneet jo valtavan määrän ihmistyötä ja tulevat kiihtyvällä vauhdilla tekemään sitä jatkossakin. Sotimisessa ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä, miksei siinä roboteilla olisi paljonkin tilaa siellä. Sotiminenhan on yksi niistä asioista, joissa ihmisiä on kautta aikojen koitettu juuri saada toimimaan kuin robotit, eli kaikki samalla tavoin tiettyä rutiinia noudattaen ja ennen kaikkea ihmiselle luonnollisen itsesuojeluvaiston tukahduttaen.


Robotit tulevat syrjäyttämään ihmisen vain voimakkaamman osapuolen asevoimissa. Heikompi osapuoli joutuu kompensoimaan resurssien epäsuhtaa ihmisillä. Näin on ollut kaikkien taisteluvälineiden osalta, eivätkä robotit tule tilannetta muuttamaan. Heikommallakin osapuolella voi olla robotteja, mutta niiden loppuessa remmiin astuvat ihmiset. Tosin järkeväsi toteutetuissa asevoimissa huomioidaan kaluston rajallisuus jo ennakolta, joten taistelun ensimmäisessä vaiheessa ei uhrata kaikkia taisteluvälineitä. Robotit tulevat taistelemaan meidän asevoimissa rinnan miesten kanssa, siinä missä panssarivaunut tai muut tekniset härpäkkeet nykyisin. Niiden määrä tulee olemaan rajallinen ja niitä tullaan käyttämään parhaan hyötysuhteen tarjoavissa tilanteissa. Jalkaväki tulee kantamaan suurimman taakan myös tulevaisuudessa. Me emme taipuneet talvisodassa panssarien loppuessa, emmekä me tule tulevaisuudessa taipumaan robottien loppuessa. Robotit ovat vain yksi taisteluväline muiden joukossa.
 
Ihmissotilaat ovat tämän ajan panssarilaivoja. Tulevaisuudessa robotit hoitavat hommat paremmin ja ennen kaikkea ilman ihmistappioita. Todennäköisesti ensimmäisenä korvautuvat ilmavoimista koneessa mukana olevien pilottien lentämät lentokoneet.

Tuota tulevaisuutta odottaessa kannattaa ehkä pyöräyttää vielä muutama varusmiesikäluokka rullien läpi? Ehkä ainakin 4.:rolleyes:
 
Palatakseni aiheeseen:
tarkoittaako tämä nyt aikuisten oikeesti sitä että hankintojen euromäärät kasvavat? Tähän asti on annettu toisesta päästä muutama miltsi lisää rahaa ja toisesta päästä siirretty fyrkkaa muihin menoihin.
 
Exoskeletonit ja muut villit vimpaimet eivät ole se robotisoinnin / digitalisaation päälinja. Pommikoneoperointi on rajusti vähentynyt ohjusten lisääntyessä, ja muuttanut muotoaan kaukovaikutteisten ilmalavetin aseiden myötä. Sama kehitys voi edetä ja etenee eri osa-alueilla vääjäämättä. Elektroniikka alkaa olla "ilmaista" suhteessa yleisiin asejärjestelmien kustannuksiin, vain äly maksaa. Ja vuosi vuodelta tulee yhä valmiimpaa ohjelmistokomponenttia eri kehityshaaroista. 20 vuoden takainen UAV suorituskyky löytyy halvalla ja helposti avoimista komponenteista ja hyllytavarasta.

Tätä kehitystä ei voitane kääntää, sillä vaihtoehtoiskustannus taistelijan vammautumiseen tai henkeen on pääomarikkaissa maissa aivan tolkuttoman korkea, ja tuntuu edelleen vain kasvavan. Puskasodat ovat toki asia erikseen, mutta kehittyneiden valtioiden väliset sotatoimet ovat palanneet realististen uhkakuvien joukkoon. Siellä kehitys jatkuu.
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Öh, jotkut USA:n osavaltiot ovat jo säätäneet lakeja koskien itseajavia autoja. Mikä hoppu niillä on, jos itseajavat autot ovat "erittäin kaukana"?

Osittain hypen takia ja osittain siksi, että myös osittainen automaatio vaatii lakimuutoksia.

Googlen auto on ajanut ilman kuskia yli miljoona km ilman onnettomuutta. Tänä vuonna Google esitteli prototyypin, jossa ei ole edes ohjauspyörää eikä pedaaleja, vaan on siten 100%:sti autononominen.

Googlen auto ei osaa ajaa huonossa säässä, liikennevalojen kanssa on vaikeuksia jne. Helpot ongelmat on ratkaistu, vaikeat ovat edessä.
http://www.technologyreview.com/news/530276/hidden-obstacles-for-googles-self-driving-cars/

Toki, mutta erona on se että saksalaisten taistelulaivojen uhka oli täysin todellinen (ja välistä realisoituikin) usean vuoden ajan. Maihinnousu Ahvenanmaalle taas oli täysin poissa laskuista 1942-44: itse asiassa silloin kun Väinämöinen toden teolla hälytettiin torjumaan mahdollista maihinnousua, sitä olivat suunnittelemassa saksalaiset...

Sitähän ei etukäteen tiedetty. Ja jos niitä saattajia olisi ollut, niin minkälaisen roolin olisit nähnyt panssarilaivoille annettavan? Itämeri oli merisodan puolesta verrattain hiljaista aluetta.
 
Keskustelu Googlen itseajavista autoista - ja tulevaisuudesta ylipäänsä olisi mielenkiintoista - mutta empä taida siihen osallistua vaikka olisi jotain sanottavaakin. Tässä säikeessä ainakaan koska em aihe on off-topicia tässä säikeessä.
 
Ja jos niitä saattajia olisi ollut, niin minkälaisen roolin olisit nähnyt panssarilaivoille annettavan? Itämeri oli merisodan puolesta verrattain hiljaista aluetta.

Niin oli: lähinnä tuleekin mieleen maasodankäynnin tukeminen 1944. Sitähän yritettiinkin Viipurinlahdella, mutta hitailla ja vanhanaikaisilla tykkiveneillä ja -lautoilla ei ollut toimintaedellytyksiä. Kunnollisilla saattoaluksilla (vaikka edes kaksi saksalaisten M-veneiden tyyppistä saattaja/raivaajaa) panssarilaivojen mahdollisuudet ilmahyökkäyksiä ja moottoritorpedoveneitä vastaan olisivat olleet aivan toista tasoa. Ja saattajat itsekin olisivat olleet tietysti käyttökelpoisia taistelualuksia, vanhempia tykkiveneitä oltaisiin voitu hylätä (Turunmaa/Karjala). Suursaaren taistelu sitten toinen - toki siitä selvittiin muutenkin. Saattoaluksien kanssa (tai edes olemassaolevia käyttämällä!) Ilmarista ei luultavasti oltaisi menetetty Nordwindissä ja 1944 käytössä olisi kenties ollut vielä kaksi panssarilaivaa. Tällöin niiden käyttökynnyskin olisi sitten ehkä ollut matalampi - totta on että yhtä alusta ei sitten mielellään alettu riskeeraamaan oikein missään. Tästä syystähän aluksi haluttiinkin kolme panssarilaivaa, että olisi vähän tappiovaraa. Saksalaisillahan kävi myös niin kun Scharnhorst ja Bismarck menetettiin, ettei Tirpitziä uskallettu enää oikein missään käyttää.
 
Niin oli: lähinnä tuleekin mieleen maasodankäynnin tukeminen 1944. Sitähän yritettiinkin Viipurinlahdella, mutta hitailla ja vanhanaikaisilla tykkiveneillä ja -lautoilla ei ollut toimintaedellytyksiä.

Suomessahan monesti unohdetaan että vuonna 1944 oli meidän kannaltamme neljä tärkeää maihinnousuoperaatiota - Tuulos, Viipurinlahti, Suursaari ja Tornio. Kaikissa olisi ollut omille laivastovoimille reilusti käyttöä. Tornion operaatio voisi olla esimerkkinä suursodan yllättävistä tarpeista, kuka olisi luullut vielä kesällä 1944 että Suomi tekisi suuren merikoukkauksen Perämerellä?
 
Back
Top