Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi

  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Joo, tästä Turkin 13-portaisesta ratifioinnista oli jo puhetta. Mutta tuskin Erdo enää mieltään muuttaa, kun kerran on jo suositellut parlamenttia ratifioimaan. Mutta kyllähän se presidentin vahvistaminen toki aiheuttaa vielä jonkinlaisen viivytyksen.
 
Niinistön seppeleen laskun jälkeen Turkin perustajan mausoleumissa, en usko Turkin ratifioinnissa enää tapahtuvan mitään kaupantekoa. Erdoganin (tai kenenkään muun turkkilaisen poliitikon) vaalikampanja ei kestäisi moista temppuilua ja se voitaisiin tulkita jopa Turkin lain vastaiseksi Atatürkin muiston halventamiseksi.

Rituaalit ovat tärkeitä ja merkitseviä politiikassa, sen huomaa kun vähän katselee historiaa. Ei turkkilaiset huvikseen kutsuneet Niinistöä laskemaan sitä seppelettä heille pyhän miehen haudalle, se ei ole sellainen juttu millä lähdetään ulkomaalaisia valtiomiehiä hyppyyttämään.
 
proileri kirjoitti:
Kuukauden päivät ratifioinnista, jos ei diplomaattiposti eksy jonnekin tai unohdu lähetystön paperipinon alle.. Vaikka ei pitäisi tapahtua, niin taidan varmuuden vuoksi vielä hetken odotella sitä narauttelua 🥸
Klikkaa laajentaaksesi...
Narauttas sitten vielä uudestaan, kun on lopullisen varmaa. Mutta jos tuo turkki nyt selvällä enemistöllä äänestää natojäsenyyttämme, nii pitää se joku pikku juhlaolut ottaa tässä viikonloppuna (muuten en tietenkään ottaisi).
 
Jos joku haluaa seurata kiihkeää turkkilaista kansanedustusta, niin täältä löytyy live ja tekstikommentaatio:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009479369.html

..tässä touhussa kannattaa ottaa asenne että korkkaa varmuuden vuoksi jokaisen puheenvuoron kunniaksi. Tosin tarttee sellaisen 1000-päkin kyllä mutta saapahan jotain riemua tästäkin irti. Kannattaa varatua että tulee sitten sellainen muutaman päivän putki..
 

Turkin parlamentti äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä – käsittely lykkääntynee illemmaksi​


yle.fi

Natossa on kaksi âleiriäâ, kumpaan Suomi haluaa? Puolustusministeri Kaikkonen naureskeli ja vihjasi, että âjoitain ajatuksia alkaa ollaâ

Ylen Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen pitää yllättävänä ja erikoisena, että Venäjä on viime ajat pysytellyt hiljaa Suomen suhteen.
yle.fi yle.fi

Parlamentti on keskeyttänyt istuntonsa kymmenen minuutin tauon vuoksi. Istunto jatkuu kello 17.30.

Silloin vuorossa lienee päivän asialistan kohta kaksi, joka koskee veteraanien eläkkeitä.

Suomen Nato-jäsenyyden käsittely on päivän asialistan kolmas aihe.
 
Merten sheriffi kirjoitti:

Suomen Nato-jäsenyydestä keskustellaan tänään kello 20:n jälkeen​

Klikkaa laajentaaksesi...
Keskustellaan, äänestetään tai hyväksytään. Mahdollisesti joku näistä, ainakin vahva ehkä.

AdoredOnlyDegu-size_restricted.gif
 
teknohippi kirjoitti:
..tässä touhussa kannattaa ottaa asenne että korkkaa varmuuden vuoksi jokaisen puheenvuoron kunniaksi. Tosin tarttee sellaisen 1000-päkin kyllä mutta saapahan jotain riemua tästäkin irti. Kannattaa varatua että tulee sitten sellainen muutaman päivän putki..
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko vaikka tällainen juoma tilaisuuteen sopiva?
20230330_183522.jpg
 
@Eric Schmitt, New York Times
"Suomen nousu [Natoon] olisi "valtava etu Natolle".
Suomen liittyminen Natoon toisi liittoutumaan yhden Länsi-Euroopan voimakkaimmista sodan ajan asevoimista, sekä vuosikymmenien ajan Venäjän aiheuttamaan uhkaan räätälöidyt tiedustelu- ja rajavalvontavalmiudet, sanovat Yhdysvaltain virkamiehet.
Suomen puolustusvoimien aktiivisen sotilashenkilöstön määrä on vaatimattomat 23 000 sotilasta, mutta sodan ajan vahvuus voi kasvaa nopeasti 280 000 sotilaaseen, koska Suomen laaja asevelvollisuusjärjestelmä voi mobilisoida jopa lähes miljoona sotilasta.
Järjestelmä on seurausta syvään juurtuneesta turvallisuusajattelusta maassa, jolla on yli 800 mailia yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja joka on joutunut kahdesti suuremman naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi 1900-luvulla.
"Maantieteellisesti katsottuna Suomen liittyminen liittoutumaan lisää [Venäjän puolella] valtavan, vaikeasti puolustettavan rajan, joka vaikeuttaa Putinin laskelmia", sanoi James G. Stavridis, eläkkeellä oleva neljän tähden amerikkalainen amiraali ja Naton entinen ylin sotilaskomentaja, sähköpostitse viitaten Venäjän presidenttiin Vladimir V. Putiniin.
Esimerkiksi Suomen tykistöjoukot ovat Länsi-Euroopan suurimmat ja parhaiten varustetut - tutkimusorganisaatio Wilson Centerin analyysin mukaan Suomella on noin 1 500 tykistöasetta, mukaan lukien 700 haupitsia, 700 raskasta kranaatinheitintä ja 100 raketinheitinjärjestelmää.
Suomi on merkittävä jäänmurtaja-alusten suunnittelija, ja sillä on myös merkittävä rooli merioperaatioiden toteuttamisessa yhä kiistellyimmällä arktisella alueella, sanoivat virkamiehet.
Suomi, joka on pitkään tunnettu niin jämäkästä liittoutumattomuudestaan, että "suomettumisesta" tuli puolueettomuuden synonyymi, viestitti, että Venäjän uhka hyökätä Ukrainaan viime helmikuussa voisi muuttaa useimpien suomalaisten mielen.
Pitkän rajan lisäksi Suomella on Venäjän kanssa yhteinen monimutkainen ja väkivaltainen historia. Suomalaiset torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen vuosina 1939-40 niin sanotussa talvisodassa. Suomalaiset hävisivät lopulta, luopuivat alueista ja suostuivat pysymään muodollisesti puolueettomina koko kylmän sodan ajan. Kyvystä pitää Neuvostoliitto tilapäisesti loitolla tuli kuitenkin suomalaisten ylpeydenaihe.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1992 ja tuli sen jäseneksi vuonna 1995, mutta pysyi samalla sotilaallisesti liittoutumattomana ja piti yllä toimivia suhteita Moskovaan.
Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 1994 ja eteni yhä lähemmäs liittoumaa liittymättä siihen. Tähän asti.
Suomen johtajien viimevuotinen julistus Natoon liittymisestä - ja odotukset siitä, että naapurimaa Ruotsi tekisi pian samoin - muutti nopeasti vuosikymmeniä vallinnutta mahdollista strategista tasapainoa Euroopassa.
Maan yleinen mielipide muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan: Kuukausien kuluessa lähes 80 prosenttia Suomen kansalaisista kannatti Natoon liittymistä, kun ennen sotaa vastaava luku oli noin 20 prosenttia.
Se oli myös esimerkki siitä, miten Putinin sotatavoitteet ovat kostautuneet. Sen sijaan, että Venäjän johtaja olisi heikentänyt Natoa, hän on yhdistänyt liittoa ja saanut aikaan uuden laajentumisen Venäjän kynnyksellä."
https://www.nytimes.com/…/03/30/world/russia-ukraine-news…
(maksumuurin takana)
 
Mölkky kirjoitti:
@Eric Schmitt, New York Times
"Suomen nousu [Natoon] olisi "valtava etu Natolle".
Suomen liittyminen Natoon toisi liittoutumaan yhden Länsi-Euroopan voimakkaimmista sodan ajan asevoimista, sekä vuosikymmenien ajan Venäjän aiheuttamaan uhkaan räätälöidyt tiedustelu- ja rajavalvontavalmiudet, sanovat Yhdysvaltain virkamiehet.
Suomen puolustusvoimien aktiivisen sotilashenkilöstön määrä on vaatimattomat 23 000 sotilasta, mutta sodan ajan vahvuus voi kasvaa nopeasti 280 000 sotilaaseen, koska Suomen laaja asevelvollisuusjärjestelmä voi mobilisoida jopa lähes miljoona sotilasta.
Järjestelmä on seurausta syvään juurtuneesta turvallisuusajattelusta maassa, jolla on yli 800 mailia yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja joka on joutunut kahdesti suuremman naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi 1900-luvulla.
"Maantieteellisesti katsottuna Suomen liittyminen liittoutumaan lisää [Venäjän puolella] valtavan, vaikeasti puolustettavan rajan, joka vaikeuttaa Putinin laskelmia", sanoi James G. Stavridis, eläkkeellä oleva neljän tähden amerikkalainen amiraali ja Naton entinen ylin sotilaskomentaja, sähköpostitse viitaten Venäjän presidenttiin Vladimir V. Putiniin.
Esimerkiksi Suomen tykistöjoukot ovat Länsi-Euroopan suurimmat ja parhaiten varustetut - tutkimusorganisaatio Wilson Centerin analyysin mukaan Suomella on noin 1 500 tykistöasetta, mukaan lukien 700 haupitsia, 700 raskasta kranaatinheitintä ja 100 raketinheitinjärjestelmää.
Suomi on merkittävä jäänmurtaja-alusten suunnittelija, ja sillä on myös merkittävä rooli merioperaatioiden toteuttamisessa yhä kiistellyimmällä arktisella alueella, sanoivat virkamiehet.
Suomi, joka on pitkään tunnettu niin jämäkästä liittoutumattomuudestaan, että "suomettumisesta" tuli puolueettomuuden synonyymi, viestitti, että Venäjän uhka hyökätä Ukrainaan viime helmikuussa voisi muuttaa useimpien suomalaisten mielen.
Pitkän rajan lisäksi Suomella on Venäjän kanssa yhteinen monimutkainen ja väkivaltainen historia. Suomalaiset torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen vuosina 1939-40 niin sanotussa talvisodassa. Suomalaiset hävisivät lopulta, luopuivat alueista ja suostuivat pysymään muodollisesti puolueettomina koko kylmän sodan ajan. Kyvystä pitää Neuvostoliitto tilapäisesti loitolla tuli kuitenkin suomalaisten ylpeydenaihe.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1992 ja tuli sen jäseneksi vuonna 1995, mutta pysyi samalla sotilaallisesti liittoutumattomana ja piti yllä toimivia suhteita Moskovaan.
Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 1994 ja eteni yhä lähemmäs liittoumaa liittymättä siihen. Tähän asti.
Suomen johtajien viimevuotinen julistus Natoon liittymisestä - ja odotukset siitä, että naapurimaa Ruotsi tekisi pian samoin - muutti nopeasti vuosikymmeniä vallinnutta mahdollista strategista tasapainoa Euroopassa.
Maan yleinen mielipide muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan: Kuukausien kuluessa lähes 80 prosenttia Suomen kansalaisista kannatti Natoon liittymistä, kun ennen sotaa vastaava luku oli noin 20 prosenttia.
Se oli myös esimerkki siitä, miten Putinin sotatavoitteet ovat kostautuneet. Sen sijaan, että Venäjän johtaja olisi heikentänyt Natoa, hän on yhdistänyt liittoa ja saanut aikaan uuden laajentumisen Venäjän kynnyksellä."
https://www.nytimes.com/…/03/30/world/russia-ukraine-news…
(maksumuurin takana)
Klikkaa laajentaaksesi...

Ne kunnioittavat meidän Voimaamme.

Iftar-aterian jälkeen alkaa ennennäkemätön chauvinistinen kansalliskiihkon aikakausi ja Uho, joka peittoaa aiemmin muka havaitun toksisen maskuliinisuuden mennen tullen ja palatessa. Which is nice.
 
Viimeksi muokattu:
Mölkky kirjoitti:
@Eric Schmitt, New York Times
"Suomen nousu [Natoon] olisi "valtava etu Natolle".
Suomen liittyminen Natoon toisi liittoutumaan yhden Länsi-Euroopan voimakkaimmista sodan ajan asevoimista, sekä vuosikymmenien ajan Venäjän aiheuttamaan uhkaan räätälöidyt tiedustelu- ja rajavalvontavalmiudet, sanovat Yhdysvaltain virkamiehet.
Suomen puolustusvoimien aktiivisen sotilashenkilöstön määrä on vaatimattomat 23 000 sotilasta, mutta sodan ajan vahvuus voi kasvaa nopeasti 280 000 sotilaaseen, koska Suomen laaja asevelvollisuusjärjestelmä voi mobilisoida jopa lähes miljoona sotilasta.
Järjestelmä on seurausta syvään juurtuneesta turvallisuusajattelusta maassa, jolla on yli 800 mailia yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja joka on joutunut kahdesti suuremman naapurinsa hyökkäyksen kohteeksi 1900-luvulla.
"Maantieteellisesti katsottuna Suomen liittyminen liittoutumaan lisää [Venäjän puolella] valtavan, vaikeasti puolustettavan rajan, joka vaikeuttaa Putinin laskelmia", sanoi James G. Stavridis, eläkkeellä oleva neljän tähden amerikkalainen amiraali ja Naton entinen ylin sotilaskomentaja, sähköpostitse viitaten Venäjän presidenttiin Vladimir V. Putiniin.
Esimerkiksi Suomen tykistöjoukot ovat Länsi-Euroopan suurimmat ja parhaiten varustetut - tutkimusorganisaatio Wilson Centerin analyysin mukaan Suomella on noin 1 500 tykistöasetta, mukaan lukien 700 haupitsia, 700 raskasta kranaatinheitintä ja 100 raketinheitinjärjestelmää.
Suomi on merkittävä jäänmurtaja-alusten suunnittelija, ja sillä on myös merkittävä rooli merioperaatioiden toteuttamisessa yhä kiistellyimmällä arktisella alueella, sanoivat virkamiehet.
Suomi, joka on pitkään tunnettu niin jämäkästä liittoutumattomuudestaan, että "suomettumisesta" tuli puolueettomuuden synonyymi, viestitti, että Venäjän uhka hyökätä Ukrainaan viime helmikuussa voisi muuttaa useimpien suomalaisten mielen.
Pitkän rajan lisäksi Suomella on Venäjän kanssa yhteinen monimutkainen ja väkivaltainen historia. Suomalaiset torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen vuosina 1939-40 niin sanotussa talvisodassa. Suomalaiset hävisivät lopulta, luopuivat alueista ja suostuivat pysymään muodollisesti puolueettomina koko kylmän sodan ajan. Kyvystä pitää Neuvostoliitto tilapäisesti loitolla tuli kuitenkin suomalaisten ylpeydenaihe.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1992 ja tuli sen jäseneksi vuonna 1995, mutta pysyi samalla sotilaallisesti liittoutumattomana ja piti yllä toimivia suhteita Moskovaan.
Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 1994 ja eteni yhä lähemmäs liittoumaa liittymättä siihen. Tähän asti.
Suomen johtajien viimevuotinen julistus Natoon liittymisestä - ja odotukset siitä, että naapurimaa Ruotsi tekisi pian samoin - muutti nopeasti vuosikymmeniä vallinnutta mahdollista strategista tasapainoa Euroopassa.
Maan yleinen mielipide muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan: Kuukausien kuluessa lähes 80 prosenttia Suomen kansalaisista kannatti Natoon liittymistä, kun ennen sotaa vastaava luku oli noin 20 prosenttia.
Se oli myös esimerkki siitä, miten Putinin sotatavoitteet ovat kostautuneet. Sen sijaan, että Venäjän johtaja olisi heikentänyt Natoa, hän on yhdistänyt liittoa ja saanut aikaan uuden laajentumisen Venäjän kynnyksellä."
https://www.nytimes.com/…/03/30/world/russia-ukraine-news…
(maksumuurin takana)
Klikkaa laajentaaksesi...

Lahjalinkki alkuperäiseen artikkeliin:

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top