Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
No, se on suhteellista se panssareiden määrä. Venäjän panssarien lukumäärä on suuri, mutta hyvin iso osa siitä on auttamatta vanhentunutta ja modausprojektit etenevät todella hitaasti. Natolla lukumäärä on pienempi, mutta tekninen/teknologinen etu on kiistaton.

Lisäksi vielä se, että modausprojektit hitaasti ja niiden lopputuloksena valmistuvat vaunut eivät siltikään vastaa länsimaista kärkikalustoa. Esimerkiksi T72B3, joka on määrällisesti se modatuin lopputulos, ja venäläiset eivät itsekkään tätä pidä riittävän hyvänä lopputuloksena. He myöntävät sen itsekkin ja jopa sikäläiset panssarikomentajat ovat avoimesti arvostelleet lopputulosta ja epäilleet sen suorituskykyä länsivaunuja vastaan.

Suomen kokoiselle maalle ne toki aina ovat vakava uhka, kuten myös venäläisten melko häikäilemätön taktiikka ja matala kynnys vaunujen käyttöön, sekä hyvä kyky kestää ja sietää tappioita. Jos meidän vaunut tulevat heitä vastaan vasta hyvin korkealla joukkotasolla, suurinpiirtein ylijohdon alaisuudessa olevissa taisteluosastoissa tietyllä maantieteellisella sotanäyttämöllä, niin he voivat heittää sen nelisenkymmentä vaunua taisteluun yksittäisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin tai sen muodostaman tsto:n taistellessa ja teoriassa aina siellä missä heidän moottoroituja jalkaväkiprikaateja ikinä taisteleekaan.
 
Viimeksi muokattu:
Paljon hyviä ajatuksia @c.o. ja olen kanssasi monesta asiasta pääosin samaa mieltä.

Tästä seuraavasta olen eniten eri mieltä.

Jos vihreät miehet ottavat haltuun alueita ja kohteita, on parempi että niistä huolehtivat erikoisjoukkojen kaltaiset joukot, eivätkä muutaman kuukauden varusmiespalveluksen jälkeen kahdesti kertaamassa olleet perusjermut. Perusjermujen ensisijainen tehtävä on mahdollistaa yhteiskunnan toiminta - olemalla töissä, opiskelemalla, harrastamalla vpk-toimintaa, luovuttamalla verta tai mitä tekevätkään siviilielämässään.

Omasta mielestäni me tarvitsemme molempia. Jos niitä vihreitä miehiä tänne tulee, niin niitä tulee oman arvioni mukaan paljon ja moneen paikkaan kerralla. Erikoisjoukot eivät riitä, joten tarvitsemme massaa vihreiden miesten vastaiseen toimintaan vaikka ihan eristävinä osastoina. Lisäksi tarvitsemme massaa vihreiden miesten torjuntaan edeltäkäsin, kohteiden suojaamisen muodossa koska niitähän täällä riittää. Jo ihan ykkösprioriteetilla suojattavia kohteita on varmasti niin paljon että ammattiväki ei millään riitä niiden suojaamiseen. Ja aina, aseistettu vartio-osasto, olkoon vaikka kuinka surkea tahansa, nostaa iskun kynnystä verrattuna täysin vartioimattomaan suojattomaan kohteeseen.
 
Itse olen joskus miettinyt, että jos olisin komppanian päällikkö, niin ottaisinko avuksi panssarivaunuja vastaan yhden oman panssarivaunun vai samalla rahalla pst -ohjuksia (esim NLAW). Paljonko saisi yhden vaunun hinnalla ko. tavaraa... Nuo osaavissa käsissä hajautettuna pitkin maita ja metsiä, niin aika haastava homma sekin vastustajalle. Pelkkä vaunujen määrän ja laadun vertailu ei sinänsä kerro kaikkea (pst, tykistö, miinat jne myös).
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703202200088625_uu.shtml

IL-analyysi: Suomi nostaa kynänvedolla puolustusmenonsa liki Naton tavoitetasolle

Suomi harppaa Euroopan suurten puolustusmahtien ryhmään, kun hallitus ryhtyy ilmoittamaan Suomen puolustusmenojen bruttokansantuoteosuuden Naton käyttämällä laskentakaavalla.


Naton laskentakaava kiskaisee kerta heitolla Suomen tilastoissa ainakin viiden Nato-maan ohi ja yli puolustusjärjestön eurooppalaisten maiden keskiarvon. Jos Suomi kuuluisi nyt sotilasliittoon, se sijoittuisi eurooppalaisista jäsenmaista seitsemänneksi suurimmaksi puolustusmeno-osuuksilla mitaten.

Uudella tavalla laskien Suomen puolustusmenojen BKT-osuus on noin 1,6 prosenttia, kun se nykyisin käytettävällä kansallisella mittaustavalla on ”vain” 1,3 prosenttia.

Hallitus teki poliittisen päätöksen uuden laskentatavan käyttöönotosta erikoisella tavalla. Päätös syntyi yhdessä hujauksessa eduskunnan täysistunnossa kaksi viikkoa sitten, kun kansanedustajat kävivät lähetekeskustelua hallituksen puolustusselonteosta.

Näillä mittareilla me emme todellakaan alisuoriudu edes tällä haavaa, saati sitten, kun selonteossa esitetyt lisämäärärahat myönnetään
 
Nato-laskentatavasta jo kommentoin tuolla toiseen otsikkoon:

Iltalehti tekee taas tasoistaan päättelyä. Jenkit osaavat itsekin laskea ja jos heidän hallintoansa pitäisi valistaa Suomen panoksesta puolustukseensa niin ei siihen mitään kansallista kampanjaa tarvita. Riittää kun antaisi heille laskelmat.

Puolustusmäärärahojen laskeminen hieman pienemmäksi kuin Nato-standardein on ollut pitkälle sisäpoliittinen päätös. Vaikeampi vaatia lisää jos jo lähtökohtaisesti varustaa Euroopan kärkimaiden joukossa.

Minä sanoisin, että sisäpolitiikasta nytkin on kyse. Vihervasemmistolta viedään yksi ase torjua Nato-jäsenyys kun jo nyt täytämme Nato-kelpoisuuden budjetin puolesta. Tämä saattaa tulla punnituksi kun HX-hanketta pohditaan. Sitäpaitsi nyt on poliittisesti hyväksyttävää varautua sotilaallisesti ja tämä imagovoitto ropisee hallituspuolueiden laariin.

Toinen syy voisi olla tämä gyberpaini. Venäjä kun on ilman vapaata lehdistöä niin on hyvä antaa naapurimaan kansalaisten tietää, että luoteisen kolkan sotilasliittoutumaton Suomi satsaa alueensa puolustukseen. Propaganda ei meitä ainakaan tyhjiöksi pääse esittämään. Tämän voi siis laskea samaan sarjaan kuin reserviläiskirjeen julkaisu ja sen imago tai jalkaväkimiinojen korvaushankkeen julkaisu vielä ilman mitään todellista esitettävää. Edelleen samaa tiedotuslinjaa jota mm ilmatilaloukkausten julkistamiset edustaa. Maanpuolustuksen tiedotus pyrkii siis pitämään puoliaan ja suhmuroi sitä politiikkojen kanssa.
 
.

Miksi pitäisi laskea eri tavalla kuin NATO? Toki idässä on tarkemmat arviot heillä joilla on tieto käytettävänään,, mutta kun poliitikko Günther, Francois George tai Guido tutkii oman maansa briiffauksesta, googlaa tai muutoin "tutkii" tilannetta sen 10 sekunnin verran kun tämä kiinnostaa, niin miksi meillä pitäisi olla poikkeava laskentakaava maista joilla on samankaltainen poliittinen järjestelmä, eli avoin demokratia?
Ei miksikään - EU:ssa kun muut laskevat Nato-tavalla, niin vertailtavuuden takiakin on selkeää laskea samalla tavalla. Se, mikä herättää ainakin minussa kysymyksiä, on tapa jolla tähän muutokseen päädyttiin. Toki voi olla että takana oli selkeä valmistelu jne, joka ei vain näkynyt julkisuuteen.
 
Lisäksi vielä se, että modausprojektit hitaasti ja niiden lopputuloksena valmistuvat vaunut eivät siltikään vastaa länsimaista kärkikalustoa. Esimerkiksi T72B3, joka on määrällisesti se modatuin lopputulos, ja venäläiset eivät itsekkään tätä pidä riittävän hyvänä lopputuloksena. He myöntävät sen itsekkin ja jopa sikäläiset panssarikomentajat ovat avoimesti arvostelleet lopputulosta ja epäilleet sen suorituskykyä länsivaunuja vastaan.
Näin juuri! Ja sama koskee myös Armataa. Siitä he totesivat itse että aivan liian kallis, eikä siltikään riittävästi parempi (näin siis alkuperäisten suunnitelmien mukaisesta Armata T-14:sta). Näin varustelua karsittiin = tingittiin ominaisuuksista = suorituskyky suhteessa länsikoneisiin laskee = lopulta ainoa järkevä ratkaisu on modata vanhoja T-72B3 tasolle ja siitä pikkuhiljaa niitä parannellen.
Venäläisten kyky perinteisessä sodankäynnissä mekanisoitua/panssarivastustajaa vastaan ei ole mikään erityisen hyvä. Toki sekin on muistettava ettei Natonkaan panssari- ja mekanisoidut joukot ole kykyään joutuneet todistamaan sodassa mitään vakavasti otettavaa vastustajaa vastaan miesmuistiin.
 
Toki sekin on muistettava ettei Natonkaan panssari- ja mekanisoidut joukot ole kykyään joutuneet todistamaan sodassa mitään vakavasti otettavaa vastustajaa vastaan miesmuistiin.
Ylipäätään panssarisotaa ei olla esitetty missään missä vastassa olisi merkittäviä ilmavoimia. Taannoin vallalla ollut käsitys, että panssariase oli jo unohdettu vanhentuneena on vielä mittaamatta.
 
Näin juuri! Ja sama koskee myös Armataa. Siitä he totesivat itse että aivan liian kallis, eikä siltikään riittävästi parempi (näin siis alkuperäisten suunnitelmien mukaisesta Armata T-14:sta). Näin varustelua karsittiin = tingittiin ominaisuuksista = suorituskyky suhteessa länsikoneisiin laskee = lopulta ainoa järkevä ratkaisu on modata vanhoja T-72B3 tasolle ja siitä pikkuhiljaa niitä parannellen.
Venäläisten kyky perinteisessä sodankäynnissä mekanisoitua/panssarivastustajaa vastaan ei ole mikään erityisen hyvä. Toki sekin on muistettava ettei Natonkaan panssari- ja mekanisoidut joukot ole kykyään joutuneet todistamaan sodassa mitään vakavasti otettavaa vastustajaa vastaan miesmuistiin.

Jotenkin tekisi mieli vetää analogioita tämän hetkisestä tilanteesta Toisen maailmansodan loppupuolen tilanteeseen, mutta se tuskin on kovin mielekästä.

Silti tulee väistämättä mieleen että tilanne muistuttaa tietyiltä osin toisiaan. Saksalaisten vaunut silloin olivat teknisesti kehittyneempiä ja parempia venäläisiin nähden. Johtamisjärjestelmät parempia, tähtäys ja ammunnanhallinta parempaa, pääaseet kehittyneempiä ja etenkin ampumatarvikkeet jne. Samaan tekisi mieli rinnastaa nykyään, jos vertaa T72B3:a esimerkiksi Leopardien ja Abramsien päivitettyihin malleihin. Ehkä vahvin osa-alue T72:lla näihin vaunuihin saattaa olla maastoliikkuvuus, ehkä, mutta tähän panssarimiehet osaavat vastata paremmin.

Jos venäläisen pitäisi panssariarmadoiden yhteentörmäyksessä pärjätä länsivastustajalle, en kovin äkkiä keksisi mitään muuta selviämistaktiikkaa kun käytännössä toisen maailmansodan aikaisen taktiikan. Vaunuja pitää käyttää massamaisesti, ylivoimaisena muodostelmana numeroiden valossa. Jos miehistöt ovat yhtä taitavia, en usko T72B3:n pärjäävän kaksintaistelussa esimerkiksi Leopard 2A4:lle tai 2A6:lle. Mutta kun vastassa on kolme T72B3:a yhtä Leoa vastaan niin puntit tasoittuvat. Panssarimassan lisäksi he tarvitsevat epäsuorantulen massamaista ja laajaa käyttöä, perinteistä tulijyrää. Tulijyrän lisäksi ilmaan pitää saada järjetön määrä maataistelukoneita ilmarynnäköimään. Eli siis massamaista vaunujen, epäsuoran tulen sekä ilmavoimien käyttöä. Aselajiyhteistyötä, massaa ja tulivoimaa. Miten muuten he voisivat pärjätä?

Ongelmana on myös meidän kannalta on se, että he voivat käyttää vaunuja myös siellä missä meillä ei ole heittää vaunuja heitä vastaan. Määrää voi aina hajauttaa. Meidän jalkaväkeä voi aina liiskata semmoisilla vanhemmillakin vaunuilla, joilla ei ole varsinaiseen panssaritaisteluun enään asiaa. On varmasti vittumainen tilanne huomata omilla kahden-kolmen pataljoonan vahvuisilla joukoilla, että vastuualueella operoi kaksi moottoroitua jalkaväkirykmenttiä joilla on täysvahvuiset panssaripataljoonat ja vastaavasti omalla puolella ei ole heittää vaunuja vastaan ja ilmavoimatkin on sidottu muualle toimimaan. Yli kahdeksaakymmentä vaunua on hankala torjua pelkällä sinkoaseistuksella sekä rajallisella määrällä ohjuksia, vaikka vanhoja vaunuja onkin vastassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmana on myös meidän kannalta on se, että he voivat käyttää vaunuja myös siellä missä meillä ei ole heittää vaunuja heitä vastaan. Määrää voi aina hajauttaa. Meidän jalkaväkeä voi aina liiskata semmoisilla vanhemmillakin vaunuilla, joilla ei ole varsinaiseen panssaritaisteluun enään asiaa. On varmasti vittumainen tilanne huomata omilla kahden-kolmen pataljoonan vahvuisilla joukoilla, että vastuualueella operoi kaksi moottoroitua jalkaväkirykmenttiä joilla on täysvahvuiset panssaripataljoonat ja vastaavasti omalla puolella ei ole heittää vaunuja vastaan ja ilmavoimatkin on sidottu muualle toimimaan. Yli kahdeksaakymmentä vaunua on hankala torjua pelkällä sinkoaseistuksella sekä rajallisella määrällä ohjuksia.

Mikä tässä nyt on niin vittumaista? Miinoitetaan ja käytetään PST-aseita sen mitä niitä on, sitten paikanvaihto ja varustustäydennys, ja jäljelle jääneet vaunut päästetään läpi syvyydessä tapahtuvaan harjaukseen. Tieto komppanian/pataljoonan esikuntaan ja homma on joukkueen/ryhmän osalta bueno => kohti seuraavia seikkailuita.
 
Mutu-tuntumalta näin kadunmiehenä sitä ajattelee, että NLAW:in käyttöönotto tuhansin kappalein on tietyllä tapaa jopa mullistava parannus meidän PST-kykyyn. Esim. APILASista olen ainakin jonain tornari/mutu/hevosmiesten tietotoimiston heittona kuullut, että ensimmäinen osuma taistelupanssarivaunun etupanssariin (mikä vaunu, ei hajuakaan. T-72 tai T-80?) tuhoaisi sen n. 8% todennäköisyydellä (saattoi olla myös 12%), mikä ei ole paljon. NLAW lienee mullistavasti paremmat prosentit, eikä se silti ole mikään pysäyttävän kallis koska perustuu varsin "simppeleihin" ratkaisuihin monimutkaisten hakeutumisten sijaan. Kattopanssaria tuskin voidaan käänteentekevästi parantaa kasvattamatta vaunujen painoa sikamaisesti, ainakin jos ei aleta tinkimään muusta panssaroinnista mikä taas on paha massamaisen KESsimäärän (ja loppujen APILASien, tietty PST-ohjusten ym) takia. Ja joka tapauksessa Venäjällä ei miesmuistiin tule olemaan varaa modata valtaosaa vaunuistaan.

Äkkiseltään tuntuu että Leningradin sotilaspiirin panssarivoimilla olisi monista syistä (NLAW, Euro-Spiket, Bonus-ammukset tykistöllä, Leo 2A6:t joita on jo 60kpl maassa ja vieläpä A4:n rinnalla, miksei myös uudet KESsit...) tänä päivänä kalustomielessä tukalammat oltavat Suomen oblastin vapauttamisessa kuin koskaan aikaisemmin. Onko tämä nyt ihan kauan sitten kotiutuneen res-jääkärin eli lähinnä yleisen kaduntallailijan toiveajattelua?
 
Jotenkin tekisi mieli vetää analogioita tämän hetkisestä tilanteesta Toisen maailmansodan loppupuolen tilanteeseen, mutta se tuskin on kovin mielekästä.

Silti tulee väistämättä mieleen että tilanne muistuttaa tietyiltä osin toisiaan. Saksalaisten vaunut silloin olivat teknisesti kehittyneempiä...
Minusta ihan oikein pohdit ja samoin ovat pohtineet asiaa venäisetkin. Armatasta he itse totesivat että ovat tekemässä sakujen virhettä WWII ajalta: teknisesti hyvä tankki, muttei riittävän ylivoimainen suhteessa hintaan ja mahdolliseen valmistusvolyymiin.

Se ero kuitenkin tuohon aikaan taitaa olla että T-34 variantit olivat uusia ja edistyksellisiä tankkeja ja siten hyvin otollisia modauskohteita. T-72 pohjaiset, jollainen myös T-90 on, ovat jo aika vanhaa perua ja siten ehkä epäkiitollisempia modauskohteita kuin T-34:set aikoinaan ja mahtaako niiden kokonaismääräkään riittää riittää riittävän massamaiseen käyttöön?
 
Mutu-tuntumalta näin kadunmiehenä sitä ajattelee, että NLAW:in käyttöönotto tuhansin kappalein on tietyllä tapaa jopa mullistava parannus meidän PST-kykyyn.
No, ottaen huomioon että venäläisillä on reaktiivilevyt jo käytännössä jokaisen tankin päällä, niin se vaikeuttaa NLAW-homman tehoa merkittävästi. Eli sinänsä se ei hommaa mullista, mutta yhdessä muiden PST-aseiden kanssa käytettynä toki toimii hyvin.
 
Jos tämän sivuston tiedot pitävät paikkansa, niin T-72B3-modauksia oli 2016 n. 600kpl. Joten ei niitä nyt joka paikkaan hirvittävästi riitä.

http://www.military-today.com/tanks/t72b3.htm

Lisäksi:

In 2016 it has been reported that another 150 T-72B tanks will be upgraded to the -B3 standard, and additionally fitted with new automatic transmission, similar to that of the T-90MS Tagil. This automatic transmission has 7 forward and 1 reverse gear. The T-72B3 will become the first Russian production tank, fitted with automatic transmission. It is planned that the first batch of tanks with automatic transmissions will be delivered in 2017.

Jos tuleva 25% leikkaus Venäjän puolustusmenoihin pitää paikkansa, niin se voi tehdä hallaa monellekin uustuotannolle ja modaukselle.
 
T-72 pohjaiset, jollainen myös T-90 on, ovat jo aika vanhaa perua ja siten ehkä epäkiitollisempia modauskohteita kuin T-34:set aikoinaan ja mahtaako niiden kokonaismääräkään riittää riittää riittävän massamaiseen käyttöön?

Olisi hauska tietää, kuinka moni taistelu- ja rynnäkköpanssari Venäjän valtavassa "Wikipedia" / "Global Firepower" -vahvuudessa on ylipäänsä sellaisessa kunnossa, että se lähtee käyntiin ja sillä pystyy ajamaan. Taistelukyky on sitten vielä asia erikseen.

Suomen panssarivahvuudelle voi virnuilla, mutta ainakin niistä hyvin suuri prosentti lienee käyttökuntoisia koko ajan, jonkun mekaanikon silmäteriä eikä missään hallin tai siilon nurkassa ruostuvia romukasoja.
 
Jos tämän sivuston tiedot pitävät paikkansa, niin T-72B3-modauksia oli 2016 n. 60
0kpl. Joten ei niitä nyt joka paikkaan hirvittävästi riitä.
http://www.armstrade.org/includes/periodics/news/2016/0908/130536946/detail.shtml

En tiedä onko tuokaan lähteenä kovin luotettava, mutta artikkelissa siteerataan Uralvagonzavodin CEO:ta, joka toteaa, että firma on modernisoinut n. 1000 T-72:sta tuolle B3-tasolle. Tämä siis on ollut syksyn 2016 tilanne. Noihin lukuihin voinee lisätä ainakin n. puolen tuhatta T-90:sta. Luulisi niiden olevan viimeisenä tehtaasta tulleena uutena vaunutyyppinä vielä käyttökunnossa.

T-80BV:n kohdalla joissain artikkeleissa puhutaan jopa 3000:n vaunun suunnitellusta modernisoinnista; uskoo ken tahtoo:
http://www.janes.com/article/65580/russia-may-upgrade-and-return-t-80bv-tanks-to-service

T-80U:t (puolen tuhatta?) lienevät vielä aktiivikäytössä.

Kaikissa modernisaatioissa taitaa olla yhtenä yhteisenä tekijänä Sosna-U, joka varmaan tasaa jonkun verran puntteja länsivaunujen kanssa. Mutu-tuntumalta vaikuttaisi, että jos nuolet ovat vielä riittävän hyviä niin ei välttämättä kannata laskea, että yksi Leo2 A4 vastaa ihan kolmea modernisoitua itävaunua.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.armstrade.org/includes/periodics/news/2016/0908/130536946/detail.shtml

En tiedä onko tuokaan lähteenä kovin luotettava, mutta artikkelissa siteerataan Uralvagonzavodin CEO:ta, joka toteaa, että firma on modernisoinut n. 1000 T-72:sta tuolle B3-tasolle. Tämä siis on ollut syksyn 2016 tilanne. Noihin lukuihin voinee lisätä ainakin n. puolen tuhatta T-90:sta. Luulisi niiden olevan viimeisenä tehtaasta tulleena uutena vaunutyyppinä vielä käyttökunnossa.

T-80BV:n kohdalla joissain artikkeleissa puhutaan jopa 3000:n vaunun suunnitellusta modernisoinnista; uskoo ken tahtoo:
http://www.janes.com/article/65580/russia-may-upgrade-and-return-t-80bv-tanks-to-service

T-80U:t (puolen tuhatta?) lienevät vielä aktiivikäytössä.

Kaikesta voi päätellä, että "kyllä sieltä edelleen pikkusen jotain voi olla tulossa". Mutta jos Venäjä lähtisi laajemmin haastamaan riitaa länsirajallaan niin aika ohkaiseksi se levittäisi vahvuuden tältä(kin) osin, vaikka riisuisi kaikki muut rajat aivan nakupelleiksi.
 
Niin, meillä ei ole niinsanotusti "Global Firepower" -optimoidut asevoimat :)

Mutta väitän että ainakin sotilashenkilöt Leningradin piirissä ovat suhteellisen hyvin perillä, ettei ihan ilomarssia olisi luvassa. Kansahan on täysin pihalla asioista Venäjällä, ja luulee mm. että Venäjän armeija on maailman voimakkain. Ja juuri sellaisena heidät halutaankin pitää. Se on sitten jo mielenkiintoinen kysymys, miten Kremlissä mielletään Suomen puolustuskyky. Entäpä jossain kaukaisessa sotilaspiirissä Kiinan vastaisella rajalla, josta varmastikin pitäisi myös siirtää joukkoja, jotta voitokas Suomi-operatsiooni olisi edes mahdollinen? Veikkaanpa että kun ja jos lukumääriä ym tarkastelevat eikä Suomesta ole minkäänlaista kuvaa (edes Oltermannin ostopaikkana) niin asia on juuri niin kuin sanot.

Ei sillä miten jossain joukko-osastossa Kiinan rajalla asiaa tarkastellaan ole mitään merkitystä.

Venäjän sotilastiedustelulla GRU:lla on hyvinkin yksityiskohtainen tilannekuva Suomen tilanteesta, jota ylläpidetään humintillä (perineinen vakoilu ja tiedustelu ihmisten toimimesta) sigintillä (radio- ja puhelinliikenteen seuraamisella) ja nykyään myös enenevissä määrin osint (open source intelligence) keinoin. Tuohon viimeiseen kuuluu tällaistenkin foorumien seuranta.
Sitten SVR (Venäjän ulkomaantiedustelu) tekee samaa ja FSB, jonka piti olla kotimaan salainen palvelu on laajentanut toimintaansa ulkomaille. Eli Venäjän päättäjillä on mahdollisuus käyttää näitä tietoja. Sotavoimilla on lähinnä GRU:n tiedot käytössään.

Tietojen osalta sovelletaan need to know periaatteita. Kiinan rajalla olevilla yksiköillä ei ole need to know.
 
Kaikesta voi päätellä, että "kyllä sieltä edelleen pikkusen jotain voi olla tulossa". Mutta jos Venäjä lähtisi laajemmin haastamaan riitaa länsirajallaan niin aika ohkaiseksi se levittäisi vahvuuden tältä(kin) osin, vaikka riisuisi kaikki muut rajat aivan nakupelleiksi.
Tämähän riippuu varmasti paljolti siitä, onko muut vanhemmat vaunut hylätty pellon laitaan ruostumaan vai onko ylläpitoon löytynyt sen verran rahaa, että ovat edelleen käyttökuntoisia. Olettaen, että perus ylläpito on suoritettu ja vaikka eivät enää kelpaisikaan keihään kärjeksi niin luultavasti niillä voi vielä estää turhan kunnianhimoisiksi käyvät eksursiot. Teoriassahan siellä on edelleen "riittävästi" vaunuja vaikka kolmanteen maailmansotaan.
 
Back
Top