Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883

Tuossa näkyy harjoituksissa T72B3 ja tulitoimintaa PKT:llä ja 2A46M:llä. Siinä näkyy Catherinen käyttömoduulit ja näyttö samalla. Täytyy sanoa että melkoinen helvetinkone koko härveli on, eikä sitä FLIR muuksi muuta...

Erinomaista jalkaväen komppania-pataljoonatason "törkyä" osaavat tehdä, siinä mielessä low-tech on hanskassa paremmin kun monella muulla, mutta high-tech puoli ontuu vähän aselajissa jos toisessa...

Aivan fantastisen ensiluokkaista operaatioturvallisuutta! Osaisikohan videon omistaja kertoa vaikka lämpötähtäimen erottelukyvystä, jos tälle esittäisi kommenttiketjuun pari uteliasta kysymystä?
 
Luin joltain blogilta että tässä divisioonin menossa ollaan palaamassa ennen Serdjukovia olleita luurankodivisiooniin, jossa vain joissakin yksiköissä on täysi miehistö ja osassa vain runkohenkilöstö ja mobilisoinnissa ne täytetään reserviläisillä. Kirjoittaja veti johtopäätöksen että Serdjukovin reformissa oli kyse saada maan sisällä toimimaan pystyviä yksiköitä jonkun maanosan kurittamiseen ja nyt mennään takaisin suursotaa varten tuunattuun sotalaitokseen.

Mielestäni kirjoittaja oli oikeilla jäljillä.
Panssarilehdessä on taannoin, parin-kolmen viimevuoden aikana, ollut näistä Venäjän prikaateista sekä takaisin divisioonakokoonpanoon siirtymisestä pari artikkelia. Jälkimmäinen nimenomaan divisioonista. Siinä tuotiin esille, paitsi sama epätietoisuus kuin tuossa @Sardaukar :in linkkaamassa artikkelissa, myös pari näkökulmaa. Yksi oli venäläisessä keskustelussa esiintullut johtamiskokemuksen ongelma; prikaateista on iso hyppy armeija tasolle ja divisioona-organisaatio suo enemmän mahdollisia virkoja ja tehtäviä. Venäjän kokoiselle armeijalle tämä gäppi saattaa muodostaa resurssiongelman. Toinen, hieman outo ilmiö, on näiden kunniakkailla ja juhlavilla nimillä varustettujen divisioonien perustaminen. Varmasti liittyy yleiseen hengen kehittämiseen, mutta herättää tietenkin myös ajatuksia motiivista - onko joidenkin mielestä menty liian pitkälle perinteistä. Lisäksi, vanhat divisioonien kasarmit ja fasiliteetit on purettu tai ainakin suurelta osin hylätty. Divisioonien perustamisen myötä myös näitä pitää luoda uudelleen eikä se välttämättä ole ihan pikkujuttu. (etenkään kun taloustilannekin on tiukka) Toki 4. kaartin panssaridivisioona eikä 2. kaartin mjvdivisioona eivät ehtineet kunnolla prikaativaiheeseen ollenkaan. Toisaalta prikaateihin oltiin siirtymässä nimenomaan läntisellä alueella, vastauksena lännen kanssa mahdollisesti käytävään mittelöön. Länsi ei ole muuttanut kokoonpanoaan, joten se ei liene vaikuttanut muutokseen.
 
Menee jo vähän aiheesta ohi, mutta mistä nuo luurankodivisioonat on tarkoitus miehittää? Riittääkö niihin varusmiehiä/kontraktnikejä, otetaanko reservistä suht tuoreita kotiutuneita vai pyöriikö Venäjällä kertausharjoitukset siinä määrin että reservi on suorilta käyttökelpoista laajemminkin?
 
Menee jo vähän aiheesta ohi, mutta mistä nuo luurankodivisioonat on tarkoitus miehittää? Riittääkö niihin varusmiehiä/kontraktnikejä, otetaanko reservistä suht tuoreita kotiutuneita vai pyöriikö Venäjällä kertausharjoitukset siinä määrin että reservi on suorilta käyttökelpoista laajemminkin?

Neuvostoliiton aikana aktiividivisioona lähti eteenpäin ja perustettavan reservidivisioonan "luurangon" muodostaneet upseerit jäivät jälkeen odottamaan uuden yksikkönsä miehiä jotka kutsuttiin asepalvelukseen reservistä. Perustettavan divisioonan materiaali otettiin käyttöön sille varta vasten perustetulta varikolta jonne se oli varastoituna käyttöä odottamaan ja usein tämä materiaali oli hieman vanhempaa kun mitä aktiividivisioonalla käytössäollut. Alkuperäinen aktiividivisioona pystyi tällä tavalla jakaantumaan ja muodostamaan uusia reservidivisioonia jopa kahdesti siten että että aina uudessa perustettavassa divisioonassa oli aina vähemmän aktiiviupseereita, enemmän reserviläisiä, vanhempia reserviläisiä ja vanhempaa kalustoa.

Kukaanhan ei lopulta tiedä, kuinka paljon materiaalia heillä on loppuviimein varastoituna, työnnettynä uskomattoman syvälle ja pitkälle luolastoihin mielipuolisiin rasvoihin ja koipalloihin pyöritettynä. Molemmissa maailmansodissa venäläiset ovat kärsineet asepulasta, ja en ihmettelisi lainkaan jos siellä ajateltaisiin siten että mielummin jakaa 50-luvulla tuotettua tavaraa viimeisille "laarinpohjayksiköille" kun että ei ole jakaa yhtään mitään.
 
Aivan fantastisen ensiluokkaista operaatioturvallisuutta! Osaisikohan videon omistaja kertoa vaikka lämpötähtäimen erottelukyvystä, jos tälle esittäisi kommenttiketjuun pari uteliasta kysymystä?

Ei todellakaan mikään hienosti hoidettu juttu videon kuvaajalta, mutta suurta vahinkoa tuskin syntyy kun kyse taitaa olla melko kaupallisesta tuotteesta jonka speksit on aika hyvin tiedossa lännessä.

Olisi mielenkiintoista tietää mikä on tilanne tuon Catherine-XP:n kanssa? Saivatko ryssät sitä koskaan valmistukseen vai jäikö lisenssointisopimus FC:hen Ukrainan kriisin ja pakotteiden myötä? XP:hän on sillätavalla tuttu lännessä että se lienee käytössä joissain CV90:n malleissa.
 
Lisänä tuohon Kylmän Sodan NL:n divisiooniin. Lännessä eri divisioonien kategorioiden nimi oli A, B, ja C. NL:n omassa luokituksessa ne olivat A, Б ja B (eli A, B ja V).

Kategoria A oli täysin taisteluvalmis (henkilöstö 75-100%)
Kategoria B, taisteluvalmiina 72h kuluttua, (henkilöstöä 50-75%)
Kategoria V (tulee sekä ven. aakkosten 3. kirjaimesta että sanasta война eli sota), taisteluvalmiina 2 kk kuluttua (henkilöstöä 10-33%)

Kuriositeettina voi mainita, että Viipurissa oli Kylmän sodan aikana 2 kaartin kategorian A divisioonaa ja yksi kategorian B divisioona.
 
Olisi hauska tietää, kuinka moni taistelu- ja rynnäkköpanssari Venäjän valtavassa "Wikipedia" / "Global Firepower" -vahvuudessa on ylipäänsä sellaisessa kunnossa, että se lähtee käyntiin ja sillä pystyy ajamaan. Taistelukyky on sitten vielä asia erikseen.

Suomen panssarivahvuudelle voi virnuilla, mutta ainakin niistä hyvin suuri prosentti lienee käyttökuntoisia koko ajan, jonkun mekaanikon silmäteriä eikä missään hallin tai siilon nurkassa ruostuvia romukasoja.
Hyvä kysymys - johon voi olla vaikea aukottomasti vastata. Teoriassa ja myös käytännössä (modernisoimattomat) venäläiset panssarit säilyvät aika hyvin vaikka luukut auki taivasalla säilytettynä. Varastoinnissa on vain muutama pikku temppu joka on tehtävä ja vehkeet kyllä pysyvät ainakin ajokuntoisina aina pitkään. No, ajokuntoisuus ja esim. ammunnanhallintajärjestelmän toimivuus huolettoman varastoinnin jäljiltä on aivan eri asioita. Ja mitä enemmän modatuista vehkeistä puhutaan, sitä huolellisempi täytyy varastoinnissa tietysti olla.

Mitä sitten tulee meidän koneisiin, niin vehkeet ovat pääosin nykyaikaisia ja käyttökuntoisia ja lukumääräkin tehtäviin nähden kohtuullinen. Lisäksi meidän vahvuus tässäkin koulutushaarassa on se, että miehistöt on täsmäkoulutettu suomalaiseen maastoon. Se itsessään antaa jo merkittävän edun suhteessa vastustajaan. Väitän, että suomalainen panssarijoukko on kovinta laatua maailmassa kun käydään panssaritaistelua metsämaastossa/ metsäsaarekkeisessa peltomaastossa.
 
nykyään myös enenevissä määrin osint (open source intelligence) keinoin. Tuohon viimeiseen kuuluu tällaistenkin foorumien seuranta.
Juuri näin! Ja tuo on hyvä meidän jokaisen tasaisin väliajoin palauttaa mieliimme. Sama koskee myös mm. Facebookia, Twitteriä jne jne. Sosiaalinen media eri muodoissaan on nykyisin merkittävä tiedonlähde kaikille toimijoille niin sotilastiedustelussa kuin myös kaupallisessa tiedonhankinnassa ja myös tietysti liikemaailman vakoilussa jne.
 
Teoriassa ja myös käytännössä (modernisoimattomat) venäläiset panssarit säilyvät aika hyvin vaikka luukut auki taivasalla säilytettynä. Varastoinnissa on vain muutama pikku temppu joka on tehtävä ja vehkeet kyllä pysyvät ainakin ajokuntoisina aina pitkään.

@Kapiainen

Oikein mukava kun otit puheeksi, laitetaan tämä nyt yleisön pyynnöstä vielä uusintana tähänkin ketjuun. @Sardaukar mainitsikin mainiossa ja mielenkiintoisessa postissaan noista V-kategorian divisioonista. Tässä varmaan koekäytetään määräaikaistarkastuksessa jossain jumalanhylkäämässä tuppukylässä, kolhoosin koulun takapihalle "varastoitua" V-luokan divisioonalle varattua ISU-52:a. Kannattaa kiinnittää huomiota paikallisiin kilipukkeihin ja muihin elukoihin joita pihoilla pyörii tavanomaiseen tapaansa. Toisessa yhteydessä tässä videosta osattiin mainita että se oli seissyt paikallaan 65 vuotta ennen kun "pulkka taas pyöräytettiin tulille".

Ps. niille jotka tätä eivät ole vielä nähneet, vaunu ajetaan pois sijaltaan videon lopussa. :D
 
NL:han oli herra ties kuinka kauan varastoissaan T-34/85-vaunuja tuhansittain... P-Korealla varmaankin vieläkin.
 
NL:han oli herra ties kuinka kauan varastoissaan T-34/85-vaunuja tuhansittain... P-Korealla varmaankin vieläkin.

Yksi Puolalainen tyyppi postasi kerran kuvia, jossa hänen isänsä oli puolan armeijan kertausharjoituksissa. Isä oli panssarimies koulutukseltaan ja he olivat täydessä sotavarustuksessa valmiustarkastuksessa joukkueensa kanssa T34/85 vaunujensa edessä. Vuosi oli 1986. :D

Kotimaassa tapahtuvaan siviiliväestön paimentamiseen ja joukkojenhallitatehtäviin sisäisen turvallisuuden joukkojen toimesta... Siihen se T34 toimii varmaan aivan yhtä hyvin kun viimeisen mallin T72/80/90. Kun "tankit on kaduilla" ei kansa osaa kauhuissaan katsoa kuinka uusi tai vanha se on. Vaunu kun vaunu. Samoin ei siihen uusinta AK74M sarjalaista tarvita, suuren isänmaallisen sodan aikainen pulttilukko Mosin toimii myös, ehkä jopa paremmin kun pistimellä yltää pidemmälle.
 
Mutu-tuntumalta näin kadunmiehenä sitä ajattelee, että NLAW:in käyttöönotto tuhansin kappalein on tietyllä tapaa jopa mullistava parannus meidän PST-kykyyn. Esim. APILASista olen ainakin jonain tornari/mutu/hevosmiesten tietotoimiston heittona kuullut, että ensimmäinen osuma taistelupanssarivaunun etupanssariin (mikä vaunu, ei hajuakaan. T-72 tai T-80?) tuhoaisi sen n. 8% todennäköisyydellä (saattoi olla myös 12%), mikä ei ole paljon.
Ei kukaan PST-koulutuksen saanut ammu taistelupanssaria edestä.
 
Entäs kun on jumissa vaunun etusektorissa ja vaunu ei ole tarjoamassa parempaa ammuntakulmaa. Joskus sitä valinnanvapautta ei vain tule. On tuossa kuitenkin vähintään mahdollisuus vaurioittaa vaunun pääasetta ja optiikkaa. Sekin on parempi kuin ei mitään...

Jatkaakseni vielä vessaharjamiehen erinomaiseen pointtiin, etusektorissa ollessaan vaunu yleensä liikkuu eteen- tai taaksepäin, parhaimmillaan kohtisuoraan ja huonoimillaankin viistoon. Vaikka viistoonkin liikkuisi, silti osuminen on helpompaa kun sivusuunnassa liikkuvaan vaunuun kylkiin ampuessa. Riittävän tehokkaalla onteloaseella saattaa saada vauriota tai tuhoutumisen aikaiseksi etusektorista osumalla (reaktiiveilla tai ilman) mutta sivusuunnassa porhaltavaan vaunuun ammuttu ohilaukaus on aina ohilaukaus, oli käytössä minkälainen jötkäle tai "panssarikauhu" tahansa.

Mikä on sitten riittävän tehokas? No sanotaanko vaikka kategoria Apilas vs. kategoria 60-70 -luvun MBT ilman reaktiiveja ja vaikka kategoria M72 LAW/KES66xx vs kategoria rynnäkkövaunu, näin esimerkiksi.

EDIT: typo
 
Viimeksi muokattu:
Entäs kun on jumissa vaunun etusektorissa ja vaunu ei ole tarjoamassa parempaa ammuntakulmaa. Joskus sitä valinnanvapautta ei vain tule. On tuossa kuitenkin vähintään mahdollisuus vaurioittaa vaunun pääasetta ja optiikkaa. Sekin on parempi kuin ei mitään...

Tuhlaisitko tuhansia euroja jotta vaunu saa sinut hollille? (retorinen kysymys).

------

Mutta tämä on Suomi NATOon ketju, joten näihin voisi lisätä että ainoastaan osana liittoumaa, meillä on käytössä liittouman ressurssit. Orpopiruturvallisuuspolitiikka ei nosta kynnystä eikä turvaa jos mämmi osuu tuulettimeen.
 
Entäs kun on jumissa vaunun etusektorissa ja vaunu ei ole tarjoamassa parempaa ammuntakulmaa. Joskus sitä valinnanvapautta ei vain tule. On tuossa kuitenkin vähintään mahdollisuus vaurioittaa vaunun pääasetta ja optiikkaa. Sekin on parempi kuin ei mitään...

Sanon vielä tämän, että Carolushan oli tuolla Ukrainassa nähnyt sellaista pst-toimintaa, että KESsillä T-62:ta teloihin ja karkuun (maalitus tykistölle).

Niillä korteilla pelataan mitkä käteen tulee.
 
Tuhlaisitko tuhansia euroja jotta vaunu saa sinut hollille? (retorinen kysymys).

------

Vaikka onkin retorinen kysymys niin kyllä tuhlaisin, vaikka sitä hintaa olisi kymmenen kertaa enemmän. Kukaan ei mieti jonkun isokokoisen noitapillin hankintahintaa, kun oma henki on kysymyksessä. Muutenkin tuollaisen kertasingon käytännöllisellä ampumaetäisyydellä (200m ja alle) sen edessä olevan vaunun tähtäimiin joutuu joka tapauksessa ennen pitkää. Joskus voi olla parempi ampua , kun se on vielä mahdollista.
 
Back
Top