Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
No hyvä.
 
Nato | Ukrainan menestys sodassa varmisti Suomen Nato-tien, arvioi Risto E.J. Penttilä:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009136761.html?share=1a349884b41893b3b643ae07ed205e3e

”’Ei jumalauta nyt!’ oli minulle soittaneen sisäpiiriläisen mukaan ollut Yhdysvaltalain ulkopoliittisen johdon viesti Suomelle ja Ruotsille niiden Nato-jäsenyydestä”, Penttilä kuvaa kirjassa saamaansa puhelua.
Näkihän sen sokea reettakin, että tämä poliitikkojemme vaalima Nato-optio jossa Natoon liitytään kun kriisi on päällä on aivan järjetön, vailla realismia. Sitä ei vaan saanut ääneen sanoa.

Mutta kuten Penttilä sanoo: kiitos ukrainalaisten urhean taistelun, Natoon pääsemme. Slava Ukraini, taas kerran. Jäämme suureen velkaan heille.
 
Näkihän sen sokea reettakin, että tämä poliitikkojemme vaalima Nato-optio jossa Natoon liitytään kun kriisi on päällä on aivan järjetön, vailla realismia. Sitä ei vaan saanut ääneen sanoa.
Tähän yleiseen mielipiteeseen sisältyy huomattava epätarkkuus.

Tuo Nato-optio on joidenkin poliitikkojen aikaansaama torjuntavoitto.

Viimeistään nyt pitäisi tunnistaa ja tunnustaa jälkisuomettuminen, joka demareiden ja kepun valtakausilla on ollut järkyttävää. Lisätään siihen myös Kataisen hallitus, joka ei kirjannut edes mahdollisuutta liittyä Natoon.

Poliitikoista suuri osa olisi halunnut haudata pienenkin mahdollisuuden liittyä niin syvälle, ettei sitä sukupolviin oltaisi kaivettu esille, ja silloinkin se olisi ollut myöhäistä. Ilman tuota typerää optio-ilmaisua näin olisi varmasti käynytkin, ja jos liittyminen olisi otettu vakavaan keskusteluun, oltaisiin sillä tuo optiokin torpedoitu.

Nyt nuo jarrumiehet pitäisi nostaa tikun nokkaan. Ketkä demareissa ja kepussa pitivät valtaa Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen? Vasemmistoliittko tietenkin kokonaisuudessaan ja Kokoomuksestakin osa.

Lustraatio.Nyt.
 
Tähän yleiseen mielipiteeseen sisältyy huomattava epätarkkuus.

Tuo Nato-optio on joidenkin poliitikkojen aikaansaama torjuntavoitto.

Viimeistään nyt pitäisi tunnistaa ja tunnustaa jälkisuomettuminen, joka demareiden ja kepun valtakausilla on ollut järkyttävää. Lisätään siihen myös Kataisen hallitus, joka ei kirjannut edes mahdollisuutta liittyä Natoon.

Poliitikoista suuri osa olisi halunnut haudata pienenkin mahdollisuuden liittyä niin syvälle, ettei sitä sukupolviin oltaisi kaivettu esille, ja silloinkin se olisi ollut myöhäistä. Ilman tuota typerää optio-ilmaisua näin olisi varmasti käynytkin, ja jos liittyminen olisi otettu vakavaan keskusteluun, oltaisiin sillä tuo optiokin torpedoitu.

Nyt nuo jarrumiehet pitäisi nostaa tikun nokkaan. Ketkä demareissa ja kepussa pitivät valtaa Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen? Vasemmistoliittko tietenkin kokonaisuudessaan ja Kokoomuksestakin osa.

Lustraatio.Nyt.
On toki torjuntavoitto, ja ilman sitä kansalaisten mielipiteellä olisi ollut vähemmän tarttumapintaa. "Mutta tehän kirjasitte hallitusohjelmaan, että olosuhteiden muuttuessa haemme Nato-jäsenyyttä".

Silti koko premissi oli valheellinen, ja tuli mahdolliseksi vain sen myötä mitä jätit lainauksessasi pois: Ukrainan taistelu mahdollisti tämän epärealistisen option käyttöönoton, sitten kuitenkin.

Toki samaa mieltä olemme, huomaan. Jarrumiehet tikun nokkaan.
 
Ilmeisesti Unkarissa ei tulla maanantaina käsittelemään Nato-ratifiointeja, vaan asiaa vetkutellaan jonkin Unkarin sisäisen kansalaiskeskustelun varjolla. En ole vielä käynyt katsomassa heidän parlamentin esityslistoja, viimeksi kun kävin ei ollut maanantain istunnon listaa vielä nähtävillä.

 
Ilmeisesti Unkarissa ei tulla maanantaina käsittelemään Nato-ratifiointeja, vaan asiaa vetkutellaan jonkin Unkarin sisäisen kansalaiskeskustelun varjolla. En ole vielä käynyt katsomassa heidän parlamentin esityslistoja, viimeksi kun kävin ei ollut maanantain istunnon listaa vielä nähtävillä.

Jep. Laitoin edellisellä sivulla pari unkarilaista lehtijuttua, joista toinen sivuaa tätä asiaa. Unkarin hallituksen sivulla on Suomen hakemukseen liittyen PDF-dokumentti, jonka alussa todetaan epämääräisesti:

"Asiakirjan tarkoituksena on käynnistää yhteiskunnallinen kuuleminen ja tehdä lainsäädäntöprosessista läpinäkyvä. Tämän perusteella tai seurauksena liitteen kaikki sisältö ja muoto voi muuttua. Otamme mielellämme vastaan kommentteja sähköpostiosoitteeseen [email protected].
Luonnoksen ehdottaja"

Siihen, keneltä ko. sähköpostiosoitteeseen odotetaan kommentteja, ei oteta kantaa. PDF-tiedoston toisella sivulla on lakiluonnos, jonka olennaisin sisältö on pykälissä §1 ja §2:

"
Laki ... vuodelta 2022
Pöytäkirja Suomen tasavallan liittymisestä Pohjois-Atlantin sopimukseen

§ 1
Parlamentti valtuuttaa tällä lailla Suomen tasavallan Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymistä kuvaavan
liittymispöytäkirjan (jälj. Suomen liittymispöytäkirja) sitovan voimassaolon.

§ 2
Parlamentti vahvistaa tällä lailla Suomen liittymispöytäkirjan.
"

Liitteen 2 lopussa todetaan: "Unkari on suhtautunut alusta alkaen positiivisesti näiden kahden maan liittymiseen, sillä ehdolla että Turkin huolenaiheet on otettava täysimääräisesti huomioon. Sen jälkeen kun Turkin ja Ruotsin ja Suomen välillä päästiin sopimukseen kyseisistä asioista, myös maamme on tukenut syntynyttä konsensusta."

--> Ilmeisesti tämä pitää ajatella niin, että ko. konsensus ei vielä ole syntynyt, koska kyseessä on vasta asiakirjaluonnos. Toisaalta jos julkaistussa luonnoksessa todetaan näin, voisi olettaa että konsensuksen syntymistä pidetään käytännössä varmana. Kannattaa tsekata läpi koko liiteteksti, siinä on ihan mielenkiintoista taustaa Suomen yhteistoiminnasta NATOn kanssa ja ylipäätään tilanteen taustoista.
 
Viimeksi muokattu:
Näkihän sen sokea reettakin, että tämä poliitikkojemme vaalima Nato-optio jossa Natoon liitytään kun kriisi on päällä on aivan järjetön, vailla realismia. Sitä ei vaan saanut ääneen sanoa.
Joo, optio oli keino pelata aikaa. Mutta ilman sitä hakeminen ei välttämättä olisi vieläkään onnistunut, tai ainakin sen tie olisi ollut kivikkoisempi.
 
kiitos ukrainalaisten urhean taistelun, Natoon pääsemme. Slava Ukraini, taas kerran. Jäämme suureen velkaan heille.

Kyllä. Olisimme TODELLA erilaisessa tilanteessa ilman ukrainalaisten sitkeyttä ja uhrauksia. Jos Kiova olisi kaatunut viikossa, Venäjä saanut suunnittelemansa paraativoiton pienin tappioin, niin Suomen Nato-tie olisi noussut pystyyn ja ryssä olisi nyt rajallamme uhoamassa.

Vaihtoehtoinen nykyisyys olisi meille aivan erilainen maailma kuin missä elämme nyt. Siemenet tälle kylvettiin Antonovin kentällä Hostomelissä, Irpinissä ja Kiovan esikaupungeissa, missä ryssän eteneminen katkaistiin ja lyötiin taaksepäin ensimmäisen kerran. Pienestä oli meidänkin tulevaisuus kiinni!
 
Vaan eipä sillä ole väliä; jos Suomi haluaa odottaa Ruotsia niin voidaan jäädä odottamaan. Ei se ratifiointi ainakaan kovin nopeasti vanhene.

Näinpä. Jos Heinäluoman tieto siitä että Unkari ratifioisi 24.10. pitää paikkansa, niin aikataulu on ihan realistinen. Sitä en kyllä tiedä, mistä Heinäluoma sen päivämäärän niin varmaksi tietää.
Mitä hyötyä Ruotsi tai Suomi saisi tuollaisesta tilanteesta? Miten se parantaisi kummankaan asemaa tai turvallisuutta?
 
Mitä hyötyä Ruotsi tai Suomi saisi tuollaisesta tilanteesta? Miten se parantaisi kummankaan asemaa tai turvallisuutta?
Jos Suomi menisi mutta Ruotsi ei, se voisi hidastaa Ruotsin jäsenyyttä koska Nato-mailla ei välttämättä olisi niin suurta tarvetta painostaa Turkkia (tai Unkaria) ratifioimaan, eikä toisaalta Ruotsillakaan olisi niin suurta tarvetta koska Suomi olisi siinä puskurina. Ja Suomen kannalta toki olisi parempi että myös Ruotsi olisi mukana.
 
Jos Suomi menisi mutta Ruotsi ei, se voisi hidastaa Ruotsin jäsenyyttä koska Nato-mailla ei välttämättä olisi niin suurta tarvetta painostaa Turkkia (tai Unkaria) ratifioimaan, eikä toisaalta Ruotsillakaan olisi niin suurta tarvetta koska Suomi olisi siinä puskurina. Ja Suomen kannalta toki olisi parempi että myös Ruotsi olisi mukana.
Koko yhdessä hakemisen ajatus taisi tulla Yhdysvalloista ja sieltä vielä muutama viikko sitten meitä asiasta muistuteltiin.

Joten voisi kysyä ravenilta vastakysymyksen. Mitä turvallisuuspoliittista hyötyä saisimme keskisormen näyttämisestä Yhdysvalloille?
 
Nato | Ukrainan menestys sodassa varmisti Suomen Nato-tien, arvioi Risto E.J. Penttilä:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009136761.html?share=1a349884b41893b3b643ae07ed205e3e

”’Ei jumalauta nyt!’ oli minulle soittaneen sisäpiiriläisen mukaan ollut Yhdysvaltalain ulkopoliittisen johdon viesti Suomelle ja Ruotsille niiden Nato-jäsenyydestä”, Penttilä kuvaa kirjassa saamaansa puhelua.

Tämä on aivan mahtavaa näkemystä Risto E.J.:ltä:

"MITÄ ROOLIIN Natossa tulee, pitäisi Suomen Penttilästä olla ”uuden Kalmarin unionin keskeinen toimija.”

Kalmarin unionin muodostivat Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat 1300-luvun lopulta 1500-luvun alkupuolelle.

Hän muistelee, että kun Suomi liittyi EU:hun, oli viesti vanhoilta jäsenmailta se, ettei unionin sisään tulisi muodostaa pohjoismaista blokkia. Nyt viesti Naton suhteen on sama: Naton sisälle ei pitäisi muodostaa pohjoismaista blokkia.

”Minä sanon, että nyt juuri pitää muodostaa se”, Penttilä sanoo.

Käytännössä hän visioi sekä Naton että EU:n sisään Pohjoismaiden ja Viron yhteenliittymää, eli uutta Kalmarin unionia.

Se koordinoisi kantojaan tärkeissä asioissa säännöllisin tapaamisin, mutta ilman kovin muodollisia rakenteita."
 
Jos Suomi menisi mutta Ruotsi ei, se voisi hidastaa Ruotsin jäsenyyttä koska Nato-mailla ei välttämättä olisi niin suurta tarvetta painostaa Turkkia (tai Unkaria) ratifioimaan, eikä toisaalta Ruotsillakaan olisi niin suurta tarvetta koska Suomi olisi siinä puskurina. Ja Suomen kannalta toki olisi parempi että myös Ruotsi olisi mukana.
Jos Suomi hyväksytään, mutta Ruotsia ei, aiheutuu siitä hurrilalle ihan mahdoton eettinen paine. Paine siitä, että tämä hieno ja yhdessä mietitty, mutta kaatunut kuvio kampittaa koko Naton näillä raukoilla rajoilla, samalla kun pääpuskuri Suomikin kärsii ja ehkä vielä hieman vittuuntuukin. Nyky-Ruotsi tietää tasan, mikä merkitys Suomella on myös Ruotsin puolustuksen kannalta. Turkilla on mahdollisuus aiheuttaa Ruotsin nykyhallitukselle paineita, kunhan vain eivät yritä liikaa.
 
Koko yhdessä hakemisen ajatus taisi tulla Yhdysvalloista ja sieltä vielä muutama viikko sitten meitä asiasta muistuteltiin.

Joten voisi kysyä ravenilta vastakysymyksen. Mitä turvallisuuspoliittista hyötyä saisimme keskisormen näyttämisestä Yhdysvalloille?
Ei kai Suomi siihen pysty vaikuttamaan hyväksyykö vaikkapa Turkki Ruotsin jäseneksi. Kyllä siinä USA:lle siinä vaiheessa keskaria näyttää ihan joku toinen maa kuin Suomi. Suomen tulee ajatella omaa turvallisuuttaa ja Natossa sisällä ollessaan myös koko Naton turvallisuutta. Emme me ole Ruotsille mitään velkaa.

Jos tulee tilanne, että Turkki ja Unkari ovat hyväksyneet Suomen muttei vielä Ruotsia niin ja Nato jäsenyys on kiinni Suomen eduskunnan päätöksestä niin eikö silloin ole myös tilanne, että Nato menettää Suomen vipuvartena suhteessa Turkkiin. Turkkihan voi todeta problen solver, olette Natossa ja emme hyväksy Ruotsia sen sisäisen tilanteen vuoksi. Ei Suomen ole pakko omaa hakemustaan eduskunnassa tuollaisessa tilanteessa käsitellä mutta kyllä se on silloin ihan Suomen oma päätös jolla on merkitystä Suomen turvallisuudelle. Hyvä tilanne olisi, että Suomi ja Ruotsi menisivät yhtä matkaa mutta valitettavasti eteen saattaa tulla tilanne, että niin ei käy. Toivon mukaan sitäkin ollaan pohdittu eikä suomalaiseen jääräpäiseen tapaan tapella ja pidetä kiinni asiasta joka heikentää meidän omaa asemaamme.

Mitä tulee kriisiajan riskeihin niin, en usko sellaiseen skenaarioon että Ruotsi pystyisi pysymään pohjoiseurooppaa koskevasta kriisistä on sitten sillä hetkellä Nato jäsen tai ei.
 
Back
Top