Ja nyt olet nähnyt valon joka ei anna enää epäluulolle sijaa uskossasi ja koet kriittiset kerettiläisinä?
Parempi sekin kuin elää harhaluulojen varassa..
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ja nyt olet nähnyt valon joka ei anna enää epäluulolle sijaa uskossasi ja koet kriittiset kerettiläisinä?
Parempi sekin kuin elää harhaluulojen varassa..
NATO’s second-in-command says Russia is now an enemy, not a partner
Published time: May 01, 2014 17:08
Edited time: May 02, 2014 12:18
Get short URL
Edellisellä sivulla olevan linkin otsikko. Eikö kannata pysyä nykyisessä poliittisessa linjassa josta on nyt 69 vuoden kokemus ja TOIMII!!!
Ja vaihtoehto on köyttää itsemme natoon, olla paavillisempia kuin paavi itse.
Jos yksi maa alkaa liittyä syyskuussa, mutta ei saksalaisten mukaan kuitenkaan ole Georgia, niin onko silloin Ruotsi jo mestoilla? Uskoisin, että on.
puolueeton muuttui liittoutumattomuudeksi muuan vuosi sitten, samoihin aikoihin kuin kokoomus pääsi vallan kahvaan kiinni. Eikä siinä mitään, mulle se passaa ihan hyvin, mutta siinä on todellakin eroa ollaanko liittouduttu sotilasliiton kanssa vai liittoutumattomia. Varsinkin kun on nähty nyt että kuinka äkkiä naton johto pyöräyttää venäjän viholliseksi, toki tämä kuuluu tämän hetkiseen retoriikkaan. Meitä ei maalita kukaan niin kauan kuin pidetään tämä yli puolen vuosisadan mittainen poliittinen linjamme.Ei, koska se on jo myöhäistä - se valinta olisi pitänyt tehdä jo 90-luvulla! Venäläisestä näkökulmasta me olemme olleet liittoutunut maa jo pitkään. Siksi on täysin järjetöntä jatkaa tilanteessa jossa meillä on kaikki liittoutumisen haitat - muttei mitään etuja.
En ymmärrä, mistä Suomalaisille on pesiytynyt se käsitys että olisimme puolueeton maa kenenkään muun kuin omasta mielestämme..koska emme sitä ole!
puolueeton muuttui liittoutumattomuudeksi muuan vuosi sitten, samoihin aikoihin kuin kokoomus pääsi vallan kahvaan kiinni. Eikä siinä mitään, mulle se passaa ihan hyvin, mutta siinä on todellakin eroa ollaanko liittouduttu sotilasliiton kanssa vai liittoutumattomia. Varsinkin kun on nähty nyt että kuinka äkkiä naton johto pyöräyttää venäjän viholliseksi, toki tämä kuuluu tämän hetkiseen retoriikkaan. Meitä ei maalita kukaan niin kauan kuin pidetään tämä yli puolen vuosisadan mittainen poliittinen linjamme.
puolueeton muuttui liittoutumattomuudeksi muuan vuosi sitten, samoihin aikoihin kuin kokoomus pääsi vallan kahvaan kiinni. Eikä siinä mitään, mulle se passaa ihan hyvin, mutta siinä on todellakin eroa ollaanko liittouduttu sotilasliiton kanssa vai liittoutumattomia. Varsinkin kun on nähty nyt että kuinka äkkiä naton johto pyöräyttää venäjän viholliseksi, toki tämä kuuluu tämän hetkiseen retoriikkaan. Meitä ei maalita kukaan niin kauan kuin pidetään tämä yli puolen vuosisadan mittainen poliittinen linjamme.
Tämä juuri on se perusvirhe. Ei tajuta, että olemme jo maali, kuvitellaan meidän olevan jotenkin erikoislaatuisia muidenkin kuin omissa silmissämme.
Tosiasiassa olemme erään naapurivaltion silmissä 1) heidän etupiiriinsä kuuluva maa, joka 2)veljeilee vihollisen kanssa mutta 3) on silti kyllin tyhmä ja köyhä ollakseen varmistamatta omaa turvallisuuttaan. Hölmö yhdistelmä, herkullinen maali, jonka kurittaminen auttaisi kummasti kohentamaan sisäistä yhtenäisyyttä ja herättämään pelkoa ja kunnioitusta vihamieliseksi koetussa maailmassa.
Tämä kuulostaa kovin ristiriitaiselta. Toisaalta Suomi on sinun mukaasi sitonut itsensä länteen ettei se ole enää puolueeton, toisaalta kuitenkaan länsi ei sinun mukaasi eväänsä väräyttäisi Suomen hyväksi ilman sitä kuuluisaa 5. artiklaa. Kuten moni muukin Nato-myönteinen argumentti, tämäkin tuntuu kaatuvan sisäiseen ristiriitaan.
Kuten olen monta kertaa todennut, jos tämä myyttinen "länsi" on niin niuho jengi että se auttaa vain tiettyyn kultapossukerhoon kuuluvia maita, niin en todellakaan ymmärrä miksi Suomen etujen mukaista olisi edes kuulua noin nihilistiseen yhteisöön.
Tämä kuulostaa kovin ristiriitaiselta. Toisaalta Suomi on sinun mukaasi sitonut itsensä länteen ettei se ole enää puolueeton, toisaalta kuitenkaan länsi ei sinun mukaasi eväänsä väräyttäisi Suomen hyväksi ilman sitä kuuluisaa 5. artiklaa. Kuten moni muukin Nato-myönteinen argumentti, tämäkin tuntuu kaatuvan sisäiseen ristiriitaan.
Kuten olen monta kertaa todennut, jos tämä myyttinen "länsi" on niin niuho jengi että se auttaa vain tiettyyn kultapossukerhoon kuuluvia maita, niin en todellakaan ymmärrä miksi Suomen etujen mukaista olisi edes kuulua noin nihilistiseen yhteisöön.
Tämä kuulostaa kovin ristiriitaiselta. Toisaalta Suomi on sinun mukaasi sitonut itsensä länteen ettei se ole enää puolueeton, toisaalta kuitenkaan länsi ei sinun mukaasi eväänsä väräyttäisi Suomen hyväksi ilman sitä kuuluisaa 5. artiklaa. Kuten moni muukin Nato-myönteinen argumentti, tämäkin tuntuu kaatuvan sisäiseen ristiriitaan.
Kuten olen monta kertaa todennut, jos tämä myyttinen "länsi" on niin niuho jengi että se auttaa vain tiettyyn kultapossukerhoon kuuluvia maita, niin en todellakaan ymmärrä miksi Suomen etujen mukaista olisi edes kuulua noin nihilistiseen yhteisöön.
Eikö kannata pysyä nykyisessä poliittisessa linjassa josta on nyt 69 vuoden kokemus ja TOIMII!!!
Kyse on siitä, että muistan YYA-ajan hyvin. Se oli synkkä aikakausi Suomen historiassa. Se, että selviää on hieno asia mutta ei se tavoiteltava tila ole. Syy miksi kysyin on tässä: Missähän sinä olet silloin ollut kun sanot että se TOIMII? Koska se todellakaan EI TOIMINUT. Neuvostoliitosta ja Venäjältä katsoen järjestely on varmasti ollut hyvinkin toimiva ja erinomainen.
Päivitetty 12.11.2008Julkaistu: 12.11.2008
GPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle
Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten
Talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia, kun huomioidaan elämänlaatuun liittyvät tekijät, aiheutuneet ympäristöhaitat ja kestämättömän kehityksen vaikutukset. Juuri valmistuneiden laskelmien mukaan Suomessa hyvinvointia laskevat etenkin kasvavat tuloerot ja talouden elämänlaatua heikentävien vaikutusten sekä ympäristövaikutusten lisääntyminen.
________________
Tilastokeskuksessa on ensimmäistä kertaa laskettu Genuine Progress Indicatorin aikasarja Suomelle. GPI on "aidon kehityksen indikaattori", joka ottaa huomioon perinteistä bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvoinnin eri ulottuvuudet rahamääräisinä. GPI antaa kansalaisten kokeman hyvinvoinnin kehityksestä paremman kuvan kuin bkt.
Juuri valmistuneiden tulosten mukaan Suomen GPI kasvoi aina vuoteen 1989 saakka, minkä jälkeen se kääntyi aina näihin vuosiin asti jatkuneeseen laskuun. 2000-luvulla GPI on painunut 1970-luvun alun tason alle.
- Tuotannon kasvun aikaansaamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät juurikaan ole edistäneet tavallisen suomalaisen hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen. GPI:n antama kuva Suomen hyvinvoinnin kehityksestä ja tulevaisuudesta herättääkin monia kysymyksiä, sanoo mittarin laskentaa on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka HoffrénTilastollisesta t&k -yksiköstä.
Tuloerot laskeneet indikaattoria
GPI-indikaattorin kuva hyvinvoinnista poikkeaa merkittävästi bkt-mittarin antamasta kuvasta. Korkeimmillaan, vuonna 1989, Suomen GPI oli 8 139 euroa asukasta kohden vuoden 2000 hinnoin. Bkt:n arvo oli tuolloin 21 865 euroa asukasta kohden. Vastaavasti viime vuosien alin taso saavutettiin vuonna 2004, jolloin GPI oli 2 152 ja bkt 27 818 euroa asukasta kohden. Vuonna 2007 GPI oli 3 134 euroa ja bkt 30 975 euroa asukasta kohden. Ympäristöhaittojen määrän vähentyminen on vuosina 2005-07 kasvattanut GPI:tä hienoisesti.
GPI-aineiston mukaan etenkin tuloerojen kasvu on 1980-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti heikentänyt asukasta kohden laskettua GPI:ia. Jos tuloerojen kasvua ei huomioitaisi, olisi GPI:n kehitys 1990- ja 2000-luvuilla ollut melko vakaata vaihdellen vajaan 6 000:n ja vajaan 8 000 euron välillä.
USA:sta tuodulla mittarilla ei ole virallista asemaa
GPI:n laskenta perustuu yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön 1990-luvulla kehittämään metodologiaan. Suomen GPI:n laskennasta on vastannut yliaktuaariHanna Rättö. GPI-aikasarja sisältyy hänen pro gradu -tutkielmaansa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselle. GPI:llä ei ole virallista asemaa tilastotoimessa, vaan sitä hyödynnetään tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Myös Yhdysvalloissa bkt on 1980-luvulta lähtien noussut reilusti, mutta GPI on pysynyt lähes entisellä tasollaan. Yhdysvalloissakaan bkt:n kasvu ei siis enää reiluun pariinkymmeneen vuoteen ole lisännyt kansalaisten hyvinvointia.
Hyvinvoinnin taloustieteen teorioiden mukaisesti GPI-mittarin lähtökohtana on yksityinen kulutus ja tulonjako. Lisäksi GPI pyrkii huomioimaan muut kuluttajien hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. GPI ottaa huomioon myös talouskasvun kestävyyden ja talouden aiheuttamat ympäristövaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. GPI:n laskennassa yksityisten kulutusmenojen luomaa hyvinvointia korjataan erilaisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden arvoilla.
Talouden aiheuttamien ympäristöhaittojen, etenkin niiden pitkäaikaisten vaikutusten arviointi ja laskenta on haasteellista, sillä sovelletut menetelmät ja käytettävissä oleva lähdeaineisto eivät mahdollista kaikkien vaikutusten huomioimista. GPI pyrkii myös hinnoittelemaan ympäristöhaitat kattavasti. Lisäksi ympäristövaikutusten painottaminen yhdysvaltalaisesta metodologiasta peräisin olevilla arvoilla liittyy Suomen kohdalla monia epävarmuuksia. Voi hyvinkin olla, että GPI-laskelmissa ympäristövaikutusten kokonaisarvoa aliarvioidaan.
- Enemmän asiasta Jukka Hoffrénin artikkelissa Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita