Suoraa tekstiä USA:sta: Kumppanuus ei anna suojaa Venäjää vastaan
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
Koettakaa kestää oheinen pitkä ruotsinkielinen vuodatus, mutta se on jatkoa alkuperäisen otsikon uutiselle. Suurlähettiläs toteaa, että uutinen perustui ystävien väliseen keskusteluun, hänen tarkoituksensa ei ole painoastaa Ruotsia Naton jäsenyyteen. "Vi ser verkligen Förenta Staterna och Sverige som ”mycket speciella vänner”, som president Obama och statsminister Reinfeldt uttryckte det i sin gemenamma uttalande vid presidentens besök i Sverige i september, förklarade Mark Brzezinski." USA ja Ruotsi ovat erikoisen (hyviä) ystäviä, kuten presidentti Obama ja pääministeri Reinfeldt asian ilmaisivat.
Hmm........!
USA:s Natobesked var ”vänner emellan”
USA:s besked till Sveriges försvarspolitiker att vi inte klarar av vårt försvar och borde gå med i Nato framfördes vänner emellan. Det säger ambassadör Mark Brzezinski om sitt budskap från Washington.
Mark Brzezinski.
FOTO: TT
28 april 2014 kl 13:35, uppdaterad: 28 april 2014 kl 13:44
SvD rapporterade i söndags att USA mitt under Ukraina-krisen gett klara besked. Sverige kan inte räkna med militär hjälp från Nato eller USA om vi skulle hotas av Ryssland.
Från amerikansk sida poängterades, som SvD berättade i söndags, att ökade svenska försvarsanslag inte räcker till för att trygga Sveriges säkerhet. Om Sverige ska fullfölja sin politik att bygga sin säkerhet med andra, så borde vi enligt amerikansk uppfattning gå med i Nato.
Beskeden framfördes av USA:s Sverige-ambassadör Mark Brzezinski under ett slutet möte med den svenska försvarsberedningen den 27 mars.
I beredningen som just nu drar säkerhetspolitiska slutsatser av Rysslands aggressiva aktioner i Ukraina deltar samtliga åtta riksdagspartier.
- Det var en timslång konsultation vänner emellan. Vi ser verkligen Förenta Staterna och Sverige som ”mycket speciella vänner”, som president Obama och statsminister Reinfeldt uttryckte det i sin gemenamma uttalande vid presidentens besök i Sverige i september, förklarade Mark Brzezinski när han måndagsförmiddagen framträdde i Stockholm vid ett seminarium anordnat av tankesmedjan Fri värld.
Ambassadör Brzezinski poängterade att både han och andra länders ambassadörer inbjudits av beredningen.
- Det var en konsultation mellan vänner och jag vill inte gå in i detaljerna i en privat konversation som var avsedd att ge information och perspektiv till en vän som man önskar det bästa.
Kan inte detta uppfattas som en slags påtryckning på Sverige att gå med i Nato?
- Nej. Jag har sagt flera gånger att om Sverige väljer att gå med i en allians eller göra något annat, så är det svenskarnas sak att bestämma det. Vi respekterar och hedrar det valet, svarar Mark Brzezinski SvD.
I det åtta sidor långa anförande som Brzezinski höll inför beredningen 27 mars framgår också att varken Nato eller USA gjort några utfästelser att hjälpa Sverige, som står utanför Nato.
- Det är sant att ni inte är med i Nato, och det är sant att ni inte har någon Nato-garanti. Det är viktigt att inte ha illusioner och perspektiv som inte stämmer, förklarar Mark Brzezinski för SvD.
Ambassadören tillägger att det vore ”oansvarigt” att säga mer än så: ”detta är allvarliga och känsliga frågor”.
I sitt tal inför Fri Världs säkerhetskonferens slog han fast:
”USA ser Sverige som en unikt stark och nära partner till Nato och en klok västlig stämma. Jag är medveten om att svenskt medlemskap i Nato är ett ämne som diskuterats allt mer i ljuset av den senaste tidens händelser. Det är en viktig debatt i rättan tid och det är många som anser att Nato-medlemskap innebär stora möjligheter att lösa Sveriges säkerhetsbehov.”
Om Sverige ”någonsin” skulle gå med i Nato skulle vi vara ”en välkommen och pragmatisk röst vid Nordatlantrådets bord”.
Huvuddelen av talet gällde hur hela säkerheten i Norra Europa förändrats och hur Nato nu möter oro och ängslan hos sina medlemmar i östra Europa och Baltikum. Flyg och amerikansk marktrupp finns nu i de tre baltiska länderna och Polen.
- För första gången sedan andra världskriget har ett land i Europa annekterats. Det är i hög grad ett ny och allvarligt säkerhetsläge, säger Mark Brzezinski till SvD. Det senaste exemplet är enligt honom hur Ryssland saboterar det avtal som ingicks i Genève den 17 april. Avtalet skulle stabilisera läget i Ukraina undertecknades av USA, EU, Ukraina och Ryssland.
- Ryssland har inte på en enda punkt levt upp till avtalet utan istället aktivt engagerat sig i att förvirra, vilseleda och destabilisera.
Hmm........!
USA:s Natobesked var ”vänner emellan”
USA:s besked till Sveriges försvarspolitiker att vi inte klarar av vårt försvar och borde gå med i Nato framfördes vänner emellan. Det säger ambassadör Mark Brzezinski om sitt budskap från Washington.
Mark Brzezinski.
FOTO: TT
28 april 2014 kl 13:35, uppdaterad: 28 april 2014 kl 13:44
SvD rapporterade i söndags att USA mitt under Ukraina-krisen gett klara besked. Sverige kan inte räkna med militär hjälp från Nato eller USA om vi skulle hotas av Ryssland.
Från amerikansk sida poängterades, som SvD berättade i söndags, att ökade svenska försvarsanslag inte räcker till för att trygga Sveriges säkerhet. Om Sverige ska fullfölja sin politik att bygga sin säkerhet med andra, så borde vi enligt amerikansk uppfattning gå med i Nato.
Beskeden framfördes av USA:s Sverige-ambassadör Mark Brzezinski under ett slutet möte med den svenska försvarsberedningen den 27 mars.
I beredningen som just nu drar säkerhetspolitiska slutsatser av Rysslands aggressiva aktioner i Ukraina deltar samtliga åtta riksdagspartier.
- Det var en timslång konsultation vänner emellan. Vi ser verkligen Förenta Staterna och Sverige som ”mycket speciella vänner”, som president Obama och statsminister Reinfeldt uttryckte det i sin gemenamma uttalande vid presidentens besök i Sverige i september, förklarade Mark Brzezinski när han måndagsförmiddagen framträdde i Stockholm vid ett seminarium anordnat av tankesmedjan Fri värld.
Ambassadör Brzezinski poängterade att både han och andra länders ambassadörer inbjudits av beredningen.
- Det var en konsultation mellan vänner och jag vill inte gå in i detaljerna i en privat konversation som var avsedd att ge information och perspektiv till en vän som man önskar det bästa.
Kan inte detta uppfattas som en slags påtryckning på Sverige att gå med i Nato?
- Nej. Jag har sagt flera gånger att om Sverige väljer att gå med i en allians eller göra något annat, så är det svenskarnas sak att bestämma det. Vi respekterar och hedrar det valet, svarar Mark Brzezinski SvD.
I det åtta sidor långa anförande som Brzezinski höll inför beredningen 27 mars framgår också att varken Nato eller USA gjort några utfästelser att hjälpa Sverige, som står utanför Nato.
- Det är sant att ni inte är med i Nato, och det är sant att ni inte har någon Nato-garanti. Det är viktigt att inte ha illusioner och perspektiv som inte stämmer, förklarar Mark Brzezinski för SvD.
Ambassadören tillägger att det vore ”oansvarigt” att säga mer än så: ”detta är allvarliga och känsliga frågor”.
I sitt tal inför Fri Världs säkerhetskonferens slog han fast:
”USA ser Sverige som en unikt stark och nära partner till Nato och en klok västlig stämma. Jag är medveten om att svenskt medlemskap i Nato är ett ämne som diskuterats allt mer i ljuset av den senaste tidens händelser. Det är en viktig debatt i rättan tid och det är många som anser att Nato-medlemskap innebär stora möjligheter att lösa Sveriges säkerhetsbehov.”
Om Sverige ”någonsin” skulle gå med i Nato skulle vi vara ”en välkommen och pragmatisk röst vid Nordatlantrådets bord”.
Huvuddelen av talet gällde hur hela säkerheten i Norra Europa förändrats och hur Nato nu möter oro och ängslan hos sina medlemmar i östra Europa och Baltikum. Flyg och amerikansk marktrupp finns nu i de tre baltiska länderna och Polen.
- För första gången sedan andra världskriget har ett land i Europa annekterats. Det är i hög grad ett ny och allvarligt säkerhetsläge, säger Mark Brzezinski till SvD. Det senaste exemplet är enligt honom hur Ryssland saboterar det avtal som ingicks i Genève den 17 april. Avtalet skulle stabilisera läget i Ukraina undertecknades av USA, EU, Ukraina och Ryssland.
- Ryssland har inte på en enda punkt levt upp till avtalet utan istället aktivt engagerat sig i att förvirra, vilseleda och destabilisera.
Miksi et sano suoraan, että Suomen pitäisi liittyä Natoon?
"Koska päällimmäisenä on se, että Suomen oma puolustus on saatava kuntoon", Haglund vastaa. Nato ei hoitaisi Suomen puolustusta Suomen puolesta, hän sanoo. Suomen armeijan tehtävät ja resurssit ovat hänen mukaansa "ajautumassa epätasapainoon".
Mitens tässä nyt näin.....?
Jussi Niinistö: Suomi ei ole Natolle yhtä houkutteleva kuin Ruotsi
28.4.2014 16:13 6
Hanna Mahlamäki
Helsingin Sanomat
Rio Gandara / HS
Jussi Niinistö
Suomi ei olisi Natolle yhtä houkutteleva jäsenehdokas kuin Ruotsi, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps).
Syynä tähän on se, että Suomen armeijan iskukyky ei ole yhtä vahva kuin Ruotsin. Niinistön mukaan esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien hävittäjien määrä on vaikuttava, Suomessa Ruotsin armeijalle tavaksi tulleesta naureskelusta huolimatta.
"Ruotsilla on kaksinkertainen puolustusbudjetti Suomeen verrattuna", Niinistö huomauttaa.
Ruotsin armeijalla on enemmän hyökkäysvalmiutta, tai "kauniisti sanottuna kykyä kansainväliseen kriisinhallintaan", kun taas Suomen armeija on perinteisesti lähtenyt siitä, että se valmistautuu vain puolustamaan oman valtion rajoja omalla alueellaan, Niinistö vertaa.
Ruotsalaissanomalehti Svenska Dagbladet kertoi sunnuntaina, että Yhdysvallat houkuttelee Ruotsia Naton jäseneksi. Jäsenyystarjous oli lehden mukaan tehty kuukausi sitten Ruotsin hallituksen puolustusvaliokunnan jäsenille. Ruotsissa on ajateltu perinteisesti, että Naton turvatakuut koskevat maata ilman täysjäsenyyttäkin. Se, ettei näin ole, on tullut nyt monille ruotsalaispoliitikoille uutisena ja kuin kylmänä suihkuna.
Niinistön mukaan vastaavaa Naton jäseneksi houkuttelua ei Suomessa ole ainakaan tiedossa. Venäjän toimet Ukrainassa ovat kuitenkin saaneet monet suomalaiset päivittämään ajatuksiaan Suomen Nato-jäsenyyden tarpeesta.
Esimerkiksi vihreiden Heidi Hautala sanoi viikonloppuna näyttävänsä nyt "keltaista valoa" Nato-jäsenyydelle. Hautalan mielestä Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan perusteita, joilla Suomi on jäänyt Naton ulkopuolelle. Hautalan omat ajatukset Nato-jäsenyydestä muuttuivat myönteisempään suuntaan hänen käytyään Ukrainassa.
Jussi Niinistön mukaan perusteet pysyä Naton ulkopuolella eivät ole muuttuneet, eikä hän aja Natoon liittymistä.
"En ole Nato-kielteinen vaan Nato-kriittinen", Niinistö sanoo. Niinistö ei usko varauksetta siihen, että Naton viidennen artiklan lupaamat turvatakuut pelastaisivat Suomen, jos Suomi olisi Naton jäsen ja joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
Niinistön oman puolueen perussuomalaisten kannattajista Nato-jäsenyyttä kannattaa hänen mukaansa noin kolmannes. Nato on Niinistön mukaan perussuomalaisille käytännöllinen, ei niinkään ideologinen kysymys.
Suomen puolustuskyvyn Niinistö arvioi olevan tällä hetkellä kouluarvosanalla mitaten 8+.
"Esimerkiksi armeijan pimeänäkökyky on puutteellinen", Niinistö sanoo.
Parhaimmillaan Suomen puolustuskyky oli Niinistön mielestä 1990-luvun lopulla, kun Hornetit olivat uusia, ja Itä-Saksasta ja Kiinasta oli ostettu paljon aseita.
Niinistö pitää suurena ongelmana myös jalkaväkimiinojen hävittämistä eli Ottawan sopimukseen liittymistä. Puolustuskyky laskee lähivuosina Niinistön mukaan selvästi, ellei puolustusvoimille tule kunnollisia lisäpanostuksia.
Haglund: Huhuja Ruotsin Nato-houkuttelusta on liikkunut
28.4.2014 16:13 1
Helsingin Sanomat
Puolustusministeri Carl Haglund (r) on kuullut huhuja Ruotsin houkuttelusta Naton jäseneksi koko talven. Ruotsalaislehti Svenska Dagbladet uutisoi asiasta sunnuntai-iltana.
"En tiedä missä määrin asiaa on liioiteltu uutisoinnissa. Ihmeellistä, jos turvatakuiden puuttuminen on tullut ruotsalaispoliitikoille kylmänä suihkuna. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi saman asian aivan selvästi Sälenissä jo viime vuoden tammikuussa", Haglund sanoo viitaten Ruotsin Sälenissä pidettyyn turvallisuuspoliittiseen seminaariin. Haglundista on ihmeellistä, jos Ruotsissa on vielä luultu, että Naton turvatakuut koskisivat Ruotsia, vaikka se ei ole puolustusliiton jäsen.
Haglund ei ole kuullut, että Yhdysvallat olisi houkutellut Suomea hakemaan Naton jäsenyyttä. Hän arvioi, että Ruotsissakin kyse saattaa olla enemmän siitä, että Nato haluaa oikaista ruotsalaisten vääriä käsityksiä turvatakuista kuin suoraan houkutella jäsenyyteen.
"Ruotsalaisille kerrotaan, mitä Nato on ja mitä se ei ole", Haglund kuvaa.
Ruotsin Nato-keskustelu saattaa nyt kiihtyä entisestään, ja se voi vaikuttaa myös Suomeen. Haglundin mielestä Suomessa Nato-jäsenyyden pohdiskelu on joka tapauksessa siirtynyt uudelle tasolle, Ukrainan kriisistä johtuen. Myös puolustusministerin saama kansalaispalaute kertoo selvästä käänteestä.
"Jos kansalaisten viesteihin on uskominen, niin kyllä muutos on tapahtunut", hän sanoo.
Hän on toiveikas sen suhteen, että Nato-keskustelusta tulisi vihdoin analyyttisempää ja vähemmän loanheittoa.
Vihreiden Heidi Hautala sanoi viikonloppuna, että Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan perusteita, joilla Suomi on jäänyt Naton ulkopuolelle.
"Olen samaa mieltä", Haglund sanoo. Hänen mukaansa kriisi on osoittanut, että Venäjä on kyvykäs puolustamaan omia intressejään myös sotilaallisesti. Haglund on itse tosin ollut tähänkin asti enemmän Nato-myönteinen kuin kielteinen, joten ajattelun muutos ei ole yhtä suuri kuin ehkä Hautalalla tai muilla poliitikoilla, jotka ovat olleet selvästi Nato-jäsenyyttä vastaan.
Miksi et sano suoraan, että Suomen pitäisi liittyä Natoon?
"Koska päällimmäisenä on se, että Suomen oma puolustus on saatava kuntoon", Haglund vastaa. Nato ei hoitaisi Suomen puolustusta Suomen puolesta, hän sanoo. Suomen armeijan tehtävät ja resurssit ovat hänen mukaansa "ajautumassa epätasapainoon".
"Olen ollut hieman huolestunut siitä, kyetäänkö tästä keskustelemaan kunnolla, jos puhutaan vain Nato-jäsenyydestä", hän sanoo. Suomen puolustuskyvyn arvosana on Haglundin mielestä tällä hetkellä "kohtuullisen hyvä", mutta se ajautuu kestämättömäksi, ellei lisäpanostuksia tehdä.
Haglund ei halua arvioida, kuinka kauan Suomen puolustus kestäisi, jos Suomea vastaan hyökättäisiin.
"Se riippuisi siitä, minkälaisesta hyökkäyksestä olisi kyse ja mihin sillä pyrittäisiin. Suomen puolustuskykyä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tällä mittarilla. Eurooppalaisessa mittakaavassa meillä on edelleen hyvin uskottava puolustus, motivoitunut reservi ja korkea maanpuolustustahto."
Takavuosina tehtyä päätöstä luopua jalkaväkimiinoista Haglund ei halua arvioida, koska se on "bygones" eli menneisyyttä. "Sodankäynnin luonne on muuttunut, ja Suomi on hankkinut korvaavaa puolustuskykyä. Korvaavat ratkaisut ovat osin jopa parempia kuin jalkaväkimiinat", Haglund sanoo.
"Koska päällimmäisenä on se, että Suomen oma puolustus on saatava kuntoon", Haglund vastaa. Nato ei hoitaisi Suomen puolustusta Suomen puolesta, hän sanoo. Suomen armeijan tehtävät ja resurssit ovat hänen mukaansa "ajautumassa epätasapainoon".
Mitens tässä nyt näin.....?
Jussi Niinistö: Suomi ei ole Natolle yhtä houkutteleva kuin Ruotsi
28.4.2014 16:13 6
Hanna Mahlamäki
Helsingin Sanomat
Rio Gandara / HS
Jussi Niinistö
Suomi ei olisi Natolle yhtä houkutteleva jäsenehdokas kuin Ruotsi, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps).
Syynä tähän on se, että Suomen armeijan iskukyky ei ole yhtä vahva kuin Ruotsin. Niinistön mukaan esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien hävittäjien määrä on vaikuttava, Suomessa Ruotsin armeijalle tavaksi tulleesta naureskelusta huolimatta.
"Ruotsilla on kaksinkertainen puolustusbudjetti Suomeen verrattuna", Niinistö huomauttaa.
Ruotsin armeijalla on enemmän hyökkäysvalmiutta, tai "kauniisti sanottuna kykyä kansainväliseen kriisinhallintaan", kun taas Suomen armeija on perinteisesti lähtenyt siitä, että se valmistautuu vain puolustamaan oman valtion rajoja omalla alueellaan, Niinistö vertaa.
Ruotsalaissanomalehti Svenska Dagbladet kertoi sunnuntaina, että Yhdysvallat houkuttelee Ruotsia Naton jäseneksi. Jäsenyystarjous oli lehden mukaan tehty kuukausi sitten Ruotsin hallituksen puolustusvaliokunnan jäsenille. Ruotsissa on ajateltu perinteisesti, että Naton turvatakuut koskevat maata ilman täysjäsenyyttäkin. Se, ettei näin ole, on tullut nyt monille ruotsalaispoliitikoille uutisena ja kuin kylmänä suihkuna.
Niinistön mukaan vastaavaa Naton jäseneksi houkuttelua ei Suomessa ole ainakaan tiedossa. Venäjän toimet Ukrainassa ovat kuitenkin saaneet monet suomalaiset päivittämään ajatuksiaan Suomen Nato-jäsenyyden tarpeesta.
Esimerkiksi vihreiden Heidi Hautala sanoi viikonloppuna näyttävänsä nyt "keltaista valoa" Nato-jäsenyydelle. Hautalan mielestä Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan perusteita, joilla Suomi on jäänyt Naton ulkopuolelle. Hautalan omat ajatukset Nato-jäsenyydestä muuttuivat myönteisempään suuntaan hänen käytyään Ukrainassa.
Jussi Niinistön mukaan perusteet pysyä Naton ulkopuolella eivät ole muuttuneet, eikä hän aja Natoon liittymistä.
"En ole Nato-kielteinen vaan Nato-kriittinen", Niinistö sanoo. Niinistö ei usko varauksetta siihen, että Naton viidennen artiklan lupaamat turvatakuut pelastaisivat Suomen, jos Suomi olisi Naton jäsen ja joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
Niinistön oman puolueen perussuomalaisten kannattajista Nato-jäsenyyttä kannattaa hänen mukaansa noin kolmannes. Nato on Niinistön mukaan perussuomalaisille käytännöllinen, ei niinkään ideologinen kysymys.
Suomen puolustuskyvyn Niinistö arvioi olevan tällä hetkellä kouluarvosanalla mitaten 8+.
"Esimerkiksi armeijan pimeänäkökyky on puutteellinen", Niinistö sanoo.
Parhaimmillaan Suomen puolustuskyky oli Niinistön mielestä 1990-luvun lopulla, kun Hornetit olivat uusia, ja Itä-Saksasta ja Kiinasta oli ostettu paljon aseita.
Niinistö pitää suurena ongelmana myös jalkaväkimiinojen hävittämistä eli Ottawan sopimukseen liittymistä. Puolustuskyky laskee lähivuosina Niinistön mukaan selvästi, ellei puolustusvoimille tule kunnollisia lisäpanostuksia.
- Haglund: Huhuja Ruotsin Nato-houkuttelusta on liikkunut16:13
- SvD: Yhdysvallat maanittelee Ruotsia Natoon6:31
Haglund: Huhuja Ruotsin Nato-houkuttelusta on liikkunut
28.4.2014 16:13 1
Helsingin Sanomat
Puolustusministeri Carl Haglund (r) on kuullut huhuja Ruotsin houkuttelusta Naton jäseneksi koko talven. Ruotsalaislehti Svenska Dagbladet uutisoi asiasta sunnuntai-iltana.
"En tiedä missä määrin asiaa on liioiteltu uutisoinnissa. Ihmeellistä, jos turvatakuiden puuttuminen on tullut ruotsalaispoliitikoille kylmänä suihkuna. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi saman asian aivan selvästi Sälenissä jo viime vuoden tammikuussa", Haglund sanoo viitaten Ruotsin Sälenissä pidettyyn turvallisuuspoliittiseen seminaariin. Haglundista on ihmeellistä, jos Ruotsissa on vielä luultu, että Naton turvatakuut koskisivat Ruotsia, vaikka se ei ole puolustusliiton jäsen.
Haglund ei ole kuullut, että Yhdysvallat olisi houkutellut Suomea hakemaan Naton jäsenyyttä. Hän arvioi, että Ruotsissakin kyse saattaa olla enemmän siitä, että Nato haluaa oikaista ruotsalaisten vääriä käsityksiä turvatakuista kuin suoraan houkutella jäsenyyteen.
"Ruotsalaisille kerrotaan, mitä Nato on ja mitä se ei ole", Haglund kuvaa.
Ruotsin Nato-keskustelu saattaa nyt kiihtyä entisestään, ja se voi vaikuttaa myös Suomeen. Haglundin mielestä Suomessa Nato-jäsenyyden pohdiskelu on joka tapauksessa siirtynyt uudelle tasolle, Ukrainan kriisistä johtuen. Myös puolustusministerin saama kansalaispalaute kertoo selvästä käänteestä.
"Jos kansalaisten viesteihin on uskominen, niin kyllä muutos on tapahtunut", hän sanoo.
Hän on toiveikas sen suhteen, että Nato-keskustelusta tulisi vihdoin analyyttisempää ja vähemmän loanheittoa.
Vihreiden Heidi Hautala sanoi viikonloppuna, että Ukrainan kriisi pakottaa arvioimaan perusteita, joilla Suomi on jäänyt Naton ulkopuolelle.
"Olen samaa mieltä", Haglund sanoo. Hänen mukaansa kriisi on osoittanut, että Venäjä on kyvykäs puolustamaan omia intressejään myös sotilaallisesti. Haglund on itse tosin ollut tähänkin asti enemmän Nato-myönteinen kuin kielteinen, joten ajattelun muutos ei ole yhtä suuri kuin ehkä Hautalalla tai muilla poliitikoilla, jotka ovat olleet selvästi Nato-jäsenyyttä vastaan.
Miksi et sano suoraan, että Suomen pitäisi liittyä Natoon?
"Koska päällimmäisenä on se, että Suomen oma puolustus on saatava kuntoon", Haglund vastaa. Nato ei hoitaisi Suomen puolustusta Suomen puolesta, hän sanoo. Suomen armeijan tehtävät ja resurssit ovat hänen mukaansa "ajautumassa epätasapainoon".
"Olen ollut hieman huolestunut siitä, kyetäänkö tästä keskustelemaan kunnolla, jos puhutaan vain Nato-jäsenyydestä", hän sanoo. Suomen puolustuskyvyn arvosana on Haglundin mielestä tällä hetkellä "kohtuullisen hyvä", mutta se ajautuu kestämättömäksi, ellei lisäpanostuksia tehdä.
Haglund ei halua arvioida, kuinka kauan Suomen puolustus kestäisi, jos Suomea vastaan hyökättäisiin.
"Se riippuisi siitä, minkälaisesta hyökkäyksestä olisi kyse ja mihin sillä pyrittäisiin. Suomen puolustuskykyä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tällä mittarilla. Eurooppalaisessa mittakaavassa meillä on edelleen hyvin uskottava puolustus, motivoitunut reservi ja korkea maanpuolustustahto."
Takavuosina tehtyä päätöstä luopua jalkaväkimiinoista Haglund ei halua arvioida, koska se on "bygones" eli menneisyyttä. "Sodankäynnin luonne on muuttunut, ja Suomi on hankkinut korvaavaa puolustuskykyä. Korvaavat ratkaisut ovat osin jopa parempia kuin jalkaväkimiinat", Haglund sanoo.
Vonka
Supreme Leader
Minusta Suomen onkin keskityttävä siihen, että voidaan puolustautua lujaa omalla alueella. Toissijaista on ilmavoimien lainaaminen jonnekin hitihatimaan ilmatilaan, kuten Libya.
Tietenkin Yhdysvallat tykkää lainavehkeistä ja kavereista. Kukapa ei. Sille taas on toissijaista - vaikka ei merkityksetöntä - miten Ruotsi puolustaa omaa tonttiaan.
Tietenkin Yhdysvallat tykkää lainavehkeistä ja kavereista. Kukapa ei. Sille taas on toissijaista - vaikka ei merkityksetöntä - miten Ruotsi puolustaa omaa tonttiaan.
Torrakko
Kapteeni
Kolmas tie on sama tie mitä Iran ja Pohjois-Korea kulkee eli oma ydinase pelote kv-suhteiden hinnalla. Jos tuo ei meiltä onnistu niin se on joko Venäjä tai USA. Koska en näe suomalaisia ydinaseita mahdollisuutena niin tökkään kieleni syvälle jenkkien perseeseen ja lipasen oikeen kunnolla. En minä siitä pidä, en sitten alkuunkaan, mutta vielä vähemmän pidän venäläisten vaikutusvallasta täällä.
On lapsellista väittää että me suomalaiset voitaisiin kulkea omaa tietämme kun historia on täynnä esimerkkejä miten pienille valtiolle käy. Ei me vedetä itseämme mukaan geopoliittisiin kiistiohin vaan muut vetää. Jonkun venäläis kenraalin silmissä Suomi tuskin muuta on kuin Lännen sillanpää Venäjän ytimeen. Jo meidän sijainti veti meidät viimeksi sotaan, tämäkö halutaan nyt unohtaa koska se sopii omaan maailmankuvaan? Suomella oli jopa mahdollisuus aloittaa kokonaan toisenlainen maailmansota, Ranska ja Britit vs. NL ja veikkaan että saksalaisille tämä olisi käynyt enemmän kuin hyvin. Me ollaan kiistoissa mukana samalla sekunnilla, haluttiin tai ei, koska Suomen sijainti. Tätähän ei haluttu ja historia muistaa vaan kuinka kaikki meidät hylkäsi. Vai onko suomettumisen syytä että ei pidetä kummastakaan ja länteen silti suhtaudutaan epäillen? Sehän olisi propaganda voitto hehe
No, en rauhankumppanuudelta nyt muuta odottaisikaan. Jäsenmaa on jo toinen juttu. Katainen on oikeassa. Millä rahalla me hommataan sitten tulevaisuudessa aseita kun hinnat vaan nousee? Ostetaanko leopardien tilalle 40 kpl Leo 4:sia ja 20 kpl hävittäjiä mallia 2050 kun ei rahat riitä enempään?
On lapsellista väittää että me suomalaiset voitaisiin kulkea omaa tietämme kun historia on täynnä esimerkkejä miten pienille valtiolle käy. Ei me vedetä itseämme mukaan geopoliittisiin kiistiohin vaan muut vetää. Jonkun venäläis kenraalin silmissä Suomi tuskin muuta on kuin Lännen sillanpää Venäjän ytimeen. Jo meidän sijainti veti meidät viimeksi sotaan, tämäkö halutaan nyt unohtaa koska se sopii omaan maailmankuvaan? Suomella oli jopa mahdollisuus aloittaa kokonaan toisenlainen maailmansota, Ranska ja Britit vs. NL ja veikkaan että saksalaisille tämä olisi käynyt enemmän kuin hyvin. Me ollaan kiistoissa mukana samalla sekunnilla, haluttiin tai ei, koska Suomen sijainti. Tätähän ei haluttu ja historia muistaa vaan kuinka kaikki meidät hylkäsi. Vai onko suomettumisen syytä että ei pidetä kummastakaan ja länteen silti suhtaudutaan epäillen? Sehän olisi propaganda voitto hehe
No, en rauhankumppanuudelta nyt muuta odottaisikaan. Jäsenmaa on jo toinen juttu. Katainen on oikeassa. Millä rahalla me hommataan sitten tulevaisuudessa aseita kun hinnat vaan nousee? Ostetaanko leopardien tilalle 40 kpl Leo 4:sia ja 20 kpl hävittäjiä mallia 2050 kun ei rahat riitä enempään?
Vonka
Supreme Leader
Merkit näyttävät, että saatamme olla isoissa pöydissä reunamaa. Mikäli näin on, pitää olla nopea, päättäväinen, kumartelematon ja luja. Tällainen kädettömyys kuin näissä solutusasioissa, tai suomettuminen, ei käy. Se vie meidät turmioon.
fulcrum
Greatest Leader
Päättäjät järjestävät kansanäänestyksen mielellään, jos tietävät että se menee läpi (EU), ja jättävät järjestämättä jos tietävät ettei se mene läpi (EMU). Ei tässä mitään uutta ole.
Silloin kuin Suomi, Norja ja Ruotsi alkoivat puuhailla EU-jäsenyyttä, niin pidettiin tarkkaan huolta että EU-myönteisin maa (Ruotsi) piti äänestyksen ensin. Jos kansanäänestykset olisi pidetty päinvastaisessa järjestyksessä Norja-Suomi-Ruotsi, niin mahdollisesti mikään näistä maista ei olisi EU:n jäsen. Norjan varma 'Nej' olisi vetänyt myös Suomen mukanaan, ja sitten olisi voinut voittaa EU-kielteinen kanta Ruotsissakin.
Pääministeri Lipponen aikoinaan kun kysyttiin miksei EMUsta järjestetä kansanäänestystä, totesi että riittää kun EMUlla on "laajojen kansankerrosten tuki".
"- Yksikään maa, ainakaan pieni maa, ei tulevaisuudessa pysty yksin tuottamaan ja ylläpitämään kaikkea tarvittavaa sotilaallista suorituskykyä. Tämä on huomioitava myös Suomen puolustusta pohdittaessa. Yhteistyö on välttämätöntä, Katainen korosti."
Minun korviini tuo kuulostaa varsin selkeältä aikeelta luopua jostain Puolustusvoimien osasta. Vähän epäilen Suomen osalle kaavaillun samaa roolia, kuin muillekin Itä-Euroopan pienille maille. Ilmavoimat ajetaan alas, jotta rahat säästyvät maavoimien operaatioihin kehitysmaissa. Baltian ja esimerkiksi Georgian asevoimissa on havaittavissa tiettyjä yhtäläisiä piirteitä. Taustalla on käsittääkseni se Nato-sapluuna, jolla jäsenmaiden asevoimia rakennetaan. Jos me liitymme, tulee Naton johto lähes varmasti vaatimaan Suomea ajamaan asevoimiaan yhä pidemmälle samaan muottiin. Oletettavasti meiltä odotetaan prikaatin tai parin mekanisoituja joukkoja ulkomailla operointiin. Mihin muuhun meillä riittää rahat, jos nuo varustetaan uusimmalla kalustolla ja miehitetään ammattisotilailla?
Jokainen maa uhraa puolustautukseen sopivaksi katsotun summan. Sillä saa mitä saa ja se riittää tiettyyn pisteeseen asti. Täydellistä turvaa ei saa millään rahamäärällä. Olennaista on verrata omaa voimaa ja mahdolliselle viholliselle sodankäynnistä koituvia hyötyjä. Meidän resurssit riittävät mainiosti tekemään Suomen vastaisesta sodasta kannattamattoman kenelle tahansa. Olennaista on tosin kansalaisten vahvan taistelutahdon säilyttäminen. Jos se menee, menee myös puolustuskyky. Silloin ei auta raha tai Nato.
Mielestäni JOKO on ihan oikeassa. Kaikkia kykyjä ei voida ylläpitää, jos kustannuskehitys jatkuu samanlaisena. Siitä sitten johtopäätöksien aika:
ei siinä jää muuta kuin Liitto. Ja jos Liittoon lähdetään, niin kai siihen on sitten luotettava. Miksi lähteä sitten Liittoon, jos lähtökohtaisesti jo aistii, että tämä ei toimi? Jokaisella on oikeus rakentaa ihan millaisia mielikuvia tahansa Liitosta. Minun mielikuvani on se, että SuomiArmi tulee muuttumaan kovasti toisenlaiseksi Liiton yhteydessä. Hyvä ihme Herrat: johan "Nato-yhteensopivuuden" ajaminen pulloon on muuttanut rakenteita? En usko, että se kehitys lakkaisi, kun sinetti on lyöty pahviin. Jos nyt joku saa hyvän mielen siitä, että "iha itehän me päätämme millaisen armyn rakennamme", niin saakoon. Kehitys kehittyy.
Ja eikös sotilasliitto olekaan sitten niin jykevä juttu, että armeijaa ei voitaisi muuttaa täysin Nato-tarpeita vastaavaksi? Mutta katsellaan, minä luulen, että tulevina vuosina avautuu nämä nyt nähtävät ja koettavat asiat ihan toisella tavalla. Ukrainan kriisin ympärillä käy mahdoton informaatiomylläkkä, jossa näköjään kaikki osapuolet syyllistyvät valehteluun. Kyllä tästä vielä jyvälle pääsee.
ei siinä jää muuta kuin Liitto. Ja jos Liittoon lähdetään, niin kai siihen on sitten luotettava. Miksi lähteä sitten Liittoon, jos lähtökohtaisesti jo aistii, että tämä ei toimi? Jokaisella on oikeus rakentaa ihan millaisia mielikuvia tahansa Liitosta. Minun mielikuvani on se, että SuomiArmi tulee muuttumaan kovasti toisenlaiseksi Liiton yhteydessä. Hyvä ihme Herrat: johan "Nato-yhteensopivuuden" ajaminen pulloon on muuttanut rakenteita? En usko, että se kehitys lakkaisi, kun sinetti on lyöty pahviin. Jos nyt joku saa hyvän mielen siitä, että "iha itehän me päätämme millaisen armyn rakennamme", niin saakoon. Kehitys kehittyy.
Ja eikös sotilasliitto olekaan sitten niin jykevä juttu, että armeijaa ei voitaisi muuttaa täysin Nato-tarpeita vastaavaksi? Mutta katsellaan, minä luulen, että tulevina vuosina avautuu nämä nyt nähtävät ja koettavat asiat ihan toisella tavalla. Ukrainan kriisin ympärillä käy mahdoton informaatiomylläkkä, jossa näköjään kaikki osapuolet syyllistyvät valehteluun. Kyllä tästä vielä jyvälle pääsee.
Samses
Ylipäällikkö
Minun korviini ei kuulosta siltä että Katainen olisi tarkoituksella ajamassa jotain alas, vaan vain myöntämäsä tosiasian että jonkun osan vanhentuessa sen uusimiseen ei ole rahaa - mutta kuten baikal toteaa, aika näyttää. Turha meidän inttää etukäteen, muutaman vuoden päästä olemme kaikki viisaampia.
skärdis
Greatest Leader
Varsinkin kun Käteinen ei ole enää päättämässä asiasta.
Kaukovittuilija
Kapteeni
Nojaa.. Miten sen nyt kukin haluaa ottaa. Uusittiinhan panssarikalustokin, vaikka Suomen käytössä olevat leopardit ovat lukumäärältään varsin olematon edelliseen T72-kalustoon nähden, eikä määrä riitä puolustamaan kuin jotain pientä aluetta Helsingin itäpuolella. Hankinnan tarkoitus lienee lähinnä psykologinen.
Saksan itäraja oli tuossa 90-luvun alulla about: 1,400 kilometriä pitkä ja se laski että rajaa tehokkaasti puolustaakseen, tarvittiin venäläisiä vastaan 2,125 kappaletta 2A4-vaunuja. Alankomaat operoi samanaikaisesti 445 kappaleen 2A4-vaunukalustolla.
Viimeksi muokattu:
Olen samaa mieltä! Turha tässä on Kataista syyttää - varsinkin kun ottaa huomioon sen, miten meillä käytössä oleva järjestelmä tosiasiassa toimii.. Me kansalaiset usein henkilöimme nuo päätökset, vaikka tosiasiassa nämä henkilöt (ministerit tässä tapauksessa) pitää nähdä ennenkaikkea puolueidensa edustajina, ei yksilöinä jotka tekevät päätöksiä oman mielensä mukaan.
Toisekseen, vaikka unohtaisimme Kataisen ja muut henkilöt ja tarkastelisimme päätöksentekojärjestelmäämme siten kuin sitä tulisi - ei oikein voi syyttää sen enempää Kokoomusta kuin ketään muutakaan kansallisen puolustuksen alasajosta. Puolustuksesta on tingitty, koska on syntynyt tarve saada aikaan säästöjä - ja puolustuksesta on uskallettu tinkiä, koska arvio turvallisuustilanteen kehittymisestä on mennyt vikaan - kuten meni koko länsimaailmalta. Jos tarkastelee läntistä Eurooppaa, niin voitaneen myös todeta, että Suomi on niitä todella harvoja, joiden arvio meni edes sinnepäin - muuthan ovat muokanneet armeijansa pienehkoihin, monikansallisiin KRIHA-operaatioihin sopiviksi - Suomi onneksi ei..
Mitä sitten tulee tähän uutiseen siitä, että USA "houkuttelee" Ruotsia NATOOn, niin näkisin ettei otsikko ja itse juttukaan oikein ehkä vastaa täysin totuutta. En näe NATOlla olevan mitään varsinaista tarvetta erityisesti houkutella sen enempää Ruotsia kuin Suomeakaan NATO-jäseneksi. Se, mitä on viime kuukausina todettu NATOn suunnalta useammallakin suulla, on se että Ruotsi ja Suomi ovat tervetulleita NATO-jäseniksi JOS ne niin haluavat - en näe sitä nyt kuitenkaan varsinaiseksi houkutteluksi..
Toisaalta pidän myös täysin selvänä, että jollakin tasolla on keskusteltu erinäisistäkin asioista Suomen, Ruotsin ja NATOn -sekä myös USAn välillä - sitä olemme tehneet jo 90-luvulta saakka käytännössä lähes päivittäin, eikä se keskusteluyhteys taatusti ole katkennut turvallisuustilanteen muuttuessa.
Samses
Ylipäällikkö
Osittain OT: vertailukohta ei ole oikea. Länsi-Saksan maasto oli ja on oleellisesti sopivampaa panssareiden käytölle kuin meidän maastomme. Se pieni alue Helsingin itäpuolella on Pohjanmaan ja Ylä-Lapin lisäksi ainoita panssarimaastoja Suomessa.
End of OT.
Vonka
Supreme Leader
Venäjälle ikävä käänne: Georgia pikavauhtia Natoon?
Uutistoimisto Bloombergin mukaan kaukasialainen Georgia pyrkii pikavauhtia sotilasliitto Naton jäseneksi. Maan johtajien mukaan Naton on näytettävä Georgian jäsenyydelle vihreää valoa, jotta Venäjän maalle muodostama uhka väistyy.
–Georgian on aika saada yksiselitteinen signaali siitä, että integraatiomme Natoon edistyy, sanoo Georgian Euroopan- ja Euro-Atlantin-integraatioministeri Alex Petriashvili Bloombergin haastattelussa.
–Niin pitkään kuin Naton laajentumissuunnitelmista on epäselvyyttä, Georgiaa uhkaa Venäjän provokaatioiden toistuminen.
Georgia, joka soti Venäjän kanssa viisipäiväisen sodan vuonna 2008, saa pyrkimyksilleen laajaa tukea Natosta ja sen jäsenmaista. Vihreää valoa ei kuitenkaan vielä näytetä. Naton laajentuminen itäiseen Eurooppaan on yksi perusteista, jotka Venäjä on nimennyt syyksi Krimin niemimaan miehitykselleen.
Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoi aiemmin huhtikuussa, että Naton tulisi ottaa uusia jäsenmaita osoittaakseen Venäjälle, että sotilasliittoa ei voi pelotella. Vershbowin mukaan yhden maan liittymisprosessi saattaakin alkaa syyskuussa, jolloin järjestettävään Naton huippukokoukseen Georgiakin tähtää. Myös Yhdysvaltain johto ilmoittaa tukevansa Georgian pyrkimyksiä.
Tukensa on ilmoittanut myös Saksa. Saksalaisviranomaiset kuitenkin kertovat Bloombergille, että Georgian jäsenprosessi ei ole esillä vielä seuraavassa Nato-kokouksessa.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/68696-venajalle-ikava-kaanne-georgia-pikavauhtia-natoon
Uutistoimisto Bloombergin mukaan kaukasialainen Georgia pyrkii pikavauhtia sotilasliitto Naton jäseneksi. Maan johtajien mukaan Naton on näytettävä Georgian jäsenyydelle vihreää valoa, jotta Venäjän maalle muodostama uhka väistyy.
–Georgian on aika saada yksiselitteinen signaali siitä, että integraatiomme Natoon edistyy, sanoo Georgian Euroopan- ja Euro-Atlantin-integraatioministeri Alex Petriashvili Bloombergin haastattelussa.
–Niin pitkään kuin Naton laajentumissuunnitelmista on epäselvyyttä, Georgiaa uhkaa Venäjän provokaatioiden toistuminen.
Georgia, joka soti Venäjän kanssa viisipäiväisen sodan vuonna 2008, saa pyrkimyksilleen laajaa tukea Natosta ja sen jäsenmaista. Vihreää valoa ei kuitenkaan vielä näytetä. Naton laajentuminen itäiseen Eurooppaan on yksi perusteista, jotka Venäjä on nimennyt syyksi Krimin niemimaan miehitykselleen.
Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoi aiemmin huhtikuussa, että Naton tulisi ottaa uusia jäsenmaita osoittaakseen Venäjälle, että sotilasliittoa ei voi pelotella. Vershbowin mukaan yhden maan liittymisprosessi saattaakin alkaa syyskuussa, jolloin järjestettävään Naton huippukokoukseen Georgiakin tähtää. Myös Yhdysvaltain johto ilmoittaa tukevansa Georgian pyrkimyksiä.
Tukensa on ilmoittanut myös Saksa. Saksalaisviranomaiset kuitenkin kertovat Bloombergille, että Georgian jäsenprosessi ei ole esillä vielä seuraavassa Nato-kokouksessa.
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/68696-venajalle-ikava-kaanne-georgia-pikavauhtia-natoon